No niin, koko kesä on sitten ahkerasti käytelty muotoilutuotteita. Tavoitteena oli siis löytää helppo rakennetta ja volyymia tuova tuote, jota voi käyttää myös ilman lämpömuotoilulaitteita kuiviin hiuksiin, minä kun en föönaile.
Täytyy sanoa, että olen aika ylpeä itsestäni - olen todellakin käyttänyt tuotteita lähes* jokaisen pesun jälkeen, ja minulla oli jopa Sveitsin matkalla mukana pari haasteen tuotteista. Näinkin laiskasta muotoilutuotteiden käyttäjästä kun on kyse, niin olisin voinut lyödä vetoa että jossain vaiheessa haaste hiipuisi taka-alalle.
Mutta ei. Mä testailin, mä kerrostelin, mä tunnustelin, mä löysin suosikit.
* "Lähes": heinäkuun tahmaongelman yhteydessä olin 3-4 pesua käyttämättä muotoilutuotteita.
Arkistokuva kesäkuulta 2013 Got2Be-muotoilutuotekampanjasta.
Ja se tahmajuttu muuten ylipäänsä - anteeksi lukijani jolle minun piti aiheesta vastata kommenteissa. Tahmaisuus ei kadonnut heti Suomeen palattuani ja pestessä hiukset täällä, mutta haihtui sitten pikku hiljaa pesu pesulta. Nyt hiukset ovat kutakuinkin normaalin tuntuiset.
Päädyin tällaiseen selitysmahdollisuuteen: hiuksiini oli takertunut suolaa ja/tai jotain muita kemikaaleja lilluessamme Zermatissa kylpylän suolapitoisessa "Floating"-altaassa. Hiukset olivat altaasta noustessa karheat ja lähmäiset, mutta mielestäni tahma kyllä katosi kun pesin hiukset. Todennäköisesti hiuksiin kuitenkin jäi altaasta jotain, mutta en jostain syystä kiinnittänyt siihen huomiota (mikä on kyllä outoa...) ennenkuin viikkoa myöhemmin, enkä enää siinä vaiheessa yhdistänyt ilmiötä kylpylävierailuun.
Mystinen juttu kaiken kaikkiaan. Ja jos tuollaisista suolavesialtaista voi jäädä noin pahat takertumat hiuksiin, niin eikö niiden yhteydessä pitäisi lukea joku kehoitus mennä veteen suihkumyssy päässä...?
Haasteen tuotteet: kaksi aerosolia, yksi spray ja kaksi voidemaista tuotetta. Lupauksia kiharoiden korostuksesta uskomattomaan rakenteeseen, välittömään näyttävyyteen ja pitkäkestoiseen viimeistelyyn. Olen saanut kaikki blogin kautta.
Kokonaisuutena totean, että vaikka suosikkeja löytyi (itse asiassa kaikissa oli omat hyvät ominaisuutensa), ei joukosta erottunut yhtäkään supermegamahtavaa tätä-ilman-en-enää-pärjää -tuotetta. Se todellinen Holy Grail -tuote odottaa edelleen jossain.
Mutta näistäkin jää ehdottomasti muutama vakituiseen käyttöön. Yhteen näistä huomaan jo tarttuvani lähes päivittäin. :) Eli haasteesta jäi jotain konkreettista käteen.
Se tuote, jota käytän lähes päivittäin - viimeksi tänään - on tässä.
KMS Hair Play Playable Texture
200 ml 30,30€
Sen tuotekuvaus kuuluu näin: "Monipuolinen, uudelleentyöstettävä tuote hiusten valmisteluun, muotoiluun ja viimeistelyyn. Käyttö: kosteisiin hiuksiin föönaukseen ja muotoiluun, kuiviin hiuksiin muotoilun rakenteen korostukseen ja pitkäkestoiseen viimeistelyyn."
Sannin kokemus: Playable Texture tuo hiukseen selkeiten rakennetta viidestä testituotteesta, olematta tahmainen. Kuiviin hiuksiin toimii kuin kevyt hiuskiinne. Tuntu hiuksissa muistuttaa hieman kuivashampoota tai hiuspuuteria, mutta tuotteessa ei ole puuterimaisia ainesosia.
Plussat: monipuolisuus, tuo sekä rakennetta että toimii hiuskiinteen tavoin. Kiinnitys ei toki ole yhtä voimakas kuin varsinaisessa kiinteessä, mutta riittävä minun tarpeeseeni. Tuote kuivuu hitaahkosti antaen varaa möyhiä hiuksia, eikä se kuivuttuaankaan jätä jäykkää pintaa.
Extraplussa ihanasta, iloisesta väristä! Lime + liila = ihana!
Miinus: ei lähde kunnolla irti harjatessa ja hiuksia on jopa hieman vaikea saada selviksi tuotteen käytön jälkeen.
GOLDWELL Style Sign Naturally Full 3
200 ml 22,60€ - 26,70€ (kampaamosta riippuen)
Tuotekuvaus: "Kevyt, monikäyttöinen suihke. Antaa eloisaa ja luonnollista rakennetta hiuksiin tahmaamatta koko päiväksi. Antaa hennoille hiuksille välitöntä näyttävyyttä ja tuuheutta - vain yhdellä tuotteella. Käyttö: suihkuta pyyhekuiviin hiuksiin ja föönaa kuiviksi, tai työstä kuiviin hiuksiin."
Sannin kokemus: aika lailla KMS:n Playable Texturen tuntuinen tuote, ja incitkin ovat hyvin samanlaiset vaikuttavien (eli niiden muotoilevien) ainesosiensa osalta. (KMS'ssä on muuten mielenkiintoisesti läjä hedelmähappoja - mitä ne tekevät hiustuotteessa..? Goldwellista AHA-hapot uupuvat.) Naturally Full ei ehkä tunnu ihan niin kiinnittävältä kuin Playable Texture, eikä viimeistely kuulu sen lupauksiinkaan. Sarjassamme "ihan kiva" tuote, mutta Playable Texture lyö tämän monipuolisempana.
Plussat: nopeasti möyheää rakennetta tukkaan. Hiukset eivät jää mattaisiksi ja jauhoisiksi niinkuin hiuspuutereilla.
Miinukset: ei juuri mainittavia, paitsi tylsän näköinen pakkaus :D
UNIQUE Sea Salt Spray
150 ml 16€
Testituotteiden toinen luonnonkosmetiikan edustaja. Ecocert-sertifioitu. KMS'n Playable Texturen ohella suosikkini.
Tuotekuvaus: "Tuo hiuksiin tuulentuivertaman merivesilookin, tuuheutta ja uskomatonta rakennetta."
Sannin kokemus: tehoiltaan mieto, saa suihkia paljon että tuntuu hiuksissa. Kosteisiin hiuksiin suihkittuna ei jätä hiuksiin tuotetuntua juuri lainkaan, mikä on tälle käyttäjälle mieluista. Hiukset eivät kuitenkaan ole kuivuttuaan juurikaan tavallista tuuheammat, kiharat kenties vähän korostuneemmat. Harjatessa ei mitään tuotetuntua.
Kuivaan hiukseen suihkittuna tuotetuntu on selkeämpi, mutta ei tällöinkään epämiellyttävän tahmea tai karhea. Toki suola tahmeus tuntuu jonkun verran, mutta tulos ei ole lähmäinen tai jäykkä (minulla on ollut aiemmin pari hyvin jäykän pinnan jättävää suolavesisuihketta, en tykännyt).
Käytän Uniquen suihketta niin, että laitan sitä parhaan tuloksen aikaansaamiseksi sekä kosteaan että kuivaan tukkaan. Tuloksena mukavan luonnollisesti tuuheutunut ja tekstuuria saanut tukka, jossa on huomattavasti vähemmän tuotetuntua kuin Playable Texturessa ja Naturally Full'issa. Uniquen suihke ei tee ikävää tahmapehkoa edes parina päivänä peräjälkeen kerrostettuna.
Plussat: luonnollinen tuote joka täyttää lupauksensa tuulentuivertamasta biitsi-lookista.
Miinukset: pullon suu tukkeutuu välillä, mutta se ei oikeastaan ole varsinainen miinus vaan suolasuihkeen ominaisuus. Huuhtelu lämpimällä vedellä avaa suun heti.
CUTRIN Chooz Soft Curl Definer
150 ml 15,90€
Tuotekuvaus: "Rakennetta, elinvoimaa ja joustavaa pitoa kiharoille. Kevyt voide nostaa esiin luonnontaipuisien tai kiharakäsiteltyjen hiusten parhaat puolet. Lopputuloksena kauniit, kiiltävät ja silkkisen pehmeät kiharat. Käyttö: puristele tasaisesti pyyhekuiviin tai kuiviin hiuksiin."
Tätä tuotetta käytin ainoastaan pyyhekuiviin hiuksiin.
Sannin kokemus: tuntuu hiuksiin levittäessä aika rasvaiselta ja potentiaaliselta lähmääjältä. Aiempi kokemus vastaavista tuotteista tuki odotuksia ensimmäisellä kokeilukerralla. Mutta ei! Cutrinin Soft Curl Definer yllätti - hiusten kuivuttua lähmä on kadonnut ja hiukset jäävät mukavan muheviksi ja sileiksi. Kiharat tulevat lupauksen mukaisesti nätisti esiin. Look on aivan erilainen kuin suolavesisuihkeella, joka sekin korostaa kiharoita mutta pörröisellä tavalla.
Soft Curl Definer tuntuu jopa hoitavalta, ja incistä löytyykin hoitoaineista tuttuja silottajia ja pehmentäjiä. Toimii siis myös ikäänkuin hiuksiin jätettävänä hoitoaineenakin.
Plussat: saa annostella useammankin pumppauksen ilman vaaraa raskaasta ja lähmäisestä tukasta. Muiden vastaavien tuotteiden kohdalla pystyn käyttämään hädin tuskin yhtä pumppausta tai hiukset jäävät tahmeiksi. Todella mukavan tuntuinen tuote kiharoiden korostamiseen.
Miinukset: tämä ei ole sinällään miinus, koska tuote tekee mitä lupaa, mutta itse etsin ennenkaikkea tuuheuttajaa, eikä Soft Curl Definer tuuheuta yhtä tehokkaasti kuin testin muut tuotteet.
LESS IS MORE Flower Whip
150 ml 29€ / 30 ml 8,50€
Luonnonkosmetiikan versio Cutrinin tyyppisestä kiharavoiteesta.
Tuotekuvaus: "Ravitseva muotoiluvoide kiharoille hiuksille tuomaan kevyttä rakennetta ja erottelua. Saa aikaan kauniin kiillon ja ilmavuutta."
Sannin kokemus: ei yhtä lähmäisen tuntuinen levittäessä kuin Cutrin, mutta jättää hiuksten kuivuttua selvästi tuotetuntua. Tuntuu harjatessa tahmealta, mutta tahmeus häivyttyy seuraavina päivinä (pesen hiukset joka kolmas päivä). Tuo kiharat mukavasti esiin. Tukka on selvästi muhkeampi. Cutriniin verrattuna tulos on pörheämpi ja tuuheampi.
Plussat: Luonnollinen, hoitava muotoilutuote.
Miinukset: tahmea tuntu hiuksissa.
*
Suosikkini haasteen tuotteista olivat siis tuuheuden kannalta KMS Playable Texture sekä Uniquen Sea Salt Spray, ja kiharoiden ja miellyttävän tuntunsa kannalta Cutrinin Soft Curl Definer. Muhkeimman tukan saa tietysti aikaiseksi kerrostamalla useita eri tuotteita.
.
Mikä on teidän lempparimuotoilutuotteenne? Pärjääkö joku vain yhdellä?
Mitä kuvassa tapahtuu?
No, täällähän valitaan ja pakataan antaumuksella seuraavan kuukauden tai puolentoista matkakosmetiikkaa. :)
Käytän siihen apuna blogini matkatavarapostauksia. Vieressä on tabletti ja selaan sieltä systemaattisesti kaikki tuotteet (ja muut matkatavarat) jotka minulla oli mukana viime vuonna.
Inhoan pakkaamista, eikä minulle ole kaikkien näiden vuosien aikana syntynyt siihen vieläkään sujuvaa rutiinia. Stressaan ja ahdistun mielettömästi pakkaamisesta. Syy? Koska se sisältää valitsemista. Valintatilanteet, jopa niinkin yksinkertaiset kuin "kumman värisen kynsilakan otan mukaan?", aiheuttavat minulle stressiä.
Mielenkiintoista; matkailun, ja nimenomaan yksin matkustamisen kautta olen oppinut paljon itsestäni ja siitä, mitkä asiat minua tavallisessa arjessa ahdistavat. Viime syksynä oivalsin, että minua eniten arjessa stressaava asia on odotukset. Se oli tärkeä havainto.
Ajatuksia yksin matkustamisesta ja odotusten kotiin jättämisestä kirjoittelin muuan lokakuisena aamuna täällä.
Toinen arjen stressitekijä on yllä mainitut valinnat ja, kummallisinta kyllä, omaan kotiin liittyvä "suorituskenttä". Ehkä joku muistaa parin vuoden takaisen Kotistressaaja-juttuni.
No mutta, ei ollut tarkoitus heittäytyä filosofiseksi tässä jutussa.
Nyt olisi selvittävä näistä, heh, suuren luokan valinnoista, joita käsimatkatavaralla matkustaminen merkitsee. Onneksi omat postaukset ovat apuna. :)
Seuraavana ohjelmassa: minkä väriset rajauskynät otan mukaan? Entä montako kynsilakkaa mahtuu vielä litran vetoiseen pussiin kun se on täytetty muulla, tarpeellisemmalla kosmetiikalla?
(Tiedän. Kun "ongelmat" ovat tätä luokkaa, saa olla erittäin onnellinen. Näitä saa myös ottaa huumorilla. ;))
Kuvissa muuten näkyy tällä viikolla saamani ripsiväri, jota olen testannut vasta kerran mutta se aiheutti välittömästi niin suuren "jiii-haa!!" -reaktion, että kaveri valikoitui matkakumppaniksi saman tien ja tulen siitä varmasti pian kirjoittamaan tarkemman esittelyn. Vaikuttaa siltä, että suursuosikkini IsaDoran Precision sai haastajan!
Apuna pakkauksessa käytän näitä postauksia:
(olen niin visuaalisesti orientoitunut ihminen, että konkreettiset kuvat matkatavaroista tekevät hommasta paljon helpompaa kuin pelkkä kirjallinen listaus ^_^)
Käsimatkatavaralla matkustaminen
*
Ja hei - ajattelinpas vaihtaa matkan ajaksi Kreikka-bannerin. :) Mitäs tykkäätte? Joku näistä vaihtuu tikkaribannerin tilalle lauantaina :)
(...on muuten myönnettävä, että bannerin lopullinen vaihto on ollut viime aikoina yhä enemmän ja enemmän mielessä.... Jauhan siitä aina aika ajoin, mutta en koskaan tee asialle mitään. Pitää ehkä syksyllä järjestää bannerikilpailu tai marssia jonkun graafikon luokse pyytämään apua...)
.
.
.
Illalla olisi tarkoitus vielä puskea ulos kesän muotoilutuotehaasteen tulokset.
Mutta ensin: pakkaus loppuun. :) Mitä aiemmin saa pakattua, sitä vähemmän stressiä loppuviikosta.
Olin viikonloppuna "minilomalla" Helsingissä Indiedaysin vuosittaisen tapaamisen merkeissä. Vaikka tapaaminen käytännössä lasketaan työmatkaksi, niin täytyy sanoa, että kyllä minä tällaista aktiviteettipäivää enemmänkin hemmottelulomana pidän :)
Tässä teille vähän vinkkejä Helsingin lomaan. Aina ei tarvitse mennä Suokkiin, Hietsuun tai Kiasmaan (tai mitä ihmiset nyt yleensä Helsingissä tekevätkään... ;)) Äijän voisin ainakin joskus viedä Room Escape -peliin, se oli niiiiin mahtava!
Kun päivän varsinainen työosuus eli palaveri oli hoidettu pois alta, oli "loman" vuoro.
Tätä ohjelmanumeroa olin itse odottanut eniten:
Pääsimme Tomi Björckin Gaijin-ravintolaan sake-tastingiin.
Hyvät ravintolat ja ns. fine dining on minun ja miehen yhteinen, rakas harrastus, jota tosin itse pääsen toteuttamaan vähän harvemmin. Misteri käy työnsä puolesta paljon Helsingissä ja on käynyt testaamassa melkein kaikki Björckin ravintolat, ja palaute on ollut pelkästään suitsuttavaa.
Kun näin Gaijinin osaana tapaamisohjelmaa, melkein repesin innostuksesta. Jess, vihdoin minäkin pääsen maistamaan Björckin ruokaa! Ja nimenomaan aasialaista. Aasialainen makumaailma on minulle hyvinkin vieras, koska en ole esimerkiksi koskaan matkustellut Aasiassa. Kun kokemus on luokkaa "Kuopion kiinalaisen ravintolan kasviksia hapanimeläkastikkeessa", voi ymmärtää, millä innolla ja uteliaisuudella odotin Gaijinin vierailua.
Enkä pettynyt.
Sakelle kaikki kunnia, mutta kyllä se oli ennen kaikkea ruoka joka täällä ihastutti. Saken kaveriksi meille oli katettu pöytään valikoima Gaijinin menun finger food - annoksia.
Mitäpä sanotte tällaisista snackseista Pohjois-Aasian tyyliin:
Albacore-tonnikalaa, grillattu kevätsipuli-shiso-kastiketta, omenamarinoitua daikonia, paahdettua shisoa, yuzu-majoneesia ja kirjolohenmätiä.
Lohisashimia, yuzu-majoneesia ja kirjolohenmätiä rapealla mustekalakeksillä.
Häränlihatartar shisolehdellä, tryffelimajoneesia ja japanilaisia pikkeleitä.
Rapeaksi paistettua taskurapua, höyrytettyä mustekalanmusteleipää ja red dragon -majoneesia.
Tomi Björck oli itse paikalla kertomassa meille ruoanlaittofilosofiastaan ja tiestään ravintoloitsijaksi.
Osalle Björck saattaa olla tuttu vain Masterchef-ohjelmasta, mutta mieheen kannattaa ehdottomasti tutustua hänen ravintoloidensa kautta. Björckillä on tätä nykyä neljä ravintolaa Helsingissä ja yksi Tukholmassa. Björck suunnittelee edelleen kaikkien ravintoloidensa menut ja jokaisen annoksen, eli mitä suuhusi täällä pistät, on todellakin Björckin käsialaa.
Vaikka en ollut tastingiin ilmoittautuessani esittänyt ruokarajoitteisiini liittyviä toiveita (sillä pidin sitä tämän ravintolan kohdalla epäasiallisena - miksi kukaan ylipäänsä tulisi aasialaiseen ravintolaan jos ei syö riisiä tai sokeria?), oli Gaijiniin kuitenkin ilmoitettu Indiedaysin toimesta yhdestä "ruokavammaisesta". Niinpä pöydän reunalla nökötti kolme erityisesti minulle valmistettua versiota annoksista, joissa oli lihaa, leipää tai vehnätaikinaa.
Vähän tuntui nololta mutta hei, tulipahan selvitettyä että annoksista on mahdollista saada omaan ruokavalioon sopivat versiot. Liha-annoksesta oli tehty mm. tofuversio. Eli kasvissyöjillekin löytyy Gaijinista vaihtoehtoja. :)
Mami Go Go'n suloinen Minttu joutui kamerani tulitukseen. Ihanaa että joku antaa luvan julkaista syömiskuvia ^_^
Sakea eli riisiviiniä tuli sitäkin muuten maistettua elämässä ensimmäistä kertaa. Kiinnostava aromimaailma, johon tutustun mieluusti joskus paremmin pitkän kaavan aterian merkeissä. Tällä kertaa jouduin rajoittamaan maistelua pieniin siemauksiin kun viini tuntui lähtevän uhkaavasti kihoamaan nuppiin... ;)
Enkä todellakaan halunnut lähteä päihtyneenä seuraavaan ohjelmaosuuteen, joka oli
Room Escape -peli.
Kenelle tämä on tuttu juttu? Minä en ole koskaan ollut mukana missään tämän kaltaisessa aikaisemmin ja kuulin koko konseptista ylipäänsä vasta vähän aikaa sitten.
Kyseessä on siis peli, jossa 2-6 hengen tiimin on "paettava" lukitusta huoneesta ratkomalla tehtäviä ja arvoituksia. Aikaa on 60 minuuttia. Pelien kulku ja toteutustyyli vaihtelevat järjestäjästä riippuen, tehtävien ollessa välillä fyysisempiä, välillä enemmän aivotyötä.
Meidän pelimme järjesti Amazed. Heillä on neljä eri huonetta eli neljä peliä. Minun tiimilleni valikoitui Kaksoisagentti X -huone, mikä aiheutti muutamissa bloggaajakollegoissani naurua ja merkitseviä hymyjä. Tässähän kun hiljattain selvisi, että minä olen kaksoisagentti... ;)
Agentti-taustastani huolimatta olin pelissä aivan surkea..! :D Mutta hauskaa oli, ja oikeasti todella jännittävää. Jos ei ole ennen ollut tämän kaltaisessa mukana, ei voi aavistaakaan millaista se on. (Huoneessa ei ymmärrettävistä syistä saanut ottaa koko huoneen paljastavia kuvia.)
Kokemus herätti välittömän halun päästä pelaamaan uudestaankin, ja katsoa, toimisivatko aivot vähän skarpimmin kun pelin logiikka on tutumpi. Meidän tiimistämme kaksi oli pelannut Room Escapea aiemmin ja he olivat kenties vähän välkympiä, mutta me muut seisoimme etenkin alussa totaalisen hölmistyneinä ja tumput suorina...! :D Peli on hauska, kekseliäs ja oikeasti haastava. Huoneet on suunniteltu todella huolellisesti ja tilanne tuntuu aidosti jännittävältä. Seinällä tikittää kello jossa minuutit vähenevät...
Pelin jälkeen kuulimme toiselta tiimiltä, että heidän huoneensa oli ollut suorastaan pelottava!
Kuten alussa kirjoitin, olisi tosi hauska kokeilla tätä joskus Mr. Karkkipäivän kanssa. Kiinnostaisi nähdä miten nopeasti misteri selviäisi huoneesta..! Tällainen peli antaa oivan tilaisuuden tarkastella omaa ja muiden ratkaisu- ja toimintakykyä ns. "pakkotilanteessa". :) Itselleni tuli sellainen fiilis, että jotenkin hyydyin ihan totaalisesti ryhmässä enkä osannut keskittyä. Kun välillä sai kiinni jostain arvoituksesta ja sen avaamisesta, tuli toisaalta jo uutta stimulaatiota sotkemaan päätä... Aivan mahtavaa aivojumppaa, tekisi varmasti hyvää säännöllisesti harrastettuna! :D Me muuten selvittiin ulos ajassa 59:20. :)
.
Aivo"pumpin" jälkeen olikin hienoa päästä hetkeksi lepäämään hotellille. Meille oli varattu huoneet uudesta boutique-hotelli Indigosta Bulevardilta. Matkustustyylini tuntien tiedätte, että tällaiset paikat ovat minulle erittäin harvinaista herkkua.
Miniloma, todellakin.
Pienen huilihetken jälkeen oli vuorossa yhteinen illallinen hotellin ravintolassa.
En tiedä kuinka moni teistä lukee Colour Me -blogia, mutta sanoin Colour Me'ta kirjoittavalle Juulialle (viehättävä rusettipäinen neitokainen ylimmässä kuvassa), että "Jos minulla olisi tyyli, se olisi sinun tyylisi" ^_^
Juulian suloinen, värikäs ja tyttömäinen tyyli hiuksista vaatteisiin ja meikkiin on aina vedonnut minuun. Vaikka en ole itse kiinnostunut vaatteista enkä jaksaisi nähdä Juulian garderoobin kokoamisen vaivaa, se ei estä minua ihailemasta hänen hurmaavaa habitustaan. :)
Oli hurjan mukavaa tutustua vihdoin vähän paremmin myös Annaan ja Sebastianiin. Monia Indiedays-kollegoitani en tunne juuri lainkaan, enkä kaikkien blogeja toki luekaan. Anna ja Sebastian ovat aina vaikuttaneet tosi symppiksiltä ja olen oikein odottanut että pääsisin jossain tapaamisessa paremmin juttusille heidän kanssaan. Nyt vihdoin nappasi! :)
*
On muuten ollut mielenkiintoista seurattavaa vuosien varrella, miten olen itse muuttunut näissä blogiyhteisötapaamisissa. Olen joskus aiemmin kertonutkin, kuinka kipsissä olin ensimmäisissä Indiedays-tapaamisissa vuosia sitten, vasta liityttyäni mukaan. Koin olevani niin ulkopuolinen maalaisjuntti pääkaupunkilaisten muotibloggaajien keskellä kuin olla voi. Tuskin sain sanaa suustani tapaamisissa ja olisin vain halunnut haihtua näkymättömiin.
Muutos ei ole ollut nopea, mutta pikkuhiljaa olen rentoutunut ja jotenkin löytänyt paikkani yhteisössä. Toki sekin on varmasti vaikuttanut, että portaalin blogiperhe on kasvanut ja monipuolistunut. Perhe-, ruoka- ja kotoilubloggaajien keskellä ei ole enää niin pelottavaa kuin muotibloggaajien. :) Nykyään taidan epäilemättä olla se, joka on tapaamisissa melkein eniten äänessä Go 4 It -Mintun ohella! :)
Osan jatkaessa vielä Helsingin yöhön, minä vetäydyin huoneeseeni nukkumaan. Oli muuten mukavin hotellisänky missä olen koskaan nukkunut - ja multa ei näitä heru kovin herkästi ;)
Aamulla odotin uteliaana Indigon paljon hehkutettua aamiaista. Osa ID-kollegoistani on yöpynyt täällä aikaisemmin ja aamupala tuntui olevan se asia, josta kaikki puhuivat vierailun jälkeen.
Minun arvioni? No kyllähän kelpasi, kuohkea munakas maistui mehevien grillattujen kasvisten kyljessä ja leikkeleosastolta löytyi ikuisten kylmäsavulohisiivujen tilalta herkullinen lohipatee. Erityispisteet erinomaisen hyvälle kahville, joka tarjoillaan pöytiin omassa kannussaan. Indigo selvisi myös kermatestistä - sain kahvini kanssa kuohukermaa ;) Se ei suinkaan onnistu kaikissa hotelleissa. :)
Kiitos Indiedaysille ja mukaville ja ei-enää-niin-pelottaville blogikollegoilleni hauskasta viikonlopusta! :)
Söin tänään aamiaiseksi ja illalliseksi sydänsalaattia.
Tässä muutama hauska (vhh)ruokaidea tälle rapealle ja grilliystävälliselle salaatille.
AAMIAINEN: sydänsalaatinlehtiä tuorejuustomunavoilla.
Munavoi:
(tämä on mun yhden hengen annos ja täyttää neljä salaatinlehteä)
3 munaa
25 g maustamatonta tuorejuustoa
50 g raejuustoa
ropsaus suolaa
Lusikoi munavoita sydänsalaatinlehdille ja mausta paprikajauheella ja kurkumalla. Sirottele päälle chia-siemeniä.
Sydänsalaatinlehdet ovat sen verran tukevia että niitä voi käyttää "kuppeina" ja täyttää kaikenlaisilla kivoilla tahnoilla ja mössöillä. Muusattu avokado-tomaatti-raejuusto on toinen lempparitäytteeni.
ILLALLINEN: Uunipaahdettua sydänsalaattia fetalla, manteleilla ja chilijogurttikastikkeella.
Inspiraation tähän ruokaan sain kuopiolaisesta Panza-ravintolasta, jossa olen syönyt hieman vastaavanlaisen annoksen. Lisäsin omaan versiooni fetaa.
Puolita kaksi kokonaista sydänsalaattia ja aseta uunipellille (tämä on myös yhden hengen annos, tai ainakin mun nälän mukainen annos :)). Murustele tai pilko päälle fetaa ja puolitettuja/murskattuja manteleita. Maun mukaan päälle voi lorauttaa myös vähän chilikastiketta jos tykkää tulisemmasta mausta. Paahda uunissa 200 asteessa noin 15 minuuttia tai kunnes salaatti ja feta alkavat ruskistua.
Valmista kastike luonnonjogurtista ja chilistä (itse käytin Sambal Oelek -chilikastiketta) ja lisää ripaus makeutta haluamallasi makeuttajalla. Minä rapsautin sekaan vähän steviaa. Tarjoile paahdetut sydänsalaatit kastikkeen kera.
Minua pyydettiin vähän aikaa sitten kirjoittamaan blogistani esittelyteksti.
Syy: Karkkipäivä on valittu ehdolle A-Lehtien järjestämään The Blog Awards -kilpailuun.
Uteliaana avasin ehdokkuudesta kertovan sähköpostiviestin miettien, mihin kategoriaan minut on laitettu. Lasketaanko Karkkipäivää edelleen kauneusblogeihin..? Olenko mahdollisesti siirtynyt blogigenressä lifestyle-osastoon..?
Kyllä, Kauneus-kategoriassa ollaan.
Tunsin suurta ilahdusta, mutta niukkaa ehdokaslistaa katsellessa minut valtasi myös vääryyden tunne. Kussakin kategoriassa on vain viisi ehdokasta. Suomessa on valtavasti laadukkaita kauneusblogeja jotka keskittyvät pelkästään kauneuteen ja kosmetiikkaan. Karkkipäivä on iloisenkirjava sillisalaatti raejuustoa, ripsiväriä ja reppureissailua. Vien paikan joltakulta joka ansaitsisi olla täällä. Miksi minä olen täällä edelleen..?
Kauneus-kategoria määritellään näin:
"Suomen parhaana palkittavasta kauneusblogista lukija löytää vinkkejä niin kampaajalle, kauneusostoksille kuin kylpyhuoneeseenkin. Bloggaajalla on tekemiseen opettavainen ja inspiroiva ote. Hänen vaiheittaisista meikkiohjeistaan, lookit hyvin vanginneista valokuvistaan sekä perinpohjaisista, omakohtaisista tuotesuosituksistaan löytyy uutta kokeiltavaa niin arkeen kuin juhlaankin.
Suomessa on vaikka kuinka monta upeaa ja inspiroivaa kauneusblogia joka täyttää tämän määritelmän. Soisin, että palkintogaaloissa alettaisiin nostaa esiin muitakin kuin meitä vanhoja tuttuja. Karkkipäivä on sielultaan kosmetiikkafriikin blogi, se on selvää. <3 Mutta antaisin paikkani mielelläni uusille, freeseille tulokkaille. Sellaisille, jotka eivät kirjoita raejuustosta ja roskiin menevästä ruoasta. :)
Niin, se blogiesittely.
Tällainen siitä tuli:
(The Blog Awards -sivulla siitä karsittiin pois kaikki muihin aihepiireihini liittyvä)
"Karkkipäivä aloitti taipaleensa keväällä 2009 pesunkestävänä meikkiblogina jonka keskeisin sisältö painottui värikkääseen meikki-ilotteluun. Blogin nimikin tulee siitä, että koin jokaisen päivän olevan kuin karkkipäivä, kun sen saa aloittaa hauskoilla meikkileikeillä.
Työllistyttyäni kauneusalalle laajeni blogin sisältö pikkuhiljaa ihonhoidosta tuote-esittelyihin ja tuotelupausten ja markkinointiväittämien kriittiseenkin arviointiin. Karkkipäivä ei ole koskaan halunnut olla pelkkä ihanien tuotteiden hehkutusblogi vaan tutkia kauneusbisnestä pintaa syvemmältä ja kertoa siitä, mitä markkinointitekstien takana oikeasti on. Ote on kuitenkin rento ja humoristinen itseironiaa unohtamatta. Vaikka kirjoittajan otsalla ryppyjä jo näkyykin, ei tässä blogissa suhtauduta asioihin otsa rutussa!
Viime vuosina blogin aihepiiri on laajentunut entisestään lifestyle-tyyliseksi pitäen sisällään matkailua sekä terveellisiin elämäntapoihin ja ravintoon liittyviä juttuja. Blogi on oma hyvän mielen paikkani jossa saan yhdistää kaikki elämäni inspiroivimmat asiat. Jos saan hymyn jonkun huulille, olen onnistunut! :)"
Kuvituksena tämän päivän meikkilookkini. Pahoittelen, että en ehdi vastata tänään kommentteihin, sillä vietän koko päivän Indiedaysin vuositapaamisessa Helsingissä.
Palaillaan huomenna! :) Vielä on kesää myös iholla...! ;)
P.S. Niin se äänestys... :D The Blog Awards Finland -ehdokkaita voi käydä äänestämässä täällä.
Tuli taas mieleen tällainen mitä omituisin aihe blogattavaksi. (Alanko mä käydä tätimäiseksi..? Onko nää ihan tätiaiheita..? Varoittakaa jos siltä vaikuttaa! Mun viimeiset 15-vuotiaat lukijat nostaa kohta kytkintä :D)
Hukkaan menevä ruoka.
Kuinka paljon heitätte ruokaa pois? Jääkö teillä paljon yli ruokaa tai elintarvikkeita jotka ehtivät mennä pahaksi?
Aihe tuli mieleeni tänään kun tyhjentelin jääkaappia Maarianhaminassa. Tunnustaudun pakastus- ja ruoanjämienhyödyntäjäfriikiksi (- kaikkien muiden friikkeyksieni ohella.. mitäs niitä löytyikään, kosmetiikka-, kontrolli-, lista…).
Minun tekee pahaa heittää ruokaa pois, ja esimerkiksi tilanteessa, jossa olen lähdössä pitkälle reissulle (kuten nyt), pyrin säästämään tai hyödyntämään jääkaapin sisällön niin perusteellisesti kuin mahdollista. Myös mieheni sangen liikkuvainen työ ja elämäntyyli pitävät huolen siitä, ettei jääkaappi ehdi joka viikko tyhjentyä normaalin arkiruokailun kautta, ja ilman toimenpiteitä ruokaa ehtisi mennä pahaksi aika paljon.
Miehelle vähän korvapuustia siitä, ettei hän ole oppinut huolehtimaan pilalle menevien elintarvikkeiden hyödyntämistä…
Palatessani omilta matkoilta saa miehen jäljiltä olevaan jääkaappiin aina tehdä kiinnostavan tutkimusretken tutustuen eri asteiden kuivettumis- ja homehtumisvaiheissa oleviin vihanneksiin, juustoihin ja leikkeleisiin. Kyllä sinne minunkin jäljiltäni joskus jää vihanneksia, se myönnettäköön, mutta ei tuo mies useinkaan niitä heitä pois vaikka emäntä olisi poissa monta viikkoa :D (Kenen kotona tämä on tuttua...?)
Tänään tyhjensin Maarianhaminan jääkaapin kaikesta öljyjä ja maustetahnoja lukuun ottamatta. Kuten tuli todettua, olen Pakastaja. Heitän pakkaseen melkein kaiken jonka arvioin selviävän pakkasesta hyödyntämiskelpoisena. Luin jostain, että jopa tuoretta, raakaa omenaa voi pakastaa, ja niinpä pakastin viime syksynä sisareni tuomaa omenasatoa. Kelpasivat hyvin piirakan täytteeksi sulatettuina.
Pakastan myös kaikki maitotuotteet, avatutkin. Raejuustot, jogurtit, rahkat, kermat, soijamaidot. Soijamaito esimerkiksi ei ole pakastuksesta moksiskaan, eikä makukaan muutu. Kypsytetty juusto selviää pakastuksesta myös suhteellisen hyvin, mutta tuorejuustojen rakenne muuttuu. Ne ovat edelleen syötäviä, mutta sopivat vetistyneen rakenteensa puolesta paremmin vaikka kastikkeisiin tai sosekeittoihin kuin sellaisinaan syötäviksi. Viime kesänä pakastin netin ohjeiden mukaan jopa mozzarellaa (kaikki neste on poistettava), ja sen koostumus ja maku säilyivät lähes täydellisesti.
Mitä en pysty pakastamaan, otan mukaan tai annan esimerkiksi sisarilleni. Nyt Maarianhaminasta lähti mukaan kassillinen tuorevihanneksia kuten porkkanaa, paprikaa ja sipulia. Ehdin syömään nämä vielä toisessa kodissani ennen reissuun lähtöä. Nyt varmaan nauratte, mutta toin jopa Zürichistä mukanani vihanneksia ja yhden avokadon, joita en ehtinyt syödä majapaikassani. ”Matkaeväiksi”, ajattelin, mutta söin Sveitsistä mukana kulkeutuneen avokadon vasta viikkoa myöhemmin. :) Se oli vielä ihan kunnossa.
Kaikki ihmisten poisheittämä ruoka ei kuitenkaan ole pahentunutta. Moni, oma mieheni mukaan lukien (Sanni kurtistaa kulmiaan), heittää päiväyksensä ylittäneet, avaamattomatkin elintarvikkeet saman tien roskiin.
Ymmärrän tämän tiettyjen elintarvikkeiden, kuten tuoreen lihan ja kalan kohdalla, mutta en esimerkiksi maitotuotteiden. Tai kananmunien. Useimmat tietävätkin, että kananmunat säilyvät viikkoja, jopa kuukausiakin, päiväyksensä jälkeen. (Luin juuri jostain kanalan pitäjästä joka puhui munien säilymisestä kuukausissa.) Kananmunan kuntoisuuden voi helposti tarkistaa vesilasitestillä; jos veteen laitettu raaka muna kelluu, se on pilaantunut. Pohjaan uppoava on syömiskelpoinen. Pilaantuneen munan sisällä kehittyneet kaasut nostavat sen pintaan.
Entä maitotuotteet? Useat juovat maitoa päiväyksen jälkeen luottaen hajuaistiin (ja kahvin kanssa voi suorittaa juoksettumistestin), mutta moniko söisi kolme viikkoa vanhaa jogurttia? Tai kuukauden vanhaa rahkaa?
Hapanmaitotuotteet säilyvät huomattavan pitkään päiväyksensä jälkeen, kunhan niitä ei avaa. Puhutaan viikoista, jopa kuukaudesta. Tämä vahvistettiin Arlalta, kun viime kevään rahkahulabaloon yhteydessä kysyin heiltä maitorahkan säilyvyydestä. Rahkaa voi muuten Arlan mukaan pakastaakin, mutta kuten muissa tuorejuustoissa (rahkahan on itse asiassa tuorejuustoa), koostumus muuttuu jonkun verran.
Myös raejuusto säilyy pitkään päiväyksensä yli avaamattomana. Sekin valmistetaan maitohappokäymisen avulla, ja hapatus pidentää säilyvyyttä.
Heinäkuussa Sveitsiin lähtiessä jääkaappiin jäi pari soijajogurttia. (Ne, kuten maitojogurtit, ovat myös hapantuotteita.) Parasta ennen 10.7., eli päiväyksestä oli 6 viikkoa. Söisinkö..? Kyllä söin. Jogurtin tuoksu, koostumus ja maku olivat täysin normaalit. Toinen jogurteista jäi vielä avaamatta. Sujautin sen asunnolta lähtiessä kerman ja mantelimaidon kanssa pakkaseen…
Tiedän, että kuulostan nyt joltain Martalta, mutta ruoan hävikki Suomessa on ihan kamala. Suomalaiset heittävät ruokaa menemään 120-160 miljoonaa kiloa vuodessa (saasyoda.fi).
Täällä puhuttiin hiljattain kestävästä kulutuksesta halpisvaate-kirjoitukseni kommenteissa. "Halparättien” ostamista on helppo kritisoida, mutta moniko tulee ajatelleeksi, että myös ruoan poisheittäminen voi yhtä lailla olla epäeettistä kulutusta? Kuluttajaliiton mukaan "yksittäisen kuluttajan ruokavaliossa ympäristön kannalta suuri merkitys on poisheitetyn ruoan määrällä."
En todellakaan röyhistele täällä rintaani koska pakastan aterioita ja sullon porkkanapusseja käsilaukkuun, sillä paljon matkustelevana elämäntyylini kiistatta aiheuttaa ympäristökuormitusta. Mutta kuten kotimaisesta ruoasta kirjoittaessani, haluan tuoda esiin pikku juttuja joilla voi olla ja on merkitystä. En itsekään ollut tullut ajatelleeksi ruokahävikin merkitystä ympäristölle, ennen kuin sattumalta osuin aihetta käsittelevään uutiseen.
On epärealistista olettaa, että monikaan kulutus- ja nautintopohjaiseen kulttuuriimme tottunut muuttaisi yhtäkkiä tapansa ja lakkaisi shoppailemasta, tekemästä lentomatkoja tai ottamasta pitkiä kuumavesisuihkuja. Minusta sellaisesta on turha tuntea syyllisyyttä, me emme kaikki ole täydellisen epäitsekkäitä teoissamme. On aivan loistavaa, että joku on tiedostavampi. Mutta myös se on hyvä, jos me muut teemme vaikka niitä pieniä arkisia asioita, joilla on merkitystä pitkässä juoksussa.
Eikö ole hassua, että sen lauantaisen pyttipannun jämän pakastaminen voi olla yksi sellainen asia. :)
*
Ja nyt lupaan kirjoittaa lähiaikoina enemmän kevyitä ja viihteellisempiä (pinnallisempia?) juttuja...! ^_^ Eiköhän täältä taas parit tuotearvostelut ja meikkipostaukset irtoa. :)
Tänään väsyin lomalentojen äkkilähtöjen kyttäilyyn. Ei näytä Jooniaa enää olevan tarjolla alle satasella joten en uskalla enää odottaa ettei Norskinkin halvat mene.
Ateena it is.
Likavittoksen kukkula, Publicin kirjakauppa Sintagman reunassa, A For Athensin kattoterassi, se aito ja oikea horiatiki-salaatti... ja ystäväni...! Nähdään runsaan viikon kuluttua! <3 <3
Ja tekin tuutte mukaan! :)
Tällä kertaa olisi tarkoitus suunnata Joonian saariston puolelle, mutta katsellaan mitkä ovat fiilikset sitten paikan päällä.
*
P.S. Edit. Arvonnassa voittivat seuraavat lukijat:
Liisa - Florascent-setti (tarkistatko Liisa roskapostisi, sulla on Hotmail-osoite ja etenkin Hotmailiin lähetetyt viestit blogisähköpostista menevät jostain syystä melkein aina roskapostiin)
Ina - Korres/Acorelle/Crazy Rumors -setti
Johanna - Lumene/Korres -setti
nnu - Huulipunasetti
Voittajiin on otettu yhteyttä. Onnittelut! :)
Mitä ne purkit sisältöineen meidän iholle oikein tekee? Miksi läträämme rasvoja nassuun?
Nyt vuorossa kesän ihonhoitokyselyn tulokset.
Minua kiinnosti tietää, mitä ihonhoito teille merkitsee. Onko se lähinnä ihon kunnon ylläpitämistä vai jonkun tietyn ongelman, kuten akne, couperosa tai rypyt, hoitoa. Avasin aiheesta kesäkuussa kyselyn, johon vastasi kahden kuukauden aikana 1093 henkilöä. Lisäksi blogin sivupalkissa on ollut aiheesta pikaversio, johon vastasi 1190 henkilöä.
Kuva ei liity ihonhoitoon, mutta se jaksaa aina naurattaa minua. Toivottavasti teitäkin. :)
Ehkä jonkun kokemus kosmetiikan vaikutuksista voi olla juuri tällainen ^_^
Vastaukset jopa vähän yllättivät minua. Valtaosa teistä kokee kosmetiikan vaikuttavan ihonsa kuntoon merkittävästi ja parantavan sen kuntoa. Miksi tämä olisi niin yllättävää? Myönnän, että olen aina ollut jokseenkin sitä mieltä, että suurin osa ihmisistä käyttää kosmetiikkaa alla olevista syistä 1 ja 2. Koska niin "kuuluu tehdä", se on opittu tapa. Ja se on kivaa ja tuo elämyksellisyyttä arkeen.
Hoidan ihoani kosmetiikalla, koska:
Kyselyyn vastanneista suurin osa ei lyönyt raksia olettamiini kohtiin. Elämyksellinen hyöty oli huomioitu kolmanneksessa vastauksista (vastaajat saivat valita niin monta kohtaa kuin halusivat), mutta se ei ollut suurin vaikutin ihon hoitoon. Ei myöskään tapa.
Ihonhoitotuotteet tuovat vastanneista suurimmalle osalle konkreettista, iholla näkyvää hyötyä; peräti 61% kokee ihonsa näyttävän paremmalta ihonhoitotuotteiden avulla. Nyt ei puhuta siis värikosmetiikasta eli meikeistä, vaan ihonhoidosta johon kuuluvat puhdistus-, kosteutus- ja muut hoitotuotteet.
Laajempaan kyselyyn vastanneista 52% kokee kosmetiikan näkyvästi ja tuntuvasti parantaneen ihonsa kuntoa, sivupalkin pikakyselyyn vastanneista 56%.
Noin kolmannes vastanneista kuuluu samaan ryhmään kuin minä - kosmetiikka lähinnä ylläpitää ihon peruskuntoa muuttamatta sitä merkittävästi suuntaan tai toiseen. Pienelle ryhmälle kosmetiikka on useammissa tapauksissa jopa ollut haitallista ihon kunnolle.
Minulle henkilökohtaisesti ihonhoito merkitsee eniten ihon pitämistä mukavan tuntuisena. Haen hoitotuotteilta sitä, että ihoni jää puhtaan, sileän ja miellyttävän tuntuiseksi eikä sitä kiristä. Ihon ulkonäköön hoitotuotteet vaikuttavat kohdallani vain marginaalisesti tai poikkeustilanteissa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi näppylähyökkäykset tai kovilla pakkasilla vaivaava pintakuivuus, joka sekin näkyy käytännössä vain meikin yhteydessä.
Kuva kolmen vuoden takaisesta jutustani koskien näppyjen hoitoa.
Helppohoitoisella ja normaalikuntoisella iholla varustetun ihmisen on tietysti helppo vaipua olettamukseen, että useimmilla muillakin olisi kosmetiikan suhteen sama tilanne. Varmasti kokemukseeni vaikuttaa myös se, että ystävä- ja perhepiiriin ei juuri ole kuulunut suurista iho-ongelmista kärsiviä ihmisiä jotka olisivat hehkuttaneet hoitotuotteista löytämäänsä apua.
Kasvoin siinä "kosmetiikkahengessä", että ihonhoito on opittu rutiini siinä missä hampaiden harjauskin, ja ihmiset pääosin valitsevat ihonhoitotuotteensa fiiliksen ja uteliaisuuden mukaan. Iho puhdistetaan ja kosteutetaan jollain, ja se "jokin" määräytyy oman kiinnostuksen ja tuotteen houkuttavuusarvon perusteella.
Kyselyn vastausten perusteella todellisuus ei ole ihan tällainen.
Jopa puolet vastanneista kokee ihonsa olevan hoidon suhteen keskivaikea tai vaikea ja herkästi reagoiva. Tuotteissa tärkeintä ei ole pelkkä "hyvä fiilis" (katso seuraava kysymys), vaan se, että tuote tekee mitä lupaa ja vaikuttaa konkreettisesti ihon ulkonäköön parantaen sitä.
Minulle tärkeintä ihonhoitotuotteessa on:
'Luksus' ei pärjännyt arvona tässä "skabassa" :)
Minulle tuotetuntu on ehdottomasti ensisijainen asia, eli en käyttäisi ikävän tuntuista kosteusvoidetta vaikka sillä olisikin ihooni myönteisiä vaikutuksia. Yöllä käytettävät näppyvoiteet tai muut täsmähoitotuotteet ovat asia erikseen, mutta niitä ei toki käytetäkään kosteusvoiteen tavoin. Ella Bachén kalaöljyrasvaa voi tuskin kukaan pitää kosmeettisesti erityisen ihastuttavana..! ;D
Kävimme tuotteiden ihofiiliksestä lyhyen, kiinnostavan keskustelun kosmetologin kanssa ollessani Exuviance-hoidossa. Teiltä saamani vastaukset tukevat hänen näkökantaansa. Kun kommentoin kosmetologille Exuviancen muutamien tuotteiden ikävää tunnetta iholla, nainen katsoi minua mietteliäästi. "Hmmm, minä en koskaan koskettele ihoani rasvauksen tai seerumin laiton jälkeen", hän sanoi. "Ei minua haittaa minkä tuntuiseksi iho jää, eikä sillä ole merkitystäkään. Sillä on merkitystä, että ihoni voi tuotteiden avulla hyvin."
Mielenkiintoista. Minä olen ilmeisen sensorinen ihminen, eli miltä jokin tuntuu konkreettisesti iholla tai hiuksissa on todella tärkeää. Tuotteen ihofiilis linkittyy minulla suoraan kokemukseen tuotteen toimivuudesta, vaikkei esimerkiksi tahmaisella pinnalla käytännössä olisi vaikutusta ihon vointiin. Oletteko koskaan miettineet tällaisia...?
Sopivien ihonhoitotuotteiden löytäminen ja valinta ei myöskään ole useimmille sitä helppoa "fiiliksen ja uteliaisuuden mukaan menemistä" kuin olen itse taipunut ajattelemaan.
Tuotteiden valinta on helppoa vain 20 prosentille vastaajista, loput kokevat sen vaikeaksi tai hankalaksi vähintään kausittain, väärien valintojen aiheuttaessa iholle ei-toivottuja seurauksia.
.
Seuraava kysymys vahvistaa jälleen kosmetiikan, ja etenkin yksilöllisten tuotevalintojen, merkitystä ihon kunnolle.
Vain alle 7% vastanneista kokee, etteivät tuotevalinnat vaikuta ihon kuntoon juuri lainkaan. Loput kokevat valinnoilla olevan vaikutusta, yli puolen mielestä jopa paljon tai merkittävästi.
Toisaalta vastausvaihtoehto "jonkun verran" on laajatulkintainen, ja voi käytännössä tarkoittaa vastaajasta riippuen mitä vain himmeästä ihon pinnasta näppyjen nitistämiseen. Kysymyksen asettelu ei myöskään spesifioi tuotetyyppiä, eli tottahan toki täsmähoitotuote kuten antiseptinen finnivoide vaikuttaa ihoon eri tavalla ja selkeämmin kuin tavallinen kosteuttava päivävoide.
Oma kokemukseni on se, että ehdottomasti eniten ihon kuntoon vaikuttaa puhdistus. Siitä en ole tinkinyt sen jälkeen kun aloin meikkaamaan, jolloin ylipäänsä tulin tietoiseksi ihonhoidosta. Puhdistan ihoni huolellisesti aamuin illoin, meikittöminäkin päivinä. Tuotevalinnalla ei sinänsä ole merkitystä iholleni, se puhdistuu ja näyttää samalta millä tuotteella tahansa. Tärkeintä on itse toimenpide ja sen säännöllisyys. Sekä tarpeeksi lämmin vesi, joka liuottaa lian viileää vettä paremmin. Olosuhteissa, joissa en pysty puhdistamaan ihoa yhtä huolellisesti kuin kotona, ihoni näppyyntyy hyvin nopeasti.
Lopuksi kysyin, koetteko tarvitsevanne ihonhoitotuotteiden valinnassa ammattilaisen apua.
Kenties vähän tylsä kysymys, jonka vastaukset olivat suunnilleen ennakoitavissa. "Joskus". Näinhän se on. Useimmat meistä ovat varmasti elämänsä aikana edes jonkun kerran kääntyneet ammatti-ihmisen puoleen sopivaa hoitotuotetta etsiessään.
Työssäni kosmetiikkamyymälässä tarpeen luonnollisestikin huomasi. Moni asiakas luottaa ammattilaiseen etsiessään ratkaisua ihan tuikitavallisiin perusihonhoidon asioihin. "Mikä olisi hyvä puhdistustuote?". "Suosittele tehokasta silmänympärysvoidetta". "Tarvitsisin mahdollisimman hellävaraisen kuorinta-aineen".
Itse olen asiakkaana tottunut aina etsimään tuotteet omin avuin ja kysyn vain aniharvoin jotain myyjältä. Olen kokenut tarvetta ammattilaisen apuun vain selkeissä ongelmatilanteissa kuten niinä kertoina, kun ihoni on tulehtunut ja herkistynyt. Tällöin osoitteena on ollut lääkäri, ei kosmetologi tai kempparin osasto.
Onneksi moni kuitenkin tarvitsee myyjiäkin ja saa apua kosmetologeilta. Palveluammatteja tarvitaan, ja työllisyys on vain hyvä asia :)
Ei muuta kuin hyvällä mielellä naamaa voitelemaan! :)
*
Nyt tämä lähtee jo rönsyämään, mutta tää lisäis vielä:
Kaikilla megaseerumeilla ja tuplatriplahopla-puhdistusmetodeilla ei tietenkään ole minkäänlaista ihon tarpeiden kannalta perusteltua merkitystä tuotemarkkinoilla, mutta jep - ne tuovat lisämyyntiä ja luovat lisätarpeita = työtä.
Ihonhoito ja rasvat eivät siis pelkästään tee meistä paremman näköisiä - ne tuovat työpaikkoja. :) Se itsessään on suuressa mittakaavassa merkittävä asia. Epäilemättä merkittävämpi kuin se, onko jonkun iho kosmeettisen valmisteen ansiosta tasainen tai vähemmän punoittava.
(Voiko friikkikin perustella tällä holtitonta purkkivarastoaan...? Sitä voi miettiä :D)
Jäikö joku kaipailemaan kesäarvonnan loppuja tuotteita? :D
Täältä tulee! Vielä on virallisesti viikko kesää jäljellä :)
Aloitetaan ihanilla hajuvesillä, jotka olisivat ansainneet oman niille omistetun postauksen. Mutta koska haluan arpoa ne (säilytystila alkaa todellakin tulla vastaan, osa mun hajuvesistä asuu jo kellarissa...), niin sisällytän ne tähän muiden arvottavien kylkeen.
Tutustuin Florascentin tuoksuihin ensimmäisen kerran keväällä Biodelly-vierailulla, ja ihastuin päätäpahkaa raikkaaseen Bergamotte-sitrustuoksuun. Niin i-h-a-n-a.
Tuoksuista kerrotaan maahantuojan sivulla näin (tekstiä tiivistetty):
"Florascent valmistaa luonnollisia hajuvesiä, elävöittäen eurooppalaista 1600-luvun parfyyminvalmistusperinnettä. Jokainen parfyymi pullotetaan, sinetöidään ja paketoidaan käsin kauniisiin pahvisiin purkkeihin, joista on tullut Florascentin tavaramerkki. Florascentin parfyymeissä käytetään vain korkeatasoisia luonnollisia raaka-aineita. Kaikki Florascentin parfyymit ja aromasprayt ovat 100% luonnollisia.
Tuotteisiin ei käytetä mitään synteettisiä raaka-aineita; ainoastaan alkoholia, vettä ja parfyymiä. Parfyymi koostuu luonnollisista raaka-aineista kuten eteerisistä öljyistä, kasviuutteista ja tinktuuroista, jotka tuotetaan uuttamalla kasveista, mausteista ja kumeista."
Mielestäni aivan ihastuttavia nuo vanhaa aikaa henkivät pullot. :)
Tuoksut jakautuvat kahteen linjaan; Aroma Spray ja Eau de toilette. Aroma Spray -linjan tuoksuja voi käyttää aromaterapiaan, huonetuoksuna tai tavallisen hajuveden tai body mistin tapaan. Aroma Spray -linjassa on vielä pieni Aromatic Synergies -linja itsehoitotuoksuja, jotka on tarkoitettu aromaterapiakäyttöön.
Aroma Spray -tuoteperheen tuoksuja voi sekoittaa keskenään ja luoda näin oman henkilökohtaisen tuoksuyhdistelmän. Pakkausten mukana tulee tuoksukohtainen suositus yhdistelyyn sopivista muista tuoksuista. Jokainen Aroma Spray keskittyy yhden pääraaka-aineen ympärille, valikoimassa on mm. vaniljaa, tonkapapua, ruusua, santelipuuta, eukalyptusta, greippiä, patsulia ja piparminttua.
Eau de toilette -tuoksut ovat nimensä mukaisesti hajuvesikäyttöön kehitettyjä.
Mitäs sanotte esimerkiksi Umami-tuoksusta...? :) Tätä täytyy päästä tuoksuttelemaan!
Florascentin tuoksuja saa verkosta ainakin maahantuojan omasta kaupasta, listaa jälleenmyyjistä en onnistunut löytämään.
*
Ja nyt sitten arvontaan! :)
Kaikki tuotteet ovat blogin kautta saatua PR-materiaalia.
Rakastuin Bergamotte-tuoksuun, mutta päätin silti antaa sen eteenpäin yllämainituista syistä. Kaikkea ei vain voi pitää... Sitäpaitsi, toisten ilahduttaminen on useimmiten omistamista mukavampaa. :) Minulla on näitä jo yllin kyllin, jollain toisella kenties ei. Joten arvottavaksi! :)
Setti 1: Florascent-tuoksuduo
Bergamotte Aroma Spray 30 ml - hedelmäisen aromaattinen sitrusnuotti
Tonka Aroma Spray 30 ml - tonka muistuttaa kuivan heinän tuoksua yhdistettynä makean vaniljaiseen karvasmanteliin
.
Kumpaakin tuoksua on suihkauteltu muutamia kertoja. Pullot ovat käytännössä täydet.
Osallistut Florascent-setin arvontaan huikkaamalla kommenttiboksiin FLORASCENT.
Setti 2: Kynsilakkoja, tuoksuvia huulirasvoja ja roll-on-parfyymi
Korres-kynsilakka sävyssä 78 Purple Sea Anemone
Korres-kynsilakka sävyssä 39 Green Seaweed
Sävytetyt ja tuoksuvat Crazy Rumors -huulirasvat sävyissä Breeze, Coral ja Pearl
Acorelle Parfum Roll-On 10 ml, tuoksu Douceur de Rose (esitelty täällä)
.
Kaikki tuotteet ovat uusia ja käyttämättömiä.
Osallistut setin arvontaan huikkaamalla kommenttiboksiin SETTI 2.
Setti 3: Lumenen vartalotuotteita ja Korresin huulirasva
Sävytetty Korres Mandarin Lip Butter Stick sävyssä Rose
Lumene Cranberry -vartalokuorinta 150 ml
Lumene Cranberry -vartalovoide 200 ml
.
Kaikki tuotteet ovat uusia ja käyttämättömiä.
Osallistut setin arvontaan huikkaamalla kommenttiboksiin SETTI 3.
Setti 4: Lumenen huulipunia
51 Syklaamiaika
52 Kukkien tuoksua
53 Nuput aukeavat
54 Kukkia niityllä
55 Tulen loimussa
Sävyt näkyvät alla. Punat ovat Lumenen kesäkokoelmasta. Sävyn 50 pidin itse ja se onkin ollut kesän suosikkipuna. Loput ovat avaamattomia ja käyttämättömiä, paitsi sävyä 52 olen kerran kevyesti pyyhkäissyt kämmenselkään.
Osallistut setin 4 arvontaan huikkaamalla kommenttiboksiin HUULIPUNAT.
Voit osallistua vain yhden setin arvontaan.
Osallistumisaikaa on keskiviikkoon 26.8. kello 24.00 saakka.
Liitäthän kommenttiin sähköpostiosoitteesi sille tarkoitetulle riville niin saan sinuun yhteyden.
Sanni ja kesän kirkkaasti käytetyin look; väsymykseen saakka blogissa nähty värikäs kimallerajaus (tässä kuvassa Sephoran tummanvihreä jumbokynä + se iki-ihana sininen Essencen Crystal Eyeliner), Yves Rocherin niinikään puhkihehkutettu vaaleanpunainen hohdepuuteri sekä Lumenen huulipuna, sävy 50 Horsmien meri.
Hei kuopijolaiset muuten - ystäväni Milin mukaan Matkuksen Halpa-Hallista saa vielä noita Essencen hohtavia eyelinereita!! Nyt kipin kapin sinne jos vuoden halvin meikkikarkki-ihanuus jäi houkuttamaan! Hintaahan tällä herkulla on hädin tuskin kahta euroa! :)
