Kaupoista löytyy nykyään vaikka minkälaista vaihtoehtoa perinteiselle vehnäpastalle - on tattaripastaa, riisipastaa, papupastaa, konjac-pastaa. Syökö monikaan enää edes tavallista pastaa, etenkin näinä gluteenittomuutta suosivina aikoina?
Siinä missä tämän pastaholistin ns. terveellisemmät vaihtoehdot entisessä elämässä olivat täysjyväpasta ja systemaattisesti vatsanpuruja aiheuttava proteiinipasta (ero tavalliseen pastaan: siihen on lisätty gluteenia), voi nyt syödä oikeasti proteiinipitoista ja ravintorikkaampaa pastaa niin halutessaan. Tosin - halpaa se ei ole.
Tässä muutamia vähähiilihydraattisia pastakokkailujani vuosien varrelta:
Vhh-piireissä legendaarinen tuorejuustosta valmistettu "philadelphiapasta" oli pitkään ainoa pasta jota söin, kunnes papupastat vyöryivät Suomen markkinoille vuonna 2013. Ja niiden jälkeen konjac-pastat ja -nuudelit.
Olen jälleen maistanut kahta minulle uutta vähähiilihydraattista pastatuotetta, ja nyt olisi tarkoitus turista niistä. Olen saanut pastat testiin vähähiilihydraattisiin elintarvikkeisiin erikoistuneelta YesDeli-verkkokaupalta.
Raaka-aineet ovat ennestään tuttuja eli papua (ylempi pasta) ja konjac-glukomannan-kuitua (alempi).
Minulla on entuudestaan huonoja ja hyviä vhh-pastakokemuksia. Huonoin on soijaproteiiniin ja vehnäproteiiniin pohjautuva "karppispagetti" ja ykkössijaa pitävät erilaiset papupastat joiden koostumus on mielestäni hyvin aidosti pastamainen. Etenkin fettuccine-mallinen pasta muistuttaa hyvin autenttisesti tuorepastaa.
Miten selvisivät tämän kertaiset kokelaat?
Slim-spagetti
Esittelin syyskuussa Slim-sarjan riisin, nyt vuorossa sarjan spagetti. Slim-tuotteet pohjautuvat glukomannan-kuituun eli ovat sitä "ruoatonta ruokaa"; ravintoa vailla energiaa tai muitakaan ravintoarvoja. Niistä saa vain hitusen kuitua. Slim-spagetissa on glukomannanin lisäksi myös kaurakuitua. Hintaa pastalla on 5 € / 200 g (valutettua pastaa).
Aiemmin olen maistanut glukomannan-pastaa nuudelimuodossa, joka on aika yhdentekevää lautasen täytettä. Sinnehän se uppoaa kivasti wokkiin mutta syön wok-ruoat nykyään mieluummin ilman mitään nuudelinkorvikkeita. Konjac glukomannan -nuudeli onkin ollut minulla käytössä lähinnä induktion yhteydessä.
Nyt testasin glukomannania spagettimuodossa. Näyttää aika ehdalta spagetilta.
Tuote on pakkauksessa kosteassa ja valmiiksi "kypsennetyssä" muodossa, sille ei tarvitse tehdä muuta kuin huuhtoa jotta ikävä ominaistuoksu katoaa. Slim-sarjan spagetti on valkoisempaa ja jämäkämpää kuin toisen sarjan aiemmin testaamani glukomannan-tuotteet (jotka olivat jonkin verran läpikuultavia). Glukomannan ei maistu miltään, joten koostumus ratkaisee eron muihin vastaaviin tuotteisiin.
Spagetin "haarukkakäytös" on hyvin autenttisen vehnäpastamainen, samoin suutuntuma. Testasin kummatkin pastat samalla miedolla kastikkeella (herkkusieni) saadakseni parhaan vertailutilanteen.
Slim-spagetti pärjäsi oikein hyvin, etten sanoisi erinomaisesti. Koska vehnäspagettikaan ei itsessään maistu juuri miltään, tuntui glukomannan-pasta oikeastaan ihan samanlaiselta makukokemukselta kuin tavallinen pasta. Sillä erolla ettei vatsaa turvota.
Toinen kokelas oli ExploreAsian-sarjan soijapapuspagetti.
ExploreAsian tuntuu korvanneen monilla jälleenmyyjätahoilla aiemmin esittelemäni A La Econ papupastat ollen nyt yleisin Suomesta löytyvä papupastamerkki.
Hintaa ExploreAsian-pastoilla on 5 € / 200 g.
ExploreAsian-pastaa on saatavilla tavallisen narumaisen spagetin ja leveämmän fettuccinen muodossa. Sain kokeiltavaksi kaikki eri laadut ja aloitin perinteisintä spagettia muistuttavimmasta eli soijapapu-laadusta.
Kuten aiemmin testaamissani papupastoissa, myös tässä on oivalliset ravintoarvot (per 100 g): proteiinia 42 g, ravintokuitua 20 g (eli sitä imeytymätöntä), hiilihydraattia 14 g ja rasvaa 4 g.
ExploreAsian-pasta kypsyy 5-6 minuutissa. Rakenteeltaan tämä testattava on karkeampaa kuin aiemmin maistamani papupastalaadut, mutta ei niin karkeaa kuin huonoimmaksi rankkaamani soija/vehnäproteiinipasta. Siinä on myös jollain tapaa hieman erottuvampi maku kuin aiemmin maistamissani, mutta kokonaisuutena maku on silti neutraali eikä vaikuta kastikkeen makuun.
Sitten vertailutulokseen.
Kumpi pasta-annos oli parempi puhtaasti maun ja pastamaisuuden perusteella?
Slim-glukomannan-spagetti.
Oli yllätys itsellenikin :)
Kokonaisuus oli todella aidon pastamainen. Tavallinen vehnäpasta on pehmeää, joustavaa ja kastikkeeseen "katoavaa", ja Slim-spagetti käyttäytyy juuri näin. ExploreAsian-spagetti on myös hyvää, mutta sen aavistuksen karkea ja normipastaa hieman jäykempi koostumus verottivat annoksen true-pastamaisuutta. Tätä spagettia syödessä tiesi koko ajan syövänsä jotain muuta kuin vehnäpastaa.
Jos katsotaan ravintoarvoja, on papupasta luonnollisestikin parempi vaihtoehto.
.
Kuinka moni teistä syö vaihtoehtopastoja? Mikä on suosikki?
.
P.S. Mulla on YesDeli-testituotelaatikossa odottamassa vielä paha koetin - vhh-"Nutella".... Auts. Olin lukioaikoina järjettömässä Nutella-koukussa tunnetuin seurauksin... Onkohan ihan fiksua maistaa ylipäänsä mitään versiota tästä pahasti addiktoivasta tuotteesta...? Katsellaan miten käy :)
46 comments on “2 x pasta - kumpi voitti?”
Toi mung-papupasta on kyllä hyvää, mulla on sitä kaapissa tälläkin hetkellä. Mä vaan jaksan aina kaivata vaihtoehtopastaa joka ei olisi nauhamuodossa. Mä kun onnistun sotkemaan spagetin ja nuudeleiden kanssa ihan törkeesti :D
YesDelillä oli ennen myynnissä penne-vhh-pastaa, mutta se oli sitä soijaproteiini/gluteeni-pastaa, jonka itse koin ainakin spagettimuodossa vähän ikävän karkeaksi. Mulla on edelleen tuo penne-pakkaus kaapissa avaamattomana. Se näkyy poistuneen YesDeliltä, samoin kuin alkuperäinen "karppispagetti", joten kenties muutkin asiakkaat kokivat tuon tyyppisen vaihtoehtopastan vähemmän miellyttävänä.
Eikö sua yhtään "ällötä" syödä tuollaista mautonta ja hyödytöntä ruoankorviketta :)? Tuosta konjac-glumannanista puhun siis. Itselleni ruoan maku on yhtä tärkeää kuin sen terveellisyys, ja vaikka pastavaihtoehdot noin periaatteessa kiinnostavatkin, en osaa kuvitella pureksivani jotain joka ei maistu yhtään miltään - laadukas tavallinen pasta nimittäin on hyvinkin maukasta, esimerkiksi. Lisäksi tuntuu jotenkin väärältä huijata kroppaansa jollain, missä ei ole ollenkaan ravintoarvoa... Tuleeko sinulla ikinä tällaisia ajatuksia tästä pastasta tai mistään muista "korvikkeista"?
Papupastat kiinnostavat kyllä kovasti, arviota lopuista odotellessa!
No, syön sitä niin aniharvoin että ei ällötä :) Olen siis syönyt sitä elämäni aikana noin viisi kertaa :) Jos joskus tulee jostain syystä tarve saada mahdollisimman vähähiilarinen pasta-annos, niin söisin vastaisuudessakin, ei ongelmaa :)
Totta kai esimerkiksi philadelphiapasta on monin kerroin maukkaampaa ja se tulee hintansakin puolesta olemaan minulle aina no. 1 pastan korvike, mutta ei minulle aiheuta ällötuntemuksia syödä pari kertaa vuodessa myös nollahiilarinen ravintoaineeton pasta ^_^ Minulla ei ole henkilökohtaisesti tarvetta nipistää hiilareita näin radikaalisti arjessani, mutta jollakulla muulla tällaiset hiilarittomat ja energiattomat vaihtoehdot voivat olla tarpeen.
Ei, johtuen juuri siitä mitä kerroin ylempänä; koska en juurikaan syö ravintoaineettomia korvikkeita. Kun haluan pastaa, valitsen siis käytännössä aina papu- tai tuorejuustopastan, jotka ovat mitä ravitsevimpia korvikkeita :) Glukomannan-pastalla on minulle "tilausta" vain induktion aikana, eli todella harvoin, ei edes vuotuisella tasolla.
Edit. Ja lisäänpä vielä että syön pastaa (eli sen korvikkeita) harvemmin kuin kerran kuussa, joten korvikkeilla ei ylipäänsä ole suurta roolia ruokailussani :)
Siis ymmärrän kyllä että käytät näitä harvoin. Pointti on lähinnä se, että eikö se tunnu "epäluonnolliselta"? Minulle ajatus glukomannan-tuotteiden syömisestä tuntuu samalta kuin ajattelisi syövänsä pahvia, tai muuta ihmisravintoon kuulumatonta :D
Ei tunnu epäluonnolliselta, konjac-kasvihan on luonnollinen kasvi :) Ei kaikki epäravinteikas tarkoita epäluonnollista. Esimerkiksi jäävuorisalaattia syövät melkein kaikki ilman että miettivät asiaa sen kummemmin, ja sen ravintoarvo on lähes olematon.
Sitä en kyllä voi ymmärtää miksi ihminen käyttäisi vähätkin rahansa suhteessa hyvin kalliiseen tuotteeseen joka ei anna mitään ravintoaineita, eli sama kuin söisi sitä pahvia :Dd
Vähävarainen varmasti jättää glukomannan-pastat kaupan hyllyyn ^_^ Ei niiden syömisessä tosiaan mitään järkeä olekaan, oikeastaan muussa tilanteessa kuin jos henkilö on vaikkapa runsaan ylipainon takia vähäenergisellä tai vähähiilihydraattisella ruokavaliolla eikä pysty mistään hinnasta luopumaan pastan syömisestä ;) Tällöin, jos hän ei muuten kykene luopumaan pastasta, on glukomannan-pasta varmastikin hänen terveydelleen edukkaampi vaihtoehto kuin vehnäpastan mättäminen :)
Hyvä pointti! Mulle toi jäävuorisalaatin syöminen on ollut suuri mysteeri. Siis omalla kohdallani, kun tiedän sen olevan tyhjää täynnä ja kaupasta löytyy vierestä ravintoarvoltaan parempia vaihtoehtoja (ah, tammenlehtisalaatti). Tuntuisi siis tosi oudolta ostaa jäävuorisalaattia. Joo, on se halvempaa, mutta niin, se ei myöskään sisällä mitään kummoista eikä ainakaan saa niitä toivomiaan vitamiineja, mikä itsellä on yksi motivaatio (muiden joukosta) salaattia popsia. :)
Jäävuorisalaatin suosio taitaa liittyä nimenomaan hintaan... Ja, nohh, onhan se kivan rapeaa :D Eli koostumus "kiinnostavampi" kuin vaikka perus lehtisalaatissa. Muut rapeat lajikkeet kuten frisee ovat sitten heti paljon kalliimpia.
Saiko tuon philadelphiapasta ohjeen? :)
Mistä noita papupastoja voipi ostaa? On kyllä aika hinnakkaita, varsinkin perheelliselle jos kaikki tuota söisi.
Philadelphiapasta:
https://karkkipaivablogi.com/2013/01/20/vhh-tuorepasta-philadelphia-juustosta/
Papupastaa voi ostaa ekokaupoista kuten Ruohonjuuresta (ja todennäköisesti Life-myymälöissäkin on noita), ja ne kuuluvat myös joidenkin perusruokakauppojenkin valikoimaan, muinoin näin K-ryhmän mainoksessa kyseisiä pastoja. Netistä niitä voi tilata YesDelistä.
Kiitos pastaesittelystä. Itselläni on noista kalorittomista pastatuotteista jotenkin sellainen mielikuva, että niitä syövät syömishäiriöiset ja kenties ylipainoiset, joille on tehty joku tiukka ruokavalio noudatettavaksi...En siis ole ajatellut niiden olevan "normaalia" ruokaa, mutta ehkä pitäisi kokeilla. Papupastoihin en myöskään ole uskaltanut koskea, koska itselle fodmap-hiilarit aiheuttaa vatsan turpoamista. Ilmeisesti sinulle ei näistä aiheutunut mitään vatsavaivoja? Vähän tuo glukomannaanikin on sellaista epäruokaa, että mietityttää sen laittaminen herkkään vatsaan.
Ei ole aiheutunut. Mutta veikkaan, että papupasta voi hyvin aiheuttaa vatsavaivoja siinä missä pavut ja palkokasvit muutenkin, ainakin ihmisille jotka ovat taipuvaisia saamaan pavuista yleensäkin esim. ilmavaivoja.
Glukomannan-tuotteita en minäkään pidä normaalina ruokana vaan ne ovat nimenomaan dieettiruokaa, mutta papupasta on ihan "tavallinen" pastan korvike, tosin kallis sellainen. :)
Ygh, vaikuttavat jotenkin ällöltä nämä korvikepastat. Itselleni ruoka on ikäänkuin harrastus ja en kyllä pystyisi korvaamaan pastaa tuollaisilla mömmöillä. Maku on liian tärkeä asia minulle. Hyvä pasta nimittäin todellakin maistuu, eikä ole mautonta! Toisekseen pidän jotenkin aika typeränä ajatusta, että maksetaan itsensä kipeäksi siitä, että saa syödä jotain ravintoaineetonta ja mautonta mössöä :P Ei vain mene jakeluun minulle :D Ennemmin olisin ilman pastaa kuin yrittäisin tehdä jotain korvikkeita.
Ps. Kaupan työntekijänä on pakko sanoa, että hieman repesin tuolle kysymyksellesi, syökö joku vielä normaalia pastaa... :D Voin sanoa, että kyllä syö. Valtaosa syö ihan tavallista pastaa, tosin kalliimmat laatupastat ovat selvästi nostaneet menekkiään. Kyllä erikoispastojen kulutus on aika pientä. Ainakin meidän keskisuuressa myymälässä niitä on hyllyssä monenlaisia, mutta usein ne vanhenevat kaupan hyllyille vaikka säilymisajat ovatkin pitkiä :/
Jutun pastoista vain toinen kuuluu tuohon kategoriaan ;) Papupastan ravintoarvot ovat kiistatta vehnäpastaa paremmat.
Itselle tuntuu vain paljon luonnollisemmalta (ja edullisemmalta) tekaista täysjyväpastan kaveriksi papupohjainen kastike ja nauttia ne papujen hyvät ravintosisällöt sitä kautta :D syön kuitenkin lautasmallin mukaan, joten jos pastaa ei ole sitä suomalaisen perinteistä 3/4 lautasellista, uskoisin ravintosisältöjen olevan ihan yhtä hyvällä tasolla. Esim. tuo glukomannan-annos herkkusienineen taitaa olla melko ravinneköyhää kamaa..? Mutta makuasioitahan nämä ovat. Itselleni vain ruuan korvaaminen erilaisilla korvikkeilla tuntuu niin keinotekoiselta. Mutta minä tunnustaudunkin kyllä "aitojen" makujen ystäväksi ja välttelen viimeiseen asti esimerkiksi protskupatukoita ja muita "epämääräisyyksiä" :D
Toiset kuitenkin haluavat välttää vehnää, tai eivät pysty syömään gluteenipitoisia ruokia ;) Tällöin on hyvä että on tarjolla vehnättömiä vaihtoehtoja siellä pastahyllylläkin.
Mulle vehnäpasta aiheuttaa jäätävät vatsakivut, joten sen syöminen ei ole vaihtoehto. Yleensä syön mielummin kasviksia, mutta ihan kiva on että kuiva-ainekaapissakin säilyviä juttuja on :)
Minä kyllä rakastan pastaa ja makaronia! Valitsin aina täysjyvän ja se on kyllä hyvää. Mutta nyt kun on maha mennyt niin joutuu korvaamaan gluteenittomalla. Lidlin gluteeniton pasta on edullista ja hyvää. Joskus teen myös kaurapastaa mutta siinäkin taisi olla vehnää että sekään ei ihan sopivaa ole.
En näistä korvikkeista innostu kun pavut ja glukomannan taisi olla kielletyllä listalla. Mutta onhan näistä mielenkiintoista lukea!
Ruusukaalista tykkään myös kun sitä suosittelit mutta sekin aiheuttaa kipuja, kuten kaikki kaalit. Harmi, just kun opettelin niitä syömään :) mutta tonnikalapullat ❤️ Just tein taas viime viikolla :D
On jotenkin omituista että ei halua syödä jotain tiettyä ainetta, mutta sitten haluaa korvata sen jollakin joka etäisesti muistuttaa sitä mitä ei halua syödä :) Hassua kun oikein ajattelee :) Vähän samaan sarjaan menee kaikki kasvis/vegeainekset mitkä "maistuu lihalle". Ymmärrän sinua kyllä, mutta omaan ideologiaan kuuluu että vaikka välttelisi jotain tiettyä niin jos haluaa sitä syödä niin syö sitten sitä ihan aitoa tavaraa mutta harvemmin ja nauttien ;) "Korvikkeet" tuntuvat teennäisiltä, hämmentäviltä ja jotenkin teollisilta.
Vapaaehtoiset ruokavaliot ovat toki asia sikseen, mutta esimerkiksi keliaakikolle ei oikein olisi mieltä syödä "aitoa tavaraa" edes harvemmin, heille se tuskin on nautinnollista. :) Eihän vaihtoehtopastassa aina ole kyse siitä, että ei "halua" syödä aitoa vaan että ei pysty.
Omasta ruokavaliostani taas voin todeta, että esimerkiksi philadelphiapasta maistuu omaan suuhuni niin paljon paremmalta kuin vehnäpasta, että söisin tätä versiota ihan jo sen perusteella :) Eihän sitä välttämättä tarvitse edes pastana ajatella jos korvikeajattelu häiritsee, vaan ihan omana ruokalajinaan ;) Lisäaineetonta, itse valmistettua ruokaa joka pitää pitkään kylläisenä ja ravitsee :)
Mä oon sekasyöjä, mutta haluan lisätä kasvisruokaa ruokavaliossani. Musta just tollaiset vegeruuat, jotka maistuu lihalta on nerokkaita. Se on minusta hyvä tapa totutella lihattomampaan ruokaan. Siinä kuitenkin on sellainen tuttu maku, josta tykkää, mutta kuitenkin lihaton. Ainut huono puoli on, että yleensä ne on tosi prosessoituja ja kalliita, ettei niitä usein viitsi ostaa. Mutta minusta idea on kiva, pienentää kynnystä kokeilla kasvisruokaa. Tuttuus on kuitenkin aika iso juttu muutoksia tehtäessä.
Tähän on pakko vinkata ruotsalaisen Anamman vegetuotteista, ovat edullisempia kuin esim. Hälsans Kök (Wheatysta sun muista saksalaisista ei-pakaste-merkeistä puhumattakaan), ja niissä on lisäaineet todella minimoitu. Ainesosaluettelo vaikka soijapyöryköissä on puolet lyhyempi kuin kilpailijoiden ;)
Uu, kiitos vinkistä! ^^
Ai niin, mistä noita saa? En ole normi marketissa törmännyt.
Mä olen ostanut Anammaa ihan Prismoista, mun mielestä joissain S-Marketeissakin on (ja Ahvenanmaalla myös K-kaupoissa, manner-Suomesta en osaa sanoa).
Tästä voit tsekkailla miltä tuotteet näyttää:
http://anamma.eu/sv/products.php
S-Ryhmän Foodie-hintapalvelusta löytyi kolme Anamma-tuotetta:
https://www.foodie.fi/products/search/anamma
Jee, kiitos. :)
Niin, tarkoitin kommentillani juurikin näitä omavalintaisia ruokarajoitteita. Tottakai keliaakikot yms. on asia ihan erikseen.
Monesti olen miettinyt esim. soijanakkeja, että miksi niiden pitää olla Nakkeja :) Eikö ne voisi olla vaan jotain "kasvispatukoita" :D Mutta kaikki tietää mikä on nakki, joten se on vaan myyvempi ja helpompi nimike. Kaikki tietää silloin minkälaisesta ruuasta on kyse ja monille tulee heti mielikuva minkä kanssa tai missä muodossa niitä voisi syödä :)
Pakko kommentoida tähän, kun tästä kuulee monesti kun kertoo olevansa kasvissyöjä. Harva kun lopettaa lihan syönnin siksi, ettei pitäisi lihasta (toki heitäkin on), vaan yleensä eettisistä tai ekologisista syistä. Nämä on siis vähän niinkuin lihatuotteille korvikkeita, joita varten ei tarvitse yhdenkään eläimen kärsiä.
Itse ainakin voin myöntää, että välillä tekisi mieli lihapullia tai metwurstia, mutta omatunto ei antaisi sellaista syödä. Soijaversio ei ehkä maistu ihan samalta, eikä tarkoitus olekaan, mutta ei ne ihan järjettömiä vaihtoehtoja ole :D
Hyvä pointti hiutale :)
Hei, anniM. Itse olen kasvissyöjänä sitä mieltä, että esimerkiksi nakki, makkara pyörykkä jne. kuvaavat lihaisan sisällön sijaan enemmän kyseisen valmisteen muotoa. Kyllähän nakit ja makkarat on lihaversioinakin viety aika pitkälle siitä, miltä liharaaka-aineet käsittelemättömänä näyttää :)
Minulla ei ole mitään lihan (kanan, kalan) makua vastaan, mutta minulla on paljonkin lihan tehotuotantoa vastaan.
Ja koska kuitenkin toisinaan haluan syödä hodarin nakilla, spaghetin bolognaise-kastikkeella tai vaikkapa kaalilaatikon (johon muuten laittaisin jauhelihaa), käytän tähän tarkoitukseen varsin mielelläni esim. soijasta tai vehnäproteiinista tehtyjä "lihankorvikkeita".
En näe tässä mitään hassua tai ristiriitaista - saan maukkaan tuotteen ilman epäeettiseksi kokemaani eläinten kohtelua.
Ite oon maistanu tuota mungpapupastaa, ja ainakin minulle maistui! :) toki pureskellessa on ihan pikkuisen erituntuista kuin viljapasta, mutta älyttömän hyvin meni soijahiutaleita sisältävän vegepekonikastikkeen kera! Pasta-annoksen jälkeen olo oli mukavan täysi ilman vähäistäkään pastaturvotusta (syön siis myös tavallista vehnäpastaa, minulle ei tule mitään järkyttävää oloa siitä, mutta toki huomaan ja tiedostan, miten vehnä käyttäytyy elimistössä). Papupasta oli kyllä sen verran kallista, että en varmaankaan jatkossa kovinkaan usein sitä osta, mutta hyvä tietää, mitä keittää, jos tulee vaikka gluteeniton vieras kylään :)
Ihmeellistä, miten täällä taas on melko viattoman tuotearvostelun tiimoilta vedetty epäluonnollisuus-kortti hihasta. Minusta kaikki saa syödä, mitä tahtoo! On hienoa, että kaikkien ei nykyisten valikoimien ansiosta tarvi syödä vain perunoita ja ruskeaa lihakastiketta :)
Nimenomaan. Minusta on vain rikkautta että löytyy erilaisia vaihtoehtoja. Ylipäänsä pidän ihmeellisenä sellaista asennetta, että erityisiä ruokavaihtoehtoja saavat "perustellusti" nauttia vain allergiset, mutta jos itse on valinnut tietyn ruokavaliosuuntauksen oman hyvinvointinsa pohjalta ilman lääkärin julistamia allergioita, niin sitten vähän pyöräytellään silmiä ja kyseenalaistetaan. Kun kaiken perustahan on se, että se ruokavalio joka edistää omaa hyvää oloa, oli se sitten mikä tahansa ruokavalio, on hyvä ruokavalio. :)
Mä tykkään tummasta riisistä tehdystä pastasta, jota löytyy niin spagettimuodossa kuin penne- ja kierremakaroneina. Tehty ainoastaan riisijauhosta, eli siinä ei ole mitään ylimääräisiä täyteaineita. Hyvää ja menee kuin "väärä raha" normipastan korvikkeena. Myös lapsille. Toki tuote taida ei sopia vhh-ruokavalioon, mutta gluteiinittomaan kyllä. Ei tule venhäpöhöä.
Parhaat olen löytänyt punnitse ja säästä-kaupasta, nyt tietenkin ovat vähän kiven alla, kun kyseinen ketju on on/off -konkassa.
Meillä syödään ihan "normaalia" makaronia tai sitten pitkää makaronia eli spagettia, kun ns. pastaa syödään eli makaronilaatikkoa ja jauhelihakastiketta. Meillä ei olla vielä herätty näihin "uusiin pastaruokiin". Itseäni kiinnostaisi mutta tuo miesväki on niin "perinteistä". Ehkä joskus teen pienen annoksen vain itselleni, kokeeksi.
Minä olen kerran kokeillut tuota glokomannan pastaa ja täytyy kyllä sanoa, että suutuntuma oli todella epämiellyttävä. Eihän se tosiaankaan maistu miltään, mutta se tuntui niin pahalle suussa, että toista kertaa en ole kokeillut.
Papupastoja olen katsellut kaupoissa ja juuri bongasin Kuopion keskustan luontaistuotekaupasta valikoiman erilaisia papupastoja. En vielä ostanut, mutta aion kyllä kokeilla niitä. Henkilökohtaisesti en ole vhh-ruokavaliolla, mutta käytän gluteenittomia tuotteita pelkästään. Valitettavaa, että gluteenittomat tuotteet ovat niin kalliita, tästä syystä en juurikaan syö pastaa, sillä se näkyy kukkarossa ja ruokabudjetissä niin paljon. Mutta silloin tällöin herkuttelen sillä kyllä.
Hih, nauratti tuo sun kysymys "Syökö monikaan enää edes tavallista pastaa, etenkin näinä gluteenittomuutta suosivina aikoina?". Meidän perheessä syödään pastaa ja paljon. Tilaamme itseasiassa pastan Italiasta ja nytkin odottelemme pastatilausta, tilauksen paino on reilut 50kg! :,D Mutta se onneksi sopii meidän vatsalle! :)
Urheilevien teinien perheessä pasta on "polttoaineena" perusruokaa. Sitä syödään meillä lähes päivittäin jossain muodossa, pääosin täysjyvänä, rukiina, kaurana ja spelttinä. Vaaleata vehnäpastaa sellaisenaan emme juuri laita, koska sen ravintoarvo on aika nolla.
Itse kestän vuosi vuodelta vehnää heikommin ja heikommin. Spelttiä syön satunnaisesti pieniä määriä. Mutta mikä ilo on ollut tuo soijapapupasta! Nyt voi hyvällä vatsalla ilman väänteitä nautiskella silloin tällöin kunnon tomaattitonnikalapastaa, mitä silloin tällöin haikailen. Siihen sopii erinoimaisesti. Itse pidän siitä pienestä kitkerästä jälkimausta, mikä soijatuotteissa joskus on. Antaa vähän luonnetta ruokaan. Sama jälkituntuma on myös soijasta tehdyssä pastassa. Maistui myös hyvin lapsille kun yhdessä testailtiin. Proteiinin suurempi osuus siinä on vain plussaa. Muuten pidän pastaa aikuisen kannalta aika turhana ruokana ylipäänsä.
Hei Sanni!
Haluaisin kokeilla ihonhoidossa jotain luonnonkosmetiikkamerkkiä ja kaipasin vinkkejä kasvojenpesuaineesta, kosteusvoiteesta ja ehkä seerumistakin? Mulla on sekaiho, jossa leuka, otsa ja nenän alue rasvoittuu, mutta samalla ihossa on pintakuivuutta. Iho hilseilee ja punoittaa poskipäistä, otsalta ja ohimoiden kohdalta varsinkin näin talvella. Käytän tarvittassa, mutta tosin enää harvemmin isotretinoiinipohjaista voidetta, joka sekin varmaan osaltaan kuivattaa ihoa.
Olen aina käyttänyt vaahtoputsareita, mutta mietin olisiko talvella emulsiotyylinen parempi? Käytän päivittäin meikkiä, joten tuotteen pitäisi poistaa meikki kerralla, kasvovettä olen laiska käyttämään..
Kosteusvoiteissa en pidä geelimäisistä voiteista, kun tuntuu etteivät ne kosteuta tarpeeksi. Mulla on nyt käytössä Lumenen Arctic Aqua 24h syväkosteuttava voide, mutta tuntuu ettei sekään kosteuta kunnolla. Iholle jää sellainen nahkea ja kalvomainen tunne ja kun meikkivoide ei levity tasaisesti vaan hilseilee ja "kerrostuu" hassusti.
Kysymykseni ei liity nyt tähän postaukseen ja pahoittelen, kun jaarittelin näin pitkästi :)!
Hei K-M! Kuvailusi perusteella käyttäisin putsarina ehdottomasti emulsio- tai voideyyppistä, tai vaahtoavaa öljyä. Viimeksi mainittua tuotetyyppiä tosin en ole toistaiseksi luonnonkosmetiikalta löytänyt. Yhdelle apteekkimerkille tuli juuri tänä vuonna valikoimaan tuollainen vaahtoava öljy, en valitettavasti millään saa nyt itse merkkiä päähäni mutta yksi näistä kaikkein tavallisimmista edullisista perusapteekkisarjoista. Apteekissa varmasti osaavat auttaa jos kysyt siellä.
Punoittavan ihon hoitoon mieleeni tulivat rauhoittavat linjat, kuten esimerkiksi Estelle & Thildin BioCalm. Sarjaan kuuluu seerumi, hoitoöljy, sy-voide, päivä- ja yövoide. Itse en tosin ole noita kokeillut joten en osaa sanoa niiden koostumuksista, mutta lukuisia muita E&T-tuotteita olen käyttänyt ja koostumukset ovat aina miellyttäneet. Seerumilla ja öljyllä voi tuunata ihon hoito-ohjelman juuri sopivaksi ihon kulloisenkin tarpeen mukaan - kun iho hilseilee, on hyvä käyttää päivä- ja yövoiteen alla (tai seassa) öljyä, muulloin seerumia. Itse esimerkiksi pärjään kesäisin pelkällä seerumilla, talven kovimmilla pakkasilla taas on tarpeen käyttää koko repertuaari ja jopa vaihtaa voidekin täyteläisempään.
E&T:n koostumukset eivät ole geelimäisiä, joten ainakaan se ei ole ongelma. :)
Toinen punoittavaa ihoa hoitava luonnonmukainen sarja jonka tunnen on Detrian Arctic Arbutin, joka on minulla juuri parhaillaan testauksessa. En kuitenkaan ole huippuvakuuttunut sen kosteustehoista, joten en lähde sitä ensimmäisenä suosittelemaan. Rauhoittava vaikutus tuotteilla kuitenkin selvästi on.
Kiitos vinkeistä :).
Tuota Estelle & Thild sarjaa olen usein katsonutkin sillä silmällä, että olisi kiva kokeilla jotain sarjan tuotteista.
Yliopiston verkkoapteekista yritin etsiä tuota mainitsemaasi vaahtoavaa puhdistusöljyä, mutta en ole varma löysinkö sitä oikeaa.. Onko sinulla kokemusta Lierac sarjan tuotteista? Tätä tuotetta katsoin tuolla apteekin sivulla http://www.yliopistonverkkoapteekki.fi/LIERAC-DEMAQUILLANT-VELOURS-puhdistusoeljy-150
Tilasin kerran mielenkiinnosta Dermosililta Puolukka puhdistusöljyn kasvoille, mutta mielestäni tuote ei pessyt meikkiä kunnolla pois. Lisäksi iholle jäi sellainen kuiva ja kiristävä tunne.
Kaivelin monta sivua kommenttihistoriaa läpi hakusanalla 'öljy' :D, koska muistin puhuneeni tuosta vaahtoavasta öljystä toisellekin lukijalle, ja vihdoin löytyi: Ceralan!! :) Suora linkki tuotteeseen: http://www.itsehoitoapteekki.fi/Tuotteet1/Perusvoiteet/Ceralan-pesuoljy/
Mitä Lieraciin tulee, olen toistaiseksi kokeillut vain sarjan silmämeikinpoistoainetta joka on todella hyvää. Tällä hetkellä testituotelipastossa odottaa kaksi Lieracin Hydragenist-linjan tuotetta, jotka testaan tässä talven aikana. Yleisesti ottaen Lierac on jäänyt minulle vielä aika tuntemattomaksi.
Kiitos jälleen kerran! Pitääpä ottaa kokeiluun tuo Ceralan.