Tämä kirjoitus on vastine luonnonkosmetiikkabrändi Aivan julkaisuun otsikolla "Kosmetiikan turhakkeet: kasvovesi". Julkaisu herätti somessa paljon keskustelua, ja tällä kirjoituksella haluan tuoda oman kontribuutioni keskusteluun. Aivan julkaisu löytyy heidän Instagram-tililtään, se on julkaistu 4.9.2025.
Kirjoitukseni ei millään tavoin pyri olemaan hyökkäys Aivaa vastaan, ja allekirjoitan itse monia asioita, joiden puolesta Aiva puhuu, kuten turhan kemikaalikuorman välttäminen ja minimalismi ihonhoidossa. Vähemmän laadukkaita ihonhoitotuotteita on hyödyllisempää iholle kuin suuri määrä iholle epätarkoituksenmukaisia tuotteita ja kemikaaleja. En kuitenkaan ole Aivan kanssa samaa mieltä kaikissa asioissa, ja pidän virkistävänä keskustella eri näkökulmista samaan asiaan.
Minun mielestäni kasvovesi ole turhake, ja tässä kirjoituksessa kerron miksi.
Aloitetaan siitä, mitä iho tarvitsee ylläpitääkseen kosteustasapainoaan. Ihossa oleva kosteus muodostuu vedestä ja rasvoista. Tätä kosteutta ihossa säilyttää stratum corneumin suojabarriääri eli suojamuuri tai suojakerros (rakkaalla lapsella on monta nimeä).
Suojakerroksen muodostavat korneosyyttisolut, sisällään ihon luontainen kosteustekijä NMF, sekä korneosyyttisolujen välissä oleva rasvamainen soluväliaine joka muodostuu keramideista, kolesterolista ja vapaista rasvahapoista. NMF-ainesosat, joihin lukeutuvat mm. hyaluronihappo, urea ja monet aminohapot, sitovat ihoon vettä.
Kosteuttavalla kosmetiikalla ihoon tuodaan vettä sekä rasvamaisia aineita. Yksinkertaisimmillaan tämä voidaan tehdä pelkällä vedellä + öljyillä. Esimerkki: kun ihoon on suihkun jälkeen tallettunut vettä ja iho tuntuu vielä kostealta, levitetään iholle öljy. Öljy hidastaa suihkun tuoman veden haihtumista ihosta, ja öljyn myötä iho saa tarvitsemiaan rasvahappoja ja muita lipidejä. Tämä voi hyvinkin riittää monelle, etenkin korkeamman ilmankosteuden alueilla.
Suomessa kuitenkin on suuren osan vuodesta kuiva ilma, ja vesi pyrkii kovasti karkaamaan ihostamme, huolimatta päälle levitetystä öljystä. Voimme auttaa vettä sitoutumaan ihoon käyttämällä humektantteja. Humektantit tarraavat vesimolekyyleihin ja pystyvät sitomaan ihoon kerralla paljon enemmän vettä, kuin mitä ihoon sitoutuisi pelkän raanaveden jäljiltä. Kasvovesi on erinomainen tuote, jolla tuot ihoon humektantteja. Suihkuun verrattuna kasvovesi moninkertaistaa ihoon tallettuvan veden määrän.
❗️Huom: unohda vanhan koulukunnan ei-hoitava kasvovesi, jonka tarkoitus oli ainoastaan säätää ihon pH:ta ja viimeistellä ihon puhdistus. Kun 2020-luvulla puhumme kasvovedestä, puhumme nimenomaan kosteuttavasta kasvovedestä. Olen kirjoittanut vanhan koulukunnan ja modernin kasvoveden erosta täällä.
Kasvovoide on 2 in 1 -tuote, jossa yhdistetään vesi ja öljyt. Voisi siis ajatella, että hei, sehän korvaa kasvoveden ja öljyn, näppärää! Kyllä, näppärää se onkin. Mutta: ei tehokkaampaa. 2 in 1 -tuotteet voivat toki nopeuttaa arkea, mutta ne ovat aina jonkinlainen kompromissi. 2 in 1 -tuotteessa ei ole samaa tehoa, kuin sen osilla erikseen käytettyinä. Oletko koskaan esimerkiksi saanut 2 in 1 -shampoolla yhtä hyvän tuloksen kuin shampoolla ja hoitoaineella erikseen?
Kasvovoide tarvitsee teknisiä ainesosia, jotta vesi ja öljy saadaan yhdistettyä ja koko komeus vielä säilymään purkissaan tasaisena ja vailla kontaminaatiota. Iho puolestaan ei tarvitse näitä teknisiä ainesosia. Iho haluaa kosteutukseen vettä ja hyviä rasvahappoja, ja ihon tilasta riippuen myös keramideja ja kolesterolia. Nämä aineet tarjoat iholle kasvoveden ja kasvoöljyn muodossa.
Voide on ihonhoidossa öljyn vaihtoehto. Voide tuo ihoon enemmän rasvoja kuin vettä, mutta lisäksi myös aineita, joita iho ei tarvitse. Öljy tuo ihoon tarvittavat lipidit ilman turhia lisäaineita.
Aiva-brändin kasvovesikritiikissä huomioni kiinnittyy erityisesti siihen, että kasvoveden hyödyt voi heidän näkemyksensä mukaan hoitaa paremmin muilla tuotteilla, kuten kasvovoiteella.
Tarjoan Aivalle (ja muillekin) tämän näkemyksen: kasvovoiteella ja kasvovedellä on eri funktio. Niitä ei tulisi nähdä toistensa "kilpailijoina" vaan toisiaan täydentävinä.
Siinä missä kasvovoide on 2 in 1 -tuote, eli tuo ihoon vähän vesikosteutta ja jonkin verran rasvakosteutta, kasvoveden tärkein funktio on tuoda ihoon nimenomaan vesikosteutta. Kakkosena kasvoveden hyödyissä tulevat sitten muut kuten antioksidanttiset, kuorivat, antibakteeriset jne edut.
Aiva argumentoi kasvovoiteen tehokkuuden puolesta mm. kirjoittamalla, että kasvovoiteella on parempi imeytyvyys. ❗️Tätä en ymmärtänyt. Kasvovoide sisältää rasvoja, öljyjä ja vahoja, joista osan on tarkoitus jäädä ihon pintaan muodostamaan suojaava ja pehmentävä kalvo. Kasvovesi ei sisällä tällaisia aineita. Kasvovoiteen ei ole lähtökohtaisesti tarkoituskaan imeytyä ihoon kokonaan, ja sen sisältämät rasvat asettavat rajan sille, kuinka paljon sitä voi iholle ylipäänsä levittää. Kasvovedessä ei ole tätä rajoitetta.
💦 Mieti, että ihosi on kovin janoinen, ja haluat tuoda ihoon sen tarvitsemaa vettä. Teet sen kasvovoiteella. Kuinka käy? Koostumuksesta riippuen voiteessa on noin 60-80% vettä ja 20-40% rasvoja. Yhdellä kerroksella et saa ihoosi kovinkaan paljon vettä, etkä juuri toisellakaan. Jatkat kerrostamista. Mitä tapahtuu? Jokaisella kerroksella ihollesi tulee myös 20-40% rasvaa: öljyjä, vahoja, emulgaattoreita. Kalvo kasvaa kasvamistaan.
Lopulta ihosi rasvainen ja tahmea, eikä voiteen sisältämä vesikään enää tehokkaasti imeydy ihoon, koska alla on paksu kerros rasvoja. Iho ei kuitenkaan kaiken rasvan alla välttämättä edelleenkään saanut sitä määrää vettä ja humektantteja, mitä se olisi tarvinnut.
Aiva kritisoi sitä, että kasvovesi sisältää suurimmaksi osaksi vettä. Tämä pitääkin paikkansa. Vaikka kasvovesi sisältää suureksi osaksi vettä, sen etu voiteisiin verrattuna on se, että se ei sisällä ihon pintaan kerrostuvia kalvonmuodostajia, kumeja, rasvoja ja vahoja. Näillä aineilla on omat hyötynsä, mutta kerrostuvina aineina ne asettavat rajan sille, kuinka paljon niitä voi iholle levittää. Liika määrä johtaa rullautumiseen, tahmeuteen tai ihon pintaan jäävään imeytymättömään osuuteen.
Kasvovedessä hoitavat aineet tuodaan ihoon haihtuvassa vesipohjassa vailla kalvoaineita. Veden haihduttua - sekä osittain sitouduttua ihoon humektanttien kautta - ihoon jäävät vain hoitavat ja kosteuttavat aktiiviaineet, jotka imeytyvät epidermikseen. Siksi kasvoveden kautta voi imeyttää ihoon paljon runsaammin kosteuttavia, antioksidanttisia ja tasapainottavia aineita kuin voiteella.
Oma lukunsa ovat ne kasvovedet, joiden pohjan muodostaa muu aine kuin vesi, kuten koivunmahla, aloe vera tai ruusuvesi. Tällä pohjalla tuot ihoon vieläkin enemmän hoitavia yhdisteitä kuin pelkällä vedellä.
Ei, et tarvitse. :)
Kasvovedestä on sinulle hyötyä, jos:
🔸 Ihosi tuntuu nykyisen ihonhoitorutiinin jälkeen kiristävältä ja/tai se hilseilee (ja olet jo vaihtanut puhdistustuotteen maitoon tai öljyyn!)
🔸 Käytät kasvojenpuhdistuksessa saippuaa --> tarvitset kasvoveden laskemaan ihon pH takaisin happamaksi.
🔸 Ihossasi on epäpuhtauksia --> nestemäisellä tuotteella kuten salisyylihappoa tai niasiiniamidia sisältävällä hoitonesteellä pidät ihon kirkkaana ja vähennät epäpuhtauksia tehokkaammin, kuin näitä sisältävällä voiteella.
🔸 Meikki tuntuu levittyvän ihollesi kakkumaisesti ja näyttää "jauhoiselta" --> merkki pintakuivuudesta, johon kasvovesi auttaa tehokkaasti.
🔸 Ihosi on samea --> kasvoveden ihoon tuoma vesikosteus heijastaa valoa ja saa ihon näyttämään heleämmältä. Jos valitset AHA/PHA-pitoisen kasvoveden, myös kasvoveden kuoriva vaikutus vähentää sameutta ja tekee ihosta kuulaamman.
*
Liitän tähän lopuksi kommenttini kaikkiin Aivan julkaisun argumentteihin. Joista osa kävi jo ilmi yllä olevassa tekstissäni.
Julkaisun argumentti 1. "Kasvoveden tärkeimmät hyödyt voi hoitaa paremmin muilla tuotteilla, mm. hoitovoiteilla, joilla on myös parempi teho ja imeytyvyys".
Sannin kommentti: voide sisältää rasvoja, jotka eivät imeydy ihoon yhtä "täysin" kuin vesiliukoiset aineet vaan osa rasvoista jää tarkoituksenmukaisesti ihon pintaan suojaavaksi kalvoksi. Millä tavoin hoitovoide näin ollen imeytyy paremmin kuin kasvovesi?
Termiä ’parempi teho’ ei voi mielestäni käyttää vertaamaan kasvoveden ja voiteen hyötyjä iholle, koska hyödyt ovat erilaiset. Pikemminkin kasvovesi ja kasvovoide täydentävät toisiaan.
Julkaisun argumentti 2. "Tieteellinen näyttö ei tue, kasvovettä ei ole puolueettomilla tutkimuksilla osoitettu välttämättömäksi - ne haihtuvat nopeaa ja voivat jopa haihduttaa ihossa olevaa kosteutta - kosteutta lisäävä vaikutuskin on vain hetkellinen - voide tekee sen pitkäkestoisemmin."
Sannin kommentti: argumentti on erikoinen, ja huomio kiinnittyy sanaan ’välttämätön’. ’Välttämätön’ tarkoittaa asiaa, jota ilman ei pärjää tai normaali toiminta ei ole mahdollista. Mikään tutkimus ei nähdäkseni ole osoittanut yhdenkään ihonhoitotuotteen olevan iholle välttämätön, eli sellainen, jota ilman ihon normaalit toiminnot eivät olisi mahdollisia.
Mikään tutkimus ei ole osoittanut kasvoveden olevan välttämätön, mutta mikään tutkimus, puolueellinen tai puolueeton, ei varmasti ole osoittanut minkään muunkaan ihonhoitotuotteen olevan iholle välttämätön. Ihminen voi pärjätä ilman yhtäkään kosmetiikkatuotetta, ja iho voi silti hyvin.
”kosteutta lisäävä vaikutuskin on vain hetkellinen – voide tekee sen pitkäkestoisemmin”. Tähän sanon, että kasvovettä ei ole tarkoituskaan käyttää yksinään, eikä ihanteellisesti voidettakaan, joten miksi tehdä vastakkainasettelu? Tuotteet täydentävät toisiaan, ja tuovat paremman tuloksen yhdessä kuin yksinään.
Julkaisun argumentti 3. Jokainen tuotekerros hankaloittaa imeytymistä. Tehoaineiden imeyttäminen on erityinen prosessi. Jokainen tuotekerros toimii sitä vastaan:
❌ Luo fysikaalisen esteen seuraavien kerrosten aineille päästä ihoon
❌ Voi häiritä muiden aktiiviaineiden imeytymistä, levittymistä ja siten ylipäänsä tuotteen vaikutusta
❌ Useiden kerrosten jälkeen iho ei enää ”ota vastaan”
❌ Se voi myös herkistää ihoa"
Sannin kommentti: Jokainen tuotekerros ei hankaloita imeytymistä. Öljytön ja nestemäinen tuotekerros, kuten kasvovesi, ei hankaloita imeytymistä, sillä kasvovesi hyvin harvoin sisältää ainesosia, jotka muodostavat iholle argumentissa mainitun ”fysikaalisen esteen”. Vain öljyt, vahat, mineraalit ja rasvat voivat muodostaa iholle sellaisen fysikaalisen ”esteen”, joka voi vaikuttaa muiden aineiden imeytymiseen.
👉 Tuotekerros voi vaikuttaa seuraavan tuotteen aktiiviaineiden imeytymiseen joissain spesifeissä tapauksissa, kuten jos iholle halutaan laittaa retinoideja, tai hyvin happaman pH:n vaativia aineita kuten askorbiinihappoa.
Tietyt aktiiviaineet neuvotaan levittämään puhtaalle, kuivalle iholle, ja tätä ohjetta on tietysti hyvä noudattaa, jos haluaa tuotteesta optimaalisen hyödyn. Mutta kun puhutaan perusihonhoitotuotteista, jotka kosteuttavat, suojaavat ja pehmentävät ihoa – eli juuri niistä tuotteista, joita valtaosa meistä käyttää päivittäisessä ihonhoidossa - ei kasvoveden muodostama kerros voi millään tavoin hidastaa, estää tai häiritä seuraavan hoitotuotteen imeytymistä tai vaikutusta.
Julkaisun argumentti 4. "Ympäristövaikutukset ja lisäkustannukset, turha kulutus tarkoittaa paitsi rahanmenoa, myös turhaa tuottamista, energiaa, roskaa ja päästöjä".
Sannin kommentti: turhaa kulutusta kannattaa ilman muuta välttää. Kun tarkastellaan ihonhoitoa ja ihon tarpeita, vesikosteus ei kuitenkaan ole ”turhaa”. Jos iho voi hyvin pelkällä voiteella – tai jopa ilman mitään ihonhoitotuotteita – onnittelut, se on mahtavaa ja suorastaan ihannetilanne. Tällaisessa tilanteessa ei ole mitään ihon kannalta perusteltua syytä ostaa kasvovettä, kasvoöljyä tai muitakaan tuotteita.
Mutta jos iho ei ole tasapainossa pelkällä voiteella, silloin kasvovesi on ensimmäinen tuote, joka kannattaa lisätä ihonhoitorutiiniin.
Julkaisun argumentti 5. "Kemikaalikuorma
🚩 Mitä enemmän kosmetiikkaa käytät, sen suurempi kemikaalikuorma
🚩 Kasvovesistä tulee mm. synteettisiä hajusteita, väriaineita, jotka voivat ärsyttää ihoa
🚩 Luonnonkosmetiikan kasvovesien eteerisistä öljyistä moni mm. teepuu, laventeli ja salvia jo tunnistetaan hormonihäiritsijöinä"
"Mitä enemmän kosmetiikkaa käytät, sen suurempi kemikaalikuorma." Totta. Mutta kasvovoide sisältää enemmän iholle turhia kemikaaleja kuin kasvovesi ja kasvoöljy, joten jos halutaan argumentoida mahdollisimman pienen kemikaalikuorman puolesta, kasvovoide tippuu ihon kosteuttajista ensimmäisenä pois. Iho ei tarvitse voiteen sisältämiä emulgaattoreita, tekstuurin rakentajia tai muita teknisiä aineita. Sen sijaan iho tarvitsee kosteutukseen vettä, humektantteja, hyviä rasvahappoja ja kosteutta ihoon lukitsevia rasvoja. Näitä tarjoavat kasvovesi ja kasvoöljy.
Argumentti siitä, että ”kasvovesistä tulee synteettisiä hajusteita ja väriaineita”, on epäjohdonmukainen, onhan argumentin kirjoittaja luonnonkosmetiikkabrändi. Brändi on luultavasti tietoinen siitä, että markkinoilla on runsaasti synteettisistä hajusteista ja väriaineista vapaita kasvovesiä, joten kommentti kuulostaa tarpeettoman kärjistetyltä ja provokatiiviselta. Ja viimeiseen argumenttiin: brändi on todennäköisesti tietoinen siitäkin, että markkinoilla on myös runsaasti eteerisistä öljyistä vapaita luonnollisia kasvovesiä.
*
Oletko sinä kokenut kasvoveden omalla ihollasi hyödylliseksi vai turhakkeeksi?
P.S. Jos jokin ihonhoituote on minun mielestäni jossain määrin turhake, niin sanoisin voide. Voide on näppärä ja helppo tuote, mutta ihon tarpeen kannalta kasvovesi + öljy -yhdistelmä on tehokkaampi. Tai jopa: raanavesi + öljy, jos et asu kuivan ilmankosteuden maassa.
41 comments on “Onko kasvovesi turhake?”
Hyvä Sanni! Mahtavasti avattu tämä keissi. Toiv tämä päätyy Aivan silmille. Heidän postaus oli niin provo, että itse valitsen muun ihonhoitobrändin. En pidä heidän tavasta markkinoida, ja tälläinen on hyvän maun vastaista.
Onpa ihmeellisiä väitteitä! Olet todella hienosti perustellut oman kantasi tosiasioihin ja tietämykseesi nojaten.
Itsellä ihon kunto parani huomattavasti kun aloin käyttää kasvovettä. Se taisi olla jotain perus niveaa silloin, mutta levitin sen kämmenen kautta iholle painellen. Ihosta tuli tasaisempi, pehmeämpi, vähemmän rasvoittuva ja ärtyneisyys väheni. Nykyään kasvovesi on vaihtunut laadukkaampaan. Kasvovedestä on tullut se osa ihonhoitoa josta en tingi. Aivan minimi itselle kasvovesi+balmi, vaikka kuinka laiskottaisi.
Kroonisesti vesikosteusköyhän ihon omaavana ensireaktio Aivan väitteisiin: jissus mitä paskaa (excuse my french)
Mutta siis ihan oikeasti niin huonoa argumentointia, että pistää ihan vihaksi. Eikä siis todellakaan herätä kiinnostusta kokeilemaan heidän tuotteitaan.
Biologina muuten lähdin tutkimaan tuota teepuuöljyn hormonihäiritsijyydestä ja uusimpien tutkimusten mukaan vaikuttaisi siltä, että linkkiä ei ole, eli että teepuuöljy eikä laventeliöljy ole hormonihäiritsijä.
Ehdottomasti kasvovesi on tärkeä. Aivan tuotteet eivät 😁
Hyvä kirjoitus, kiitos Sanni kiihkottomasta ja asiantuntevasta tekstistä 👏 Aiva ei ole brändinä koskaan houkutellut enkä usko etenkään tämän keissin jälkeen koskaan hankkivani ko brändin tuotteita.
Ah, ihanasti avattu ja perusteltu kaikki väitteet, kiitos tästä!
Mulle kasvovesi (ja sen kerrostaminen) on nimenomaan se, mikä joskus mullisti ihonhoitoni. Ilman en voisi kuvitella olevani, ja mikään voide ei kyllä ole tuonut samanlaista kosteutusta ja heleyttä. Voidetta en nykyään käytä kasvoille melkein koskaan. Todellakin erikoisia argumentteja heillä.
Aamen. Oma kuivahko, herkkä ihoni voi paremmin ja imee kosteutta jos ensin muistan käyttää kasvovesiä (sellaisia ihanan paksuja mielellään) - jos laitan pelkän rasvan kasvoille, iho imaisee sen sisäänsä hetkessä ja lopputulos on samea ja alkaa puskea epäpuhtauksia. Kasvovesiä on erilaisia ja niille on munkin pitkällä kokemuksella paikkansa aina siitä jos hoitaa auringon polttamaa tai talven kuivattamaa ihoa siihen, että kaipaa pelkästä mukavuuden halusta pehmeyttä ja täyteläistä tunnetta vailla invasiivisempaa toimintaa.
Hyvä, kattava ja hyvin perusteltu postaus.
Itse rakastan kasvovesiä ja lotraan niitä paljon. Ihoni vaatii kunnon kasvovesikosteutuksen aina alle ennen muita hoitotuotteita. Aiva koki nyt kolauksen omissa silmissäni enkä tykkää hridän provosoivasta tyylistään tässä.
Meinasin otsikon luettuani vetää kahvit väärään kurkkuun - omalla ihollani juuri (modernit) kasvovedet ovat olleet se kauan etsitty taika-aine, joka muutti kaiken. Voin hyvin skipata seerumit ja voiteet, mutta kasvovedestä en luovu koskaan: iholleni tärkein juttu on nimenomaan se runsas vesikosteutus.
Toi Aivan postaus on erityisen kulmia kohottava kun huomaa että brändi itse markkinoi mm. erittäin ylihinnoiteltuja C-vitamiinikapseleita. Ja sitten vaahtoavat turhista tuotteista ja siitä, miten kuluttajia johdetaan harhaan...
Pikkasen on rahatalous syynin alla ja olen koittanut sinnitellä ilman Whamisan Deep Richiä. Ärsyttää myös pakkauksen muuttuminen rumaksi ja tylsäksi, joten ostan vasta kun tulee hyvä tarjous vastaan. Mutta mitäpä sitä venkoilemaan, ihan paras tuotehan se on! 😁
Saahan sitä tuotteitaan kaupitella, tosin jos teksti on mallia "ketä tykkää kasvo vesistä", niin en ainakaan osta.
Oma ihonhoito mullistui kun aikoinaan korealaisen ihonhoitoon tutustuessani aloin laittaa kasvovettä käsin taputtelemalla ja kerrostamalla. Siihen saakka olin käyttänyt kasvovettä puhdistuksen lisänä, vanutupolla sivellen. Ihon epäpuhtaudet jäivät pois, ihon sävy tasoittui ja olen jaksanut hämmästellä kuinka tuo (silloin) uusi tapa käyttää kasvovettä muutti ihon niin paljon paremmaksi.
Ja reissussa kun purkkimäärä on rajoitettu, kasvorasva jää ekana pois mutta kasvovesi ja -öljy lähtee aina mukaan ;)
Korealaiseen ihonhoitoon olen minäkin tykästynyt. Ja todellakin, kasvovesi aina mukana!
Ja joskus tosiaan riittää pelkkä öljy, voidetta ei välttämättä aina tarvitse.
Aikoinaan oon hoitanut ihoani myös pelkillä voiteilla eikä ihoni ollut mitenkään hyvässä kunnossa silloin. Kerrostaminen on itselläni se juttu.
Voisitko avata tarkemmin tuota asiaa, että mitä aktiiviaineita laitetaan ENNEN kasvovettä? Esim. The Ordinaryn retinoid-seerumien käyttöohjeissa lukee, että lisätään vesimäisten seerumien jälkeen..?
Esimerkiksi retinoidit ja hydroksihapot.
Hydroksihapot ovat pH-herkkiä ja vaikuttavat parhaiten oman tuotteensa pH-ympäristössä. Jos iholla on vettä tai kasvovettä, se muuttaa hydroksihappo-tuotteen pH:ta eikä vaikutus välttämättä ole yhtä optimaalinen.
Mitä retinoideihin tulee, ne ovat kaksipiippuinen juttu. Osa valmistajista suosittelee laittamaan retinoidit kuivalle iholle, osa ei. Suositus kuivasta ihosta liittyy retinoidien ärsyttävyyteen. Kuivalla iholla retinoidit imeytyvät hitaammin, mikä vähentää ärsytyspotentiaalia.
Kostealla iholla retinoidit voivat ärsyttää ihoa enemmän. Ja myös; mikäli iholle on levitetty vaikkapa jokin tuhti hoitoneste, tyyppiä Whamisan Deep Rich Toner, se laimentaa iholle levitettävää retinoidituotetta. Eli; vaikka retinoidi imeytyy ihoon paremmin kun iho on kostea, kosteus voi lisätä ärsytysriskiä ja laimentaa retinoidin tehoa.
Kasvovesi kuuluu ehdottomasti ihon hoito rutiineihin.Itseasiassa voiteet jääneet pois kokonaan vaan käytän seerumeita ja öljyjä pääasiassa sekoitan keskenään. Ja tietysti luonnonkosmetiikkaa. Opit ottanut Sannin sivuilta ja iho paremmassa kunnossa kuin koskaan. Ihoni ei kaipaa rasvoja vaan kosteutta ja vielä kerran kosteutta. Enpä olisi uskonut, että olen aivan ihastunut öljyihin joita pidin ennen mörköinä. Joskus jos iho ärtynyt/kosteusköyhä/kuiva (onneksi harvoin)niin laitan balsanmia ja talvella ennen/jälkeen ulkoilun. Kiitos toki geenien ja aurinko nou nou ( ei kestä ärtyy/punoittaa )on ihoni rypytön vielä 57 ikäisenä. Kiitos Sanni.
Olen 63 v. eikä minulla ole kasvoissa yhtään ryppyjä vaikka en ole osannut hoitaa ihoa oikein vasta kuin kymmenisen vuotta. Ja nelikymppisen tyttären mukaan silmänympärykseni ovat kuin kolmekymppisellä. Eli ne geenit, ne geenit. Siksi en viitsi käyttää valtavia summia ihonhoitoon kun edullisimmillakin hyvillä tuotteilla pärjää.
Ja aurinko..! Ja siltä suojautuminen. Oletko suojautunut hyvin auringolta tai välttänyt suorassa auringonpaisteessa oleskelua? Se pitää ihon nykytiedon valossa vieläkin pidempään nuorekkaana kuin geenit. 👌
En ole koskaan ollut mikään auringossa oleskelija. Minulla on punapigmenttiä vaikka hiukseni ovat tummanruskeat eli pysyn luonnostaan pois auringosta. Ja käytän 50 spf -aurinkorasvaa jos pitää olla auringossa.
OK. Tämä on tehnyt hyvää ihollesi 👌
Tuo Aivan IG-julkaisu oli kyllä omasta mielestäni outo.
Turhaa vastakkainasettelua, provoamista, johonkin tutkimukseen vetoamista jota ei aluksi suostuttu jakamaan ja sitten siitäkin sanottiin, että sekin on vain yksittäinen tutkimus joka ei ole kovin luotettava ja vain valistunut arvaus.. Ihmisten omia kokemuksia kasvovesien hyödyistä vähäteltiin kun se ei ole "puolueeton tutkimus" vaan vain henkilökohtainen kokemus eikä perustu aitoon tietoon, jota he itse hokevat jakavansa.
Muiden tieto ja kokemusko ei ole aitoa?
Olin jossain välissä kiinnostunut heidän tuotteista, mutta tuo tuo tapa viestiä ja vastata ihmisille somessa, ja suorastaan v*ttuilla vaikuttajalle/vaikuttajille vasta-argumenteista heidän postaukseensa sai kyllä kiinnostuksen laantumaan totaalisesti.
Tämä.
Jos ihmiset kokevat ihonsa kunnon kohentuvan kasvovedellä, niin silloinhan se kohentuu ja on saavutettu positiivinen tulos. Hyvin yksinkertaista.
Jos nestemäinen hoitotuote toisi samat tulokset kuin voide, miksi esimerkiksi Aasiassa ei ole vuosisatoja käytetty vain voiteita? Miksi siellä olisi kehittynyt niin vahva ihonhoitokukttuuri juuri nestemäisten hoitotuotteiden ympärille? Ehkäpä siksi, että nestemäiset hoitotuotteet toimivat ja tuovat tuloksia.
Kun viime talvena tutustuin hoitoöljyihin, voiteet jäi ihan kokonaan hyllyyn. Siellä nököttää päivävoide vieläkin.
Kesäajan on riittänyt kasvovesi ja seerumi, tällä hetkellä c-vitamiinia. Puhdistuksessa pääasiassa emulgoituva öljy, joskus balmi tai helteillä Huxleyn vaahtoutuva geeli.
Syksyn tullen palaan illalla öljyihin sitten kun iho tuntuu tarvitsevan. Talvella kevyt öljy voi mennä myös meikin alle.
Jossakin aiemmin sain vastauksen myös siihen, miksi hoitava kasvovesi voi jättää lähmäistä tunnetta. Siis ne humektantit.
Juupa juu, ennen kuin ”löysin” kasvovedet, ihmettelin että miksi naama oli niin kuiva että meikki näytti aivan kauhealta. Käytin mielestäni riittävän rasvaista kasvovoidetta. No, sitten aloin tutkia asiaa ja tajusin ettei pelkkä kasvovoide vaan riitä. Ja senkin ettei kasvovoiteen voiteen tarvitse olla umpitönkköä rasvaista voidetta. 😅
Eli ihan hassua yleistystä tuolta brändiltä.
Kasvovesi (sellainen hoitoneste-tyyppinen) + öljy - ja ihoni on voinut paremmin kuin aiemmin. Ylipäätään kaikki pulmat kuivuuden ja pintakuivuuden kanssa lakkasivat, kun Karkkipäivän perusteella opin käyttämään kasvovettä kosteuttamiseen. En edes muista, miten kauan tästä on, yli kymmenen vuotta kenties..?
Sitä ennen en käyttänyt kasvovesiä lainkaan, vaan poispestävää puhdistustuotetta ja emulsiovoidetta vain. Lactoline (silloin opiskelijan kukkarolle sopivana) oli ensimmäinen vesi, josta ihon hoidon mullistus alkoi. Siitä sitten olen toki siirtynyt hoitavampiin koostumuksiin. Jossain vaiheessa emulsiovoide vaihtui öljyyn.
Itseasiassa kasvovesi on jopa asia, joka minut alunperin johdatti Karkkipäivän pariin noin vuonna 2011. Pohdin, minkä Cliniquen clarifying tonereista valitsen ja nettihaku johti Karkkipäivään. Ja lopputuloksena en hankkinut kyseistä tuotetta lainkaan, koska se olisi mitä todennäköisimmin ollut liian "raju" tuote iholleni. Mutta jäin blogin lukijaksi. Mikä onni, että sattumalta näin kävi ♥️
🙏🏻
Cliniquen Clarifying Lotionit ovat kyllä erinomainen esimerkki kasvovedestä, jolla on päinvastainen vaikutus kuin kosteuttava.
Kiitos tästä perusteellisesta selvityksestä. Jostain sun aikaisemmasta postauksesta kasvovesiin liittyen tajusin että olin jäänyt 70-luvulle, ja luulin sen olevan puhdistustuote jonka takia jätin sen turhakkeena aikanaan pois ja käytin vain putsaria ja voidetta. Vasta tänä keväänä päivitin rutiinin vesikosteus/öljy hoitoon, ja kyllä vaan iho on paljon paremmassa kunnossa. Vaihteletko muuten eri vuodenaikoina käyttämiäsi tuotteita? Mulla on nyt Mossan Vitamin Cocktail, ja The Ordinaryn ruusunmarjaöljy, ja mietin että pitäiskö talvella käyttää jotain muuta?
Kyllä. :) Kylmimpään aikaan käytän täyteläisempiä öljyjä ja balmeja, ja mitä lämpimämpi vuodenaika, sitä kevyempiä öljyjä käytän, tai jätän öljyn kokonaan pois.
Kasvoveden kohdalla valintaa ohjaa ihon tila, ei niinkään vuodenaika. Jos iho on ärtynyt ja punoittava, käytän pelkästään rauhoittavia kasvovesiä, jos taas rauhallinen, käytän mitä tahansa lempparikasvovettä fiiliksen mukaan. :) Koska ihoni ei ole erityisen kuiva, se ei varsinaisesti tarvitse "tehokosteuttavia" kasvovesiä, vaan "peruskosteuttava" riittää. Minun ei siis ihoni puolesta tarvitse valita talvellakaan paksumpaa tai humektanttisempaa kasvovettä, vaan säädän kosteuden laatua vaihtamalla öljyä. :)
Jos ihosi tuntuu hyvältä näillä öljyillä myös talvella, ei ole syytä vaihtaa. Toisaalta, jos esimerkiksi ulkoilet paljon, suojaa paksumpi öljy - tai kaikkein ihanteellisimmin balmi - ihoasi paremmin kuin nämä kevyemmät öljyt. Mossan Vitamin Cocktail ei ole kovin suojaava, koska on niin ohut. Balmi ehkäisee kosteuden haihtumista paljon paremmin, ja talvipakkasilla ihosta karkaa kosteutta hullun lailla.
Hei,
Voisitko tehdä tästäkin tuotteesta arvion: https://shopvimvy.com/products/glowage-repair-ultimate-moisturizing-cream-by-vimvy%E2%84%A2 , eli GlowAge Repair Moisturizing Cream by VIMVY™? Agressiivisesti markkinoidaan somessa tällä hetkellä tätä! Kiitos asiantuntevasta blogista!
Moikka Nimetön,
Tämä ei ole mun maun mukainen voidekoostumus, mutta kyllä se tekee monia lupaamiaan asioita. Ainesosista vain yli puolet on iholle tarpeettomia teknisiä aineita. On kuluttajan omasta preferenssistä kiinni, hoitaako ihoaan tuotteella, jossa puolet aineista tekee jotain muuta kuin hyödyttää ihoa, vai tuotteella, jossa suurin osa aineista hyödyttää ihoa.
Ainesosiensa perusteella Glowage-voide kosteuttaa oikein hyvin, kirkastaa ihoa ja vahvistaa ihon suojakerrosta. Tosin: kirkastavaan tehoon vaikuttaa niasiiniamidin pitoisuus, ja tätä pitoisuutta emme tiedä. Ainakin niasiiniamidi on incissä korkealla, joten sitä voi hyvinkin olla tehokas pitoisuus.
Se, mikä toteutuu heikommin, on anti-age-vaikutus: voiteessa ei ole mitkään "suuret paukut" stimuloimaan ihon kollageenin tuotantoa.
Kyllä kasvovesi kuuluu rutiineihin joka aamu ja ilta ja siitä on hyötyä. Se on sellainen helppokin vielä ja mielestäni niitä löytyy useita hyviä tosi edullisestikin. Olen käyttänyt Laveran ja Madaran kasvovesiä silloin kun haluan edullisemman tuotteen. Ja Joik kaksifaasista kasvovettä silloin kun olen halunnut hemmotella itseäni. Ja onhan niitä paljon muitakin hyviä. Taikan kasvosuihke kiinnostaisi seuraavaksi.
Niin harmi, että Joik lopetti tämän tuotteen. 😞
Aiva kaivoi itselleen melkoisen kuopan näillä väitteillä. Mun silmissä brändin uskottavuus on täysin romuttunut.
Tulikin mieleen eräs lehtijuttu vuosien takaa, missä joku ihotautilääkäri totesi ympäripyöreästi "Kasvovesi on turha, sen voi korvata hanavedellä". Auts 😃
Haha, tää on kyllä paha - jos sen sanoo vielä dermatologi...! 🙈
Olipa hyvä kirjoitus! Tyttäret opettivat minulle kasvoveden käytön, ja se ratkaisi ongelmani: vanheneva, rasvainen ja erittäin pintakuiva iho, johon mikään voide ei imeydy.
Rasvattomat kosteusgeelit ja kosteuttavat miedot seerumit toimivat myös. Varsinaisia voiteita tai öljyjä en oikeastaan tarvitse.
Ihan ihmeellinen väite ja sai jotenkin epäilemään koko merkkiä, vaikka kuulin siitä nyt ensimmäistä kertaa. Verkkosivuilla oli myös teksti (intiimiöljykäyttöön liittyen) "The Oil -hoitoöljyllä ei ole pH-arvoa, sillä se koostuu luonnonöljyistä". Ilmeisesti kuitenkin öljy voi olla hapanta tai emäksistä, vaikka pH-arvoa ei suoraan voi mitata? Osaatko sanoa, voiko mitä vain luonnonöljyjä laittaa sitten intiimialueelle? Mietin myös noiden tuotteiden hintoja vs. sisältöä. Omaan silmään ne näyttävät siinä mielessä "perustavaralta", että saman tyyppisiä koostumuksia on muillakin merkeillä, joten onko järkeä maksaa 40 e 40 ml voiteesta?
Öljyllä ei voi olla pH-arvoa, sillä vain vettä sisältävä aine voi olla emäksinen tai hapan.
Öljy ei siis ole hapan eikä emäksinen.
pH:n näkökulmasta intiimialueen öljyllä ei ole väliä, mutta toki tietyt rasvahapot voivat tukea limakalvoja paremmin kuin toiset. Mikä tahansa öljy pehmentää ja lukitsee kosteutta, eli siinä mielessä ulkoisesti intiimialueella voi käyttää mitä tahansa öljyä, mutta sisäiseen käyttöön valitsisin öljyjä, joissa on palmitoleiinihappoa eli tyrni- tai makadamiaöljyä. Palmitoleiinihappo eli Omega-7 tutkitusti vahvistaa limakalvoja.
Pelkät yksittäiset ainesosat eivät kerro koko totuutta, vaan sillä, missä suhteessa ainesosia on yhdistetty toisiinsa, millainen on emulgaattori, mikä on rasvaprosentti jne on paljon vaikutusta tuotteen suoritukseen. Hintaan vaikuttaa sekin, kuinka paljon tuotetta on "viilattu", että saadaan juuri haluttu ihofiilis / tuoksu / imeytyvyys / suoritus jne. Tämä osa-alue ei näy incissä.
Totta on, että Aivan voiteessa on yleisesti käytettyjä kasviöljyjä, ja näyttää siltä, että voiteesta suuremman osan muodostavat emulgaattorit ja esteriöljyt, eivät kasviöljyt. Sinällään voide ei pelkän incin perusteella vaikuta arvokkaalta, sillä kokonaiset öljyt ovat kalliimpia kuin esterit ja emulgaattorit. Mutta kuten todettua, tuotekehitys ja mahdollinen "viilaus" ei näy incissä. Kuluttajan onkin hyvä pohtia, kaipaako hän iholleen "vain" iholle hyvää tekeviä ainesosia, vai onko hänelle tärkeää myös voiteen silkkisyys ja muut sensoriset aspektit. Usein juuri nuo sensoriset jutut maksavat tuotekehityksessä.
Sillä: voit tuotekehittäjänä pullottaa joukon erinomaisia kasviöljyjä ja luoda vedettömän hoitotuotteen jossa ihofiilis on just se mitä on (eli miltä kyseiswet öljyt tuntuvat iholla), tai, tuotekehittäjä voi testailla kymmeniä eri emulsiovaihtoehtoja eri emulgaattoreilla ja skin feel -apuaineilla, jolloin tuloksena on vähemmän tiivis ja vähemmän hoitava, mutta sensorisesti hemmotteleva ja elegantti tuote.
Kasvoveden käyttö on mullekin ihan ehdoton juttu aamuin illoin. Jos se joskus harvoin sattuu unohtumaan niin kasvoille jää kiristelevä tunne, vaikka ihoni onkin rasvainen ja käytän kosteuttavia seerumeita. Voiteet on jääneet mulle turhakkeiksi kun rakastan nykyään seerumi+öljy -yhdistelmää :)
Kasvovesi ei todellakaan ole turhake myöskään minun rutiinissani. Käytän korealaista hoitonesteen tyylistä kasvovettä aamuin illoin. Koen, että kasvovesi on tehokas (ja merkistä riippuen edullinenkin) keino tuoda iholle sen tarvitsemaa vesikosteutta.
Minulla on nykyään aiempaa kuivempi sekaiho, ja kasvoveden ohella rutiinini muodostuu kaksoispuhdistuksesta, muutamasta targetoidusta seerumista (azelaic acid ja retinoli) sekä kasvovoiteesta. Syksystä kevääseen käytän lisänä kasvoöljyä, mutta vielä en ole kokenut sille kovinkaan suurta tarvetta. Tähän voi vaikuttaa, että vaihdoin vähän aikaa sitten geeliputsarin CeraVen Hydrating Cleanseriin – maailman tylsin tuote, tiedetään, mutta se tuntuu sopivan iholleni vaahtoavia putsareita paremmin eikä hintakaan hirvitä :)