Olen käsitellyt tätä aihetta viime päivinä Instagramissa, ja se keräsi niin paljon keskustelua ja reaktioita, että se selvästi ansaitsee paikan myös blogin puolella.
Ihollesi tuleva suojakerroin ei riipu pelkästään siitä, mitä aurinkovoidepurkissa lukee. Se riippuu täysin olennaisesti määrästä, jonka ihollesi levität.
Pakkauksessa ilmoitettu suojakerroin saadaan standardoidulla SPF-testillä, jossa aurinkotuotteita levitetään iholle 2 mg per neliösentti, sama määrä on käytössä ympäri maailmaa. 2 mg / cm2 on määrällisesti aikuisen ihmisen kasvoilla noin 1,25 ml ja koko vartalolla noin 30-40 ml. Määrä on todella paljon, huomattavasti enemmän kuin mitä ihmiset tyypillisesti levittäisivät kosteusvoidetta.
Tutkimukset ovatkin osoittaneet, että suurin osa ihmisistä ei käytä edes kolmasosaa tästä määrästä. Suojan teho eli suojakerroin laskee sitä mukaa, kun voiteen määrä vähenee.
On hieman eri käsityksiä siitä, miten SPF muuttuu voiteen määrän mukaan, mutta tutkimukset viittaavat eniten siihen, että SPF:n ja voiteen määrän välinen suhde olisi lineaarinen. Tällöin käyttämällä puolet suojakertoimen edellyttämästä määrästä saat noin puolet ilmoitetusta suojasta, ja käyttämällä kolmanneksen saat kolmasosan, jne.
Siksi suosittelen käyttämään mahdollisuuksien mukaan SPF 50+ -tason suojaa.
SPF50+ tarkoittaa Euroopassa vähintään SPF 60, ja voi hyvin olla tuotteesta riippuen vaikka SPF 80. Jos käytät tällaista tuotetta puolet vaaditusta määrästä, saat jo oikein hyvän suojan (~SPF 30-40) UV-säteilyn haittavaikutuksia vastaan! 💪
Ja - jos käytät SPF 100 -voidetta (Suomessa tämän tason aurinkovoidetta voi myydä vain apteekeissa lääkinnällisenä laitteena), saat puolella määrällä todennäköisesti noin SPF 50 -suojan..! 👏
On kysytty, miksi ihmeessä SPF:ää ei mitata ja ilmoiteta sen voidemäärän mukaan, mitä ihmiset todennäköisimmin käyttävät. Eli miksi testejä ei tehdä paljon vähemmällä voidemäärällä, jolloin SPF olisi realistisempi ja vastaisi enemmän todellisia käyttöolosuhteita.
Tämä on erittäin hyvä kysymys.
Seikkaan on seuraava syy: SPF:n mittaukseen käytetään samaa testiä ympäri maailmaa, ja testihenkilöinä on ihmisiä kaikista etnisistä taustoista. Ihmisihon rakenne poikkeaa huomattavasti eri yksilöiden ja etnisten taustojen välillä, ja ihossa on epätasaisuuksia (”kuoppia ja kumpuja”), jotka vaikuttavat aurinkosuojatuotteen levittyvyyteen. Jotta aurinkosuojatuote voi suojata ihoa tehokkaasti, sen tulee peittää kaikki ihon korkeimmatkin kummut tasaisena kalvona.
Tutkijat ja SPF-testimetodien kehittäjät ovat päätyneet siihen, että 2 mg per cm2 on se määrä UV-suoja-ainetta, joka varmasti peittä tasaisena kalvona kaikenlaiset ihot.
Suurelle osalle ihmisistä 2 mg / cm2 -määrä on liikaa, ja voi olla jopa fyysisesti mahdotonta saada imeytettyä niin paljon voidetta vaikkapa rasvoittuvaihoisen kasvojen iholle.
Itsekin totesin viime kuussa tekemässäni testissä, että en saanut edes yhtä milliä aurinkovoideseerumia (kuvassa) imeytettyä ihooni. Jos olisin väkisin lääppinyt koko tuon määrän kasvoihini, loput olisivat valuneet pois paikoiltaan, eikä UV-suojakalvosta olisi kuitenkaan tullut se tasainen ja iholle hyvin asettuva peite, jota aurinkosuojalla tavoitellaan.
Juuri tästä syystä asiantuntijat suosittelevat korkeinta mahdollista suojakerrointa, sillä tällöin saat pienemmälläkin määrällä järkevää suojaa.
Sen sijaan, jos käytät SPF 15 -voidetta ja levität sitä puolet tai kolmanneksen vaaditusta määrästä, jää suojasi etenkin ihon ennenaikaisen ikääntymisen ja DNA-vaurioiden suhteen käytännössä olemattomaksi (vaikka ihosi kenties saa suojan palamista vastaan hyvin ruskettuvalla ihotyypillä).
P.S. Tässä taulukko, josta näet, minkä verran mikäkin SPF suodattaa UV-säteilystä.
Vaikka luvut "Suodatetun säteilyn määrä" -sarakkeessa näyttävät kaikki suurilta ja erot pieniltä, on ero käytännössä kuitenkin suuri. Ajattele asiaa siltä kantilta, kuinka paljon ihollesi pääsee säteilyä. Kun SPF 25 päästää läpi 4% UV-säteilystä ja SPF 50 2%, se tarkoittaa, että SPF 25 päästää läpi puolet enemmän UV-säteilyä.
Muuten - oletko tottunut ajattelemaan SPF-lukua aikana, jonka voit olla auringossa palamatta? Esimerkki: palat ilman suojaa 10 minuutissa. SPF 30 mahdollistaisi sinulle näin ollen 30 x 10 minuutin (= viiden tunnin!) ajan auringossa palamatta.
👉 Kyseinen tulkinta SPF:n tehosta liittyy ainoastaan labran testiolosuhteisiin, se ei toteudu oikeassa käytössä. Labrassa testihenkilö istuu paikoillaan ilmastoidussa tilassa, tosielämässä aurinkovoiteen käyttäjä liikkuu, hikoilee, hankaa ihoaan ja käy mahdollisesti uimassakin. Tosielämän käyttöolosuhteissa aurinkovoide ei pysy iholla muuttumattomana kalvona tuntikausia, siksi suositus on lisätä sitä kahden tunnin välein. Näin ollen kello 11.00 levitetty aurinkovoide ei anna samaa suojaa enää kello 14.00, puhumattakaan viisi tuntia myöhemmin.
