23.12.2021

Torstai 23.12.2021 - kuusityranni

Joulukalenteri, luukku 23.

Olen joulukuusi"tyranni".

Eilen seistiin jälleen tutussa tilanteessa Kuopion torilla. Kuusenmyyjä, Sanni, äiti ja pari kuusiehdokasta. "En halua näin isoa puuta, tämä on liian iso, otetaan tuo sirompi", sanoo äiti. "Kuusen pitää olla iso ja rehevä, kuusi on joulutunnelman sydän!", sanoo Sanni.

Välissä myyjä vaihtaa painoa jalalta toiselle ja seuraa sananvaihtoa kuin tennisottelua. Argumentit lentelevät, viuh, viuh. Onko nuorempi nainen nyt voitolla? Saanko kaupaksi isomman ja kalliimman kuusen? Vai saako rouva tahtonsa läpi? Lähteekö mukaan pienempi puu? - - Ja: Joudunko odottamaan asiakkaiden päätöstä vielä pitkään..?

Meikäläinen voitti jälleen ja isompi kuusi kannettiin torilta. Äiti osoitti kevyesti mieltään loppupäivän mutta leppyi illaksi.

Sama juttu melkein joka vuosi.

Mä olen kuusityranni ja minun on saatava tahtoni läpi, kun se juuri minun kriteereideni mukainen joulupuu osuu kohdalle. En välttämättä ole kovin ylpeä tästä ominaisuudestani - tai oikustani, paremminkin, mutta kun tilanne on päällä, en voi perääntyä. Minussa herää kuin jokin animaalinen puolustusreaktio; "Mä valitsin tän kuusen, mun on saatava tämä kuusi!"

Kuvan kuusi ei liity tarinaan

Voin kertoa traumaattisesta joulusta, jolloin kuusen osto jäi täysin äidin vastuulle. Kukaan meistä sisarista ei päässyt paikalle Kuopioon ajoissa, ja äiti lähti kuusiostoksille yksin. Sinä vuonna kuusikauppa oli poikkeuksellisesti siirretty pois torilta, eikä torilla ollut ainuttakaan kuusenmyyjää. Äitini ei tätä tiennyt. Hän saapui aaton aattona tuttuun tapaan torille, vain kohdatakseen kuusettoman näyn.

Autottomana ihmisenä äiti ei voinut lähteä kuusiapajille kauemmas keskustasta. Neuvottomana hän jäi torille miettimään, miten ratkaisisi tilanteen. Lopulta äiti oli bongannut jonkun torimyyjän kojun edessä jo parhaat päivänsä nähneen, pikkuisen ja hyvin varisseen kuusen, joka oli ollut myyjällä tunnelmaa luomassa ja koristeena. Hädissään äiti keksi hieroa kauppaa tästä kuusipahasesta.

Kun saavuimme sisarteni kanssa aattona joulunviettoon, olohuoneessa odotti näky, jota en unohda ikinä. "Joulupuu" olisi ollut rohkean optimistinen ilmaisu sille väsyneelle, harvaoksaiselle ja lähes neulattomalle kuusenraiskalle, joka nökötti huoneen nurkassa. Olin aidosti järkyttynyt ja todella pahoillani. Niin paljon kunnon joulukuusi minulle merkitsee ja niin paljon se vaikuttaa tunnelmaan.

Mutta sillä oli mentävä. Vaikka joulu on minulle ennen kaikkea yhdessäolon juhla, sinä vuonna kävi selväksi, miten paljon tietyillä perinteillä on merkitystä. Ilman kunnon joulukuusta joulusta todella tuntui puuttuvan jotain olennaista.

Ehkä kiintymykseni kookkaisiin joulukuusiin liittyy myös rakkauteeni metsää kohtaan. Jouluksi sisään kannettu puu on jonkinlainen metsän ja luonnon symboli, ja tuo mukanaan sitä rauhoittavaa ja lääkitsevää voimaa, jota metsä ja luonto kantavat. Puulla on konkreettisesti tyynnyttävä ja ilon tunteita tuova vaikutus minuun.

 

Tänä vuonna "sisäänväittelemäni" kuusi muuten koki pakkasshokin, ja on tänä aamuna eri värinen kuin eilen sekä pudottanut jo paljon neulasiaan. Joskus käy näin, kun vie puun kovasta pakkasesta suoraan sisälle huoneenlämpöön. Kieltämättä olen tässä jo ehtinyt miettiä, olisiko äidin valinta sittenkin ollut parempi ja neulasiltaan sitkeämpi.... 😄🌲

Elämä on. :)

2 comments on “Torstai 23.12.2021 - kuusityranni”

  1. Mä en ole kovin kriittinen kuusen suhteen, mutta Maija Vilkkumaan Jouluriita biisissä on niin hyvä laini asiasta:
    "Me puhutaan siitä miten meil on hyvä tatsi
    Draamakuningas ja kuusinatsi"
    Tykkään siitä kohdasta niin paljon! Kyllä Maija osaa!

    Vastaa

    0

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


  • Sanni

  • Arkisto

    • 2024 (47)
    • 2023 (148)
    • 2022 (174)
    • 2021 (178)
    • 2020 (227)
    • 2019 (203)
    • 2018 (227)
    • 2017 (298)
    • 2016 (284)
    • 2015 (343)
    • 2014 (389)
    • 2013 (400)
    • 2012 (214)
    • 2011 (226)
    • 2010 (287)
    • 2009 (207)