Olin viime viikolla kokemassa totuttua harmaampaa Kaliforniaa, sekä yhden aivan mielettömän konsertin. Onneksi jälkimmäinen oli matkan päätarkoitus eikä sade lopulta vienyt kuin hyviä valokuvausmahdollisuuksia ja yhden lenkin hiekkarannalla.
Matkan ensimmäisenä ja viimeisenä päivänä aurinkoa sentään näki vähän enemmän.
Koska Los Angeles ei varsinaisesti kuulu lempparikohteisiini ja miehellä sattui olemaan kavereita San Diegon suunnalla, omistimme päivät ennen konserttia pienelle San Diego -road tripille.
Huntington Beach
Huntington Beach
Long Beach
Ajomatka Losista Diegoon taittuu runsaassa parissa tunnissa kun liikenne soljuu hyvin. Meillä ei ollut ongelmia liikenteen kanssa mutta kauniit rannikkomaisemat kivoine rantakaupunkeineen venyttivät matkaa positiivisella tavalla. Pysähdyimme Long Beachilla ja Kalifornian "Surf Citynä" tunnetulla Huntington Beachilla. Viimeistään tällä matkalla totesin pitäväni näistä Los Angelesin alueen rantakaupungeista paljon enemmän kuin Losista itsestään, ja jos vielä palaan tänne päin Kaliforniaa, majoitun joillekin näistä kivoista biitseistä.
Ajoimme Pacific Coast Highway'ta Newport Beachille saakka ja käännyimme siitä I-5:lle jota pitkin loppumatka menikin tosi nopeasti.
Illalla ihailimme upeaa auringonlaskua San Diegon edustalla sijaitsevan Coronado-saaren rannalla.
Se olikin ainoa auringonlasku joka matkalla nähtiin, muut illat olivat täysin pilvessä.
San Diegon siluetti Coronadolta päin
En ole aiemmin käynyt San Diegossa. Jo heti ensimmäisenä päivänä minulle tuli fiilis, että Diego on helpommin lähestyttävä kuin Los Angeles. Toki Diego on pienempikin, mutta kuitenkin Kalifornian toiseksi suurin kaupunki 1,5 miljoonalla asukkaallaan.
Illanviettopaikkoihin lukeutui mm. suosittu The Shout! House -baari jossa homman nimi on rock 'n roll sing-a-long kahden toisiaan vastaan "kilpailevan" pianistin tahtiin. Sunnuntai-iltana meno oli aika leppoisaa.
San Diegon yöelämässä on muuten myös suomalaisomisteinen baari, Henry's Pub. Päädyimme inspiraation puutteessa syömään sinne ensimmäisenä iltanamme. Ruokaa en suosittele, mutta viini oli hyvää ja suhteellisen edullista ^_^
Seuraavana aamuna sää näytti hetken vielä ihan mukavalta.
Mutta kun päästiin tien päälle...
Koko päivän satoi enemmän tai vähemmän taukoamatta. Lenkkeily Mission Bayn rannoilla vaihtui rantojen ihailuun lähinnä autosta käsin. Heti kun kuvittelin sateen vähän hellittäneen ja astuin ulos autosta, tuli kohta taas vettä niin että ilman sateenvarjoa sain vetäytyä takaisin autoon kuin etana kuoreensa.
Kyllä harmitti, mutta minkäs säälle voi.
Kulutimme aikaa sateisen on-the-road-sightseeingin lisäksi myös La Jollan ostarissa, jossa minulla oli "pyhiinvaelluskohteena" kalifornialaisen luonnonkosmetiikkaketju Credo Beautyn liike, Credo on kuin "vihreä Sephora". Sain vinkin tästä paikasta Vegasin Sephoran (!) myyjältä toissa vuonna. Kerron Credosta lisää omassa postauksessaan.
San Diegon kolmantena päivänä aurinko pilkahti esiin noin 45 minuutin ajan. Woo-hoo!
Ajoimme Meksikon rajalla olevalle ostarille ja mietin, olenko oikeutettu saamaan Meksikon maapisteen kun olen nähnyt (!) Meksikoon ja puhelinkin meni Meksikon verkkoon... :D
Toisin kuin Los Angelesissa, San Diegossa on selkeä keskusta-alue, ja vieläpä mukavan kävely-ystävällinen sellainen. Ydinkeskustan pääkatu on historiallista Gaslamp Quarteria halkova 5th Avenue.
San Franciscon tunnelmaan ja kuvauksellisuuteen San Diegon keskustaa ei voi verrata, mutta viihdyin täällä mainiosti. Ainakin Gaslamp Quarter henkii todella rentoa ja jopa pikkukaupunkimaista tunnelmaa. Gaslampin korttelit ovat todella kivaa kävelyaluetta sateellakin. :)
San Diego tuntui sanalla sanoen ystävälliseltä, sellaiselta jota voisi mielellään käydä moikkaamassa uudestaankin. Jos sitten pääsisi rantalenkillekin <3
Ennen Losiin palaamista "to see" -listalla oli vielä La Jolla Cove merileijonineen.
La Jolla on San Diegon pohjoispuolella sijaitseva "vähän paremmin toimeentulevien" ihmisten idyllinen pikkukaupunki meren rannalla, viehättävä vierailukohde ilman merileijoniakin. Kaupungissa sijatsee mm. yksi koko Diegon alueen suosituimpia taco-instituutioita, The Taco Stand jonne on jatkuvasti pitkä jono. Jonotettuamme tovin kyllästyimme ja teimme lopulta tilauksen netin kautta jotta voisimme hyödyntää odotusaikaa. Kävimme kävelyllä ja kun palasimme, saimme vieläkin odottaa yli puoli tuntia. Yhteensä ruokaa sai odottaa 90 minuuttia - ja sinä päivänä jono oli kuulema tavallista lyhyempi. Ei siis mitään pikaruokaa. :D
Täytyy todeta, vaikka en normaalisti syö tacoja, että oli kyllä ihan p*rhanan maukas kala-taco. Odotuksen arvoinen. Toisesta söin kuoretkin kun oli niin nälkä ja käsintehty maissi-taco oli jopa oikeasti hyvän makuinen.
La Jolla Cove on ranta jossa asuu (luonnonvaraisina) sekä merileijonia että hylkeitä. Hylkeitä ei meidän vieraillessa näkynyt mutta söpöjä merileijonia sitäkin enemmän. Ihanat pötkylät..! <3
Kuvat kertovat olennaisen Losin säästä. Jos San Diegossa oli kevyemmän asteen harmaata ajoittaisilla pilvimuodostelmilla, Losissa oli, ehm, lähes masentavan harmaata. Taivas oli kuin kadonnut paksuun sumuun. Kauempana sijaitsevien rakennusten siluetteja ei kunnolla näkynyt. Tunnustan käsitelleeni alinta Rodeo Driven kuvaa ankaralla kädellä että se näyttää edes noin valoisalta.
Paikalliset kommentoivat sään outoutta jokaisen tilaisuuden tullen. "It's like, never like this!"
Iloinen, värikäs Venice Beach oli tällä kertaa "vähän" eri näköinen kuin edellisen visiittini aikaan runsas vuosi sitten.
Oikeastaan minusta oli ihan kiinnostavaa nähdä Kalifornia tällaisena versiona. Eihän missään aina paista aurinko. Harmauskin kuuluu elämään.
Ja sitten oli THE ILTA. Chris Cornell I Am The Highway -tribuuttikonsertti. Se täytti ja ylitti kaikki odotukset.
Viisi tuntia aivan mieletöntä soitantaa. Paikalla oli pitkä liuta Cornellin muistoa kunnioittavia artisteja Foo Fightersista ja Metallicasta Juliette Lewisiin, Fiona Appleen ja Josh Hommeen. Illan kohokohtiin kuului Maroon 5 -yhtyeen Adam Levinen tulkinta Seasons -biisistä. Cornell sävelsi Seasons -biisin Cameron Crowen elokuvaan Singles vuodelta 1992.
Maroon 5 ei kolahda minulle yhtään mutta damn, tuo Levinen tyyppi osaa kyllä laulaa..!
[vimeo 313120715 w=640 h=1138]
Illan aikana lavalla nähtiin housteina virallisena isäntänä toimineen Jimmy Kimmelin ohella mm. Brad Pitt ja Jack Black.
Kummastelimme kun viime hetkellä esiintyjälistalle lisättyä Mike Pattonia ei näkynyt. Seuraavana päivänä luimme somesta hänen peruneen sairauden takia. Harmi, mutta en todellakaan voi väittää illan kärsineen yhtään Pattonin puutteesta. Enemmän harmitti - ja oudoksutti - Eddie Vedderin poissaolo.
[vimeo 313121847 w=640 h=1138]
Cornellin tytär Toni Cornell esitti Redemption Songin yhdessä Ziggy Marleyn kanssa. Saa nähdä tuleeko Tonista vielä isokin nimi.
Kun viisi tuntia kestänyt musiikillinen ilotulitus päättyi, olin ihan että "Nytkö tämä jo loppuu?" Niin siivillä aika kului. Meillä oli soundien kannalta fantastisen hyvät paikat miksauspöydän läheisyydessä, niillä huudeillahan sanotaan aina olevan parhaat soundit. Tällä kertaa saattoi jättää korvatulpatkin käsilaukkuun, äänentoisto oli niin laadukasta eikä musiikki pauhannut korvia lukkoon.
Saako antaa kymmenen tähteä viidestä?
Chris. <3 Kiitos musiikistasi. "No one sings like you anymore."
Torstaina sade jatkui ja se tarjosi oivallisen syyn mennä kerrankin museoon.
Vietettyäni hyvän osan elämästäni kunnon museofriikkinä, olen nykyään skipannut museot matkoilla kokonaan valiten mieluummin ulkoilman ja kaupungin persoonaan tutustumisen. (Tauluja näkee Suomessakin.) Museot ovat enää sadepäivän ohjelmaa, ja viikon takaisen sadetorstain ohjelmassa oli LACMA, Los Angeles County Museum of Art.
Valtavan museon näyttelyistä ehdimme katsella vain murto-osan.
LACMAn Ray's-ravintolan ruoka oli muuten yksi matkan ruokakohokohtia, ja toinen gourmert highlight sattui hauskasti saman päivän illalle. Ray's on miljööltään kuin simppeli kuppila, mutta annokset ehtaa, kauniisti sommiteltua Instagram-kamaa :D Maut hipovat fine diningia. Vahva suositus!
LACMAn sulkeuduttua kävelimme parin korttelin päähän tunnetulle The Grove -ostarille. Tämä ulkoilmaostoskeskus on monen Losissa vierailevan suosikkikohteita, ja täytyy minunkin liittyä paikan faneihin.
The Grove on kuin pikkukaupunki Beverly Hillsin sisällä, rakennukset ympäröivät tunnelmallista keskusaukiota joka picnic-puistoineen, kahviloineen ja suihkulähteineen voisi olla kuin jostain New Yorkin korttelista. Ainakin iltavalaistuksessa minulle tuli tällainen fiilis. :) Ehkä laskelmoidun cheesyä ja turistillista, mutta viihdyin. <3
Söimme illallista Groven vieressä sijaitsevan Farmer's Marketin kauppahallin Monsieur Marcel'issa, jonka täytyy olla koko matkan suurin ravintolasuositukseni. Monsieur Marcel on gourmet deli joka myy mm. ihania juustoja ja kalaa - voisiko siis olla sopivampaa ravintolaa minulle? JA - hinnat olivat jotain ihan muuta mitä tällä Beverly Hillsin lokaatiolla odottaisi, olkoonkin kauppahallin bistro. Paahdetuilla manteleilla ja yrteillä peitelty taimen maksoi 20 dollaria ja kolmen reilun kaadon wine + cheese tasting -kombo oli.... 15 dollaria..! :-0 Siitä riitti kahdelle! Tippeineen ja veroineenkin annokset olivat hämmästyttävän edulliset.
Jos pyörit The Grovella nälkäisenä ja kaipaat vaihtelua sleekin ostarin tunnelmalle, älä missaa Farmers Marketin Monsieur Marcelia! Ikäänkuin Beverly Hillsin "4 Vuodenaikaa" (tamperelaiset tietävät... ^_^)
Viimeisenä päivänä aurinko muistutti taas olemassaolostaan ja teimme kävelyn mukavalle Manhattan Beachille, yksi näitä Losin kivoja rantakaupunkeja ikonisine rantalaitureineen.
Vielä vähän sitä legendaarista Kalifornian aurinkoa iholle ja mieleen ennen kotimatkaa.
Kiitos taas yhdestä kohtaamisesta, Yhdysvallat.
Lue muita USAn matkajuttujani täältä. Edellinen matkani vei minut Alaskaan kohtaamaan karhuja, merieläimiä ja Villin Pohjolan.
Tämä hauska ihonhoitoilostus on pakko jakaa :) Tietenkin kyseisen kaverin luvalla, hän jopa suostui lähettämään kuvan tähän juttuun ^_^
Tapasin joululomalla yhden sisareni parhaista miespuolisista kavereista. Sisareni oli kertonut, että kaveri halusi mielellään tavata varta vasten minut, sillä hän kaipasi - ahhh!! - ihonhoitovinkkejä! <3 Aika harvoin pääsee osaksi sellaista nannaa, että joku miespuolinen kyselisi apua ihonhoitoon, joten olin ilman muuta paikalla tapaamassa kyseistä kaveria :)
Kaveri, Mika nimeltään, oli todennut ihonsa kuivuneen ja se tuntui kireältä ja ikävältä. Ennen kaikkea Mika oli kuitenkin innostunut ihonhoidosta ylipäänsä (wow!), ja osoitti perushoidon lisäksi kiinnostusta jopa pieneen hifistelyyn...! Mitään kovin kallista Mika ei halunnut lähteä testaamaan ja toivoi suosituksia edullisista ja keskihintaisista sarjoista joita on helposti saatavilla tavallisissa kaupoissa.
Mies kun on kyseessä, lähden mielelläni suosittelemaan hajusteettomia tuotteita, harva mies oletettavasti tykkää käyttää naisellista tuoksua tihkuvia voiteita. Varsinaisiin miehille kehitettyihin sarjoihin en näe tarvetta rajoittua, niissähän on erona käytännössä vain pakkausten väri - ja se tuoksu.
Käpälöin (luvallisesti! ;)) Mikan kasvojen ihoa ja niin sensorisen havainnon kuin Mikan kertomankin perusteella oli todettavissa, että iho oli varsin pintakuiva mutta ei ihotyypiltään kuiva. Mikan iho on normaali/sekaiho jonka tilanne oli tyypillinen; talvella (ja vailla kosteuttavaa hoitoa) normaalikin iho vetää herkästi todella pintakuivaksi.
Mikalla oli jo käytössään apteekin perusvoide (Aqualan L), mutta hän ei ollut kokenut saavansa siitä hyötyä. Kerroin, että Aqualan L:ssä ei ole kuin yksi ainoa kosteutta sitova aine, joten ei se tosiaan hääppöinen kosteuttaja olekaan, vaikutus on enemmän okklusiivinen. Jos okklusiivisen voiteen levittää kuivalle iho, voide ei paljon auta, iholle täytyy ensin sitoa kosteutta humektanteilla.
Mikan toiveiden ja ihon tarpeen pohjalta suosittelin hänelle humektanttipitoista, kosteuttavaa voidetta (L300 Hyaluronic Renewal Day Cream) sekä kuorintaan ja satunnaisten epäpuhtauksien ja parranajon jälkeisen punoituksen ja ärtyneen ihon hoitoon BHA-hoitonestettä (Paula's Choice BHA 2% Liquid Exfoliant). Selitin, kuinka säännöllinen kuorinta myös auttaa kosteuttavia aineita imeytymään ihoon paremmin ja pitää ihon pehmeämpänä.
Mika oli vielä kiinnostunut lisäämään hoitorutiiniinsa seerumin, ja suosittelin hänelle kosteuttavaa, hajusteetonta seerumia samasta sarjasta kuin kasvovoidettakin: L300 Hyaluronic Renewal Face Serum. Mielestäni koostumukseltaan todella kiva ja helppo tuote myös miehelle.
Mika ja sisareni lähtivät konsultaatiosession jälkeen tyytyväisinä ostoksille. Parin viikon kuluttua sisareni kertoi Mikan olevan uusista tuotteista ihan innoissaan, iho on nyt kuulema "ihan eri tuntuinen", pehmeä ja sileä eikä enää kiristele ^_^ :)
BHA-kuorintaa hän ei ollut vielä ostanut koska nettitilaaminen (Skincity --> Paula's Choice) asettaa heti kynnyksen verrattuna lähikaupassa shoppailuun. Olin Mikaa tavatessa autuaasti unohtanut The Ordinaryn juuri saapuneen Stockmannille, ja nyt laitoinkin hänelle vinkin helpommin saatavilla olevasta ja Paula's Choicea halvemmasta BHA-hoitotuotteesta (esitelty eilisessä postauksessa). "Tää on Turun Stockalta lopussa", tuli jo vastaus. Kasvovoiteena myös The Ordinaryn Natural Moisturizing Factors sopisi Mikalle.
Minusta tämä oli jotenkin niin hyvän mielen ihonhoitojuttu että se oli kiva jakaa :) Kuva Mikasta pulloineen kertoo kaiken :D Joskus kosteusvoide voi saada miehenkin hymyilemään :D
P.S. Huvittaa, sillä nyt sisarenikin innostui tilaamaan minulta ihonhoito-ohjelman ^_^ "Minuakin saattaisi kiinnostaa sellainen seerumi"... :) <3
* Sis. mainoslinkkejä
Vihdoin viimein: Sannin iho & The Ordinary. Eihän tässä mennyt kuin 25 kuukautta siitä kun ensimmäisen kerran kuulin Deciemistä (The Ordinaryn valmistaja) - ja mistäs muualta kuin blogini aina-niin-valveutuneilta lukijoilta ^_^
Keskustelu joulukuussa 2016 meni näin:
Lukijani: (...) uusin innostus taitaa olla Deciemin ja sen eri alabrändien tehokkaat ja kohtuullisen hintaiset teholiemet. Taitaa nyt olla aasialaiskosmetiikalle paha takaisku, sen verran laadukkaista taikatipoista ja seerumeista on kyse. Käy sinäkin tutustumassa ja ihastumassa, tuolla on vaikka mitä kiinnostavaa ja tutkittavaa :)
http://www.deciem.com
Sanni: Wow, onpas kyllä kiinnostava tuo Deciemin sivu..! ”The Abnormal Company”… Just niin omituisen näköinen että kiinnostus herää välittömästi :) Mistä sä löydätkään näitä kaikkia jänniä brändejä.. ^_^ :D
Tutustuminen hype-brändiin on edennyt vähintään hitaasti. Kesällä 2017 tein jo listan minua kiinnostavista tuotteista, mutta en koskaan edennyt tilaukseen asti. Viime kesänä sama homma, mutta jokin jarrutteli edelleen. Tai tiedänhän minä mikä se jokin on: jo valmiiksi hyllyissä odottava loputon, yhtä lailla mielenkiintoinen jono testattavaa kosmetiikkaa. Kyllä minulla kauneusbloggaajana tulee usein rehellinen ähky ja ahdistus kaiken uuden ja aina-vain-upeamman kosmetiikan keskellä.
Nyt kuitenkin oli viimein The Ordinaryn ja ihoni vuoro tutustua.
The Ordinary on kanadalaisen "molekyylikosmetiikkaa" valmistavan Deciemin alabrändi, ja sen juttu taitaa tässä vaiheessa olla monelle teistä tuttu: The Ordinary tarjoaa tehokkaita, tutkittujen tähtiainesosien ympärille rakennettuja ihonhoitotuotteita todella edulliseen hintaan. Edullinen hinta selittyy mm. minimaalisella markkinointibudjetilla, riisutuilla pakkausvalinnoilla, sekä yksinkertaisella reseptiikalla (esimerkiksi koostumuksilla ei kikkailla). Alun perin The Ordinaryn tuotteita sai vain verkosta, mikä sekin mahdollisti erilaisen hintarakenteen.
Tämän vuoden alussa Deciemin brändit ovat saapuneet myös Suomeen, The Ordinaryn lisäksi saatavilla ovat NIOD, Hylamide ja The Chemistry Brand.
Ainakin näin alkuun Deciemin tuotteita saa Suomessa ainoastaan Stockmannilta ja stockmann.comista. Suomessa toimivista verkkokaupoista The Ordinarya saa ainakin Eleveniltä * Tilata voi totta kai myös suoraan The Ordinaryn omilta sivuilta - tosin en ole tietoinen tämän hetken käytännöstä Euroopan tilausten suhteen (toimitetaanko tilaukset jonkin EU-maan kautta alv-maksujen välttämiseksi? Jos joku osaa kertoa niin kiitän, ja liitän tiedon tähän :)).
Sain Deciemiltä testiin neljä merkin suosituimpiin kuuluvaa tuotetta: Buffet-seerumin, BHA-hoitonesteen, Natural Moisturising Factors -kasvovoiteen ja AHA + BHA -kuorinnan.
Edit. Tämä postaus on niin luettu, että liitin siihen myös itse myöhemmin ostamani The Ordinary -tuotteet: Caffeine Solution -seerumin (silmänalusturvotukseen) -, Argireline-seerumin (otsarypyille) - ja Marine Hyaluronics -seerumin (kosteutukseen). Näin kaikki The Ordinary -kokemukseni ovat yhdessä postauksessa :)
"Buffet" Multi-Technology Serum
23,90€ (Stockmann) tai 18,90€ (Eleven *) / 30 ml
onpas Elevenillä halvempi hinta...!
Leikkisästi buffetiksi nimetty seerumi tarjoaa "noutopöydällisen" erilaisia, tehokkaita anti-age-teknologioita, tärkeimpänä niistä peptidit. Kosmetiikassa on loputtomiin erilaisia peptidejä, joista tietyt yhdisteet ovat tehokkaampia ja tutkitumpia kuin toiset, pelkkä sana 'peptide' purkin kyljessä ei riitä kertomaan että käsissä on nyt huipputuote.
Deciemin konseptille uskollisesti The Ordinaryn tuotteisiin on valittu ns. uskottavimmat "megamolekyylit", ja meidän ei-tieteellisesti koulutettujen kuluttajien tehtäväksi jää vain uskoa, että näin on marjat :) Ja marjat todellakin vaikuttaisivat olevan näin, The Ordinaryn huikeasta word-of-mouth-suosiosta ja suitsutuksesta päätellen.
Mitä peptidit tekevät? Ne kuuluvat ihoa uudistaviin anti-age-ainesosiin, eli kykenevät stimuloimaan kollageenisynteesiä. Käytännössä tämä tarkoittaa ihon silottumista, täyteläistymistä ja juonteiden vähenemistä. Buffet-seerumissa on lukuisten eri trademark-peptidiyhdisteiden lisäksi probiootteja, joukko erilaisia aminohappoja ja kosteussankariamme hyaluronihappoa.
Ohut, nestemäinen seerumi tuntuukin yllättävän kosteuttavalta, odotin peptidiseerumin tuntuvan vähemmän kostealta. Testailin Buffetin rinnalla myös muutamaa muuta toisen merkkistä anti-age-seerumia (joista juttua myöhemmin) ja Buffet on niistä kirkkaasti kosteuttavimman tuntuinen. Ei tähän voinut kuin ihastua!
Suuresti hypetetty * Granactive Retinoid 2% Emulsion.
Retinoidiyhdisteistä koostuva A-vitamiini on kosmetiikan tehokkaimpia ainesosia juonteiden hoitoon. Minä käytän retinoidituotteita erityisesti silmänympäryksillä, jotka ovat kasvojeni "ryppykeskus" :D (silmänympärysihoni on ikääntymisen asteeltaan vuosia vanhempi kuin muu ihoni, kiitos auringonpalvojahistorian vailla kunnon suoja-aineita tai aurinkolaseja...)
The Ordinaryn retinoidiseerumi on todella kosteuttavan tuntuinen, jopa niin kosteuttava, etten koe aina tarpeelliseksi laittaa päälle varsinaista kosteusvoidetta.
The Ordinaryn ylivoimainen etu kilpailijoihinsa nähden on hinta, * Granactive Retinoid Emulsion maksaa alle 14€, kun Verson, Paula's Choicen ja Skin Regimenin retinoliseerumien hinnat keikkuvat 58-95 euron hinnoissa. Aikamoinen ero.
Tämä silmänympärysseerumi lupaa sekä häivyttää tummuutta ja pigmentaatiota että vähentää turvotusta. Seerumi sisältää erittäin korkean pitoisuuden kofeiinia sekä vihreän teen lehdistä saatava EGCG:tä, jotka kummatkin tunnetaan turvotusta laskevasta vaikutuksestaan.
Rakastan tätä tuotetta! En voi sanoa huomanneeni vaikutusta tummuuteen, mutta kyllä aine tosiaan laskee silmänalusten pahinta pussitusta aamuisin. Koostumus on sekä kosteuttava että napakoittava.
Caffeine Solution on koostumukseltaan "täyteläistä nestettä" joka tuntuu levittäessä jopa hieman ravitsevalta, mutta täysin imeydyttyään sen pehmentävä tunne katoaa,
ja se vaatii päälleen voiteen. Käytän Caffeine Solutionin päällä ihanaa 100% Puren Coffee Bean -silmänympärysvoidetta, yhdessä nämä ovat ihan mahtava kofeiiniduo! 👍
Argireline lupaa vaikuttaa erityisesti ilmejuonteisiin niin otsalla kuin silmänympäryksillä, sitä kutsutaan jopa ”pullotetuksi Botoxiksi”.
Tästä on tullut retinoidien ohella suurin suosikkini The Ordinaryn tuotteista, tällä on aivan selvästi ollut vaikutusta otsajuonteisiini! Otsan vaakajuonteisiin en koe tämän vaikuttaneen, ne ovatkin syviä ilmeryppyjä jotka ovat olleet minulla näkyvissä jo teini-iästä saakka, mutta vanhemmalla iällä syntyneet kulmakarvojen välin pystyjuonteet eli "vihaiset Sibeliukset" ovat selvästi pehmentyneet ja madaltuneet Argirelinen myötä.
Toinen pullo on jo menossa, en halua enää olla ilman tätä!
Innostuin tilaamaan Marine Hyaluronics -seerumin kun luin, että se sopii henkilöille, jotka usein kokevat perinteisen hyaluronihapposeerumin liian tahmeana. Olenkin tykännyt kevyen vesimäisestä Marine Hyaluronicsista tosi paljon, se jättää iholle intensiivisen kosteuden tunteen mutta on ihan eri tuntuinen ja vähemmän tahmea kuin klassiset hyaluronihappotiivisteet.
Natural Moisturising Factors + HA -kasvovoide
8,90€ (Stockmann) tai 7,95€ (Eleven *) / 30 ml
Superkosteuttava kasvovoide pakkaa sisäänsä liudan ihon suojabarriääriä ylläpitäviä luontaisia kosteustekijöitä eli NMF (Natural Moisturising Factors) -ainesosia. Tiiviskoostumuksellinen voide sisältää aminohappoja, fosfolipidejä, alfa-/beta-/gammarasvahappoja, triglyseridejä, steroleita ja steroliestereitä, glyseriiniä, karbamidia, sakkarideja, natrium-PCA:ta ja hyaluronihappoa.
Ja pojat (tai tytöt), että tämä tuntuukin kosteuttavalta..! Itse kosmeettinen koostumus on erittäin simppeli, voide tuntuu iholla kuin apteekin paksuhkolta perusvoiteelta, mutta ainesosakattaus on tietysti ihan toisesta universumista.
Hajusteettomuus vahvistaa fiilistä apteekkikosmetiikasta. Tästäkin The Ordinary -tuotteesta ihoni on tykännyt niin, että kuukausi sitten avattu purkki on kohta tyhjä, käytin sitä joululomalla päivittäin. Okei - myönnän käyttäneeni tätä hieman myös käsivoiteena kun joululomalle mukaan sattui liian kevyt käsivoide, Natural Moisturising Factors -voide helpotti myös kätösten kuivuutta fantastisesti.
Summa summarum: todella, todella hyvä kosteusvoide, kun et kaipaa mitään koostumus- ja tuoksuhifistelyjä.
AHA 30% + BHA 2% Peeling Solution
(en löydä tälle Stockalta hintaa) 9,50€ / 30 ml (Eleven *)
Tässä meillä on nyt kunnon roteva kaveri happokuorintojen ystäville! Kuten minulle! ^_^ Rehellisyyden nimissä en ymmärrä miten The Ordinarylla on onnistuttu formuloimaan kotikäyttöinen happokuorinta jopa 30% AHA-happopitoisuudella, kun yleensä kymmentä prosenttia pidetään jo aika korkeana, mutta varmasti on paljon teknologioita joita en tunne ja jotka mahdollistavat näin korkean happopitoisuuden (turvallisen) kotikäytön. Liian tujulla AHA-happokuorinnalla voisi tehdä iholle hallaakin.
Tuotteessa on siis sekä voimakas AHA-kuorinta että miedompi BHA-kuorinta samassa pullossa. Se vaikuttaa sekä ihon pinnassa että huokosten sisällä, tarjoten "all-in-one"-hydroksihapporatkaisun. Minulle tulee mieleen vertaus kodin tehosiivoukseen - kotonakin on välillä päiviä jolloin sekä imuroidaan, pestään lattiat että pyyhitään pölyt ja ehkä laitetaan vähän Putkimiestäkin avaamaan viemärin röörejä - The Ordinaryn AHA/BHA-tuote on vähän sama homma kasvoille :)
Kuorintanesteen punainen väri tulee Tasmanian pippurimarjauutteesta, jota on mukana rauhoittamassa happokuorinnan aiheuttamaa potentiaalista ihoärsytystä. Neste on kyllä aika hurjan värinen..! Ei kannata valita päälleen sitä ihan valkoisinta paitaa kun laittaa tämän kuorinnan kasvoille.
Minun ihoni on tottunut happokuorintoihin eikä AHA 30% + BHA 2% kihelmöi kasvoillani kuin aavistuksen. Kuorintaa pidetään kasvoilla maksimissaan 10 minuuttia, ensikertalaiselle suositellaan lyhempää aikaa. Ihoni ei myöskään helota punaisena kun huuhtelen kuorinnan kasvoilta, vaan tuntuu vain mukavalta ja sileältä.
Kuorintaa suositellaan käytettävän enintään kahdesti viikossa, minä käyttäisin kerran tai vielä harvemmin. En näe syytä käyttää näin vahvaa kuorintaa joka viikko.
Mitäpä tästäkään tuotteesta voi muuta sanoa kuin tosi hyvä. (Tylsä arvostelu, eikö mulla ole mitään kritisoitavaa..? :D)
(Harmi kun minulla ei enää ole Supermoodin "paloautokuorintaa" - olisi ollut kiinnostavaa testata vieläkö ihoni reagoisi siihen kirkuvalla punoituksella vai johtuiko silloinen reaktio yksinkertaisesti siitä, etten ollut silloin vielä käyttänyt AHA-happoja pitkään säännöllisesti.)
Salicylic Acid 2% Solution
(En löydä tällekään hintaa Stockalta, liekö loppuunmyyty tällä hetkellä)
5,90€ / 30 ml (Eleven *) (edit. ei enää elevenin valikoimassa)
Tässä on The Ordinaryn vastine Paula's Choicen BHA-kulttituotteelle, päivittäiseen käyttöön sopiva salisyylihappo-hoitoneste 2% BHA-pitoisuudella. Salisyylihappo on tehokkain kosmetiikassa käytetty BHA eli betahydroksihappo. (Kuoriositeetti: korealaisissa tuotteissa käytetään usein hieman miedompaa betaiinisalisylaattia.)
Salisyylihappo on erityisesti epäpuhtaan ja ärtyneen, tulehtuneen ihon ystävä. Rasvaliukoisena se imeytyy huokosten pohjalle hajottamaan talikertymiä ja samalla myös rauhoittaa ärtynyttä, punoittavaa ihoa. Näillä spekseillä salisyylihappotuotteet sopivat valtavan hyvin myös miehille rauhoittamaan parranajosta ärtynyttä ihoa.
The Ordinaryn salisyylihapponestettä voi laittaa paikallisesti pelkästään näppyjen päälle tai käyttää koko kasvoilla hoitonesteen tavoin. Koko kasvoilla käyttäessä sen paikka on ihonpuhdistuksen jälkeen ja ennen kosteuttavia hoitovesiä ja seerumeita. Tuote kannattaa nähdä osana puhdistusaskelta.
Minulla ei tällä hetkellä ole epäpuhtauksia joten en ole päässyt testaamaan tuotteen muskelia näppyjen hoidossa, mutta koostumuksen olen toki kokeillut. Neste vaahtoaa (!) ihollani aavistuksen ennen kuin imeytyy jälkiä jättämättä. Salicylic Acid Solution ei todellakaan ole kosteuttava tuote vaan iho huutaa tämän perään kosteutta. Jos haluaa hifistellä, kuten jotkut tekevät, iho jätettäisiin BHA-käsittelyn jälkeen rauhaan (ja kiristelemään...!) 15-20 minuutiksi jotta salisyylihappo pääsee kunnolla kuorimaan ihoa, happojen optimoinnista lisää täällä.
*
Noniin, yeah! Nyt olen minäkin päässyt The Ordinary-neitsyydestäni :) Alku ainakin on erittäin hyvä, ja varmasti tulen kuluvan vuoden aikana testaamaan muitakin The Ordinary -tuotteita.
Lue myös juttuni The Ordinaryn meikkivoiteista, retinolituotteista sekä vakkari-ihonhoitorutiiniini päätyneistä Caffeine-, Argireline ja Marine Hyaluronics -seerumeista.
Kuinka moni teistä on jo hurahtanut tai hurahtamaisillaan tähän sensaatiobrändiin? Tai EVVK? :)
Edit. Surullinen uutinen: Deciemin perustaja, lahjakas visionääri ja eksentrisenä henkilönä tunnettu Brandon Truaxe, on kuollut maanantaina. :( Truaxen mielenterveys oli alkanut rakoilla viimeisen vuoden aikana ja miehen käytös antoi merkkejä epävakaasta terveydestä. Todella surullista että hänen elämänsä päättyi näin. Ainakin Brandon Truaxen nimi tulee jäämään kosmetiikan historiaan. Lepää rauhassa.
Kaupallinen yhteistyö: Dermosil
Home sweet home, ja aika katsoa Dermosilin uutuuksia :)
Tammikuun uutuuksiin lukeutuu ihana hyaluronihappopitoinen voidenaamio sekä joukko Nature-sarjan uutuuksia. Talvi-kasvovoide on kuulunut valikoimaan jo pidempään ja sen poimin esiteltäväksi ajankohtaisuutensa puolesta.
7€ / 40 ml
Suositun Vitamin E -sarjan uutuus, samettisen pehmeä voidenaamio kosteuttaa ihoa neljällä eri molekyylikoon hyaluronihapolla. Voidepohjassa on myös kasviöljyjä kuten sheavoita, rapsi- ja oliiviöljyä.
Tämä uutuusnaamio tuli minulle testattavaksi mitä sopivimpaan aikaan joululoman jälkeen - olin nimittäin onnistunut palelluttamaan naamani pitkillä ulkoiluretkilläni Savon pakkasissa niin, että iho nenän päästä oli halkeillut ja lopulta kuoriutunut irti! Tällaisessa tilanteessa rasvapitoinen voidenaamio hakkaa nestemäiset sheet maskit, ja kovia kokenut viiman kuivattama hipiä otti kiitollisena vastaan kuurin Hyal-naamiota.
Naamion annetaan vaikuttaa puhdistetulla iholla 10-15 minuuttia. Ylimääräinen naamio pyyhitään pois kasvopaperilla tai vanulapulla, halutessaan ihon voi myös huuhtoa haalealla vedellä. Suosituskäyttötiheys on 1-2 kertaa viikossa. Minun pakkasen purema ihoni tarvitsi tehokuurin, ja laitoin naamion kasvoille viikon ajan joka toinen ilta juuri ennen USAn matkalle lähtöä.
Miellyttävän ja miedon tuoksuinen naamio jätti ihon pehmeäksi, silotti paleltuneen ihon röpelöitä ja laski ihon punoitusta. Pidin naamion miedosta tuoksusta.
9,40€ / 50ml
...ja tätä olisi sitten ehkä pitänyt olla naamassa siellä ulkona kävellessä :D Dermosilin Talvivoide ei ole uutuus mutta kiinnostuin tilaamaan sen kokeiltavaksi ihoni muuttuneet tarpeet tiedostaen ja voiteen ollessa nyt tammikuussa mitä ajankohtaisin. Minunkin on vain alettava käyttää näitä tuhdimpia voiteita talvisin, etenkin kun ulkoilen paljon.
Talvivoiteessa on runsas, suojaava koostumus ja korkea pitoisuus sheavoita. Pellavansiemenuute rauhoittaa ärtynyttä ihoa. Voide on paksua mutta imeytyy yllättävän hyvin kun malttaa odottaa tovin. Iho jää pehmeäksi eikä kiillä. Voiteessa on simppeli koostumus joka palvelee funktiotaan. Voidetta voi levittää koko kasvoille tai vain ongelmakohtiin kuten poskipäille. Ulkoluvoiteena levittäisin tätä runsaat kerrokset poskiin ja nenään.
Dermosilin Ecocert-sertifioitu luonnonkosmetiikkasarja Nature on täydentynyt loistavalla kynsiöljyllä ja kasvoputsari ja silmänympärysvoide ovat tehneet paluun uudistetuilla koostumuksilla. Tammikuun uutuuksiin lukeutuu myös Nature-huulirasva, mutta sitä en testannut.
7€ / 100 ml
Ihan hiljattain pohdimme yhden lukijan kanssa mihin vanha Nature-sarjan puhdistusgeeli on kadonnyt, ja nyt se sitten palasi - päivitettynä :)
Putsarin koostumus on todella ohutta geeliä, lähes nestemäistä (vanha oli hyytelömäistä). Se vaahtoaa miedosti ja pehmeästi ja huuhtoutuu iholta helposti, ominaisuus jota arvostan geeliputsareissa.
Pesevyys on hellävarainen ja koostumus hoitavampi kuin vanhan putsarin, Dermosilin mukaan tuote sopii myös kuivalle iholle. Koostumuksessa on mm. kosteuttavaa koivunmahlaa sekä jojoba-, puolukansienen- ja auringonkukansiemenöljyä. Pidän uudistuneen putsarin koostumuksesta ja pesufiiliksestä enemmän kuin vanhan, vaikkei vanhassakaan vikaa ollut. Iho ei jää yhtään nitiseväksi. Jos jostain voi huomauttaa niin ehkä pumppupullo olisi kätevämpi pakkaus näin nestemäisen tuotteen annosteluun.
Edellisen Nature-putsarin kevyesti sitruksinen tuoksu on vaihtunut pehmeään hypo-parfum-tuoksuun.
6,40€ / 15 ml
Etsitkö miellyttävän tuntuista, kosteuttavaa silmänympärysvoidetta kaiken ikäisille? Tässä on hyvä sellainen!
Tykkäsin tosi paljon vanhastakin ja käytin sen loppuun kasvovoiteena matkoilla, rooli, johon moni suosikkisilmänympärysvoiteeni päätyy koska reissaan paljon ja sy-voiteiden pienet koot sopivat täydellisesti niukkaan pakkaustyyliini. Uusi Nature-silmänympärysvoide tulee varmasti käytettyä loppuun samaan tapaan, ja nytkin se oli mukana USAssa. Kaikki sy-voiteet eivät tunnu hyvältä koko kasvoilla mutta tämä tuntuu.
Voiteen koostumus on täyteläisyydeltään medium/kevyt-tasoa ja se levittyy ja imeytyy helposti. Voide on hajustamaton eikä sisällä pitkää litaniaa ainesosia, mikä on hyvä juttu herkälle silmänympärysiholle. Kosteuttavien ja hoitavien ainesosien kimara on oikein pätevä : lakkauutetta, sheavoita, koivunmahlaa, hyaluronihappoa ja avokadoöljyä.
Tähän hintaan erittäin hyvä silmänympärysvoide!
7,30€ / 15 ml
Laiskan kauden jälkeen palasin viime kesänä ruotuun kynsiöljyn suhteen topakan kynsienlaittajani läksytettyä minua Maarianhaminassa. "Et voi kuvitella saavasi terveen näköisiä kynsinauhoja jos luistat öljyn käytöstä". Niin kroonisesti kuiva käsien iho kuin minulla on, tokihan olen sen tiennyt.
Kynsitädin nuhtelun jälkeen olen käyttänyt jo pari öljypulloa loppuun, ja parhaillaan käytössä on uusi Dermosil. Periaatteessa kaikki öljyt hoitavat kynsinauhoja pehmentämällä niitä, mutta öljyjen rasvahappokoostumuksissa on eroa ja parhaan hoitavan vaikutuksen saa aina sekoituksella useampia öljyjä. Toiset öljyt imeytyvät syvemmälle, toiset jäävät pintaan suojaamaan ja estämään kosteuden haihtumista.
Dermosil Nature -kynsiöljyssä on neljää hoitavaa öljyä: auringonkukkaa, mantelia, oliivia ja risiiniä. Lisäksi mukana on miedon tuoksun antavaa laventeliöljyä. Tykkään tästä kovasti. Kun vertaan tätä pariin edelliseen käyttämääni kynsiöljyyn, joista toinen koostui vain vehnänalkioöljystä, tämä on koostumukseltaan liukkaampi ja runsaampi. Lisäksi pidän paljon Dermosil-öljyn tuoksusta.
Nyt kun käytän kynsiöljyä taas säännöllisesti, kynsinauhat pysyvät ehjinä ja joustavina eivätkä kiinnity kynteen.
Saan tämän postauksen myötä tarjota Karkkipäivän lukijoille myös Dermosil-etukoodin.
Matkaan tänään Los Angelesiin juhlistamaan pyöreitä vuosiani ja pidän viikon verran lomaa blogista.
Itse synttärit ovat vasta loppukuussa, mutta aloitan neljä-nollan juhlistamisen eräällä erittäin tärkeällä tapahtumalla.
Los Angelesissa järjestetään 16. tammikuuta Chris Cornellin muistolle suuri tribuuttikonsertti. Siellä esiintyvät kaikki kokoonpanot joissa Cornell on soittanut Soundgardenista Temple Of The Dogiin ja Audioslaveen. Muita artisteja ovat mm. Foo Fighters, Metallica ja Ryan Adams.
Eilen Mike Patton vahvisti myös osallistumisensa.
Iho on jo ihan kananlihalla. Tästä täytyy tulla ihan mieletön tapahtuma.
Chris Cornell oli elämäni suurin musiikillinen vaikuttaja. Jos tässä iässä voi enää puhua idoleista, niin hän oli minulle tärkein sellainen.
Instagramini päivittyy loman aikana tavalliseen tapaan säännöllisen epäsäännöllisesti. Blogin pariin palaan viikon kuluttua.
I am the highway.
Kaikkialla puhutaan keto-dieetistä.
Nyt se on taas jännä "uusi" juttu ja moni vähähiilihydraattiseen, runsasrasvaiseen ruokavalioon tutustuva on erilaisten kysymysten äärellä.
Yksi puhututtavimpia juttuja on rasva, eikä syyttä. Ketogeenisessä dieetissä suurin osa energiasta tulee rasvasta, ja sitä tosiaan täytyy syödä paljon.
Monia tämä huolestuttaa, sillä runsas kovan rasvan nauttiminen ei tunnetusti ole universaalisti terveyttä edistävää. Ylipäänsä ajatus siitä, että perinteisesti raskaaksi mielletty runsasrasvainen ruokavalio toisikin kevyen olon, mielletään intuition vastaiseksi. (Mutta se toimii, kokeilleet tietävät :) Hiilarien nipistys vie vääjäämättä pois nesteistä ja usein myös kaasuista muodostuvan turvotuksen.)
Geeneistä ja elämäntavoista riippuen toisten elimistö sietää kovaa rasvaa paremmin eikä osa saa runsaastakaan kovasta rasvasta koko elämänsä aikana mitään ongelmia, mutta jokainen ei voi tähän tuudittautua. Yleisesti, vaikka kova rasva ei olisikaan ongelma, kaikki meistä hyötyvät pehmeän rasvan suosimisesta. Ei siis ole mitään syytä miksi ei pyrkisi mahdollisuuksien mukaan korvaamaan aterioiden kovia rasvoja pehmeillä vaihtoehdoilla.
(Kerron postauksen lopussa vinkin miten voi selvittää oman elimistönsä taipumusta käsitellä kovaa rasvaa ja miten todennäköistä omalla kohdalla on rasvan kertyminen suoniin. Itse kuulun niihin jotka monien viitteiden puolesta voivat suhteellisen vapaasti syödä kovia rasvoja.)
Viimeisimmässä Kauneus & Terveys -lehdessä käsitellään samaa aihetta.
Itse olen noudattanut vähähiilihydraattista ja runsasrasvaista ruokavaliota seitsemän ja puolen vuoden ajan. Kulutan paljon kovaa rasvaa etenkin juustojen muodossa, ne ovat suurinta herkkuani ja niitä löytyy lautaseltani niin proteiinin lähteenä, taikinaan tai gratiiniin sekoitettuna tai jälkiruoan muodossa. Juon myös valtavia määriä maitokahvia ja käytän ruoassa runsaasti rasvaa kuten kermaa ja majoneesia
Tasapainottaakseni kovan ja pehmeän rasvan määrää ruokavaliossani olen vaihtanut osan perinteisistä maitotuotteista kasvipohjaisiin. Juustoista en halua luopua mutta kaikki muut kovan rasvan lähteet ovat vaihdeltavissa. Jo kahvimaidon vaihtamalla vähennän kovaa rasvaa huomattavasti, maitoa saattaa nimittäin mennä päivässä puolikin litraa pelkkään kahviin.
Vaikka et luopuisi kaikesta lihasta, lisää kalan määrää.
Useimmat kasviproteiinituotteet sisältävät suhteellisen paljon hiilihydraatteja joten ne eivät sovellu ketogeeniseen ruokavalioon. Klassinen nyrkkisääntö on suosia ruoka-aineita, joissa on alle 5% (5 g / 100 g) hiilihydraattia. Tällaisia vegeproteiinin lähteitä on markkinoilla vähän, alla vinkkini.
Ketoruokavalioon sopivat maustamaton Oumph (0% hh), tofu (noin 1% hh) ja Anamman soijapyörykät (3,9% hh)
Kuvat: Alpro
Jogurtti --> Alpro No Sugar Unsweetened Soija"jogurtti" (0% hh) Paras "jogurtti" vhh/keto-ruokavalioon, ainoa jossa on 0% hiilihydraattia.
Ruokakerma --> Alpro Ruoka Soijavalmiste (1,2 % hiilaria)
Kahvimaito --> Makeuttamaton mantelimaito (0% hiilaria), Alpro Light-soijamaito (1,6% hiilaria)
Voi --> rypsiöljy, oliiviöljy. Käytä paistamiseen ja lisää runsaasti salaatteihin ja lämpimien kasvislisukkeiden päälle.
Majoneesi --> erilaiset pestot
Pestot ovat törkeän hyviä vhh-ruokavalion maustajia! Niissä on runsaasti rasvaa, ja vaikka osassa on myös kovaa rasvaa juuston muodossa, pääasiallinen rasva on pehmeää kasviöljyä. Täällä yksi supersimppeli pestoruokavinkkini! (Jätä ohjeen majoneesi pois, tai korvaa soijajogurtilla pehmentääksesi peston makua.) Tungen itse pestoa vähän kaikkeen :)
Ennen vanhaan esimerkiksi kananmunien päivittäistä syöntiä ei suositeltu kenellekään, mutta nykyään tiedetään, että ravinnon sisältämän kolesterolin ja kovan rasvan kertyminen elimistöön on täysin yksilöllistä ja toiset ihmiset voivat vapaasti syödä muniakin ilman haittoja. Mutta mistä tietää kuuluuko itse tähän ryhmään?
Siihen, miten ravinnon rasvat imeytyvät elimistössä tai tarttuvatko ne suoniin, vaikuttaa moni seikka elämäntavoista geeniperimään. Täysin tyjentävää varmuutta asiaan ei siis voi saada, mutta verikokeilla ja tarkistelemalla sukunsa terveyshistoriaa voi saada hyviä viitteitä. Onko suvussa taipumusta korkeaan kolesteroliin ja verisuonitauteihin? Millaiset ovat omat kolesteroliarvot?
Kolesteroliarvot voi mittauttaa edullisesti esimerkiksi Fimlab-palvelun kautta, ajan voi varata itse netistä. Rasvatutkimus maksaa 20,50€ ja vastauksen saa tekstiviestillä samana päivänä verkokeen jälkeen.
Myös joissain apteekeissa on mahdollisuus mittauttaa kolesterolinsa ilmaiseksi.
Minä olen mittauttanut kolesteroliarvoni säännöllisesti vaihdettuani vähähiilihydraattiseen ja runsasrasvaiseen ruokavalioon. Syön vähintään kolme kananmunaa ja yleensä 100-200 grammaa juustoa päivässä, joten olen kokenut mielekkäänä seurata rasva-arvojani. Ne ovat aina olleet erinomaiset.
Vaikka rasvatutkimus ei kerro koko totuutta, se on hyvä työkalu. Toisilla koviin rasvoihin painottuva ketogeeninen ruokavalio on jopa parantanut kolesteroliarvoja, toisilla on käynyt päin vastoin. Mikäli arvot ovat huonontuneet ketogeenisen ruokavalion seurauksena, kannattaa ehdottomasti miettiä ruokavalion mielekkyttä ja ainakin kiinnittää huomiota kovan rasvan korvaamiseen pehmeillä vaihtoehdoilla, esimerkiksi yllä antamieni vinkkien mukaan.
Kasvimaitojen ja -rasvojen lisäksi kuitulisä kuten Psyllium on suositeltava juttu vähähiilihydraattisessa ruokavaliossa. Kuitua saa vhh:lla myös siemenistä, leseistä ja kasviksista, mutta etenkin hyvin niukkahiilihydraattisessa keto-vaiheessa kuidun saanti jää helposti liian vähäiseksi. Tällöin teelusikallinen psyllium-jauhetta päivässä auttaa jo tasapainottamaan tilannetta :) Sekoita vaikka jogurttiin tai ruokaan, neutraalin makuinen psyllium ei muuta ruoan makua.
Laatikollinen iloa saapui luokseni tänään Ameriikoista! <3
Ihana, ihana Peachy-poni ja Pretty Parlor -setti! Talli on varmasti tuttu monelle 80-luvun lapselle, tämä setti oli Suomessa tosi suosittu ja monilla minunkin kavereillani oli se. Vaan ei minulla...!
Nyt Pretty Parlor -setti on julkaistu uudestaan osana My Little Ponyn 35-vuotisjuhlavuotta. Lokakuussa esittelin muita 35th Anniversary -juhlaponeja, joihin lukeutuvat vuosina 1983 ja 1984 julkaistut Rainbow Ponit sekä Collector Ponies -sarja. Minulla on kummatkin jo 10 vuoden takaisina 25th Anniversary -julkaisuina - ja osa tietysti ihan sieltä 80-luvulta saakka alkuperäisinä <3
Pretty Parlor -juhlajulkaisu ilmestyi käsittääkseni vain USAssa, ainakaan täällä Suomessa sitä ei näkynyt. Sen voi tilata eBaylta tai Amazonilta, mutta Parlorin postimaksut noilla sivuilla ovat tosi kalliit, joten tilasin omani ystäväni Sheilan kautta.
Miten paljon iloa tällainen muovinen heppa voi tuodakaan..! Sydämeni melkein sulaa kun katson tätä pastellipersikkaista tyyppiä. Minulle tulee lämmin ja rauhallinen olo.
Ponit, minun turvaolentoni.
Olen tässä istunut lattialla ja fiilistellyt ja tutkaillut tallia ja sen mukana tulleita asusteita ja varusteita. Uskomatonta, että kaikki (paitsi kissa *) ovat ihan täsmälleen samat kuin vuoden '83 setissä - jopa tallin seiniä koristava tarrakuvitus kukkaruukkuineen ja hiirineen on täysin uskollinen alkuperäiselle..! Hasbro on siis tosiaan säästänyt kaikki pikkuisten hattujen ja harjojenkin muotit lopetettuaan G1-sukupolven valmistuksen 90-luvun puolessa välissä.
Paitsi * - Twinkles-kissan muottia. Tunnistin heti että kissa on eri näköinen, ja joltain MLP-keräilijöiden palstalta luinkin että alkuperäisen Twinklesin muottia ei enää ole. (Kaikkea keräilijät saavatkin tietoonsa... :))
Tallin saa kokonaan kiinni jolloin sitä on - tai oli lapsena helppo kuljettaa mukana leikkeihin. :)
35th Anniversary Peachy poikkeaa muiden 2000-luvun Anniversary-ponien tavoin alkuperäisestä tummemmalla ja kirkkaammalla värityksellään. 35th-Peachyn pää myös kääntyy, kuten kaikkien 35th -julkaisujen. Mikähän idea lie siinäkin. Alkuperäisten Gee-ykkösten päät oli aniharvoin tehty kääntyviksi.
Mutta on se vain ihanan suloisen näköinen...! En saa tarpeekseni sen ihailusta. Juuri tämä Collectors Posena tunnettu tasajalka-asento, jossa kuusi ihkaensimmäistä My Little Ponya vuonna 1982 julkaistiin, on ihan erityisen lempeä ja kiireetön. Poni vain seisoo siinä mietteliäänä, tyynesti hymyillen.
Sen katselu käy melkein meditaatiosta. <3
Peachy taitaa saada paikan työpöydältäni maskottina. Tuossa se nytkin katsoo kun kirjoitan.
Ehkä se onnistui ilahduttamaan tänään muitakin kuin minua, joitain teistä?
Mukavaa torstai-iltaa :)
Esittelyssä Laveran uusi Soft Liquid Foundation.
Lavera uudisti syksyllä jälleen värikosmetiikan valikoimaansa ja uudistuksen mukana poistui mm. oma monivuotinen suosikkituotteeni, Natural Liquid Foundation. Sen korvaaja on tässä: Soft Liquid Foundation.
Peittävyydeltään ja finishiltään uusi ja vanha meikkivoide ovat mielestäni hyvin samantyyppiset, mutta koostumus on ihan erilainen, samoin sävyvalikoimaa on laitettu uusiksi. Vanha Natural Liquid oli koostumukseltaan kuohkean moussemainen, uusi Soft Liquid on pehmeän voidemainen vailla whipped-fiilistä.
Tärkein uusi juttu Soft Liquidissa on hoitavuus; meikkivoide on nyt hoitavampi ja kosteuttavampi ja siihen on lisätty Hydro Effect -sarjasta tuttu vapailta radikaaleilta suojaava antioksidanttiyhdistelmä.
Sävyjä on neljä, kun Natural Liquidissa niitä oli peräti kuusi. Sävyihin on myös lisätty vaalea viileä 00-sävy, Ivory Rose, mikä ilahduttaa viileäihoisia. Aiemmin sävyt ovat alkaneet 01:stä ja olleet kauttaaltaan lämpimämpiä.
01-sävy on lämmin, 02 neutraali ja 03 viileähkö neutraali.
Soft Liquid Foundation sävy Ivory Nude 02, ennen ja jälkeen
Peittävyys on läpikuultava ja jälki hyvin samankaltaista kuin vanhassa suosikissani. Saatoin kerrankin esitellä meikkivoiteen peittokykyä havainnollisemmin kuin normaalisti, kun kuvauspäivänä poskessa oli näppylä! Jess :)
Soft Liquid Foundation tasoittaa ihon kauniisti jättäen luonnollisen näköisen pinnan jonka läpi ihon oma sävy kuultaa läpi. Oikein kaunis meikkipohja luonnollisen ja hoitavan meikin ystävälle.
Yksi juttu on sanottava liittyen levittyvyyteen. Tiedä sitten johtuuko seikka talvi-ilmasta vai yleisesti yhä vain pintakuivemmaksi muuttuvasta ihostani, mutta en saa Soft Liquidia levittymään nätisti sormin enkä oikein siveltimelläkään. Se karahtaa välittömästi ihon kuiviin kohtiin, ilmiö, joka on tuttu monista luonnonkosmetiikan meikkivoiteista. Syynä on mm. liukuvuutta lisäävien silikoniyhdisteiden puute. Luonnonkosmetiikan meikkivoidetta käyttäessä iho kannattaa aina olla hyvin kosteutettu.
Mutta apu ei ole kaukana...
Munasieni, monen luottotuote. Niin myös minun. Tällä saan Soft Liquidin asettumaan kauniisti ja tasaisesti vailla takertumista kuiviin röpelöihin tai muuta koostumuksen "kasaantumista". Kosteana käytettävä munasieni myös saa aikaan sen, että meikkipohjasta tulee heleä ja ikäänkuin vähän kosteamman näköinen.
Oma suosikki-munasieneni on 100% Puren. Se on minusta kirkkaasti parempi kuin alkuperäinen BeautyBlender. Makuseikkoja, totta kai. Sanon tätä aina kaikille, mutta munasieni on oikeasti ihan törkeän hyvä väline minkä tahansa vähän kinkkisemmänkin meikkivoiteen levitykseen - jos koet ettei jokin meikkivoide levity nätisti, kokeile ihmeessä munasientä ennenkuin nakkaat voiteen roskiin. Tämä sieni muuttaa monen meikkipohjatuotteen käytökseltään kuin toiseksi! (Mutta opettele oikea levitystekniikka: munasienellä ei hierota tai pyyhitä vaan pompsautellaan :))
Laitan tähän vielä vertailua vanhan ja uuden meikkivoiteen sävyistä. Mielestäni Soft Liquidin sävyt ovat vähän vaaleampia kuin Natural Liquidin, ja ihollani Soft Liquid #02 vastaa Natural Liquidin #01:stä. Nyt kun katson ottamiani swatch-kuvia niin ero ei tule niissä esiin, mutta iholla eron näkee.
Olen saanut Laveran meikkivoiteet niiden maahantuojalta.
Uskokaa tai älkää, olen tänään tilannut pizzaa kotiin ensimmäistä kertaa elämässäni. Tai käytännössä työpaikalle. Mutta ylipäänsä tilannut.
Olen samalla myös maistanut ensimmäistä kertaa täysin jauhotonta vhh-kukkakaalipizzapohjaa pizzerian valmistamana.
Ketoilijat ja vähähiilarityypit hoi. Tämä saattaa siis kiinnostaa teitä.
Itsehän olen valmistanut viljattomia pizzoja jo 7 vuotta. Jauhottomia ne tosin eivät ole olleet, vaan korvaan vehnäjauhon vhh-jauhoilla kuten mantelilla, kookoksella ja siemenjauhoilla. Supersuosittua kukkakaalipizzapohjaa kokeilin valmistaa tänä syksynä, mutta en saanut siitä rapeaa.
Olin aiemmin tänä vuonna saanut vinkin tamperelaisesta pizzeriasta, jonka listalla on myös kukkakaalipizzapohja. Olen halunnut siitä saakka testata pizzan, ja tänään oli se hetki.
Pizzeria on Amurin Pizza Service.
Kukkakaalipizza ei ole halpa, vaan maksaa 17,90€. Siihen kuljetusmaksu päälle ja maksoin jauhottomasta herkustani melkein 21 euroa. Ja nyt arvostellaan tämä kallis erikoislätty!
Avasin kartongin jännittyneenä.
Ainakaan lätty ei kilpaillut Miss Pizza -kisoissa. Tilasin pizzan täytteillä aurajuusto + katkarapu + tonnikala + punasipuli + rucola, ja rucola oli laitettu juuston alle paistumaan muiden täytteiden kanssa..! Odotin että se olisi ollut tuoreena pizzan päällä, kuten yleensä. Lämmintä löllö-rucolaa..? Yähh, miltähän tämä nyt maistuu..?
Kukkakaalipohja sen sijaan näytti lupaavalta. Kukkis-pohjan raaka-aineet ovat yksinkertaisuudessaan raastettu kukkakaali, kananmuna ja parmesaani (tai jokin muu juusto, mutta parmesaani on käytetyin).
Kukkakaalipohjan ongelmana on sen pehmeys. Juusto + kananmuna ovat omiaan tekemään pohjasta löysän joustavan, enkä suoraan sanottuna tiedä millä konsteilla toiset onnistuvat saamaan omasta kukkis-pizzastaan rapean. Amurin Pizzeriassa siinä onnistutaan.
Itse valmistan samalla raaka-ainepohjalla paitsi eri juustolla kukkakaalitortilloja, joissa pehmeys on ok ja toivottuakin.
Pizza oli helppo leikata viipaleiksi eikä koostumus todellakaan ollut yhtään mössöistä ja vetistä vaan hyvinkin napakkaa ja koossapysyvää.
Pohja pysyi asennossaan kun viipaleen otti käteensä. Nyt sataa pisteitä!
Kurkataan vielä pohjan nurjalle puolelle - kyllä, rapsakkaa on ja saanut väriäkin..!
Entä tärkein - maku?
Pizza oli aivan älyttömän hyvää! Todellakin, tämä esteettisyydeltään vähemmän hehkeä pizza hakkasi maullaan kaikki omat kotiviritykseni. Pohja oli erittäin maukas ja tietysti juustoinen, ja täytteet makusinfonialtaan sulassa harmonisessa sovussa. Löllö-rucolakin meni joukossa oikein mukavasti. Pizza oli sopivan juustoista, sopivan suolaista, ja ahh, tietysti sopivan rasvaista.
Tämä pizza saa minulta täyden kympin - tai laitetaan 10- kun rucola oli paistettu. ^_^ Kyllä ne rehut kivemmalta näyttävät tuoreina ja toimivat pizzojen "asusteina". :)
Amurin Pizzan kukkakaalipizzavalikoima löytyy täältä.
(Vhh)-pizzaa voi valmistaa helposti kotonakin, ja harvemmin sitä ehkä haluaa maksaa pizzastaan 17,90€. Mutta joskus, vaikka vasta tämän ikäisenä, on kiva tilata pizzaa myös kotiin jonkun toisen tekemänä :) For those, heh, special occasions - kuten nälkä ^_^
