Huvittaisiko saada itselle kosmetiikkaa sisältävä joulukalenteri?
Jos nyökkäsit, niin sitten ei muuta kuin osallistumaan :)
Yves Rocher tarjoaa yhdelle Karkkipäivän lukijalle 24 pussukkaa täynnä kosmetiikkayllätyksiä.
Osallistut arvontaan jakamalla kommenttiboksissa jonkun joulumuiston, ihan minkä vain :)
Osallistumisaikaa on sunnuntaihin 22.11. kello 24.00 saakka. Jätäthän kommenttiin myös sähköpostiosoitteesi sille varatulle riville.
Kalenteripussukat voi ripustaa roikkumaan mukana tulevalla narulla ja pyykkipojilla, jos haluaa :) Tässä minun viime vuoden YR-kalenterini.
*
Edit. Rovaniemi-breikki on nyt pitänyt minut (sangen mieluisalla tavalla <3) poissa koneen ääreltä, joten älkää ihmetelkö kun en ehdi julkaista arvontakommentteja. Haluan lukea kaikki kommentit samalla kun julkaisen, ihania ja hauskoja muistoja teillä joita haluan fiilistellä :) Pääsen kunnolla "muhimaan" koneen ääreen taas maanantaina. Pidennän samalla arvontaan osallistumisaikaa maanantaihin 23.11. kello 24.00 saakka.
946 comments on “Voita kosmetiikkajoulukalenteri”
Viime joulupäivänä syötiin perinteiden mukaisesti mummulassa kivojen sukulaisten ympäröimänä. Ruoka on hyvää ja perinteistä. Tänä jouluna taas. <3
Lapsena olimme jouluaattona reissussa katsomassa sairasta ukkiani. Ukki asui satojen kilometrien päässä ja muistan että keli oli huono ja rankka ajomatka. Illalla kotiin ajaessa liikennevaloissa oli viereisessä autossa joulupukki, joka vilkutteli kaikille ihanan positiivisesti. Se jäi mieleen ja muisto hymyilyttää vieläkin:) Piristi matkantekoa.
joulumuisto hmm... lapsena oli hienoo kun sai mehustella pikkusisarukselle joka vietti ensimmäistä jouluaan "tolkuissaan", päivää jolloin saadaan lahjoja ja telkusta tulee piirettyjä ja leffoja aamusta iltaan..
Minun parhaat joulumuistoni liittyvät rauhallisiin hetkiin perheen kanssa ja Fazerin jättimäisiin konvehtirasoihin.
Vietin joulua siskon luona maalla, vuosi taisi olla 2010. Ihana pihasauna ja palju oli lämmitetty, pakkasta oli muutama aste, taivas oli pilvetön. Istuin yksin paljussa ja katselin tähtitaivasta, oli aivan hiljaista. Hetki on jäänyt mieleen täydellisen rauhallisena ja harmonisena, oli täysin levollinen olo. Joulun taikaa parhaimmillaan.
Kuulostaa todellakin taianomaiselta :)
Muistan, että olen lapsena ollut todella monena jouluna kuumeessa. Joulukuvissa poseeraa puoliksi unessa oleva tyttö. Yhdessä kuvassa istun penkillä uudet kumpparit jalassa ja iso nalle sylissä, muistan etten meinannut enää pysyä hereillä, mutta isän oli pakko saada kuva tytöstä ja uusista lahjoista. :)
Vanhemmiten joulusta mieleen jää ehkä parhaiten hyvä fiilis sekä mahtava ruoka! Myös se kun onnistuu antamaan toiselle jonkun erittäin onnistuneen joululahjan.
Muisto se tämäkin. Päätettiin viettää joulu oman pikkuperheen kesken. Virhe. Ruoka pahaa. Tekemisen puute aiheutti lisää jännitystä. Kaikki huonolla tuulella . Never again.
Voi eih..
Joulumuistoista vahvimpana on jäänyt mieleen se hetki kun tajusin että joulupukki ei ole totta. Kyseinen herra nimittäin saapui pihaan mustalla audilla :'D Toinen on tietysti se jokavuotinen onni kun Walking In THe Air soi, ja tuska kun lumiukko sulaa.
Mun ehkä paras Joulumuisto on Joulu 2009 kun joulupäivänä sain hakea vanhimman kissani kotiin.Ilta menikin sitten pienen kissanpennun tuoksua nuuhkutellen. Joka Joulu kiitän kissaa siitä että on olemassa ja ollut mun tukena.
<3
Lämpimin joulumuistoista on mun ensimmäinen jouluaatto töissä. Sairaalan joulu on vaan aivan omanlaisensa. Jouluaattona työnteko on kepeämpää, vaikka potilastapaukset eivät juhlapyhiä katso. Onneksi tänäkin jouluna saan mennä töihin, ja antaa jollekin toiselle työntekijälle mahdollisuuden viettää aattoilta kotona lasten kanssa :) enköhän minäkin sitten jouda vuorollani olemaan joulun vapailla !
Tuollainen asenne on kuin joululahja toiselle :)
Ensimmäisenä tulee mieleen, kuinka lapsena ollessani joulupukki muka aina kävi oven takana ja jätti lahjasäkin sinne. Ikinä ei tullut pukki sisälle asti, isähän sen säkin aina salaa oven taakse laittoi :)
Muistan kun pienenä kirjoitin kirjeen Korvatunturille ja jätin sen kuistille, lyhdyn juureen. Aamulla, kappas vain, kirje oli hävinnyt! Tämä tunne on jäänyt mieleen, se oli jotakin niin sykähdyttävää kun "tontut" sen kirjeen hakivat. :)
Mulla ei juuri ole iloisia joulumuistoja jaettavaksi - mutta parasta oli se, kun äiti oli aikoinaan valinnut juuri tietyt joulukuusenpallot kissoille. Joka joulu (oli kissa edesmennyt tai ei) vuosien ajan, samat kuusenpallot ilahduttivat kissoja. Olin jo lukioikäinen, kun viimeinen kissapallo (ja viimeinen lapsuudenkodin yhteinen kissa) saivat loppunsa. Kyseinen kissa elää yhä eräällä perhetutulla ja äiti on jo edesmennyt. Kuten tämä joulupallokin :P
Lapsuudessani eräänä jouluna oli joulupukkina oma mummoni. Hänellä oli kamala naamari, mutta äänestä tunnistin että mummohan siellä oli. Oloni oli hämmentynyt kun kaikki silti puhuivat joulupukista. Sain tuolloin lahjaksi violetin hyasintin.
Vähän kuin Monty Pythonista tai jostain... ^_^
En tykkää riisipuurosta yhtään, enkä syö sitä ikinä, mutta jouluna sitä on pakko syödä ihan vaan sen takia että saa mantelin! :D
Hahah :)
Monen joulumuisto tulee lapsuudesta, mutta itselleni joulun merkitys on vain kasvanut vuosi vuodelta ja mieluisin joulumuisto tulee aina edellisestä joulusta.
Nyt tämän hetkinen muisto on hieman erilaisempi, sillä lähdin reissuun maailmalle lokakuussa 2014 ja näin ollen menetin yhteisen joulun tuona vuonna.
Lähdin reissaamaan Australiaan, jossa siis vieläkin olen, ja näin ollen valkea joulu ja lämmin glögimuki jäi haaveeksi. Kaikki täällä päin viettää joulua 25. päivä ja itselleni joulu on aina ollut ja tulee olemaan 24. päivä joulukuuta. Minut kutsuttiin joulua viettämään australialaisen perheen luokse ja saatiinkin heille jouluaattona. Aikaeron takia meillä alkoi olemaan ilta kun Suomessa joulun valmistelu alkoi. Meillä on perinteenä yhdessä puuhailla keittiössä ja auttaa äitiemme valmistamaan joulun ruuat jotta ei tarvitse enää päivän aikana kiirehtiä keittiö askareita.
Kello oli suomen aikaan 09.00 kun otin Skypellä yhteyttä kotiin. Veljeni asetti tietokoneen kotimme keittiöön jossa sain osallistua tavalliseen jouluaamun keskusteluun ja näin ollen olla mukana taas joulun valmistelussa (vaikken sipuleita ja porkkanoita päässytkään pilkkomaan, onko hyvä vai huono asia siitä en tiedä). Meillä oli videopuhelu muutaman tunnin päällä ja seurasin kuinka kaikki puuhaili keittiössä. Vitsiksi rosollia ja muita salaatteja tuotiin lusikalla tietokoneen kameran eteen jotta mukamas saisin maistaa ja Varmistaa että maku oli hyvä.
Vaikka olikin surullista olla erossa perheestä jouluna, sain näin erilailla olla mukana perheen kanssa Joulua viettämässä. Mikään ei silti voita tunnetta olla jouluna rakkaiden ympäröimänä ja seuratessa lasten juoksentelua uusien lelujen kanssa olohuoneessa. :)
Ihana muisto :)
olin viimeisilläni raskaana ja la. oli 23.12. siinä sitä odotettiin Joulun lasta, joka sitten syntyikin 1.1.
joulu tuli ja joulupukki ja lahjat. naapurin poika kuulutti seuraavan päivänä ´ei teillä mikään joulupukki käyny, näin ku Leena jätti sen ladalla teiän risteykseen.´ heihei ihana lapsen usko. ihan oikee se silti oli.. ;)
Lapsuudesta jäänyt mieleen, kun odotettu joulupukki tipahti tuolista lahjoja jakaessaan :) :)
Lapsuudessa, kun oltiin joka joulu serkkujen luona maalla. Illalla odotettiin joulupukkia ja kun se koputus viimein kuuluu. Se oli niin jännittävää, vieläkin muistan sen tunnelman.
Ihana arvonta, lapsille on nyt askarreltu kalenterit.. Olisko nyt mun vuoro :)
Viimeiset viisi joulua olemme mieheni kanssa viettäneet Tallinnassa, siitä on muodostunut jo perinne. Kaikki nuo joulut ovat olleet kivoja ja niistä on jäänyt paljon mukavia ja unohtumattomia muistoja. Tallinna on niin kaunis, ja joulun aikaan tunnelma vanhassa kaupungissa on suloisen sadunomainen. Nämä retket ovat synnyttäneet meissä palavan rakkauden tuohon kaupunkiin, ja sinne suuntaamme tänäkin jouluna. :)
Oi, kuulostaa aivan ihanalta :) Voin vain kuvitella vanhankaupungin tunnelman... Se paikka on kuin luotu joulufiilistelylle :)
Lapsuuden joulut tuetenkin muistuvat mieleen. Oli parasta kun isolla joukolla kokoonnuttiin mummulaan, niin ja aattoaamun kuusen koristelu oli huippua pienenä :)
Paras joulumuisto on ajalta kun olin vielä aika pieni ja vietimme perheen kanssa joulua mökillä. Niin ihanaa!!
Joulu - piparit, glögi, suku, lämpö, tunnelma, onni.
Oon aina ollut niin jouluihminen kun vaan voi. Parasta joulumuistoa on vaikea valita, mutta yksi mieleen vahvasti painunut muisto on joulu, joka vietettiin perheen kesken etelän lämmössä. Ristiriitaisia tunteita herätti tällaisessa jouluihmisessä viettää joulu niin erilaisessa ympäristössä!
Mieleenpainuvin joulu pitkään aikaan oli 2012, kun siskoni mies menehtyi yllättäen jouluaaton ja joulupäivän välisenä yönä 47 vuotiaana. Siitä joulusta ei paljoa muista.
Voi ei :(
Paras joulumuisto on varmasti kohta seitsemän vuotta sitten kun olin muutama kuukausi sitten alkanut seurustella poikaystäväni kanssa. Se kutkuttava tunne kun vierailimme toistemme vanhempien luona ja vaihdoimme lahjoja :)
Ensimmäisenä tuli mieleen se, kun pienenä muistan pelänneeni joulupukkia ja menin päiväunille ettei mun pidä nähdä pukkia. En siis todellakaan normaalisti nukkunut päiväunia enää silloin. :)
Lapsena aina jouluaattoiltana kiikutimme kaikkien naapuriemme postilaatikkoon tarkoin ja ajatuksella valitsemamme joulukortit joulutervehdyksineen. Tietysti hiippasimme tuolloin aina illan pimeydessä tonttulakit päässä. :)
:D But of course! ^_^
viime joulu oli ihana kun lapseni näki ensi kertaa pukin :)
Ihana joulukalenteri.
Paras joulumuisto on parin vuoden takaa kun yritimme ottaa valokuvia joulukortteihin lapsesta ja koirasta. Paras kuva oli se kun plikka pyllistää kohti kameraa ja koira näyttää kieltä. Kuva ei päätynyt korttiin asti, mutta naurattaa silti ja herättää hauskoja muistoja.
Sehän se vasta olisikin ollut kortin aihe :D
Pienenä meillä roikkui aina ovessa joulusukka jonne talomme oma tonttu sitten välillä kävi piilottamassa karkkia. Tämä perinne jäänyt suklaaholistille hyvin mieleen! :)
Paras joulumuisto tulee nyt ihan lähimuistista viime vuodelta, kun olin ihan varma että jouluksikaan ei tule lunta ja eihän se olisi tuntunut joululta. Kuitenkin aattona herätessä oli maa valkoinen ja lisää vain tuli koko jouluaaton, joten tämän lumenrakastajan joulu oli pelastettu!
Joulumuistoni on teinivuosilta, jolloin meille tilattiin joulupukki yllättääksemme iäkkäät sukulaisemme. Joulupukilta meni pasmat sekaisin, kun vastassa ei ollut yhtään lasta. Osat kääntyivät toisin päin ja me jouduimme haastattelemaan pukkia... Joskus myöhemmin perjantai-illan huumassa kaupungilla joku tuntematon nuorimies tuli kertomaan olleensa meillä pukkina :)
:D
Olin alle kouluikänen, kun kello soi jouluaattona. Menin kovaa kyytiä avaamaan oven ja siellä oli joulupukki. Pelästyin niin paljon, että menin eteisen välioven taakse piiloon itkemään :D Joulupukin vierailun ajan istuin sitten enon sylissä ja hain sieltä käsin lahjat :D Tämä on jääny hyvin mieleen, vaikka tosi pieni olinki.
Lapsena joulupukin odotus oli aina yhtä jännää..vielä silloinkin kun ei enää pukkiin uskonut.
Kyllä ne lapsuusjoulut kokonaisuudessaan oli niin ikimuistoisia! :D
Oon kyl niin jouluihminen. Mun parhaat joulumuistoni liittyy lapsuuden jouluihin mummulassa. Vieläkin tulee mieleen mummulan tuoksu! En millään olis malttanu syödä ennen lahjojen saamista ja otti niin koville, kun piti odotella, että aikuisetkin oli valmiita :)
Ihanin joulumuisto on jokaisena jouluna toistuvat sama kaavat aaton vietossa, aamulla riisipuuro, lumiukon katsominen, joulurauhan julistaminen ja glögi, kuusen koristelu, päivällä kävely koirien kanssa, illalla syöminen, lahjat ja ihan vaan oleminen.
Joulun tunnelma, kuusen koristelu, joulun tuoksu ja kiireetön ajanvietto perheen kesken, niistä syntyy parhaat muistot :)
Joulumuistoista päällimmäisenä on edelleen mielessä joulu, jolloin olin kuusivuotias. Olin todella kovassa kuumeessa, pakkasta oli älyttömästi. Meillä kävi sinä vuonna tonttu jakamassa lahjat, mutta myöhemmin ovikello vielä soi ja pukki (kummini) siellä huhuili, että huomasi tontulta pudonneen yksi paketti hankeen. Se oli minulle ja siellä oli pieni käsin maalattu jakkara. Edelleen se jakkara on jokapäiväisessä käytössä, koska olen niin pieni, etten yllä suurinpaan osaan keittiön yläkaapeista ilman sitä :D Joulupäivän paukkupakkasessa joulun vietto jatkui äidin ja isäpuolen häillä metsän keskellä laavulla tulen loimussa.
Paras joulumuisto liittyy lahjoihin. Äiti sai yrityslahjana Joe Blascon meikkejä, jotka luovutti minulle, sillä ei itse ollut niin kova meikkaamaan. Voi sitä onnenpäivää teini-ikäiselle!
Paras joulumuistoni on lapsuudesta, kun lunta tuli paljon ja pääsin pulkkamäkeen perheeni kanssa. Sen jälkeen syötiin joulutorttuja ja tietenkin jouluruokaa mahan täydeltä <3
Ihania joulumuistoja on paljon ja parhaimmat liittyvät juuri tunnelmaan ja rauhoittumiseen.
Hoidin pitkään ratsastuskouluponia ja aina jouluisin meillä hoitajilla oli jouluratsastus, jossa saimme ratsastaa vapaasti ja leikkiä ponien kanssa mm.viestiä joululauluja kuunnellen ja kulkusremmit kilisten. Hauskanpidon jälkeen hevoset saivat jäädä talliin päiväheiniään rouskuttamaan ja me vaihdoimme pieniä lahjoja, jonka jälkeen lumista tallitietä kävellessä oli mukava lähteä kotiin rauhoittumaan joulunviettoon.
Kun oltiin pieniä, saatiin serkun kanssa aina samanlaiset lahjat. Sitten niihin merkittiin nimikirjaimet, ettei ne menisi sekaisin, ja mua ärsytti, kun en olisi halunnut mitään merkkejä My little ponyn jalanpohjaan tai nuken mekkoon. :D
Hauska muisto on kinkun poistamisesta.
Aamulla salille lähtiessä uuniin laittaminen unohtui...
Paistamisen kanssa tuli sitten vähän kiire, mutta hyvin kerkesi lopulta joulupöytään.
Isäni lähti sisareni kanssa hakemaan joulukuusta metsästä ...ja palasivat männyn kanssa. Sisareni oli valinnut parhaimman näköisen puun.
Hehheh :D
Lumiukko-elokuva on kuulunut jouluaattoon lapsesta asti. Nykyäänkin, kun sen katson, teen aikamatkan lapsuuden jouluihin <3
Kuusen tuoksu aatonaattona on parhaita joulumuistoja.
Parhaat muistot on mummolasta kun olimme pieniä. Maalla oli aina valtavasti lunta ja kuusen tuoksu täytti koko tuvan :) nykyään ei Helsingissä oikein lunta ole ja aitoa kuustakaan ei viitsitä hankkia :(
Viime jouluna vietin ensimmäistä joulua yhdessä avopuolisoni kanssa. Jotenkin se kiireisen päivän jälkeen täydellä mahalla sängyssä makoilu ja jouluvalojen tuijottelu oli harvinaisen rauhallinen ja jouluinen hetki, kun omassa perheessä lapsia on joulunvietossa aina ja ei aikaa jää ihan vaan tunnelmointiin:)
Kyllä lapsuuden joulut ovat olleet ihan parhaita !!! : )
Joulumuistoihin kuuluu ihanat ja lämmintunnelmaiset joulut koko suvun kesken.
Kun asuin vielä kotona, minulla oli oma hevonen. Monena vuonna haimme reellä omasta metsästä joulukuusen. Ihana muisto :)
Oltiin vasta muutettu uudelle paikkakunnalle ja vanhemmat ei olleet kerenneet varaamaan joulupukkia mistään. Minä ja veljeni tietysti pukkia odotettiin, ja niinpä isä joutui joulupukin hommiin. Eihän siitä sitten mitään tullut, me tunnistettiin heti kuka siellä parran takana on, ja loppuilta odotettiin ikkunassa sitä, milloin se oikea joulupukki tulee :D
Selitys siitä, että joulupukki ei vielä tiennyt meidän uutta osoitetta meni läpi, mutta seuraavina jouluina pukki kyllä kuulemma buukattiin aina hyvissä ajoin.
Muistan lapsuudestani jouluaterialla ollessamme, sisareni huomasi, että joulukuusi paloi toisessa huoneessa, ja heitti kannussa olleen kotikaljan kuuseen. Sammuihan se kun palo ei ollut ehtinyt vielä isoksi. Poltimme aina kuusessa aitoja kynttilöitä, kuten teen vielä itsekin.
Huih, tuohan olisi voinut päättyä tosi ikävästi..!
Ekana mieleen tuli joulumuisto 10 vuoden takaa. Oli meidän pallohullun koiran eka joulu ja sehän riehaantu ihan täysin kuusen palloista. Se varasti yksitellen kaikki alaoksien pallot ja juoksi koppiinsa piiloon :D näitä palloja sai sitte yrittää parhaansa mukaan irrolla sen suusta. Lopputuloksena oli joulukuusi, jossa oli koristeita vasta puolessa välistä.
Repesin! ^_^ Ihana hauva! :D
Muisto on parin vuoden takaa, kun vanhemmat yllättivät meidät lapsuudesta tutun joulupukin come back:llä. =)
Mahtavaa! :)
Vaikea valita monista joulumuistoista vain yhtä! Kuitenkin useimmin viime jouluihin on kuulunut samat perinteet. Haudoilla käydään kynttilät viemässä ja kokoonnutaan miehen lähimmän suvun kanssa hänen mummon luokse syömään yhdessä :)
Pari vuotta sitten vietettiin joulua vihdoinkin ihan vaan perheen kesken ja kotosalla. Lahjat oli avattu ja ateriat syöty kun isälläni alkoi hammasta särkeä. Ja särky vaan jatkui ja jatkui.
No, isäni lähti sitten päivystykseen ja jotain siellä hampaassa oli, en muista mitä. Porattavaksi kuitenkin joutui ja myöhään tuli vasta takaisin kotiin. Silloin ei paljon naurattanut rauhaisan jouluaaton vieton keskeytyminen mutta nyt jälkeenpäin hän aina muistelee tapahtumaa laulamalla: "Aattoilta pitkä on..." ; )
Kyllä parhaimpiin joulumuistoihin kuuluu, pienenä joulupukin odottaminen (jännittäminen..) ja joulukuusen koristelu! :)
Aattoaamu alkaa joulukuusen koristelulla, jonka me sisarukset edelleenkin teemme. Suostuttelen veljenikin ripustamaan pari palloa kuuseen. Jossain vaiheessa laulamme joululauluja yhdessä. Jouluun liittyy paljon ihania muistoja ja lämmin tunnelma. Paljon naurua ja laulua :)
Parhaat joulumuistot on isovanhempien luona vietetyt joulut. Jätettiin kotiin pukille leivät ja kun tultiin kotiin takaisin illalla ne oli kadonneet. myöhemmin äiti kertoi miten iskä oli joutunut syömään joulu ruoan päälle vielä isot leivöt ja keksejä.
Joulumuistot liittyy ylläriylläri vahvasti lapsuuteen. Söin aina jouluisin ennen ruokailua vihreitä kuulia ja valkohomejuustoa ja sain tunnin välein avata yhden lahjan. Miten niin malttamaton? :D
Vihreitä kuulia ja valkohomejuustoa..! :D Aikamoinen maku lapsella ^_^
Muistan lapsena miten ihanaa oli jouluaamuna herätä kinkun tuoksuun ☺
Paras joulumuisto: yhdessä perheen kanssa jouluaterian syöminen (ja sitä edeltävä odotus!)
Ooh, hieno palkinto!
Muistan, kun joskus kuusivuotiaana menin sängyn alle piiloon, kun luulin että joulupukki tulee aattoiltana käymään. :D
Muistan, kun tuossa pari joulua sitten kissamme, joka oli ensimmäistä joulua meillä, päätti, että joulukuusihan olisi kiva leikkikalu. No jouluaattona hän sitten komean kuusen kaatoikin ja kaatoipa vielä uudestaankin sillä välin, kun olimme sukuloimassa. Neulasia oli joka puolella taloa, mutta olipa kissalla hauskaa :)
Ihania joulumuistoja on paljon. Suloisin taitaa olla se, kun edesmennyt koirani, joka odotti joka vuosi innolla omaa pakettiaan, olikin jäädä ilman lahjaa. Kukaan ei ollut joulutohinassa muistanut paketoida koiralle luuta. Koira odotti surullisena, kun paketit jaettiin muille eikä hänelle tullut mitään. Lopuksi vielä kokeili tassulla tyhjää pakettipussia. Joku kävi kiireellä laittamassa luun lahjapaperiin ja antoi koiralle. Riemu oli koiralla rajaton ja paketti piti repiä nopeasti auki. Tuon jälkeen ei koiran lahjaa unohdettu. :)
Voi koiraa...! <3 <3 Melkein silmä kostui ajatuksesta surullisesta koirasta kokeilemassa tassulla tyhjää lahjapaperia... Onneksi se sai kuin saikin sitten pakettinsa!
Lapsena (olinkohan 7 vanha) olin liian kauan joulusaunassa ja melkein pyörryin sinne. :'D Iskä kantoi minut äkkiä ulos pyyheliinaan käärittynä ja ihan hyvin siitä sitten selvittiin. Loppuillan oli kyllä vielä aika paha olo mutta kummasti piristyin, kun lahjapaketista paljastui hartaasti toivomani jättiläismäinen pupupehmolelu. Tapauksen jälkeen en kyllä ole enää ollut kovin innokas saunoja. :P
Omat parhaat muistoni liittyvät lapsuuteen, ja ehkä enemmänkin siihen joulunodotukseen. Kun jo monta päivää aikasemmin puuhailtiin yhdessä perheen kanssa; kuusen koristelu, ruokien valmistelu, piparit.. Voi niitä aikoja <3 t. Henkeen ja vereen jouluihminen :-D
Eräs lapsuuden joulu meidän äiti joutui olemaan töissä, ja eihän se sen takia oikealta jouluta tuntunut ennen äidin saapumista. Ravasimme veljeni kanssa ikkunassa katsomassa koska äiti tulee, ja epäonneksemme näimme päivän aikana lukuisia joulupukkeja ajelemassa autonrämillään. Vitsailemme tästä veljeni kanssa edelleen.
Ja tuo joulukalenteri kuulostaa i-ha-nal-ta. Olen ehdottomasti ouluihminen ja olen koittanut miettiä minkö ihanan joulukalenterin hankkisin. Pelkään, että suklaakalenterin kanssa homma lähtisi käsistä ja päätyisin joka päivä syömään jotaon herkkuja tuon kalenterin lisäksi, koska.. nälkä kasvaa syödessä.. Kosmetiikka kalenteri olisi loistava :)
Miksihän niin moni pukki ajaa rämällä tai muuten vain kyseenalaisella autolla...! :D
Mun paras joulumuisto liittyy nimenomaan joulukalentereihin. Äidillä on ollut tapana tehdä meille lapsille itsetehdyt joulukalenterit joka vuosi. Perinne elää edelleen, vaikka lähes kaikki ollaan jo aikuisia. :)
Viime joulu jäi erityisesti mieleen siksi, että vietin joulua ensimmäistä kertaa omassa kodissani. Siihen saakka olin aina ollut jouluna lapsuudenkodissani tai milloin missäkin sukulaisissa, mutta viime jouluna sain laittaa joulun omassa kodissani. Perheeni ja ystäviäni tuli luokseni joulunpyhinä, valmiiseen pöytään.
Paras muisto ehdottomasti joulukuusen koristelu, johon liittyy ihan oma tunnelmansa! :)
Mummun ja papan talo koristeltiin aina samoilla joulukoristeilla. Parhaiten muistan niistä pahvisen joulutontturivin, kuusen "karkki"-koristeet ja punaisen kynttelikön, jossa oli aina valkoisia kruunukynttilöitä.
Lapsuuden pitkät odotukset ennen H-hetkeä. Valot, tuoksut, äänet. Satuun heittäytyminen.
Muistoni jouluista ovat suurimmaksi osaksi mummilasta. Hauskin ja ehkä noloinkin muisto oli kun en nuorenpana vielä tykännyt ollenkaan kinkusta ja mummi raukan piti tehdä tälle nirsolle omat jouluruoat eli kanaa ja riisiä. :D
Paras joulumuisto oli eräs joulu kun oltiin serkuilla ja käytiin jouluaamuna laulamassa vanhainkodissa joululauluja :)
Muistan, kun tokaluokalla sain ensimmäisen oman kynsilakan joululahjaksi. Se on vieläkin ehdottomasti kaunein lakka, jonka olen koskaan nähnyt, ja taitaa vieläkin löytyä kaapin perältä.. :D Kyseessä oli Lumenen vaaleansininen glitterlakka, jonka äitini oli kuulemma valinnut silmieni perusteella; "sinun silmäsi ovat yhtä kauniit".. En minä sitä tietenkään tokaluokalla sen enempää ajatellut, mutta nykyään lakkaan kynnet aina tolla kun on erityisen huono olo itsestä.
Kaunis tarina kynsilakalla :) Ja ihanaa että se tuo hyvää mieltä vielä vuosienkin jälkeen.
Joulumuistoihini liittyy vahvasti joka vuosi yhdessäolo lähimmäisten kanssa, rauhoittuminen arjen keskeltä ja hyvä ruoka. :)
Lapsena ehdottomasti heti herättyään juokseminen olohuoneeseen katsomaan lahjoja jotka pukki oli kuusen luo jättänyt!
Koko päivä piti kestää kunnes vihdoin aikuistenkin lopetettua ruokailu saatiin aloittaa avaaminen!
Äitini oli kova jouluhössöttäjä; meillä oli aina joulusiivoukset ja kuusen laitot ennen aattoa. Aattona sitten syötiin ja avattiin lahjat. Ihanat joulumuistot seuraavat minua nyt omassa joulun vietossani. Tosin otan ehkä hieman rauhallisemmin tuon siivous-osion :).
Nintendo ja Super Mario Bros!
Paras ja kamalin joulumuisto oli ekalta joululta minkä vietin siipan kanssa yhdessä. Perinteinen ei-osteta mitään munaus! Oltiin muutettu yhteen pari kk aiemmin ja ostettiin sohvaa ja sänkyä yms rahaa vievää tarviketta ja päätettiin että ei osteta joululahjoja. Jos jotain ni ihan pientä. Kuinka meninkään halpaan! Ostin halvat gollaripökät pakettiin koska niitä tuntui heppu kaipaavan. Omista(kymmenistä!!!)paketeista paljastui arabian astioista costohattuun kaikki mitä olin pariin kuukauteen ihaillut. Olin innoissani ja samalla halusin vajota maan alle vaikka...itehän vain pidin kiinni sopimuksesta. Tänä vuonna pelaan tapani mukaan varman päälle ja olen hankkinut jo yhtä sun toista ja extrayllärinä oon tehny kalenterin miehelle tohon pussukkatyyliin. Pitkin syksyä oon miettiny pääni puhki mitä miehelle kalenteriin, voin kertoa että 24 edullista pikkujuttua on ollut enemmän kuin haastava mutta arvoista minipunkkuun tulee kalenteri täyttymään.
Aiiivan ihana idea! Täytyykin ehkä napata se omaankin käyttöön tulevaisuudessa! :)
(Mutta soosoo miehellesi kun ei pitänyt kiinni sopimuksesta ekana yhteisenä joulunanne ;))
Eräänä jouluna tajusin, että joulupukilla oli jalassa isäni saappaat...
Siskon kanssa katsomme joka joulu napapiirin pikajuna -piirretyn, viimeistään sen katsominen herättää joulutunnelman:D
Lapsuudesta löytyy niin monta parasta joulumuistoa, mutta yksi mikä naurattaa aina, oli koirani joulufiilistely. Kinkku oli tietenkin vuoden kohokohta ja pentuna joulukuusi olisi vähän houkutellut sisävessana. Yhtenä vuotena kuuseen oli ripustettu piparkakkuja, eivät säilyneet kauan... Ja lahjat olivat myös tämän ikuisesti lapsenmielisen koiruuden mieleen. Hän olisi avannut omien possunkorva-pakettiensa lisäksi kaikkien muidenkin paketit ja niitähän pitikin vähän pihistellä ja luikkia sitten keittiönpöydän alle, jotta saisi rauhassa avata :)
Viime joulun tunnelma omassa kodissamme <3 sen voi voittaa ainoastaan tämän joulun tunnelma kun joulua toivottavasti vietetään pikkutontun kanssa <3
Paras joulumuisto on koko perhe syömässä saman pöydän ääressä <3 Siitä on joulu tehty
Muutama joulu takaperin maistoin bataattilaatikkoa perinteisten laatikkojen ohella. Illalla katottiin äipän kanssa youtubesta the joulukalenteria ja naurettiin ihtemme ihan kippuraan :D
Paras joulu muisto on lapsuudesta kun asuttii maalla , naapurilla oli hevosia ja jouluaatona mentii reki ajelulle :)
Jo kahtena jouluna on meidän perheessä jaettu vauvauutisia! Ne tekee jouluista kyllä ihan erityiset:)
Paras joulumuistoni liittyy hirvittävän rumaan ja repaleiseen kuusenkoristeeseen, jonka vein lapsuudenkodistani ja jonka laitan omaan kuuseen joka vuosi! :) Ilman sitä hirvitystä joulu ei voi olla joulu!
Ensimmäisen lapseni ensimmäinen joulu on jäänyt erityisesti mieleeni! Hauskin hetki oli kun lapsi ryömi kohti lahjapakettia, jossa oli isin viskipullo :D
:D
Parhaat muistot joulusta ovat ne, kun ollessani vielä lapsi jouluaattona ajettiin maalle mummolaan viettämään joulua :)
Tavallinen joukukalenterikin on vielä hankkimatta, mutta kyllä tällainen olisi paljon mieluisampi. Joulumuistona nimeän erään joulun lapsuudestani, odotimme joulupukkia ja lauloin Sinivuorten yötä yhdessä mummoni kanssa! Se jännityksen ja innon sekoitus on jäänyt mieleen. :)
Tunnistin joulupukin tädin mieheksi :)
Pikkuveljeni antoi lahjaksi isälleen suklaanappeja.
Pakettia avatessa iskä totesi paketin olevan puoliksi syöty :)
Eikähhh :D
Kun olin lapsi ja kotona kävi vielä joulupukki. Eräs joulu hän tuli sisään risunipun kanssa, joka oli käärittynä lahjapaperiin. Sanoi että oli kuullut tontuilta mun olleen tuhma. Lopussa onneksi pukki vetäisi eteisestä esiin ison lahjasäkin. :)