Kirjoitin aiemmin, kuinka tällä matkalla on tullut tavattua aivan erityisen kiinnostavia ihmisiä, ja suurin osa ihan mielettömien sattumien kautta. Haluan jakaa vielä yhden tällaisen tarinan. Ai että, olin tästä niin superinnoissani että olin lähellä purkaa intoni blogipostaukseen jo samana iltana tavattuani ihmiset. Lopulta oli ihan hyvä, että en sitten tehnytkään niin. Tapaus sattui Lefkadalla toiseksi […]
Sanon vain yhden asian. Älkää missatko Santorinia. Jos teillä ikinä on mahdollisuus tulla Kreikkaan. Vaikka olen saarella jo viidettä kertaa, vaikutus on joka kerta yhtä mykistävä. Ympärillä levittäytyvää harmoniaa ja kauneutta on vaikea uskoa todeksi. Valo - missään muualla Kreikassa ei ole tätä pehmeää, utuista valoa. Joka käärii maiseman unenomaiseen hattaraan. Sanat eivät tee Santorinille […]
Ainakin minulle. ;) (Samalla voisin muutenkin kertoa salaattien maailmasta Kreikan ravintoloissa.) Mutta ensin: horiatiki. Eli kreikkalainen salaatti. Horiatiki tarkoittaa "kylänmukaista" eli perinteistä, (c)hora = kylä. Horiatiki on Kreikassa yhtä selvä osa ateriaa kuin meillä, hmm, mikähän se voisi edes olla? Joku vihreä salaatti? Mikä minua nyppii suomalaisissa kreikkalaisissa ravintoloissa, on horiatikin epäoikeaoppinen ja sanalla sanoen […]
Niin sitä tilanteet muuttuvat hetkessä. Mietin pitkään Paros-viikon aikana, mille saarelle vielä lähtisin. Serifos tuli nähtyä, mutta vielä on aikaa ainakin yhdelle uudelle saarelle, miksei kahdellekin. Ios, Amorgos, Kythnos… Pyörittelin aikatauluja ja selasin majoitustilannetta. Lopulta annoin periksi tunteelle, joka kaikesta saariuteliaisuudestani huolimatta tuntui vahvimmalta – en lähde enää minnekään. Jään Parokselle kotoilemaan. Sillä kodilta Paros […]
Minusta tuntuu, että olen tämän vuoden reissulla kohdannut aivan poikkeuksellisen sydämellisiä ja mielenkiintoisia ihmisiä. En tiedä onko se enemmän kreikkalaisten osoittama filoksenia, vai oma helposti kontakteille avoin persoonallisuuteni, joka johtaa kohtaamisiin. Varmasti kummallakin on osuutensa. Ja sitten minulla tuntuu usein vain olevan tuuria. Serifoksen päivä sisälsi kaksikin mielenkiintoista tuttavuutta. Vaikka nämä kaksi ihmistä jäävät minulle […]
Minä, eilen illalla kello 22.45. Agios Konstantinoksen kirkko, Parikia, Paros. Sama paikka, lokakuu 2013. Rakkaimpia paikkojani koko Kreikassa. En mennytkään ihan vielä Ateenaan. Minun oli niin ikävä Kykladeille. Tein eilen pitkän matkan Epeiruksesta Länsi-Kreikan ja Peloponnesoksen kautta Ateenaan ja Pireuksesta eteenpäin Kykladien sydämeen Parokselle. 636 km Google Mapsin mukaan. Astuin bussiin Pargassa aamun pimeydessä kello […]
Parga. Nyt ollaan paikassa, joka antaa uuden ulottuvuuden termille postikorttimaisema. Katsokaa. Jos tätä ei voi jo kutsua naurettavan kuvaukselliseksi niin en tiedä mitä. Ihmettelen miten kamerani suljin kesti eilisen kävelyn. En voinut irrottaa silmiäni tästä maisemasta enkä sormeani kameran laukaisimelta. Yritin keksiä sopivia sanoja kuvaamaan ympärilläni avautuvaa maisemaa ja kylän söpöyttä. Typerryttävän kaunista? Naurettavan idyllistä? […]
Tämän vuoksi olisin voinut jäädä Zakynthokselle. Thymalos. Kalataverna aivan Zakynthoksen keskustassa rantakadulla. Näyttää ulkoapäin miltä tahansa turistien(kin) suosimalta "bulkki"paikalta. Mutta Thymalos onkin instituutio - niin vierailijoiden kuin paikallisten rakastama taverna. Zakynthoksen suosituin. Suosituin on todellakin harvoin halvin. Tällaiseen paikkaan en ole koskaan törmännyt missään aikaisemmin. Kerroin aiemmin Zakynthoksen laivalla tapaamastani paikallisesta. Kun kysyin häneltä ravintolavinkkiä, […]
Olen tosiaan vähän outo "etelän matkaaja", kuten tuli joskus aiemmin mainittua. Liittyen rantoihin. Minua kun ne eivät niin kiinnosta. Olen ollut matkalla nyt neljä viikkoa, ja käynyt rannalla kolmesti. Uimassa, ehm.... kerran. Enkä edes meressä. Vaan Ithakalla Dimitrin ja Anastasian uima-altaassa. Ystäväni Marianna (jota tykkään täällä aina siteerata, epävirallinen blogin sidekick kun on ;)) laittoi […]
