Lapsuudenkodissani majailee ponikokoelmani "kantaosaston" lisäksi muuan toinenkin Sanni-kulttuurihistoriallisesti tärkeä kokoelma.

Kirjevihkoja. Kuinka moni kirjoitteli näitä ala- tai yläasteella? :)

Meidän piireissä nämä olivat todella suosittuja, ja minullakin oli kirjevihot varmaan viiden eri ystävän kanssa. Vihkojen aika sijoittui seiskalta ysiluokalle, lukiossahan tällainen harrastus oli jo liian "lapsellinen". Ja vaihtui esimerkiksi omalla kohdallani "oikeaan" kirjeenvaihtoon ulkomaisten kirjeystävien kanssa.

Tytöt 14-vuotiaina.

Mutta yhden ystäväni kanssa kirjevihkoperinne jatkui ja jatkui - Milin (jonka tapasitte mm. eilisessä Lavender Look -postauksessa). Kirjoitimme vihkoja kokonaista kymmenen vuotta, siihen saakka kun muutin toiselle paikkakunnalle. Näitä vihkoja on yhteensä 36 kappaletta. Ne käsittävät tuhansia sivuja kahden nuoren naisen elämää 14-vuotiaista 24-vuotiaiksi, erittäin rikkain yksityiskohdin tallennettuna. Aivan mieletöntä matskua!

Tästä kaikki alkoi 20 vuotta sitten. :) Ensimmäisen vihkon ensimmäinen kirje heinäkuussa 1993.

Vihkojen lukeminen on hykerryttävä kokemus. Etenkin niiden teini-iän vuosien aikaisten. Samalla nolottaa, naurattaa, säälittää, välillä surettaakin ja tuntee suurta sympatiaa tyttöjä kohtaan.

Vihot ovat myös värikkäästi kuvitettu ajan henkeen sopivilla kuvilla. Sivuilla vilahtelee sen aikaisia julkkiskomistuksia, lempiyhtyeitämme, leffatähtiä ja muita ajankohtaisia hahmoja. 15-vuotiaana sain pakkomielteen Mozartiin. Mili puolestaan on näemmä diggaillut David Duchovnya. Tai sitten ei. Myös ällöt tähdet sopivat kuvitukseksi.

Otsikotkin yritettiin viilata "nokkeliksi", hauskoiksi tai muuten vain oudoiksi. Pelkkä "Moikka!" ei enää ollut sallittua ensimmäisen vihon ensimmäisten kirjeiden jälkeen..! ^_^

Yksityiskohtien runsaus kirjeissä on aivan hengästyttävää. Vihko on aina ollut mukana kaikkialla (yhtä kirjettä olen kirjoittanut mm. keilahallissa, toista bileiden keskellä ja kolmatta jossain Euroopan halki kiitävässä junassa), ja sinne on kirjattu - usein jopa kellonajan tarkkuudella - kaikki päivittäiset tekemiset. Missä kahviloissa ja taidemuseoissa on käyty (teininä kävin paljon taidenäyttelyissä, haikeana noita aikoja muistellen...), mikä leffa katsottiin, mitä syötiin, millaisia ihmisiä istui viereisillä penkeillä junassa.... Popkulttuurin ilmiöt puidaan läpi vallan ihailtavalla intensiteetillä. Kirjeistä löytyy jopa reaaliaikaista kommentointia päivän Kauniiden ja Rohkeiden jaksoista... :D

Oikeasti aika mieletön ajankuvaus 10 vuodelta.

Ja löytyyhän vihoista toki myös paljon höpinää kosmetiikasta...! ^_^ 16-vuotiaana olen odottanut "onessani" (kirjoitin 'onnessani' aina yhdellä n:llä) että pääsisin käyttämään "tököttejä" ihooni...! :D

Tässä kirjeessä kysyin Mililtä mitä kosmetiikkamerkkejä hän ostaisi jos olisi varaa/saisi ostaa mitä vain. En tosin antanut hänen vastata vapaasti vaan rajoitin vaihtoehdot Lancômeen, Helena Rubinsteiniin, Elizabeth Ardeniin, Cliniqueen, Revloniin (!! jota tuolloin pidimme selektiivisenä merkkinä..!!), Dioriin, YSL:ään, Biothermiin, Clarinsiin ja Estee Lauderiin.

Itse kerroin valitsevani Cliniquen tai Rubinsteinin. :) Mili vastaa "kääntyvänsä Revlonin ja Biothermin puolelle". "Miksikäs muuten valitsisit Cliniquen ja Rubinsteinin?" hän kysyy minulta. "Vanhaksi mummoksiko tahdot että saa käyttää ryppyjä ehkäisevää voidetta?!"

Vihkojen kansitaide oli myös tärkeää. Suosikkimallini Linda Evangelistalle omistettiin parikin vihkoa.

Ainiin - minä olin muuten vihkojenkansityranni! :D En antanut Milin koskaan koristella kantta, se oli aina minun tehtäväni. :P

Pet Shop Boysin pojat olivat vihkojen kestovieraita ja seikkailivat kaikissa vihoissa vuodesta 1993 vuoteen 2003.

Kosmetiikkasitaatteja.... Repesin tuolle ylimmälle - on näköjään ollut samat putelivarasto-ongelmat jo 16-vuotiaana...! ^_^ Kosmetiikkahamsteri mikä hamsteri.

Tuo hajuvesijuttukin oli aika liikuttava, kerron kirjeessä siitä kuinka nuorempi siskoni olisi jo halunnut ostaa tuoksun mutta koki olevansa liian nuori käyttämään hajuvettä kuudennella luokalla. Itse kerron alkaneeni käyttämään tuoksuja peräti kuudennen luokan lopussa... Hahhaa, nykyään varmaan päiväkoti-ikäisilläkin on omat "Bieber-tuoksunsa"... :D

Kosmetiikan Top 10 -lista vuodelta 1997:

Ja Milin (kera Patrick Duffyn):

Tasan 18 vuotta sitten, 28.12.1995, olen kirjoittanut kirjeessäni mm. Guccin Accenti -hajuvedestä ja Revlonin sekä Hi & Dry'n -deodoranteista. Kirjeen lopussa kommentoin myös kaverieni kihlausta. "En mä vaan haluaisi olla tämän ikäisenä kihloissa, se on kuitenkin lupaus mennä naimisiin. Hirvittävää, en ikinä haluaisi olla niin sitoutunut!" :D

Viimeinen kirjevihkomme päättyy vuoteen 2003 jolloin muutin Ahvenanmaalle. Viimeisessä kirjeessä mietin tulevaa uutta elämääni saarella.

Tulinhan minä. :) Hyvin onnelliseksi.

.

Onko kellään vastaavaa "kulttuuriaarretta" kaappien kätköissä? Onko kirjevihkoperinne tuttu monelle teistä?

Päivän meikissä Laveran Brand New Edition -kokoelman toinen luomiväripaletti, viileä Lavender Couture.

Silmämeikissä Lavender Couture, poskilla Laveran Velvet Plum -poskipunaa ja Shining Pearl -kuultovoidetta ja huulilla Laveran huulipuna Pink Fuchsia.

Lavender Couture -paletissa on harmaanliilaan taittava vaalea, hyvin neutraali harmaanvioletti, kimaltava keskiharmaa ja viileä liilahtava pinkki.

Olen lukenut kommentteja, joiden mukaan paletti on huonopigmenttinen ja muutenkin heikkolaatuinen verrattuna kokoelman lämpimään, ruskea-vihreään Oriental Brown -palettiin. Kyllä, pitää paikkansa - mutta mielestäni vain kuivana käytettynä. Sävyt ovat mietoja kosteanakin, mutta levittyvät ja häivyttyvät kauniisti - eivät rapise - ja niiden jättämä metallisen huurteinen pinta on erittäin kaunis. Tämä on paletti, jolla ei ole tarkoituskaan tehdä voimakasta meikkiä.

Kuivana sävyjä ei voi edes verrata kosteaan jälkeen; ne rapisevat eikä pigmenttiä saa juuri millään tarttumaan ihoon. Kostealla siveltimellä levittäessä saa kauniin hohtavaa, peittävää ja tasaista jälkeä.  (Eikö ole muuten jotenkin tosi talvinen meikki? :))

Sisänurkassa paletin vaalein sävy, loppuluomella harmaanliila (joka häivyttyy vaaleaan ihan saumattomasti) ja luomivaossa pinkki. Alaluomella harmaa. Minulle tulee yläluomen sävykombosta ihan mieleen MACin Seedy Pearl, Shale ja Stars'n'Rockets. :) Niillä saisi aikaan ihan samanlaisen meikin - Seedy Pearl vain on vähemmän hohtava.

Vietämme kaverini Milin kanssa aina meikkaussessioita, ja kävin eilen illalla testaamassa Laveran uusia meikkejä myös hänelle. (Mulla kun on näistä se koulutus tulossa niin olen hieromassa näitä vähän jokaisen naamaan...! :D)

No, tiedättehän tämän talvisen ikuisen valo-ongelman... Turha kuvitelma että illalla saisi kodin keinovaloissa mitään oikeaan sävymaailmaan vivahtavaakaan meikkikuvaa ikuistettua...

Milillä siis kasvoillaan sama meikki kuin minulla tänään.

.

Aika makean näköiset nuo Pink Fuchsia -huulet... Puna kuuluu sekin Brand New Edition -kokoelmaan. Itse tykkäisin yhdistää Lavender Couture -silmiin jonkun miedomman punan, mutta Pink Fuchsialla ainakin saa lookkiin sitä väriä..! ;)

Vielä yksi havainto:

Laveran Mousse-meikkivoide toi Milin iholla pintakuivuuden todella selvästi esiin. (Yritin ikuistaa sitä tähän kuvaan ulkona jonkun näyteikkunan valossa, kun ei sisällä onnistunut millään ^_^) Jätin yhden purkin Milille testiin ja tänä aamuna hän kokeili sitä suoraan päivävoiteen päälle. Pinta näytti kuulema silti hieman kuivalta.

Onko joku muu ehtinyt jo testailemaan Natural Mousse -meikkivoidetta? Miten se käyttäytyy teidän iholla?

* * Meikit saatu Laveralta * *

Kävin marraskuun lopulla toisen kerran radiofrekvenssihoidossa. Halusin kokeilla, olisiko hoidolla jälleen samanlainen wow-efekti kuin kesällä.

Tällä kertaa otin jälkeen-kuvan vasta seuraavana aamuna. Edellisessä verrokkikuvassa iho hehkui erityisesti jo senkin takia, että otin sen suoraan hoidon jälkeen ja iho kiilsi vielä hoitovoiteesta.

Ennen  -  jälkeen

Ero ei ollut tällä kertaa aivan yhtä "tuhkimomainen" kuin viimeksi, mutta tapahtui sama kuin edelliselläkin kerralla: ihohuokoset supistuivat, ihon pinta napakoitui ja ihon sävy tasoittui (--> punoitus laski hieman).

Ja aivan kuten viimeksikin, iho tuntui saavuttavan sen "parhaimman" pinnan vasta useiden päivien jälkeen. Rf-käsittelyn vaikutushan jatkuu ihossa jopa 4 viikkoa. Hoidosta on nyt neljä viikkoa eikä sen jälkeen ole tullut yhtään näppyjä ja iho on sellainen hämmentävän tasainen ja sileä.

Tuntuu tylsältä toistella tätä "ihoni on muutenkin niin hyvässä kunnossa", mutta tietysti se vaikuttaa asiaan eikä hoito sinänsä anna hyväihoiselle mitään erityistä lisäetua. Silti koen, että rf-hoito on yksi kiinnostavimpia ja vaikuttavimpia kauneusalan asioita joihin olen tutustunut vuosikausiin. Se on ainoa hoito, jolla on koskaan ollut mitään silmin havaittavaa vaikutusta ihooni (poislukien Creme Intex 2:n vaikutus näppyihin! ;)). Ja ystäväni Dianan (kuvassa) tulokset puhuvat puolestaan. Olen edelleen ihan ällikällä lyöty hänen ihossaan tapahtuneesta muutoksesta.

Dianan kosmetologi Agneta Wennström-Nilsson naureskeli viimeksi tavatessamme, että ei hänen tarvitse juuri mainostaa kun Diana on ilmainen kävelevä mainosplakaati joka kattaa mainiosti Ahvenanmaan kokoisen pienen paikan! ^_^ Hei - kuulinpa muuten häneltä että jokunen teistä lukijoista oli käynyt hoidossa Ahvenanmaalla saakka. :)

Hoidon jälkeen

Kuukausi sitten kysyin teiltä kokemuksianne rf-hoidoista, jos joku/jotkut teistä ovat sellaisissa syksyn aikana käyneet. Kokemuksia ei kertynyt paljon, eikä niiden pohjalta pysty tekemää päätelmiä hoitojen onnistumisprosentista, mutta tässä kuitenkin koottuna jättämiänne kokemuksia:

Eliisa: "Itse hoito oli aika kallis, mutta uskomattoman rentouttava. Itse en huomannut ihossani mitään uskomatonta parannusta, ehkä vähän silmänaluset olivat vaalemmat, mutta tuollaista “photoshopattua” efektiä ei itselleni tullut parin viikon jälkeen. Vähän ehkä siis pettymys."

nanna: "olen myös käynyt rf-hoidossa nyt jo kahdesti, kohta taas kolmesti ;). ei voi kuin suositella! ekan kerran jälkeen olin vähän pettynyt, kun peilikuvassa ei heti näkynyt mitään kovin dramaattista eroa mutta n. viikon päästä hoidosta iho oli yhtäkkiä super hyvän näköinen :). nyt, kun toisesta hoitokerrasta on kohta kuukausi naamari näyttää oikein hyvältä."

Mimmi (50+ vuotiaan äitinsä puolesta): "Iho 'tuntui' hoidon jälkeen tavallista paremmalta ja näyttikin hyvinvoivalta ja hehkuvammalta. Iho on hoidosta lähtien ollut helppohoitoisempi ja jotenkin tasapainoisempi. Varsinaista kiinteytymistä ei yhden hoitokerran jälkeen tapahtunut."

ak: "vaikka mulla ei oo mikään ongelmaiho, niin mun ikä, (30 vee hei) valvominen, epäsäännöllinen ruokailu ym. ym. on tehnyt tehtävänsä. Ton hoidon jälkeen mun iho on kirkkaampi ja muutenkin paaaljon parempi."

Sähköpostitse (en viitsi lukijan nimeä laittaa): "Kävin 3:n kerran hoidossa (...). Itse hoito ei minusta ollut ollenkaan niin rentouttava kuten sinä ja jotkut muut ovat kuvanneet, osittain sen takia että aika oli suhteellisen lyhyt ja välillä tuli sellainen sähköiskun kaltainen juttu joka säpsäytti viimeistään hereille. (...) Aina heti hoidon jälkeen iho tuntui ja ehkä näyttikin kuulaammalta mitä normaalisti ja ehkä iho kaikenkaikkiaan on hieman parempi, mutta sellaista parannusta kuin ystävälläsi näytti kuvien perusteella olevan, mun ihossa ei ole."

Kuulisin edelleen mielelläni kokemuksianne jos haluatte sellaisia jakaa! :)