Anteeksi jo valmiiksi tästä "ällöpostauksesta", tiedän että monet eivät jaksa näitä "Vitsi kun on niin ihanaa!" -lirkutuksia. Minusta on tämän reissun aikana ikävä kyllä tullut sellainen Facebook-statusterroristikin joka oksettaa kavereita siirappisilla "Ihana aamu tänään, kattokaa tätä auringonnousua" -päivityksillä.

Olen kovin pahoillani.

Tai en kuitenkaan. ^_^

Sifnos. Kadut, tavernat, näköalakahvilat uima-altailla - yksin minun.

En voi korostaa tarpeeksi miten upeaa on matkustaa Kreikassa juuri syksyllä.

Se tunne kun voi nauttia kaikesta kauneudesta rauhassa... Vanhojen, historiallisten kylien kujat ovat edessäni juuri sellaisina kuin ne olivat 100 vuotta sitten, ilman ainuttakaan rantapyyhemyymälää tai postikorttitelinettä. Tietysti vilkkauden ja turismin aste vaihtelee kovastikin eri saarten välillä, mutta pakettimatkattomilla saarilla voi olla varma siitä, että tähän aikaan vuodesta törmää vain satunnaisiin omatoimireissaajiin.

Viime syksyn postausten kommenteissa (Rhodos...) sain kuittailua siitä, että "Kylläpä sitä nyt ollaan niin travelleria" kun kerroin, etten pahemmin lämpene suomenkielisiä fraaseja huuteleville ravintoloiden sisäänheittäjille tai matkamuistokrääsän täyttämille basaarikujille. En nosta itseäni millään lailla charter-turistin yläpuolelle, mutta en myöskään näe siinä mitään pahaa tai ylimielistä, että itse nautin matkakohteestani vähemmässä "tjäreborg"tungoksessa. Ei kumpikaan tapa ole toistaan parempi. Ne ovat vain erilaisia tapoja.

Koen ihan mieletöntä onnea, kun...

Katson kallion reunalta ympärillä levittäytyvää meren sineä.

Kävelen hiekkaista polkua vuoren rinteellä ja tunnen lämpimässä ilmassa villin timjamin tuoksun.

Nousen loputtomia portaita vanhan kylän sokkeloissa ja päädyn kirkkoidyllin bougainvilleaa kukkivaan pihaan.

Saan eteeni annoksen täydellisesti maustettua tsatsikia ja paikallista maalaisjuustoa.

Näen värejä - vihreän oven, keltaiset ikkunankarmit, violetin aidan, sen syvänsinisen kirkon kupolin...

Saavutan korkealla kukkulan laella seisovan vanhan tuulimyllyn.

Pysähdyn ja kuulen vain hiljaisuuden.

Joka-aamuinen kahvirituaalikin tekee onnelliseksi. En ensin ihastunut ostamaani kreikkalaiseen pikakahviin, mutta nyt olemme oikein hyvät ystävät ja odotan jo illalla että tulisi aamu ja pääsen nauttimaan kuuman kupillisen auringon noustessa.

(Kyllä. Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, olen joka aamu herännyt ennen auringonnousua. Joka ikinen aamu.)

Tänä aamuna olen erityisen onnellinen höyrytetystä parsakaalista. En ole syönyt parsakaalia koko matkan aikana (se ei kuulu Kreikassa yleisimpiin vihanneksiin eikä niitä ole joka kaupassa) ja tänään valmistin siitä päivän eväät. Parsakaali ja hyvää oliiviöljyä - mitään muuta se ei kaipaa.

Ja kyllä. Minulla on melkein joka päivä päällä tuo keltainen toppi. :) Minulla on muitakin paitoja mutta tuo keltainen väri tekee minut iloiseksi. Ensimmäinen keltainen vaatteeni.

Nyt joku varmasti huokaa että "Hei älä enää viitsi..!" mutta pakko lisätä vielä tämä: minut tekee onnelliseksi myös aamujumppa - mukavuusalueeni ulkopuolelle meneminen. Ette tiedä miten vastenmielistä jumppa minulle on, liikuntahan on jotain johon minun pitää käytännössä pakottaa itseni. (--> Minä ja liikunta.) Mutta kun siitä tulee niin hyvä olo..! Aloittaminen on joka aamu yhtä vaikeaa, mutta jälkifiilis palkitsee aina. Puhumattakaan tulevaisuuden investoinnista.

.

Haluatteko tekin olla vähän siirappisia? :) Mikä teidät tekee tänään onnellisiksi?

Kysyin tuossa ennen reissuun lähtöä mieheltä, olisiko hän halukas toimimaan vieraskynänä Karkkipäivässä vielä toisenkin kerran. Monet teistä toivoivat ACO-jutun kommenteissa lisää äijänäkökulman blogisisältöä Karkkipäivään. ”Ehmmm”, mies ynähti. Ynähdyksen sävystä oli vaikea päätellä, oliko ehdotus mieleinen vai vaivaannuttava. ”Minusta olisi itse asiassa hauskaa kuulla ajatuksiasi siitä, miltä tuntuu elää kosmetiikkafriikin puolisona,” sanoin.

Annoin miehen jäädä miettimään asiaa.

Tässä muutama ilta sitten mieheltä oli tullut sähköpostia.

”Mä tein tällaisen tutkimusraportin”, saateviestissä luki.

Raportin? Avasin tiedoston. Se oli melkein kolmisivuinen…! Piti lyhentää rankalla kädellä että sitä ylipäänsä pystyi laittamaan tänne blogin puolelle. :D

Joudun myös tunnustamaan, että tekstin tyylilaji ja sanasto oli sellaista, etten edes ymmärtänyt kaikkea lukemaani... Tiivistyksessä pois jätettyjen osuuksien joukossa oli mm. tällaisia: "Kyetäkseni luomaan tutkimuksen pääongelman, minkälaista on elämä kosmetiikkafriikin kanssa, ratkaisua tukevat alakysymykset, pureuduin aihealueeseen suppean otsikkoanalyysin kautta." Sekä "(...) päivärutiinien ei voida arvioida eroavan mediaanin, eli joukon keskimmäisen alkion käyttäytymisestä. Mediaanin voidaan tässä tapauksessa todeta kuvaavan tyypillistä jakaumaa paremmin kuin keskiarvon."

Whaaat? ^_^

.

Lauantain vieraskynänä siis Mr Karkkipäivä, aiheesta:

Elämää kosmetiikkafriikin puolisona

Vuodesta 2004 lähtien olen osittain tietämättäni tullut aloittaneeksi seurantatutkimuksen, jonka tulokset nyt vihdoin esitellään tässä tutkimusraportissa ”Elämää kosmetiikkafriikin kanssa”.

Friikki voidaan nähdä kummajaisena tai jonkun asian innokkaana harrastajana. Friikki johtaa myös hörhöön, joka puolestaan on omituinen henkilö.

Tutkimusmenetelmänä oli tarkoitus käyttää passiivista osallistuvaa havainnointia, mutta yleisten elämän sujuvuuteen vaikuttavien seikkojen, sekä tutkijan oman mielenterveyden vuoksi menetelmä on muodostunut ajan kulussa aktiiviseksi osallistuvaksi havainnoksi.

Yleiset havainnot

Kosmetiikkafriikin tarkkailu luonnollisessa elinympäristössä ei ole kokeneelle tutkijalle mitenkään erityisen haastavaa. Asiaan perehtyneen tutkijan on helppo asemoida itsensä osaksi tutkittavan kohteen elämän muodostavia rutiineita ja tapahtumia. Tutkija voi myös yrittää rikkoa kosmetiikkafriikin elämänjärjestystä sijoittelemalla omia tavaroitaan eriskummallisiin paikkoihin, jättämällä roskat lajittelematta, laittamalla muovirasioita tiskikoneeseen, pesemällä lakanat muun pyykin seassa tai kuuntelemalla musiikkia samalla kun katsoo televisiota friikin tutkiessa kosmetiikka netissä. Ja sen jälkeen havainnoida tutkittavan kohteen käytöksessä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia.

Kosmetiikkafriikki on yleisesti ottaen varsin elämänmyönteinen, iloinen, pirskahteleva ja positiivinen ihminen, joten hänen keskittymistään ei ole kovin helppo häiritä vähäpätöisillä tai suuremmillakaan asioilla. Putelit ja purtilot kyllä löytävät paikkansa, loputtomat listat päivittyvät ja saunan täyttyminen erilaisilla tuotteilla jatkuu.

Tutkimuksen kohteena olleen kosmetiikkafriikin päivä alkaa lähes poikkeuksetta kohtuullisen aikaisella heräämisrituaalilla. Tähän rituaaliin kuuluu kosmetiikkafriikahtelun lisäksi kahvi. Kahvi korvaa kosmetiikan aamuisin. Yllättävää kyllä, mutta kosmetiikan käpälöinti ei kuulu aamun keskeisimpiin rutiineihin.

Päivän kuluessa kosmetiikkafriikin käytöksestä voidaan kuitenkin löytää muutamia normaalista poikkeavia käyttäytymismalleja. Näihin malleihin kuuluvat tietenkin meikkaaminen, erilaisten hajustetestien tarjoileminen ja kommenttien vaatiminen näistä aggressiiviseenkiin sävyyn, meikkaaminen, loputtomien listojen päivittäminen, meikkaaminen, hiustenpesutapahtuma, asioiden ajoittainen valtava päivittely, kaikkiin lähettyvillä oleviin kosmetiikkaliikkeisiin tunkeutuminen ja siellä erilaisten puteleiden ja pullojen tunnustelu, härskit, meikkaamiseen liittyvät ehdotukset sekä kolmen tunnin pituinen itsensä rasvaamisprojekti päivän päätteeksi.

Vaikutukset tutkijaan

Huolimatta tutkijan kokemuksesta, saattavat omat tottumukset muuttua yhteiselon jatkuessa vuodesta toiseen. AXE-mieheys hukkuu helposti ympäristön tarjoilemaan ärsyketulvaan. Vähitellen erilaiset naamarasvat, silmänympärysvoiteet, kuorinta-aineet (muukin kuin hiekkapaperi) ja silmänalusiin käytettävä koostumus muuttuvat osaksi tutkijan elämää.

Pienistä ja mitättömistä tottumusmuutoksista huolimatta, kosmetiikkafriikkiyden ei ole todettu tarttuvan kahden eri sukupuolen välillä. Kumpaankaan suuntaan. Sillä kosmetiikkafriikki ei ala kyllästyksenalaisenakaan käyttämään AXE:a tai partavaahtoa parran ajamiseen.

Metatasolla tutkijan tietämys kosmetiikasta kasvaa salakavalasti. Tutkija ryhtyy huomaamattaan silmäilemään kosmetiikkatuotteiden inci-listoja tai katselemaan markettien puteleita halveksuvin ilmein, tai keskustelemaan parturissa hiustuotteiden koostumuksista ja niiden vaikutuksista.

Kosmetiikkafriikin puolison elämän keskeisimmiksi haasteiksi muodostuivat tutkimuksen aikana odottaminen ja ajoittainen tylsistyminen. Näiden ilmiöiden esiintymistä voi hallita suuntaamalla kosmetiikkafriikin huomio hänen kannaltaan uudella tavalla elämyksellisiin asioihin. Kosmetiikkaliikkeiden tietoinen välttely tai tutkittavan huomion kiinnittäminen ohiajavaan punaiseen italialaiseen urheiluautoon kosmetiikkaliikkeen ohikävelyn ajan, toimii yleensä kohtuullisen hyvin. Kosmetiikkafriikin voi myös huoletta viedä metsään useammaksi päiväksi. Hän selviää siellä ihan hyvin.

Mr Karkkipäivä kosmetologilla, syyskuu 2010. (Juttu täällä.)

Johtopäätökset ja suositukset

Tutkimuksen perusteella kosmetiikkafriikissä ei tunnistettu merkittävästi mediaanista poikkeavia havainnejoukkoja. Oman elämän sovittaminen kosmetiikkafriikin elämänrytmiin onnistuu useimmilta kokeneilta tutkijoilta. Suurimmat ongelmakohdat esiintyvät ns. aikakriittisissä multitasking-tilanteissa, kosmetiikkafriikin huomion lukittuessa (padlocked) hänen mielenkiintonsa kannalta keskeiseen ärsykkeeseen.

Tutkimuksen perusteella voidaan kosmetiikkafriikkiyden ja oman elämän hallinnan mahdollistamiseksi suositella kosmeettisen perustietämyksen hankintaa, pientä käyttäytymismallin muutosta, uusien (itse valittujen) ärsykkeiden tarjoamista sekä aikaisempaa rennompaa elämänasennetta ja positiivisuutta.

Tutkimuksen ulkopuolisena havaintona tunnistettiin omaan tekemiseen, omien mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja positiivisuuden kautta menestymiseen liittyvien tekijöiden keskeinen merkitys yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille.

Tutkija poistuu kuorimaan naaman, suorittamaan viimeisen voitelun sekä nukkumaan.

* * *

Viestien vaihtoa iMessagessa:

Sanni: "Mikä tämä tällainen juttu oli...? En tajunnut varmaan kolmasosaa lukemastani.... Kauhean vaikeaa sivistyssanastoa...!"

Mies: (kuiva äänensävy tihkuu ruudun läpi) "Pyrin formaaliin tunnelmaan jossa on käytetty stereotypioita ja sarkasmia muodollisemman tekstin sisällä. Kyllä se on ihan tarkoituksella epärento."

Voi... mies..!

Syyskuun idoli on yksi suurimpia herkkujani:

Yhdelle se on suklaalevy, toisille sipsit, joku on heikkona donitseihin. Minun "namini" on juuston ohella kreikkalainen jogurtti.

Se on herkullista sellaisenaan, mehevöittää vähärasvaiset rahkat, siitä voi tehdä dippikastikkeita, sitä voi käyttää leivonnassa ja ruoanlaitossa. Todellinen multi-tasker! Ja entäs tsatsiki...! *pyyhkii kuolaa suupielistä*

Ja täällä Kreikassa on SE PARAS jogurtti - Fage-meijerin Total.

Fagea myydään myös Suomessa, mutta meillä se on luonnollisestikin kallista. Tykkään Suomessa eniten Lidlin erittäin pehmeästä ja kermaisesta kreikkalaisesta jogurtista, mutta Fagen jogurtissa on vain se ihan täydellinen maku ja koostumus. Se on pehmeän pyöreää vailla turkkilaiselle jogurtille ominaista happamuutta, mutta siinä on hitusen enemmän "luonnetta" kuin Lidlin jogurtissa.

Ja! (Tämä on oikeasti todella hämmästyttävää!) Fagen Totalissa on vain 5 g rasvaa / 100g, kun kreikkalaisessa jogurtissa normaalisti on 10 g, ja silti se maistuu aivan yhtä kermaiselle ja täyteläiselle kuin 10-prosenttiset! En mitenkään välttele rasvaa, mutta kun on mahdollista saada sama kermainen makuelämys alhaisilla hiilareilla JA alemmalla rasvapitoisuudella, niin siitä ei paljon jogurtti parane!

Fagen jogurtin valmistukseen käytetään vain lehmänmaitoa, kermaa ja maitohappobakteereita. Joissain kreikkalaisissa jogurteissa käytetään myös liivatetta tuomaan hieman hyytelömäistä, lohkeavampaa koostumusta mutta niistä en tykkää. Jogurtin kuuluu olla pehmeää ja "voidemaista". Mitä vähemmän raaka-aineita, sitä parempi.

Kreikkalaisen jogurtin ainoa ongelma on se, että kun upottaa lusikkansa oikein hyvään jogurttiin, on lusikoimista hyvin vaikea lopettaa..! ^_^

Fagen puolen litran jogurttipöniköillä on toinenkin etu kuin sisältönsä. Ne ovat erinomaisia eväsrasioita! :) Kansi on kestävää, jämäkkää muovia ja napsahtaa paikoilleen niin tiiviisti että rasiaa voi huoletta kuljettaa laukussa ilman pelkoa sisällön leviämisestä.

Viime syksyn reissulla minulla kulki mukana Ateenasta ostamani Total-purkki koko kolme kuukautta Kreikasta San Franciscoon ja sieltä vielä Suomeen! ^_^ Minun piti itse asiasssa aikaisemmin tehdä tästä purkista Kuukauden Idoli. :) Kiinnyin purkkiin aika lailla viime syksyn aikana, hih.

Kotona syön jogurtin aina rahkan ja vadelmien kanssa, mutta kahden jälkimmäisen puutteessa nautin aamias'gurttini täällä Kreikassa omenalla ryyditettynä. Päälle sirottelen usein soijarouhetta tai pähkinöitä.

Totalin suurimpia kilpailijoita on Delta-meijerin Complet-jogurtti. Se on täysrasvainen eli sisältää 10 g rasvaa/100g (toki molemmilla meijereillä on myös ne light-versionsa, mutta nyt puhutaan klassisesta jogurtista), ja hiilaripitoisuus huomattavan alhainen - vain 2,7 g (Totalissa 3,8 g). Näin vähähiilarista jogurttia ei löydy Suomesta.

Ostin yhden pönikän Complet'ia kokeiltavaksi. Oikein hyvää on, mutta maku ei voita Totalia. Tällä kertaa en siis mene matalimpien hiilareiden perässä vaan kyllä maku ratkaisee! ;)

Muita kreikkalaiseen jogurttiin hurahtaneita?

P.S. Viime syksyn reissulla jogurttia meni naamariin yhteensä 7,9 kiloa..! ^_^ Saa nähdä lyönkö tänä vuonna tuon määrän...