* Sis. mainoslinkkejä
Yves Rocher on viimein ilmoittanut Suomen verkkokaupan sulkeutumisesta tavalla, joka ei enää jätä kysymysmerkkejä.
Lokakuun puolella tuli hämmentävän huomaamaton, mainosbanderollin reunaan kätketty uutisointi asiasta, mutta nyt yritys ilmoittaa verkkokaupan lopettamisesta näkyvästi etusivulla.
Verkkokauppa sulkeutuu parin viikon kuluttua, ja nyt on aika tehdä viimeiset tilaukset - jos siis haluaa tilata verkkokaupasta. Nappaa vaikkapa erinomainen ja edullinen emulgoituva * Puhdistusöljy (9,50€ / 150 ml, norm. 18,90€). Verkkokaupan sulkeuduttua Suomen asiakkaat voivat edelleen tilata Rocherin tuotteita, mutta verkon sijaan old school -tyyliin paperisesta postimyyntikuvastosta.
Itse tilasin kuvaston silkasta nostalgiasta, ja se saapui tänään. :)
Liikutus (tosin ehkä myös hämmästys) oli suuri, kun kuoresta paljastui ihan samanlainen kasa erilaisia lippulappusia kuin 1990-luvun alussa nuoruudessani. Arvontarullia ei sentään tällä kertaa ollut mukana, mutta yksi liimattava yllätyspaketin merkki kuitenkin..!
Voi Yves Rocher..... olen jollain tapaa hieman sanaton, mutta tunnen samalla sympatiaa. Uskomatonta, että yritys on jatkanut kaikki nämä vuosikymmenet samalla lapsenmielisellä konseptilla, joka vetoaa askartelevaan ja yllätysluukkuja avaavaan lapseen meissä. Ei uskoisi, että 2020-luvulla vielä näkee tällä tavalla toteutettua kosmetiikan markkinointia, mutta Yves Rocher pysyy uskollisena itselleen. 🥹❤️
Myös käytetty kieli on vanha tuttu, tilauslomake puhuu ensimmäisessä persoonassa. "Kiinnitän tähän merkin", "Tässä tilaan tuotteet kuvastosta", "Tässä tilaan tuotteet kuvaston hinnastosta"....
Ja kuvasto, vaikka onkin vain kalpea aavistus 90-luvun paksuista Kauneuden Vihreistä Kirjoista, pitää sisällään ihan samannäköisen ja suunnilleen samalla fontillakin painetun tuotehinnaston kuin mun nuoruudessa.
Voi hyvänen aika. ❤️ Tämä on todellakin kuin aikamatka ysärille.
Kuten Hesarikin lokakuun artikkelissaan otsikoi, Yves Rocher palaa poikkeukselliseen myyntikeinoon - menneisyyteen.
Onkohan yksikään toinen yritys päätynyt jollain markkinallaan tällaiseen ratkaisuun..?
Myyntikuvastosta voi tilata kolmella tapaa: soittamalla, postittamalla tilauksen kirjekuoressa tai lähettämällä tilauksen netin kautta osoitteessa yves-rocher.fi/onlineorder. Jälkimmäinen ei ole sama asia kuin verkkokauppa, vaan verkossa täytetään elektroninen versio tilauskupongista. Yllä kuva mun online-tilauskupongista. :)
Ilman kuvastoa ei verkkokaupan sulkeuduttua voi tilata, sillä tilauskoodit ovat saatavilla vain paperikuvastoissa. Jos siis haluat 11.12 jälkeen tilata Yves Rocherilta, tilaa kuvasto Rocherin asiakaspalvelusta osoitteesta asiakaspalvelu@yves-rocher.fi
Mutta NYT viimeiseen tuotearvosteluuni.
Sain nämä tuotteet Yves Rocherin PR-toimistolta viime keväänä. Esittelin ne lyhyesti Instagramissa mutta blogin puolelle ne eivät koskaan päätyneet. (Sarjassamme "en vain sitten ehtinyt" - on niin paljon aiheita, jotka taistelevat postaustilasta....)
Nyt taitaa viimein olla hyvä hetki julkaista tämä arvostelu, tribuuttina kolmen vuosikymmenen suhteelleni Yves Rocherin kanssa.
* Famille Bio'n myötä Yves Rocher palauttaa monen vuoden tauon jälkeen valikoimaansa ekosertifioidun sarjan; tuotteilla on ranskalainen Cosmebio-sertifikaatti sekä kansainvälinen Ecocert Cosmos Organic -sertifikaatti. Famille Bio -tuotteiden signature-ainesosa on omena, ja tarkemmin sanottuna omenavesi, omenansiemenöljy sekä omenan hedelmäuute.
Jännä juttu muuten - niin tunnettu ja suosittu hedelmä kuin omena on, se ei ole valtavan yleinen ainesosa kosmetiikassa, etenkään omenansiemenöljy. En ole kohdannut montaakaan tuotetta urani aikana, joissa olisi juuri omenan siemenöljyä - ja kuitenkin sillä on upea rasvahappoprofiili ja rutkasti ihohyötyjä. Omenauutteesta löytyy eniten dataa, ja se on erinomainen kosteuttava - ja pitoisuudesta riippuen myös kevyesti kuoriva - aktiiviaine.
Famille Bio -sarjassa on viisi tuotetta: kasvovoide, vartalovoide, paksu tehohoitovoide kasvoille ja vartalolle, multi-purpose balmi sekä suihkuvaahto. Kaikki ovat nyt vähintään * -40% alennuksessa verkkokaupan sulkutarjouksissa. Postikulut ovat ilmaiset kun tilaus on 19€.
Yleisesti Famille Bio -sarjasta voi sanoa, että tuotteissa on hyvin mylittleponymainen makea omenan tuoksu! ☺️
* Light Moisturizing Cream 13,90€ / 100 ml (norm. 26,90€) on miellyttävän tuntuinen kevyt kosteusemulsio kasvoille. Tämä on muuten kovimmassa alessa: -48%. Tämän tyyppisiä voiteita tykkäsin käyttää 3-kymppisenä, silloin kun minulle vielä sopivat kevyet emulsiokoostumukset (ennen kuin ihoni muuttui kuivemmaksi ja vaativammaksi). Light Moisturizing -voiteessa on omena-aktiiviaineiden lisäksi sheavoita, glyserolia ja joukko kevyttä voidetuntumaa rakentavia esteriöljyjä ja emollientteja. Voiteessa on poikkeuksellisesti 100 ml tavaraa, kun kasvovoiteissa on yleensä 30-50 ml.
SUOSIKKINI * Repairing Cica Cream 11,90€ / 50 ml (norm. 19,90€) on paksu tehovoide kuiville ihoalueille. Selvitin 'cica'-termin taustan Rocherilta, voiteessa kun ei ole cica-lyhenteellä tunnettua Centella Asiaticaa. Tässä yhteydessä cica onkin lyhenne ranskan kielen sanasta cicatrisation = paraneminen (englanniksi 'healing'). Cica-lyhennettä käytetään Ranskassa kuvaamaan kosmetiikkatuotteen hoitavia ja "parantavia" ominaisuuksia.
Repairing Cica-voide on siis tehokosteuttava ja hoitava rasvainen voide, jota voi käyttää niin kasvo-, käsi- kuin vartalovoiteena erityisen kuivilla ihoalueilla. Minulla Cica-voide on toiminut käsivoiteena, ja se on suosikkini Famille Bio -sarjan tuotteista! Ihana levittää tätä herkullisen omenan tuoksuista voidetta iltaisin. Tai sanotaanko oli ihana, voide on jo käytetty loppuun :)
* The Orchard Balm 19,90€ / 100 ml (norm. 32,90€) on vielä Cica-voidettakin hoitavampi kuivan ihon voide.
Se on erittäin täyteläistä balmia ja muodostaa iholle tehokkaasti kosteuden haihtumista ehkäisevän pinnan. Balmin koostumus on todella mielenkiintoinen: se muistuttaa vatkattua vanukasta ja on paljon kuohkeampaa kuin perinteiset vaha- tai kasvivoi-pohjaiset balmit.
Lähempi tarkastelu osoittaakin, että The Orchard Balm on itse asiassa water-in-oil-emulsiota, jossa auringonkukkaöljy muodostaa ulkoisen ja omenavesi sisemmän faasin. Kiitos veden läsnäolon ja vahojen puutteen, balmi on notkeaa ja helposti levittyvää. Toki erittäin rasvaista, ja sopii karhean ja hilseilevän kuivien alueiden hoitoon.
* Nourishing Comfort Milk 14,90€ / 250 ml (norm. 24,90€) on oikein miellyttävän tuntuinen, ei-rasvaisen pinnan jättävä vartalovoide. Koostumus on semitäyteläinen ja jättää kuivuessaan samettisen pinnan. Yves Rocherin mukaan Comfort Milk sopii myös käsivoiteeksi, mutta itse valitsen käsille mieluusti tanakamman koostumuksen.
Sulfaatiton * Gentle Cleansing -suihkugeeli 9,90€ / 390 ml (norm . 16,90€)on tuotteista kaikkein voimakkaimman tuoksuinen - tämä on tuote Sinulle, joka pidät karkkimaisen makeasta omenan tuoksusta! 🍏 Sulfaatiton koostumus vaahtoaa pehmeästi.
*
Ja lopuksi... otteita teidän Yves Rocher -muistoista, joita jaoitte mulle Instagramissa. 💜 Tän täytyy olla paras: "Yläasteen luokkaretkellä salakuljetin valkioviiniä Yves Rocherin kasvovesipullossa."
Muistoja tuli niin paljon, että jaan kaikki Instagramin stooreissa ja teen niistä vaikka Highlight-palluran. 🥰
kk
Nyt kun minulla ei ole enää koiria, viherkasvit ovat ottaneet paikan mun "lapsina".
Olen aina omistanut viherkasveja, mutta en ole koskaan ollut niihin yhtä kiintynyt kuin nyt. Koska asun yksin eikä enää ole lemmikkejäkään (nyyh), viherkasvit ovat ainoa elävä ja hengittävä "kämppikseni". (En laske pölypunkkeja ja huonehämähäkkejä.)
Kerron tänään yhden viherkasvini tarinan. Peikonlehti, joka on ollut minulla ainakin 10 vuotta. Peikonlehti on tänä päivänä uusi kasvi kiitos teidän seuraajien! Se on tänä päivänä myös monikossa, kiitos teidän.
Seuraava muutos on tapahtunut 20 kuukaudessa (kummassakin kuvassa on sama kasvi! 😮):
Ylemmässä kuvassa Peikonlehti on sen näköisenä, kuin se lukijoilleni ensimmäistä kertaa esittäytyi. Pitkänä liaanina kasvaneessa kitukasvuisessa Peikonlehdessäni oli pikkuisia reiättömiä lehtiä harvakseltaan. Kuvassa se on asetettu korkean rakennelman päälle uuden kotini olohuoneessa maaliskuussa 2022.
Ylemmän kuvan ressukkaa katsoessa on vaikea uskoa, että samainen peikonlehti on ollut minulla yli 10 vuotta, ehkä jopa yli 15. En enää pysty tarkalleen muistamaan, oliko peikonlehti minulla jo Ahvenanmaalla asuessani, mutta ehdottomasti se asui kaikki vuodet minun ja entisen kumppanini yhteisessä asunnossa Tampereella.
Kaikki nämä vuodet se pysyi kitukasvuisena ja kasvatti muutaman uuden pienen lehden per vuosi. Ainoa mikä kasvoi oli liaanimainen varsi. En ymmärtänyt, että peikonlehteä tulisi tukea, mikäli sen haluaa kasvavan ylöspäin, ja niinpä se venyi lopulta melkein parimetriseksi liaaniksi.
Muuttaessani uuteen kotiini tuli eteen viimein tenkkapoo. Minulla ei enää ollut korkeaa hyllyä, jonka päälle laittaa liaani-peikonlehteni.
Avauduin dilemmasta Instagram-stoorissa ja sain seuraajiltani runsaasti vinkkejä, miten hoitaa tilanne. Ei muuta kuin sakset käteen!
Päädyin leikkaamaan Peikonlehden kolmeen osaan. Alkuperäiseen ruukkuun jäi kiharainen sekasotku varsia, ja "pistokkaat" laitoin maljakkoihin juurtumaan.
Ei voi sanoa, että mikään osa uudelleen "järjestetystä" Peikosta olisi ollut kovin fiksun näköinen tai muotoinen. Liaanimaista vartta oli mahdoton laittaa maljakkoonkaan ilman, että se piti tukea jollain. Tässä olen kiinnittänyt varren kengännauhalla keittiön ikkunaan.
Jäin jännittyneenä seuraamaan, mitä Peikonlehti tuumailisi uudesta olomuodostaan.
Kevään aikana istutin pistokkaat omiin ruukkuihinsa. Isompaan pistokkaaseen alkoi kasvaa uusia lehtiä nopeasti, kun taas emokasvi ja pienempi pistokas jatkoivat hitaalla vaihteella.
Uudet lehdet olivat edelleen reiätöntä mallia. Instagramissa kommentoitiin, että pidän peikkojani liian varjoisassa paikassa kun lehtiin ei tule reikiä. Peikkoni on kuitenkin aina ollut ikkunan äärellä ja uudessa kodissani sen paikka on ison eteläsuuntaisen ikkunan äärellä.
Arvelin, että mun peikko oli reiätöntä lajia.
Kului vuosi ja peikot elelivät sopuisasti, juuri kasvamatta mutta vailla ongelmiakaan.
Kunnes viime kesäkuussa niihin iski tuholaisia. Tämäkin selvisi kiitos teidän avun. Ihmettelin Kreikan reissusta palatessa, miten peikkojen lehdet olivat kellastuneet sekä muuttuneet paikoin täplikkäiksi, samoin kaktukseni olivat täynnään kummallisia "ruttomaisia" läiskiä. Laitoin kasveista kuvan Instagramiin. Tuholaiset eivät olisi käyneet mulla itsellä mielessäkään, koska lehdissä ei näkynyt hyönteisiä.
Instagramin kasvitietäjät kuitenkin epäilivät ripsiäisiä, ja sain kehotuksen tutkia lehtiä supertarkasti. Lopulta sieltä löytyi kuin löytyikin pikkiriikkisten ötököiden liikettä ja ripsiäishyökkäys varmistui. Lähdin metsästämään tietäjien vinkkaamaa ainoaa (?) tuholaisainetta joka tepsii ripsiäisiin, ja sain lopulta mennä bussilla Lielahteen koska yhdessäkään keskustan kaupassa ei tätä superainetta ollut (Substral Tuhohyönteis-Spray).
Tuholaistorjunta-vinkkien yhteydessä sain muitakin vinkkejä kasvienhoitoon, minua mm. muistutettiin lannoittamisesta (! 🙏🏻). Todellakin - olen aina ollut se kasvinomistaja, joka ei tiedä muusta mitään mutta kastelee kasvinsa ja vaihtaa mullat säännöllisesti. En ole eläissäni käyttänyt viherkasvien lannoitteita.
Tuumasta toimeen, ja ostin Substral-tuhoaineen lisäksi myös kastelulannoitetta.
Tulos: sain ripsiäiset selätettyä JA peikonlehdet räjähtivät kukoistukseen..!
Ei mennyt kauaa, kun uusia lehtiä alkoi kasvaa kohisten. Uudet lehdet olivat myös eri laatuisia kuin vanhat: ne olivat isompia, tummemman vihreitä ja jäntevämpiä. Eikä siinä kaikki: heinäkuussa havaitsin yhdessä peikoistani viimein REIÄLLISEN lehden...! Se oli vain alkua - reiällisiä lehtiä alkoi tulla lisää - ja jokaisessa uudessa lehdessä tuntui olevan edellistä enemmän reikiä..!
Se Ensimmäinen Reikä! 😍
Peikonlehteäni ei enää tunnista samaksi kasviksi kuin vuosi sitten. 💚 Emokasvi (kuvassa) on kasvanut neljä-viisi kertaa suuremmaksi ja vanhat pikkuiset lehdet jäävät nyt täysin uusien jättilehtien varjoon.
Pienempi pistokkaistakin on kasvattanut vuoden hiljaiselon jälkeen kuusi uutta lehteä joista kaksi on reiällisiä. ☺️
Haluan sanoa tämän - ehkä erikoisen - viherkasvipäivityksen myötä, että apu, jonka olen teiltä saanut kasvieni suhteen, on tuonut kasveilleni uuden elämän ja minulle valtavasti iloa! Iso kiitos siis teille! 🙏🏻
.
Kotini huonekasvien kehitys:
Kevät 2022 - ja uudet kukkapöydät
Kesä 2022
Alkusyksy 2023
Kasvit ovat nyt merkittävin sisustuselementtini. ☺️ Hiljattain otin pistokkaita myös rönsyliljastani, ja istutan kolme uutta liljaa rönsyilemään olohuoneeseen.
. . .
Viimeisin käänne on tämä: Thessalonikin viikon aikana yhden peikonlehden lehti oli mennyt tämän näköiseksi. Kuluneen viikon aikana myös muihin lehtiin on alkanut tulla samanlaisia ruskeita laikkuja.
Pelästyin, että mun kasveihin on taas iskenyt tuholaisia ja tutkin kasvit otsalampun valossa niin tarkasti kuin pystyin. Tällä kertaa ei kuitenkaan löytynyt merkkiäkään ripsiäisistä tai muistakaan hyönteisistä. Lehdissä on ainoastaan laikkuja.
Kipitin lähimpään kukkakauppaan kysymään apua ja lähetinpä myös kuvan eräälle kasviharrastajalle. Sain kuulla, että kyse on todennäköisesti liian kuivasta huoneilmasta tai siitä, että on kasteltu liikaa suhteessa valon määrään. Kukkakaupan omistaja sanoi, että hänen peikkonsa lehdet tekevät noin, jos kasvi on liian lähellä lämpöpatteria.
Nyt mun täytyy kiinnittää entistä paremmin huomiota kasteluun. Ja alkaa suihkutella lehtiä. Ehkä vetää kasvit myös kauemmas lämpöpatterista.
Ihan kuin lapsista tai lemmikeistä, sitä on huolissaan kasveistaan. 💚
Iloissaan ja huolissaan, sitä se kiintymys tuottaa.
Aion seuraavaksi hankkia kasveilleni kukkalampun. Saa antaa vinkkejä hyvistä sellaisista, jos tiedätte. ☺️
Mukavaa sunnuntai-iltaa kaikille ja kiva, kun luit Peikonlehteni tarinan. :)
*
Jatkoa peikonlehtien tarinalle:
Osa 2: kun viherkasvit riistäytyvät käsistä
Osa 3: peikonlehtien kuulumiset; komedian ainekset kasassa
Johan pomppasi - perusvoide uudelle tasolle, nimittäin! 😮
Kuulin jokin aika sitten lääkäritutultani Orionin uudesta Probicare Pro -perusvoiteesta. Hän kysyi uteliaana, joko olin ehtinyt tutustua kyseiseen voiteeseen.
Googlasin tuotteen ja incin nähtyäni marssin saman tien ostamaan voiteen testiin - voiko perusvoide näyttää tältä? 🤩 Nyt on perusvoiteidenkin maailmassa virallisesti hypätty trendiainesosien kärryille. Merkittävää on myös kasviöljyjen käytön lisääntyminen.
Orionin Probicare Pro -voide sisältää probioottista lactococcus-uutetta, riisinleseöljyä, jojobaöljyä ja bakuchiolia. Wow! Lisäksi voide tuntuu iholla todella miellyttävältä ja erittäin kosteuttavalta.
Tässä inci avattuna. Merkkasin tekniset aineet vihreällä, kosteuttavat aineet sinisellä, pehmentävät lipidiaineet oranssilla ja erityisaktiiviaineet pinkillä.
Vesi - emulsiopohjan vesiosuus
Butyleeniglykoli - kosteutta sitova ja antimikrobinen aine
Fermentoitu Lactococcus-lysaatti - probioottinen solu-uute, vahvistaa ihon suojabarriääriä
Riisinleseöljy - pehmentävä, kosteuttava ja antioksidanttinen aine.
PEG-6 stearaatti - emulgaattori
Glyseroli - kosteutta sitova aine
Jojobaöljy - pehmentävä ja hoitava aine
Glykolistearaatti - emulgaattori (myös kosteuttava & pehmentävä aine)
Bakuchiol - ihoa uudistava ja antioksidanttinen aine
Ksantaanikumi - koostumusta tihentävä aine
Natriumlaktaatti - pH:ta säätävä mutta myös kosteutta sitova aine
PEG-32 stearaatti - emulgaattori
Ollakseen perusvoide, tässä on mielestäni kerrassaan oivallinen kattaus ainesosia! Toki PEG-yhdisteisiin liittyy oma kontroversiansa, koska niiden valmistuksessa syntyy epäpuhtauksia, joiden päätymisestä ihonhoitotuotteisiin jotkin tahot ovat huolissaan. Kaiken kaikkiaan PEG-yhdisteiden turvallisuusprofiili on kuitenkin erittäin hyvä, ja niitä käytetään laajasti niin normikosmetiikassa kuin perus- ja lääkevoiteissa. Jos haluaa käyttää apteekin perusvoiteita, PEG-yhdisteiltä on vaikea välttyä.
Erityisiksi hyvis-ainesosiksi nostan riisinleseöljyn, jojobaöljyn, probioottisen uutteen sekä tietysti bakuchiolin. (Ja vanha kunnon glyseroli on totta kai erinomainen humektantti.) Tässä huomataan jälleen, että vaikka apteekkikosmetiikka suosii synteettisiä öljyjä allergiariskin vähentämiseksi, lääketehtaatkaan eivät kiistä kasviöljyjen etuja. Kasviöljyjä tapaa nykyään myös perusvoiteista, ja vaikka se ei ole yleistä, näitäkin vaihtoehtoja löytyy.
Jojobaöljy tunnetaan neutraalina ja kaikille ihotyypeille sopivana kosteuttavana kasviöljynä. Koska se muistuttaa rakenteeltaan ihon omia rasvoja, se imeytyy hyvin aiheuttaen vain harvoin ärsytystä tai ihon tukkiutumista.
Riisinleseöljy on aivan huippuhyvä öljy kuivalle ja ikääntyneelle iholle. Se sisältää runsaasti anti-inflammatorisia antioksidantteja minkä puolesta se myös rauhoittaa ihoa. Linolihappo tukee ihon suojabarriäärin toimintoja.
Probioottiset uutteet eli postbiootit vahvistavat ihon omaa puolustusmekanismia lisäämällä ihon hyvismikrobeja ja vähentämällä patogeenien sisäänpääsyä.
Bakuchiol, tuo 2020-luvun kenties juhlituin kosmetiikan sankari, uudistaa ihoa sekä lievittää epäpuhtauksia.
Kenelle?
Probicare Pro -voide on kehitetty kasvoille ja sopii kaikille ihotyypeille, myös rasvoittuvalle ja epäpuhtaalle. (Saatavilla on myös koko vartalolle tarkoitettu vihreään tuubiin pakattu Probicare-voide, mutta se ei sisällä bakuchiolia.)
Voide on hajusteeton, mutta siinä on aistittavissa raaka-aineiden ominaistuoksu. Itse erotan heti ainakin bakuchiolin ei-niin-miellyttävän, hieman petroli-maisen ominaistuoksun, mutta se ei ole vahva.
Yllätyin, miten kosteuttavalta ja miellyttävältä tämä tuntuu iholla! Kasviöljyjen läsnäolon kyllä tuntee (myönteisesti!), ja tämä tuntuu ihan erilaiselta kuin vaikka Aqualan L joka on täyssynteettinen voide. Voidetuntuma on kevyen ja semitäyteläisen välimaastossa, ja minusta voide tuntuu kasvoilla jopa aika raikkaalta.
Tässä on perusvoide, jolle meikäläisenkin on annettava suositus! Hintaa 100g tuubilla on 16,90€.