Tässäpä yksi näitä postausraakileita, joka on odottanut luonnoksissa varmaan puolitoista vuotta :)

Alunperin minun piti jakaa vain siskoltani saama vinkki "kreikkalaiseen" soijajogurttiin, mutta viime keväänä löysin vielä kaksi uutta tapaa kuohkeuttaa ja täyteläistää (soija)jogurtti. Nyt kaikki kolme pääsevät ulos yhdessä läjässä :)

Olen antitrendikkäästi maitotuotteiden (paitsi itse maidon) suurkuluttaja, ja syön päivittäin erilaisia sekoituksia jogurttia, rahkaa ja raejuustoa. Jos oikein haluan herkutella, lisään mixeihin myös ricottaa tai mascarponea. Onnekseni maitotuotteet eivät aiheuta minulle vatsaoireita joten saatan syödä niitä vaikka kuinka paljon. Kuitenkin, koska haluan pitää jonkinlaisen balanssin ravintoni eläin- ja kasvirasvoissa, syön osan jogurtista soijajogurttina. Samalla logiikalla (vaikkakin myös maku ja hiilaripitoisuus vaikuttavat vahvasti asiaan), käytän kahvissa soijamaitoa lehmänmaidon sijaan. Koska syön myös runsaasti juustoa, pidän järkevänä korvata osa perinteisistä maitotuotteista soijatuotteilla ja saada näin tasapainoisempi suhde kovien ja pehmeiden rasvojen välille.

Tällä pohjalla ennen niin valtavasti kuluttamani kreikkalainen ja turkkilainen jogurtti ovat vaihtuneet lähes yksinomaan soijajogurttiin. Maustamattoman soijajogurtin maku jakaa mielipiteitä ja on tottumiskysymys. Soijajogurtti on mielestäni parhaimmillaan joko sekoitettuna muihin maitotuotteisiin, maustettuna marjoilla tai myslillä ja/tai tuunattuna yhdellä tänään esitellyistä jipoista.

1 Valutuskuohkeutus eli "kreikkalainen" soijajogurtti

Soijajogurtin rakenne on tunnetusti ohut ja vesimäinen, ja rasvaprosentti on aina sama (2%). Paksumpia, rasvapitoisempia versioita ei markkinoilta löydy. Täyteläisemmän soijajogurtin kaipuussaan siskoni oli keksinyt valuttaa soijajogurtin kreikkalaisten jogurttien tapaan, ja sehän toimii!

Saadaksesi kermaisemman soijajogurtin, kaada purkin sisältö harsolla vuorattuun siivilään, laita siivilä kulhoon ja kulho jääkaappiin. Anna valua yön yli. Aamulla sinulla on "kreikkalainen soijajogurtti" :) Mums!

Valutettu jogurtti säilyy jääkaapissa useita päiviä.

2 Lesitiinikuohkeutus

Tämän kikan opin Fitfarm-ruokavaliokokeilulla viime keväänä.

Ruokavalioni mukaan minun tuli sekoittaa jokailtaiseen rahka-annokseeni ruokalusikallinen lesitiinirakeita. Aiemmin lesitiini on ollut minulle tuttu lähinnä suklaalevyjen ainesosalistoista, soijalesitiiniä käytetään suklaassa emulgaattorina. Fitfarm-valmentajaltani opin, että lesitiini on myös tärkeä aine elimistön rasva-aineenvaihdunnan kannalta. Lesitiini itsessään koostuu pääosin fosfolipideistä eli on lähes pelkkää rasvaa, mutta "hyvää rasvaa" ja edistää elimistön rasva-aineenvaihduntaa. Sittemmin olen havainnut, että lesitiini on monen kuntosaliharrastajan suosima ravintolisä.

Kun ensimmäiset kerrat sekoitin lesitiinirakeita rahkaani, olin vähän että yäk. Rakeiden ominaismaku ei ole erityisen vahva, mutta eivät ne minusta myöskään parantaneet rahkasekoituksen makua.

Kerran en ehtinyt syödä rahkaa vaan se jäi rakeineen jääkaappiin pariksi tunniksi. Kun otin sen uudelleen esiin olivat rakeet sulaneet kuin pieniksi keltaisiksi kinuskipisaroiksi. Sekoitin pisarat rahkaan ja nyt makuelämys oli ihan toinen, ei pelkästään maun vaan ennen kaikkea koostumuksen kannalta. Jäykkä, rasvaton rahka oli muuttunut liukkaan vanukasmaiseksi. Täyteläiseksi, mutta aivan eri tavalla täyteläiseksi kuin miltä korkeamman maitorasvaprosentin omaava rahka maistuu. Vaikka lesitiini on rasvaa, se ei tuo samanlaista rasvaista makua kuin eläinrasva. Olin aivan ihastunut.

Myöhemmin aloin sekoittaa lesitiiniä myös soijajogurttiin, ja transformaatio on yhtä mieleinen. Lirusta jogurtista tulee samettisen kuohkea ja kreemimäinen. Vähän kuin vanukas. Oma annostussuhteeni on noin ruokalusikallinen kahteen desiin jogurttia, suuremmalla lesitiinipitoisuudella saa epäilemättä yhä vain vanukasmaisemman tuloksen.

Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan :) Efektiä ei tule tajunneeksi jos vain tekee ohjeen mukaan eli sekoittaa rakeet rahkaan tai jogurttiin (tai puuroon, smoothieen...) ja syö samantien. Rakeiden kunnollinen liukeneminen ja kermaistumisefekti vaatii vähintään tunnin seisomisajan, ne eivät sula kovin nopeasti. Itse teenkin aina niin, että laitan rakeet jogurttiin jo edellisenä iltana tai heti ensimmäiseksi aamulla herättyä, niin jogu ehtii kermaistua ruokailuun mennessä :)

3 Proteiinijauhekuohkeutus

Myös tämän kikan opin Fitfarm-ruokavalion kautta, tosin oman ohjemuokkauksen kautta.

Ruokavaliooni kuului välipalana proteiinijauhepitoinen smoothie, jota en kuitenkaan onnistunut mahduttamaan päivittäisiin aterioihini. Koska smoothien sisältämä proteiini- ja energialisä oli kuitenkin valmentajan mielestä tärkeä, se lisättiin osaksi aamiaista joka puolestaan oli minulle alun perin energiamäärältään aivan liian pieni.

En oikein ole pirtelöihmisiä ylipäänsä, joten muutin smoothien jogurtiksi; sekoitin protskujauheen ja määrätyt hedelmät tai marjat ja pähkinät (käytännössä omatekoisen siemenmyslin) veden sijasta pieneen määrään soijajogurttia. Totesin, että heraproteiinijauheella oli lirujogurtin koostumukseen positiivinen vaikutus: vetisyys katosi ja jogurtista tuli kuohkeaa ja paksumpaa. Ei samettista niinkuin lesitiinillä tai valuttamalla, koska heraproteiinijauhe on rasvatonta, mutta kuitenkin ihan erilaista kuin ilman jauhelisää. Kuohkea on juuri oikea sana.

Käyttämäni mittasuhde on 5 g proteiinijauhetta 100 g soijajogurttia.

Lesitiinituunaus on kaikkein eniten mieleeni ja nykyään minulla kulkeekin lesitiiniraepussi mukana aina reissuissakin. :) Täytyy joskus kokeilla lesitiiniä myös puuroon, voisin kuvitella että sillä saa täyteläistettyä kivasti veteen keitetyn puuron.

.

Kaikkia kolmea kuohkeutuskikkaa voi totta kai käyttää soijajogurtin lisäksi myös tavalliseen luonnonjogurttiin. Maitojogurtista vain on jo valmiiksi saatavilla ohuempia ja täyteläisempiä koostumuksia mutta soijaversiosta ei. Mielestäni myös lesitiinin ja heraproteiinijauheen maku sopii paremmin yhteen soijajogurtin kuin maitojogurtin kanssa. Koska soijajogu on itsessään niin pliisun makuista, ei lesitiinin ja heran oma maku heikennä makuelämystä vaan päinvastoin parantaa sitä, kun taas maitojogurtin miellyttävänä pidettyyn ominaismakuun ei moni mielellään kajoa. :)

”Saanko kysyä yhtä juttua”, sanoi lukijani Vilma viime viikon perjantaina, kun istuin hänen ja miehensä viihtyisässä purjeveneessä Maarianhaminan itäsatamassa. ”Miltä tuntuu olla tunnettu? Miltä tuntuu kun niin moni tietää kuka sä olet ja varmaan tunnistaa kadulla?”

Menin vähän hämmennyksiin. Olenko minä tunnettu? Voiko minusta käyttää sellaista ilmaisua? Kerroin Vilmalle, ettei minulla ole sellaista kokemusta itsestäni, tuntui melkein kiusalliselta edes spekuloida asiaa. Vilma oli toista mieltä ja myönsi jopa jännittäneensä tapaamistamme, kun minä olen, öh, tunnettu. Karkkipäivän Sanni. Joku jännittää minun tapaamistani...?

Minun mielessäni ’tunnettuja’ ovat julkkikset, poliitikot ja muut julkisuudessa paljon olevat henkilöt, jotka syystä tai toisesta esiintyvät eri medioissa niin usein että heistä tulee kansalle "tuttuja". Minä esiinnyn vain omassa mediassani, blogissani.

Ovatko kaikki julkista blogia pitävät henkilöt tunnettuja koska heillä on netissä sivusto, jota kellä tahansa on mahdollisuus lukea? Jos eivät, niin miten määritellään ’tunnettu bloggaaja’? Lukijamäärien perusteella? Julkisuushakuisuuden perusteella? Keskustelupalstojen perusteella..? ”Noniin, minusta on nyt kirjoitettu Vauvaan 12 ketjua, olen tunnettu!”

Itse asiassa sain saman tyyppisen kysymyksen keväällä eräässä Skype-haastattelussa, jossa eräs toinen lukijani haastatteli minua pro gradu -tutkielmaansa aiheesta ”yksityisyyden hallinta blogeissa”. Minua pyydettiin pohtimaan, miten koen yksityisyyden ja tunnettuuden rajat, ja miltä tuntuu kun vaikka tunnistetaan kaupungilla. Tuolloinkin pasmat menivät sekaisin ja tunsin oloni kiusaantuneeksi ja oudoksi. Siis mitä, olenko minä jostain perspektiivistä tunnettu? Kirjoittelen netissä jostain kosmetiikkapurkeista ja juustoaddiktiostani.

Mistä sitä itse tietää onko jollain lailla tunnettu, kun eihän sitä konkreettisesti voi nähdä tai tuntea? Kun linkki julkisuuteen on vain se oma palsta netissä eikä naama korista lehtiä eikä heilu jossain kaikenmaailman tosi-tv-ohjelmissa tai visailuissa? Toki on henkilöitä, jotka ovat alunperinkin aloittaneet blogin tavoitellakseen julkisuutta ja heitä miellyttää ajatus oman nimen ja naaman tunnistettavuudesta, mutta se on eri juttu. Tosin en tiedä kuinka monesta tällaisesta henkilöstä sitten lopulta tulee tunnettu. Uskon, että valtaosa bloggaajista kirjoittaa blogiaan ihan muiden asioiden kuin "kuuluisuuden" motivoimana. Minäkin kuulun tähän porukkaan.

Tiedän, että Suomessakin on tosi suosittuja bloggaajia jotka voisi jopa nähdä julkkiksina, kuten Mungolife-Anna ja ehkä WTD-Nata (ja joo, näin Linda Juholan Ruotsin TV:ssä kun istuin viimeksi laivassa Turusta Maarianhaminaan), mutta kovin monen muun bloggaajan kohdalla en osaisi käyttää ilmaisua ’tunnettu’.

Indiedays-kollegani Annika O. oli pari vuotta sitten yksi Suomen googlatuimpia ihmisiä (ja on ehkä edelleen..?), ja tuolla perusteella henkilöä kai voi jo pitää varsin tunnettuna. Itse en kuitenkaan osaa nähdä Annikaa julkkiksena (anteeksi Annika), juuri siksi kun hän on bloggaaja. Voi tietysti olla, että kuulun tässä asiassa ja kokemuksessa vain väärään ikäpolveen ja bloggaajien julkkis-status on vahvempi nuoremman ikäluokan keskuudessa. Mitä muut mun ikätoverit sanovat..?

Blogikulttuuri on erilaista eri maissa, ja esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassahan monet bloggaajat ovat julkkisasemassa siinä missä missit ja ministeritkin. Ja onhan siellä niitä bloggaajamiljonäärejäkin. Mutta Suomessa on eri meininki, täällä blogiscene on edelleen paljon arkisempi ja maanläheisempi. Ainakin minun mielestäni. Ei täällä bloggaajat mun mielestä ole mitään "somebodyja" :)

Mitä te ajattelette bloggaajien tunnettuudesta? Mikä määrittelee, onko joku blogi tai bloggaaja ’tunnettu’?

Onko Suomessa teidän mielestänne julkkisbloggaajia?

Silmäpussibloggaaja nuotiolla :)

P.S. Olisi muuten tosi kiinnostavaa kuulla kommentti aiheeseen myös joltain näiltä suosituimmilta bloggaajilta, kuten juuri Annikalta, Annalta tai Lindalta. Kokevatko he itsensä kuuluisiksi tai suorastaan julkkiksiksi..?

Heh, tässä aika odottamaton raportin aihe ja ehkä ihan turhakin ("No so what, monilla muilla iho oireilee kaiken aikaa"), mutta kun tällainen tapahtuu ensimmäistä kertaa koskaan niin täytyyhän siitä nyt kirjoittaa omaan kosmetiikka-aiheiseen blogiin. :)

Kuten otsikosta näkee, sain ensimmäistä kertaa ärsytysreaktion kosmetiikkatuotteesta. Ihoni on yhtä omituista vuotta lukuunottamatta (tämä oli lukion kolmannella mutta se olisi jo oman postauksensa aihe, vuosi päättyi Roaccutan-kuuriin) ollut aina helppo ja herkästi reagoivan vastakohta, sille ovat sopineet mitkä voiteet ja putsarit tahansa ja ainoastaan meikkituotteet ovat välillä aiheuttaneet vähemmän mieleisiä oireita kuten epäpuhtauksia.

Aloitin tällä viikolla Tshekistä ostamani Havlik Apoteka -luonnonkosmetiikkatuotteiden testauksen, ja voide nimeltään Cesky Krem on nyt kolmena iltana peräjälkeen saanut ihoni ärtymään.

Kun laitoin välillä toista voidetta, iho ei reagoinut, joten reaktion täytyy johtua Cesky Kremistä.

Heti voiteen levityksen jälkeen kasvojeni vasenta puolta alkoi kihelmöidä. Muutamaan kohtaan nousi paukama ja iho ympärillä alkoi punoittaa. (Kuvat ovat vähän ylivalottuneita, en saanut oireita ikuistettua yhtä "pahana" miltä ne näyttivät livenä.)

Muutaman minuutin kuluttua yksi paukamista laajeni melkein sentin levyiseksi, vähän hyttysenpistoa muistuttavaksi patiksi jota kutitti vietävästi. Patin koko ei tule kuvassa esiin mutta se oli aika iso, turvonnut alue jatkui laajemmalla ihon alla. Reaktio on toistunut voimakkaampana seuraavien kokeilukertojen myötä.

Aamulla paukama on kadonnut.

Monet iho-oireet, joita helposti pidetään allergisena reaktiona, ovat muuten ärsytysreaktioita, eivät allergiaa. Minun kohdallani kyse on mitä ilmeisimmin ärsytysreaktiosta. Kosmetiikan aiheuttaman ärsytys- ja allergiareaktion erottaa niiden alkamisajasta; allerginen reaktio on yleensä viivästynyttä ihokosketusallergiaa ja ilmenee 1-4 päivän viiveellä. Ärsytysreaktio taas näkyy iholla välittömästi sen jälkeen kun tuotetta on laittanut iholle. Usein ärsytysoire myös helpottaa kun tuotteen pesee pois, allergisessa reaktiossa oireet saattavat pysyä iholla pitkään ja vaatia hoitoa.

Joku muu ehkä huolestuisi tai olisi vähintään harmissaan kun muuten hyvä voide aiheuttaa tällaista, minä taas pidän tätä hurjan kiinnostavana :)

Mikähän kumma tässä voiteessa aiheuttaa reaktion? Olen käyttänyt vuosien saatossa, etenkin blogivuosien aikana kymmeniä ja kymmeniä erityyppisiä voiteita niin normi- kuin luonnonkosmetiikan puolelta ja voisin kuvitella ihoni altistuneen kaikille mahdollisille kemikaalikombinaatioille. (Luonnonkosmetiikan ainesosatkin muuten ovat kemikaaleja, välillä näkee jonkun puhuvan kemikaaleista kuin ne liittyisivät vain synteettiseen kosmetiikkaan mutta kyllä kasviuutekin on kemikaali siinä missä syklopentasiloksaani).

Tuntumaltaan Cesky Krem muistuttaa hyvin paljon Dr. Hauschkan Melissa-voidetta, ja siinä onkin sitruunamelissaa. En bongaa voiteen incistä mitään sellaisia ainesosia jotka ainakaan näin suoralta kädeltä vaikuttaisivat tuntemattomilta ja iholleni uusilta.

Havlik Apotekan sivuilla tuotetiedot lukevat vain tshekiksi, ja käännyin Google Translaten puoleen saadakseni lisätietoa tuotteesta:

"Ainekset ostimme tuntemattomalta kasviparantajalta"...? Mmm, okei... :D Mitähän lie parantaja sekoitukseensa laittanut? ^_^

Nojoo, Google-kääntäjää voi lähinnä käyttää viihdetarkoituksiin, se tiedetään. :)

.

En usko että reaktion aiheuttaja selviää, mutta teki mieli kirjoittaa tästä kokemuksesta kun se osoittaa, että on olemassa ainesosia, joista näköjään minunkin "kaiken kestävä" ihoni ärtyy.

Muut Havlik Apotekan tuotteet eivät ole aiheuttaneet oireita.

*

Heitetäänpä loppuun kysymys, kuinka moni Karkkipäivän lukijoista on (selvitetysti) allerginen jollekin kosmetiikan ainesosalle?

*

P.S. Aiheeseen mitenkään liittymätön tiedote mutta laitan sen nyt tähän kun en viitsi erillistä postausta tehdä näin lyhyestä vaikkakin superkivasta uutisesta: Biodelly Shop on tällä viikolla avannut ovensa Turussa osoitteessa Rauhankatu 10. :)

Avajaisten kunniaksi Biodelly tarjoaa kaikki normaalihintaiset tuotteet -15%, tarjous on voimassa niin myymälässä kuin verkkokaupassakin sunnuntaihin 21.8. saakka. Verkkokaupassa edun saa koodilla BEAUTYSHOP.