Olin saanut lukijaltani joululahjan Kauneuden & Terveyden toimitukseen. Se lähetettiin sieltä kotiosoitteeseeni ja sain sen juuri sopivasti päivää ennen kuin lähdin joulun viettoon pohjoiseen.
Oma kalenteriluukkuni 25. :)
Kiitos sinulle, kuka ikinä oletkaan. :) Eleesi lämmitti enemmän kuin kahdetkymmenet lapaset...!
Olen niin otettu etten tiedä mitä sanoa.
....ja arvatkaa mistä lapasten kuvio on peräisin...
siitä Bath & Body Worksin ihanasta kynttilästä johon kerroin marraskuussa ihastuneeni :)
Aaawww...!!!
En oikein keksi muuta sanottavaa kuin että voi miten sympaattisia ihmisiä maailmaan mahtuu. <3
Olette valtavan rakkaita, lukijani.
Ja toivottavasti Sinä, nimetön lukijani joka lähetit lapaset, et puolestasi pahastu siitä että julkaisin kuvan kirjeestäsi (peitin kuitenkin henkilökohtaisimman osuuden). Tämä oli ainoa tapa kertoa Sinulle että lahja tavoitti minut ja kiittää Sinua. :)
*
Olen lukenut aamupäivän ajan muistojanne liittyen eiliseen blogin joulukalenteriluukkuun ja myös ne ovat lämmittäneet mieltä. Julkaisen ne maanantaina etteivät arvontasivustojen kautta tulleet saa tilaisuutta kopioida muistojanne omiin osallistumisvastauksiinsa. Sillä sen jos minkä luukun palkinnon haluan menevän oikeasti lukijalleni :)
Ihanaa joulupäivää kaikille :)
Tähän vielä Alerionin jouluterveiset ^_^ Kuume on kuulema laskenut ja pieni viettää joulua vähintään hyvällä ruokahalulla :) <3
Luin eilen jutun pienestä orivarsasta joka sai minut liikuttumaan niin, että haluan jakaa pikkuisen tarinan teidänkin kanssa. Koska se on niin hyvän mielen juttu.
Osa teistä on ehkä lukenut tästä lehdistä tai muusta mediasta, tosin en tiedä kuinka laajasti pikku-orin tarinasta on kirjoitettu Pirkanmaan ulkopuolella. Minä luin uutisen Aamulehdestä, se oli julkaistu jo 10. joulukuuta mutta näin jutun vasta nyt kun siskoni lähetti siihen linkin. Me olemme tällaisia hyvän mielen sympaattisten eläinjuttujen jakajia :)
Jutun kuvat: Tarja Väätänen.
Mänttään syntyi viime toukokuussa vinoturpainen varsa.
Sillä on harvinainen wry nose -kasvuhäiriö: turpa alkaa kasvaa kasvupisteen ympärille. Alaleuka on suora mutta yläleuka vääntynyt. Koska vinosta turvasta seuraa monenlaisia ongelmia, on monen wry nosen kohtalo tulla laitetuksi pois. Toinen vaihtoehto on kallis korjausleikkaus, joita tekee maailmassa vain harva eläinlääkäri.
Alerion ja emä Lara
Orin nimeksi tuli Alerion. Nimi tulee tarun myyttisestä raajarikosta linnusta joka kuvataan ilman nokkaa ja jalkoja.
Suurin osa Suomessa syntyneistä wry nose -hevosista on lopetettu, mutta Alerionin omistaja Tarja Väätänen päätti satsata leikkaukseen.
Alerionin eli Ripun elämä on ollut rankkaa, mutta pieni on osoittanut olevansa taistelijaluonne. Ensimmäiset 6 kuukautta Tarja Väätänen juotti sitä tuttipullolla sillä varsa ei voinut vinon turpansa vuoksi imeä kunnolla emänsä maitoa. Varsa vahvistui ja osoitti sitkeytensä, siitä kasvoi ponteva ja elämänhaluinen nuori ori. Aamulehden jutussa Väätänen kertoo että "jotenkin se sai nyhdettyä heinää, takahampaissa ei onneksi ollut vikaa joten se pystyi jauhamaan ruoan suussaan".
Ystävät, tutut ja vieraatkin lahjoittivat rahaa ja leikkaussumma saatiin kokoon.
Leikkauspäivä koitti viimein itsenäisyyspäivänä. Leikkauspaikaksi oli valikoitunut Ruotsin Malmö jossa vaativa nukutus osattiin tehdä. Toinen kirurgeista oli tanskalainen, toinen lensi paikalle Yhdysvalloista saakka.
Leikkaus kesti 4,5 tuntia ja kaikki meni hyvin. Uusi yläleuka muokattiin orin omasta kylkiluusta.
Viisi päivää myöhemmin Rippu palasi kotiin Mänttään ja viettää nyt toipilasaikaa kotitallissaan. Kaikki on mennyt tähän saakka hyvin ja Rippu on jo päässyt ulkoilemaan ja juoksemaan maneesiinkin. Se kuulema "syö, syö ja syö", Tarja Väätänen kertoo.
Minulle tulee tällaisista uutisista niin valtavan hyvä mieli. Monen mielestä vammaiseen varsaan satsaamisessa ei olisi mitään järkeä, kun ei hevosesta koskaan tule terveen kaltaista eikä siitä saa terveen eläimen hyötyä. Osan mielestä tämänkin rahan olisi voinut laittaa johonkin tärkeämpään kuten lasten syöpäsäätiöön tai Syyrian Aleppoon. Kunnioitan tätäkin mielipidettä. Silläkin riskillä että kuulostan typerältä idealisti-tunteilija-urpolta, olen iloinen siitä, että satsataan eläimenkin elämään. Jonkun mielestä ihmiselämä on arvokkaampi kuin eläimen, mutta minä en osaa nähdä asiaa sillä lailla mustavalkoisesti. Minä iloitsen siitä että eläimiäkin autetaan <3 Kaikkeen apuun ei aina voi liittää järki- tai hyötyarvotuksia. Joskus on toimittava niinkuin sydän sanoo, ja juuri niin teki Alerion-varsan omistaja.
Liityin heti seuraamaan Alerionin Facebook-sivua ja sieltä luin tänään viimeisimmät kuulumiset: Ripulle on noussut tikkien poiston jälkeen kuumetta ja turvan tukipuikot saattavat olla ennenaikaisesti irtoamassa. Nyt vain paljon tsemppienergiaa taistelija-Ripulle, toivotaan että kuume laskee ja Rippu pääsee viettämään joulua hyvissä voimissa!
Aamulehti seuraa Alerionin selviämistarinaa. Aiemmin julkaistut jutut voi lukea täältä ja täältä. Alerionin kuulumisia voi seurata myös Facebookissa.
Jatketaan Niilon "pihahoitojen" esittelyä vartalotuotteiden osalta.
Yhteenvetona seitsemän tuotteen Neal's Yard Remedies -kokemuksen pohjalta voin todeta, että NYRistä päällimmäisenä jää mieleen vahva eteerisiin öljyihin pohjautuva tuoksumaailma. Mitä koostumuksiin tulee, sarja nojaa perinteinen - moderni -akselilla enemmänkin perinteisen suuntaan. Jos tätä sarjaa sokkotestaisi, ei jäisi epäilystäkään että kyseessä on luonnonkosmetiikkaa.
Pakkausdesign miellyttää silmääni ja ylipäänsä merkistä on muodostunut minulle pelkän markkinointikommunikaation perusteella myönteinen mielikuva. Mielikuvaan nähden tuotekokemukset olivat ehkä aavistuksenomainen pettymys, odotin tuoksukuvausten perusteella rakastuvani tuoksuihin. Ne olivatkin sitten aivan liian vahvoja, pippurisia ja itämaisia. Tuotteiden laatu tuntui kuitenkin kautta linjan oikein hyvältä ja niin sanoakseni hieman ylellisemmältä peruspäivittäiskosmetiikkaan verrattuna.
Tuotteet olen saanut Eleven.fi-verkkokaupalta.
12,40€ / 50 ml
Erittäin voimakkaasti tuoksuva, täyteläinen käsivoide. Mintun ja bergamotin tymäkkä tuoksu on miellyttävä, mutta vahvuudeltaan nuhanenän avaavaa tasoa (mikä sopiikin minulle, sillä olen kuudetta viikkoa nuhassa... Sain USAsta jonkun todella sitkeän flunssaviruksen...).
Voide on koostumukseltaan paksua ja suhteellisen rasvaista ja sopii yökäyttöön. Erinomainen talvikuiville käsille, tosin ei yllä kosteuttavuudessaan ja ravitsevuudessaan ykköslempparieni tasolle.
22,30€ / 200 ml
Tässä erittäin hellävaraisessa suihkuvaahdossa on sama pohja kuin eilen esitellyssä Orange Flower -kasvoputsarissa: auringonkukansiemenöljy, vesi ja sodium cocoamphoacetate. Loppuincissä on liuta hoitavia ja tuoksuvia öljyjä - ja pieni tujaus etanoliakin. Kuten appelsiininkukkaputsari, tämäkään tuote ei vaahtoa. Se on ensimmäinen vaahtoamaton suihku"geeli" jota olen koskaan käyttänyt. Vaahtohan ei tunnetusti liity tuotteen pesevyyteen, mutta kuluttajan mielessä se kertoo että tuote pesee hyvin.
Vaahdottomuudessa on yksi huono puoli - tuote levittyy ja leviää iholle paljon huonommin kuin vaahtoava. Näin ollen NYRin suihkuvoide ei ole käytettävyydeltään kovin riittoisaa. Yhtä kämmenellistä ei saa kunnolla levitettyä ympäri vartaloa, tämä oli ainakin minun kokemukseni.
Tuoksu on jälleen todella voimakas ja suitsukemainen, kiitos frankincensen (suitsukepihka). Itämaisten (tai miehekkäiden) tuoksujen ystäville pop, mutta muille kenties vähän liian persoonallinen. Makeutta Neal's Yardin tuoksuissa ei ole lainkaan, ainakaan niissä seitsemässä tuotteessa joita testasin.
22,30€ / 150 g
Samalla tuoksulinjalla jatketaan. Nealin vartalokuorinta ei valitettavasti saa minulta kiitosta ja se jäi testisatsin jumboksi. Makuasioitahan nämäkin tietysti ovat, mutta tämän testaajan maku tykkää pieni- ja tiheärakeisista kuorinnoista.
Frankincense & Mandarin -kuorintavoiteessa kuorivana ainesosana on riisipuuteria ja jauhettua karpalonsiementä. Karpalonsiemenpartikkelit ovat mallia "suurpiirteinen jauhatus" ja niitä on voiteessa suhteellisen harvassa, mikä luo miedon kuorintatuloksen. Ainakin kun iho on tottunut kahvinpurukuorinnan tasoiseen megasilottavuuteen ^_^ Suosikkini Yves Rocherin kroppakuorinnat edustavat myös pienempää ja tiheämpää, hiekkamaista kuorinta-ainetyyliä ja niille NYR häviää ikävä kyllä 6-0. Muuten ainesosalista on kyllä täynnään hyviä ihoa hoitavia ainesosia oliiviöljystä montmorilloniitti-saveen, joka sekin osaltaan syväpuhdistaa ihoa.
9,40€ / 50 g
Tämän tuotteen kohdalla olisi ollut hyvä, jos olisin silmäillyt edes käyttöohjeet ennen ensimmäistä käyttöä ^_^ :D Kyseessä on nimittäin pelkkään eteerisillä öljyillä hajustettuun kookosöljyyn perustuva naamio, siinä ei ole muita ainesosia kuin kookosöljy + tuoksuöljyt (seetri, rosmariini, laventeli).
Kookosöljyhän on tunnetusti hiustenhoidon supersankareita ja ehkäpä se kaikkein tehokkaimmin hiukseen imeytyvä kasviöljy. Se tekee hyvää myös hiuspohjalle. Jos kookosöljyä (tai mitä tahansa öljyä) haluaa käyttää naamiona, se tulee levittää kuiviin hiuksiin ennen shampoopesua.
Koska en ollut lukenut Seetri-Rosmariini-tehohoidon pakkaustekstejä, aloin hieroa tuotetta päähäni normaalitapaan shampoopesun jälkeen. Vähän hölmistyin kun sormet tapasivatkin rasvaisen koostumuksen. Kosteaan tukkaan levitettynä pelkkä öljy ei jostain syystä imeydy ja hoida niin hyvin kuin kuiviin hiuksiin levitettynä (öljy-hoitoaineseos on eri juttu). En koskaan ole päässyt selvyyteen mistä se johtuu.
Pidän seetristä ja rosmariinista, ja tämän tuotteen voimakas tuoksu miellytti minua. Ihanaa aromaterapiaa...
Vähän noottia siitä että pieni 50 g purkki ei riitä moneen käsittelyyn, ehkä kolmeen jos hiukset ovat pitkät. Pakkaus saisi olla isompi, kun kyseessä ei kuitenkaan ole näytekoko.
*
Oli kyllä taas kiinnostavaa päästä tutustumaan uuteen luonnonkosmetiikkamerkkiin, kiitokset Elevenille mahdollisuuden tarjoamisesta. :) Seuraavakin testisarja on minulle ihan uusi (vaikkakin suomalaisille niin tuttu): Oriflame. Oriflamen valikoimaan lanseerattiin tänä vuonna ekosertifioitu EcoBeauty-sarja, ja se tulee olemaan seuraavana Sannin luupin alla.
