"Kuin samettinen jälkiruoka kasvoillesi". Näin kuvataan kotimaisen Ilona Luonkos -sarjan ensimmäistä tuotetta: kiinteää öljypuhdistuspalaa.

Kuulostaa lupaavalta! Ainakin sellaiselta jota meikäläinen mielellään testaa.

Ilona Luonkosin nettisivu kertoo, että sarja on "luonnonkosmetiikan asiantuntijoden ja opettajien kehittämä". Ajattelin, että nimen taakse kätkeytyy Ilona-niminen nainen, mutta ei tällä kertaa. "Luonkos" on lyhennys luonnonkosmetiikasta. Kuten viime viikolla esitelty Senja Cosmetics, myös Ilona-sarja on lanseerattu syksyllä 2018. Tuotteet valmistetaan käsityönä Naantalissa. Tällä hetkellä valikoimassa on ainoastaan öljypuhdistuskakkuja mutta sarjan on tarkoitus laajentua myöhemmin.

Sain kuivalle ja herkälle iholle kehitetyn, ylellisen Rebirth-öljykakun testiin Biodellyltä.

Kakkuja on kolme erilaista: Rebirth kuivalle iholle, Healing rasvaiselle ja epäpuhtaalle iholle sekä hajusteeton Radiant kaikille ihotyypeille ja hajusteherkille.

Pala näyttää saippualta, mutta sitä se ei ole vaan koostuu pelkästään öljyistä, rasvoista ja tuoksuaineista.

Ainesosat näyttävät tältä: kaakaovoi, kookosöljy, manteliöljy, kaakaouute, benzoehartsi, hajusteet (joiden joukossa citronellol, geraniol ja limonene eteerisistä öljyistä).

Rebirth tuoksuu todellakin huumaavalta. Tuoksu on makea, lämmin ja intensiivinen. Vaniljaisen makeasta ja balsamimaisesta, kevyesti itämaiseen vivahtavasta tuoksusta vastaa benzoehartsi. Ainetta käytetään perinteisesti suitsukkeissa. Benzoehartsiuutteella on myös kalvoa muodostava ominaisuus.

Rebirthin voimakas tuoksu ei varmaan ole kaikkien juttu, mutta minun se on :) Ahh, niiiiin ihana ja herkullinen! Jälkiruokaa kasvoille? Kyllä, allekirjoitan tämän. Hajuvesikielessä tämän tyyppisiä jälkiruokamaisen makeita tuoksuja kutsutaan "gourmand"-tuoksuiksi.

Kakkua käytetään kuivalla iholla. Ota kakku kuiviin ja puhtaisiin käsiin ja hiero sitä kämmenten välissä kunnes öljy sulaa. Levitä sitten öljy kasvoille ja hiero pyörivin liikkein kunnes meikki irtoaa. Rasvapohjaisena kakku poistaa myös vedenkestävän meikin sekä aurinkosuojatuotteet.

Tarkkasilmäiset inci-tuntijat saattoivat ainesosaluettelosta jo nähdäkin, että Ilonan puhdistuskakussa ei ole emulgaattoreita. Näin ollen öljyt eivät myöskään maitoudu ja liukene iholta vedellä huuhdellessa. Kakun sisältämät kaakaovoi, kookosöljy ja manteliöljy "vastustavat" vettä ja putsari täytyykin poistaa kasvosienellä tai -liinalla. Koin itse musliiniliinan parhaana, koska se on kevyesti karkea. Konjac-sienikin toimii hyvin, mutta jättää iholle vähän enemmän öljyjä. Esimerkiksi Sensain Sponge Chief -klassikkoliinalla sain putsarin irti kaikkein huonoiten, iholle jäi jopa meikkiä. Arvioin, että hieman karheat pyyhkeet kuten frotee tai musliini toimivat tämän kanssa parhaiten.

Mitä tuumailen tästä putsarista?

Plussaa: hellävarainen ja tehokkaasti meikin irrottava, hemmotteleva puhdistustuote. Tuntuu ylelliseltä. Hoitaa ihoa ja sopii erityisesti kuivalle iholle. Kiinteänä tuotteena sopii hyvin käsimatkatavaralla matkaavalle lentomatkustajalle, ei vie nestemäisten tuotteiden kiintiötä.

Miinusta: vaikka öljyt tosiaan liuottavat meikin tehokkaasti, on eri juttu saada irronnut meikki vielä pois kasvoilta, ja siihen tarvitaan erillinen väline eli kasvopyyhe tai sieni. Koska tuotteen lupaama vaikutus on riippuvainen toisesta tuotteesta, annan siitä pienen miinuksen. Palan mukana voisi hyvin tulla jo valmiiksi pieni kasvopyyhe. Ideaa tulevaisuuteen, Ilona Luonkos? :)

Pakkauskin kerää plussaa: rasia on valmistettu Kotkamillsin biohajoavasta kartongista.

Kaikki Ilonan öljypuhdisuskakut ovat 100% luonnollisia sekä vegaanisia. Kakku (60 g) kestää käytössä varmastikin "pienen ikuisuuden", sillä kakku on koostumukseltaan sen verran kova että yhdellä käyttökerralla öljyä sulaa vain vähän, ja pieni määrä öljyä riittää mainiosti koko kasvoille. Koostumus on erittäin liukuva ja riittoisa.

Öljypuhdistuskakku maksaa 29,90€. Sitä voi ostaa esimerkiksi Biodellyltä ja valikoiduista kivijalkamyymälöistä (Ilonan sivulla ei ole listaa jälleenmyyjistä).

Se on kuulkaa virallisesti kevät tänään!

Kävin lounaalla Näsinneulassa ihan siitä ilosta että oli kirkas päivä ja tilaisuus nauttia aurinkoisesta Tampere-maisemasta :)

Päivän meikissä persikkaiset huulet ja luomilla kullanvaaleaa, oliivinvihreää ja savuista harmaanliilaa.

Huulipuna on Benecosin ihana Peach-sävy, yksi kolmesta Benecos-suosikistani (muut ovat Pink Honey ja Pink Rose).

Kynsillä tällä viikolla käsiin saamani (heh, kirjaimellisesti) Dermosilin kevätsävy Party Dress. Niin kaunis ja heleä..! Oli tarkoitus esitellä tämä muiden Dermosilin kevätuutuuksien kanssa myöhemmin mutta en malttanut olla vapauttamatta tätä jo nyt kun se sopi etenkin tämän päivän tunnelmaan niin täydellisesti :)

Kevät..!

Tajusin, ettei minulla ole vuosien 2010 ja 2011 koralli-villityksen jälkeen ollut korallisia kynsiä varmaan vuosiin. Nyt on taas niiden aika! :-* (Kuva keskiviikolta, eri meikki. Tässä kuvassa Laveran Caramel Glam -huulipuna.)

Tämä oli tällainen nopea fiilistely/meikkilook-postaus, ei sen kummempaa asiaa :)

No, MACin kulmakynähankinnastani olisin halunnut vähän höpötellä ja vertailla Urban Decayn kynään, mutta jätetään se vielä ensi viikkoon, kun kello on jo 18 ja haluan lähteä ulos koirien kanssa. MAC on tainnut nyt kuitenkin jyrätä UD:n ohi!

Mukavaa viikonloppua :) Toivottavasti näemme lähipäivinä lisää aurinkoa :)

Olen kautta blogin kohta 10-vuotisen historian saanut lukijoilta paljon älyttömän hyviä vinkkejä niin kosmetiikasta ravintolasuosituksiin ja podcasteista lomakohteisiin. Osa on jäänyt säännöllisesti hyödynnettävien joukkoon.

Ehkä erikoisin ja samalla käytännöllisin vinkki liittyy... No, tähän:

Kuva-arvoitus: mitä tässä on? Muistaako joku vakkarilukija mihin kuva liittyy?

Se liittyy kahvinpuruihin ja niiden käsittelyyn jätteenä. Kirjoitin aiheesta keväällä 2017 erittäin paljon kommentteja keränneen postauksen Porua puruista. Yli sadassa kommentissa keskustellaan erilaisista tavoista kerätä kahvinporoja sekä biojätteen lajittelusta ylipäänsä. Tällaisestakin voidaan jutella kauneusblogissa :D

(Kauneudenhoidollisesti valveutunut käyttää kahvinporoja toki myös kuorintana ;))

Ongelmani: käytän kahvin keittoon presso-pannua, jossa purut jäävät paljon märemmiksi kuin suodattimellisessa kahvinkeittimessä tai vaikka mutteripannussa. Liian märkinä niitä ei voi laittaa biojätepussiin tai -astiaan, joten ne on kuivatettava sitä ennen. (Mihinkään vessanpönttöönhän mä en niitä kaada.)

Aiemmin olin kuivatellut puruja lautasella. Neste haihtui puruista hitaasti ja maanantaina lautaselle kaadetut purut olivat jäteastiakunnossa vasta keskiviikkona tai torstaina. Ja toki joka aamuiset päälle kaadetut purut aina lisäsivät kuivamisaikaa. Käytännössä purut kipattiin biojäteastiaan vasta viikon lopulla siinä yhteydessä kun jätepussi vietiin ulos. Keittiön työtasolla nököttävä purulautanen ei ollut mikään viehättävin näky.

Kokeilin muutamia kommenteissa annettuja vinkkejä, ja yksi jäi pysyvään käyttöön: munakennosysteemi.

Esteettisesti munakenno ei toki ole lautasta parempi, mutta muotonsa puolesta saan sen sujautettua pois näkyvistä - säilytän sitä jätekaapissa normiroskiksen päällä. Lautanen ei siinä pysy mutta munakenno, etenkin tuo isompi 15 munan, sopii roska-astian päälle kuin valettu; se on juuri sen kokoinen että asettuu tukevasti suorakulmion muotoisen sangon päälle.

Munankoloihin mahtuu reilusti kahvinpurua ja kartonki imee kosteuden tehokkaasti. Tyhjennän kuivuneet purut muutaman päivän välein biojäteastiaan, tai laitan sinne koko kennon kun se on täynnä. :)

Jei! Lieköhän tämä alun perin jotain Pirkka-niksejä :D

Ja olenpa muuten keksinyt tyhjille munakennoille toisenkin käyttötavan;

naurakaa vain mutta mä käytän niitä myös säilyketölkkien kuivaustelineenä..!

Tiedättekö miten ärsyttävää on kuivatella lasisia ja metallisia säilyketölkkejä ennen kuin ne voi lajitella keräysastiaan. En tiedä muista mutta minusta niiden pesu ja kuivatus ovat hemmetin ärsyttävää hommaa jonka joka tapauksessa kuitenkin teen. Mutisen ja huuhdon.

En halua laittaa huuhdeltuja tölkkejä kuivauskaappiin, kun monet niistä ovat vielä vähän öljyisiä (en ala hinkkaamaan astianpesuaineella öljypitoisten säilykkeiden pakkauksia, huuhtelen vain). Siinä ne sitten ovat pyörineet tiskipöydällä ja kuivuminen on kestänyt koska en saa niitä mihinkään alassuin.

Nyt kokoan ne munakenno-telineeseen jossa ne kuivuvat nopeasti..! :) Ja mahdolliset öljyt valuvat kennoon eivätkä tiskipöydälle. 👍

Ainiin, tulikohan tämäkin vinkki muinoin joltain lukijalta vai onko se suoraan Pirkasta: munakennot toimivat loistavasti myös biojätepussin pohjalla imemässä biojätteestä kosteutta, jolloin pussi ei hajoa (ainakaan yhtä herkästi kuin muuten - minulla ainakin on elämässä parikin ikimuistoista "hajosi talon rappukäytävään" -kokemusta joilta olen välttynyt munakennoniksiin siirryttyäni). Kennot maatuvat joten ne sopivat hyvin biojätteen sekaan. Munakennoista on moneksi :)

Miten te muut muuten teette kierrätettävien elintarvikepakkausten kanssa? Pesettekö niitä? Lajitteletteko ylipäänsä?