Lumenesta kirjoittaessani on käynyt ilmi, että Lumenen nykyinen laaja sarjavalikoima tiheiltä tuntuvine nimivaihdoksineen on saanut itseni lisäksi yhden jos toisenkin kuluttajan vähän "tippumaan kärryiltä", eivätkä sarjojen erot ole kaikille selviä.
Listauksia ja jäsentelyä rakastavana ihmisenä päätin tarjota avun vallitsevaan tilanteeseen :)
Tässä kaikki Lumenen ihonhoitosarjat päävaikutuksineen ja kohderyhmineen. Joko selkenee? :D
Lumenen edullisin ja simppelein perussarja, myydään tavanomaisten myyntiväylien lisäksi myös lähikaupoissa. Olen esitellyt Klassikko-sarjaa täällä. Feature-ainesosa: tupasvillauute.
Sannin lempituote sarjasta: päivävoide rasvoittuvalle ja sekaiholle.
Erikoista: vaikka Klassikko on Lumenen ihonhoitosarja siinä missä muutkin, Lumene ei sisällytä Klassikkoa valikoimaansa nettisivullaan. Klassikkoa ei "huolita" toisten rinnalle koska se on niin arkinen? Mielestäni mielenkiintoinen juttu.
Lumenen THE kosteuttava sarja. Valikoima on laajempi ja koostumukset sofistikoituneemmat kuin Klassikossa. Sarjaan kuuluu erityistuotteita kuten seerumi, kosteuttava suihke, hoitoneste ja naamio.
Feature-ainesosat: pohjoinen lähdevesi ja koivunmahla
Kenelle? Kaiken ikäisille ihon kosteutukseen. Tarjolla voidekoostumukset normaalille / sekaiholle ja kuivalle iholle.
Sannin lempituote sarjasta: kosteuttava kasvosuihke.
Katso kaikki Lähteen tuotteet Lumenen sivulta täällä.
Lumenen uusin sarja Arktis tarjoaa sekin kosteutusta, mutta eroaa Lähteestä kohderyhmällään: se on suunnattu erityisesti kuivaihoisille ja kaikki tuotteet on formuloitu täyteläisiksi ja suojaaviksi. Suojaava ja rauhoittava koostumus tekee sarjan kasvovoiteesta ihanteellisen talveen ja kylmiin, viimaisiin olosuhteisiin auttamaan ihoa vastustamaan paremmin lämpötilan vaihteluita.
Feature-ainesosat: mustikka-, kaura- ja rypsiöljy, beta-yhdiste (betaiinia ja levää)
Kenelle? Kuivaihoiselle. Kaikille ihotyypeille tarpeen mukaan vaativiin sääolosuhteisiin ja kylmään vuodenaikaan. Hajusteherkille (sarja on hajusteeton.)
Sannin lempituote sarjasta: täyteläinen seerumi <3
Arktis-esittelyni täällä. Koko valikoima Lumenen sivulla täällä.
Lumenen luonnollisin sarja, Harmonia, on lähimpänä sertifioitua luonnonkosmetiikkaa. Sarjan tuotteet tarjoavat hoitoa ja kosteutusta kuten ylemmätkin, mutta on tyyliltään ylellisempi ja elämyksellisempi ja ainesosaprofiili on hyvin erilainen.
Feature-ainesosat: pakurikääpä ja turve.
Kenelle? Luonnonkosmetiikkaa suosivalle kuluttajalle, esteetikolle (Harmonia-sarja on kaunis!), kuluttajalle joka hakee kosmetiikasta myös elämyksellisyyttä.
Sannin lempituote sarjasta: turvepohjainen puhdistusvoide.
Esittelyni sarjasta täällä. Katso koko valikoima Lumenen sivulla täällä.
Kosteuttava sarja herkkäihoisille ja hajusteallergikoille. Lempeä on ikäänkuin Lähde-sarjan sisar herkkäihoisille, se tarjoaa peruskosteutusta kaiken ikäisille mutta hajusteettomilla koostumuksilla jotka on formuloitu herkän ihon vaatimukset huomioon ottaen.
Feature-ainesosat: pohjoinen lähdevesi ja variksenmarja.
Kenelle? Herkkäihoiselle ja hajusteallergiselle.
Katso sarjan kaikki tuotteet Lumenen sivulla täällä.
Valo-sarja on ehtinyt tulla tutuksi jo monilla nimillä jotka ovat viitanneet hehkuun ja C-vitamiiniin, kuten Vitamin C + ja Bright Now. Valon voi Lähteen ohella nähdä Lumenen ydinsarjana, se sisältää Lähteen tavoin laajan kirjon erilaisia hoitotuotteita. Sarjan tunnetuin tuote on kulttistatuksen nopeasti saavuttanut hyaluronihappotiiviste.
Valo-tuotteet tuovat kosteutuksen lisäksi antioksidanttista suojaa ja kirkastavat ihoa.
Feature-ainesosat: lakkauute ja c-vitamiini.
Kenelle? Kaikille ihon kosteutukseen kun huolenaiheena on ihon sameus, tai kun iholla alkaa jo näkyä ensimmäisiä ikääntymisen merkkejä.
Sannin lempituotteet sarjassa: Arctic Berry Cocktail -tehohoito, kosteuttava kasvosuihke.
Juttuni Valo-sarjasta täällä. Katso kaikki sarjan tuotteet Lumenen sivulla täällä.
Sisu-sarjan ydinjuttu on antioksidanttisuus. Oman kokemukseni puitteissa sanoisin myös, että sarjassa on samaa elämyksellistä henkeä kuin Harmoniassa, esimerkiksi tuoksumaailma poikkeaa tavanomaisesta Lumenesta. Metsäinen, raikas tuoksu vetoaa minuun ja kohottaa elämystä. Käyttökokemus on kaiken kaikkiaan jotenkin hemmottelevampi kuin Valossa, Lähteessä tai Arktiksessa.
Feature-ainesosat: männyn kaarnauute ja kuusen oksatyviuute
Kenelle? Kiireiselle kaupunkilaiselle joka hakee ihonhoidoltaan kosteuden ohessa myös suojaa urbaanin ympäristön rasituksilta kuten saasteet sekä elämyksellisyyttä. "Fiilistelijöille".
Sannin lempituote sarjassa: kasvoöljy.
Lue esittelyni Sisusta täällä. Katso kaikki Sisun tuotteet Lumenen sivulla täällä.
Kuulas on suunnattu noin 35+ ikäisille ja se tunnettiin aiemmin nimellä Time Freeze. Sen pääfunktio on silottaa, heleyttää ja kiinteyttää ihoa. Kuulas-sarjan tunnetuimpia ja pitkäikäisimpiä tuotteita on Lumene-klassikko pikakaunistaja, sekin tunnettu monilla eri nimillä.
Feature-ainesosa: puolukkauute.
Kenelle? 30-40-vuotiaille joiden ihossa alkaa näkyä selkeämpiä ikääntymisen merkkejä kuten juonteita, kroonista sameutta ja veltostumista.
Katso Kuulas-valikoiman tuotteet Lumenen sivulla täällä.
Hehku on suunnattu noin 45 + ikäisille ja edustaa jo "heavympaa" anti-age-osastoa. Se tasoittaa ja syväkorjaa kaikkia näkyviä ikääntymisen merkkejä. Sarjan aiempi nimi oli Complete Rewind.
Feature-ainesosat: tyrniöljyn omega-rasvahapot, A- ja E-vitamiinit, peptidit.
Kenelle? Aikuiselle jonka iholla on näkyviä ikääntymisen merkkejä kuten syvempiä juonteita, aurinkovaurioita, kuivuutta ja sameutta.
Tutustu Hehku-sarjan valikoimaan Lumenen sivulla täällä.
Ajaton on tavallaan sisarsarja Hehkulle, kohderyhmä on sama, noin 45 + ikäiset. Se uudistaa, kirkastaa ja korjaa.
Miten Ajaton eroaa Hehkusta on sen erilainen teknologia, Hehkun edustaessa kenties perinteisempää anti-age-hoitoa, on Ajattomassa käytetty viimeisimpiä trendiainesosia kuten niasiiniamidia, PHA-happoa ja fermentoituja ainesosia. Ajattomassa on myös käytetty kantasoluteknologiaa, joka aiemmin oli Lumenen nyt edesmenneen Excellent Future -sarjan "juttu".
Feature-ainesosat: puolukan kantasolu-uute, fermentoitu lakka, kanervan kukkauute.
Kenelle? Aikuiselle joka haluaa hoitaa ihoaan viimeisimmän teknologian anti-age-ainesosilla. Esteetikoille.
Sannin lempituote sarjassa: silmänympärysvoide.
Lue esittelyni Ajattomasta täällä. Katso koko tuotevalikoima Lumenen sivulla täällä.
*
Toivottavasti kooste auttoi selkeyttämään Lumenen tarjontaa :) Päällekkäisyyksiä sarjoissa kenties kuitenkin on ;)
Minä lähden tästä nyt viettämään SYNTTÄREITÄ!! Ohjelmassa ulkoilua ja lukemat tiukasti pakkasella - naama voideltu Arktis-voiteella ^_^
Olin viime viikolla kokemassa totuttua harmaampaa Kaliforniaa, sekä yhden aivan mielettömän konsertin. Onneksi jälkimmäinen oli matkan päätarkoitus eikä sade lopulta vienyt kuin hyviä valokuvausmahdollisuuksia ja yhden lenkin hiekkarannalla.
Matkan ensimmäisenä ja viimeisenä päivänä aurinkoa sentään näki vähän enemmän.
Koska Los Angeles ei varsinaisesti kuulu lempparikohteisiini ja miehellä sattui olemaan kavereita San Diegon suunnalla, omistimme päivät ennen konserttia pienelle San Diego -road tripille.
Huntington Beach
Huntington Beach
Long Beach
Ajomatka Losista Diegoon taittuu runsaassa parissa tunnissa kun liikenne soljuu hyvin. Meillä ei ollut ongelmia liikenteen kanssa mutta kauniit rannikkomaisemat kivoine rantakaupunkeineen venyttivät matkaa positiivisella tavalla. Pysähdyimme Long Beachilla ja Kalifornian "Surf Citynä" tunnetulla Huntington Beachilla. Viimeistään tällä matkalla totesin pitäväni näistä Los Angelesin alueen rantakaupungeista paljon enemmän kuin Losista itsestään, ja jos vielä palaan tänne päin Kaliforniaa, majoitun joillekin näistä kivoista biitseistä.
Ajoimme Pacific Coast Highway'ta Newport Beachille saakka ja käännyimme siitä I-5:lle jota pitkin loppumatka menikin tosi nopeasti.
Illalla ihailimme upeaa auringonlaskua San Diegon edustalla sijaitsevan Coronado-saaren rannalla.
Se olikin ainoa auringonlasku joka matkalla nähtiin, muut illat olivat täysin pilvessä.
San Diegon siluetti Coronadolta päin
En ole aiemmin käynyt San Diegossa. Jo heti ensimmäisenä päivänä minulle tuli fiilis, että Diego on helpommin lähestyttävä kuin Los Angeles. Toki Diego on pienempikin, mutta kuitenkin Kalifornian toiseksi suurin kaupunki 1,5 miljoonalla asukkaallaan.
Illanviettopaikkoihin lukeutui mm. suosittu The Shout! House -baari jossa homman nimi on rock 'n roll sing-a-long kahden toisiaan vastaan "kilpailevan" pianistin tahtiin. Sunnuntai-iltana meno oli aika leppoisaa.
San Diegon yöelämässä on muuten myös suomalaisomisteinen baari, Henry's Pub. Päädyimme inspiraation puutteessa syömään sinne ensimmäisenä iltanamme. Ruokaa en suosittele, mutta viini oli hyvää ja suhteellisen edullista ^_^
Seuraavana aamuna sää näytti hetken vielä ihan mukavalta.
Mutta kun päästiin tien päälle...
Koko päivän satoi enemmän tai vähemmän taukoamatta. Lenkkeily Mission Bayn rannoilla vaihtui rantojen ihailuun lähinnä autosta käsin. Heti kun kuvittelin sateen vähän hellittäneen ja astuin ulos autosta, tuli kohta taas vettä niin että ilman sateenvarjoa sain vetäytyä takaisin autoon kuin etana kuoreensa.
Kyllä harmitti, mutta minkäs säälle voi.
Kulutimme aikaa sateisen on-the-road-sightseeingin lisäksi myös La Jollan ostarissa, jossa minulla oli "pyhiinvaelluskohteena" kalifornialaisen luonnonkosmetiikkaketju Credo Beautyn liike, Credo on kuin "vihreä Sephora". Sain vinkin tästä paikasta Vegasin Sephoran (!) myyjältä toissa vuonna. Kerron Credosta lisää omassa postauksessaan.
San Diegon kolmantena päivänä aurinko pilkahti esiin noin 45 minuutin ajan. Woo-hoo!
Ajoimme Meksikon rajalla olevalle ostarille ja mietin, olenko oikeutettu saamaan Meksikon maapisteen kun olen nähnyt (!) Meksikoon ja puhelinkin meni Meksikon verkkoon... :D
Toisin kuin Los Angelesissa, San Diegossa on selkeä keskusta-alue, ja vieläpä mukavan kävely-ystävällinen sellainen. Ydinkeskustan pääkatu on historiallista Gaslamp Quarteria halkova 5th Avenue.
San Franciscon tunnelmaan ja kuvauksellisuuteen San Diegon keskustaa ei voi verrata, mutta viihdyin täällä mainiosti. Ainakin Gaslamp Quarter henkii todella rentoa ja jopa pikkukaupunkimaista tunnelmaa. Gaslampin korttelit ovat todella kivaa kävelyaluetta sateellakin. :)
San Diego tuntui sanalla sanoen ystävälliseltä, sellaiselta jota voisi mielellään käydä moikkaamassa uudestaankin. Jos sitten pääsisi rantalenkillekin <3
Ennen Losiin palaamista "to see" -listalla oli vielä La Jolla Cove merileijonineen.
La Jolla on San Diegon pohjoispuolella sijaitseva "vähän paremmin toimeentulevien" ihmisten idyllinen pikkukaupunki meren rannalla, viehättävä vierailukohde ilman merileijoniakin. Kaupungissa sijatsee mm. yksi koko Diegon alueen suosituimpia taco-instituutioita, The Taco Stand jonne on jatkuvasti pitkä jono. Jonotettuamme tovin kyllästyimme ja teimme lopulta tilauksen netin kautta jotta voisimme hyödyntää odotusaikaa. Kävimme kävelyllä ja kun palasimme, saimme vieläkin odottaa yli puoli tuntia. Yhteensä ruokaa sai odottaa 90 minuuttia - ja sinä päivänä jono oli kuulema tavallista lyhyempi. Ei siis mitään pikaruokaa. :D
Täytyy todeta, vaikka en normaalisti syö tacoja, että oli kyllä ihan p*rhanan maukas kala-taco. Odotuksen arvoinen. Toisesta söin kuoretkin kun oli niin nälkä ja käsintehty maissi-taco oli jopa oikeasti hyvän makuinen.
La Jolla Cove on ranta jossa asuu (luonnonvaraisina) sekä merileijonia että hylkeitä. Hylkeitä ei meidän vieraillessa näkynyt mutta söpöjä merileijonia sitäkin enemmän. Ihanat pötkylät..! <3
Kuvat kertovat olennaisen Losin säästä. Jos San Diegossa oli kevyemmän asteen harmaata ajoittaisilla pilvimuodostelmilla, Losissa oli, ehm, lähes masentavan harmaata. Taivas oli kuin kadonnut paksuun sumuun. Kauempana sijaitsevien rakennusten siluetteja ei kunnolla näkynyt. Tunnustan käsitelleeni alinta Rodeo Driven kuvaa ankaralla kädellä että se näyttää edes noin valoisalta.
Paikalliset kommentoivat sään outoutta jokaisen tilaisuuden tullen. "It's like, never like this!"
Iloinen, värikäs Venice Beach oli tällä kertaa "vähän" eri näköinen kuin edellisen visiittini aikaan runsas vuosi sitten.
Oikeastaan minusta oli ihan kiinnostavaa nähdä Kalifornia tällaisena versiona. Eihän missään aina paista aurinko. Harmauskin kuuluu elämään.
Ja sitten oli THE ILTA. Chris Cornell I Am The Highway -tribuuttikonsertti. Se täytti ja ylitti kaikki odotukset.
Viisi tuntia aivan mieletöntä soitantaa. Paikalla oli pitkä liuta Cornellin muistoa kunnioittavia artisteja Foo Fightersista ja Metallicasta Juliette Lewisiin, Fiona Appleen ja Josh Hommeen. Illan kohokohtiin kuului Maroon 5 -yhtyeen Adam Levinen tulkinta Seasons -biisistä. Cornell sävelsi Seasons -biisin Cameron Crowen elokuvaan Singles vuodelta 1992.
Maroon 5 ei kolahda minulle yhtään mutta damn, tuo Levinen tyyppi osaa kyllä laulaa..!
[vimeo 313120715 w=640 h=1138]
Illan aikana lavalla nähtiin housteina virallisena isäntänä toimineen Jimmy Kimmelin ohella mm. Brad Pitt ja Jack Black.
Kummastelimme kun viime hetkellä esiintyjälistalle lisättyä Mike Pattonia ei näkynyt. Seuraavana päivänä luimme somesta hänen peruneen sairauden takia. Harmi, mutta en todellakaan voi väittää illan kärsineen yhtään Pattonin puutteesta. Enemmän harmitti - ja oudoksutti - Eddie Vedderin poissaolo.
[vimeo 313121847 w=640 h=1138]
Cornellin tytär Toni Cornell esitti Redemption Songin yhdessä Ziggy Marleyn kanssa. Saa nähdä tuleeko Tonista vielä isokin nimi.
Kun viisi tuntia kestänyt musiikillinen ilotulitus päättyi, olin ihan että "Nytkö tämä jo loppuu?" Niin siivillä aika kului. Meillä oli soundien kannalta fantastisen hyvät paikat miksauspöydän läheisyydessä, niillä huudeillahan sanotaan aina olevan parhaat soundit. Tällä kertaa saattoi jättää korvatulpatkin käsilaukkuun, äänentoisto oli niin laadukasta eikä musiikki pauhannut korvia lukkoon.
Saako antaa kymmenen tähteä viidestä?
Chris. <3 Kiitos musiikistasi. "No one sings like you anymore."
Torstaina sade jatkui ja se tarjosi oivallisen syyn mennä kerrankin museoon.
Vietettyäni hyvän osan elämästäni kunnon museofriikkinä, olen nykyään skipannut museot matkoilla kokonaan valiten mieluummin ulkoilman ja kaupungin persoonaan tutustumisen. (Tauluja näkee Suomessakin.) Museot ovat enää sadepäivän ohjelmaa, ja viikon takaisen sadetorstain ohjelmassa oli LACMA, Los Angeles County Museum of Art.
Valtavan museon näyttelyistä ehdimme katsella vain murto-osan.
LACMAn Ray's-ravintolan ruoka oli muuten yksi matkan ruokakohokohtia, ja toinen gourmert highlight sattui hauskasti saman päivän illalle. Ray's on miljööltään kuin simppeli kuppila, mutta annokset ehtaa, kauniisti sommiteltua Instagram-kamaa :D Maut hipovat fine diningia. Vahva suositus!
LACMAn sulkeuduttua kävelimme parin korttelin päähän tunnetulle The Grove -ostarille. Tämä ulkoilmaostoskeskus on monen Losissa vierailevan suosikkikohteita, ja täytyy minunkin liittyä paikan faneihin.
The Grove on kuin pikkukaupunki Beverly Hillsin sisällä, rakennukset ympäröivät tunnelmallista keskusaukiota joka picnic-puistoineen, kahviloineen ja suihkulähteineen voisi olla kuin jostain New Yorkin korttelista. Ainakin iltavalaistuksessa minulle tuli tällainen fiilis. :) Ehkä laskelmoidun cheesyä ja turistillista, mutta viihdyin. <3
Söimme illallista Groven vieressä sijaitsevan Farmer's Marketin kauppahallin Monsieur Marcel'issa, jonka täytyy olla koko matkan suurin ravintolasuositukseni. Monsieur Marcel on gourmet deli joka myy mm. ihania juustoja ja kalaa - voisiko siis olla sopivampaa ravintolaa minulle? JA - hinnat olivat jotain ihan muuta mitä tällä Beverly Hillsin lokaatiolla odottaisi, olkoonkin kauppahallin bistro. Paahdetuilla manteleilla ja yrteillä peitelty taimen maksoi 20 dollaria ja kolmen reilun kaadon wine + cheese tasting -kombo oli.... 15 dollaria..! :-0 Siitä riitti kahdelle! Tippeineen ja veroineenkin annokset olivat hämmästyttävän edulliset.
Jos pyörit The Grovella nälkäisenä ja kaipaat vaihtelua sleekin ostarin tunnelmalle, älä missaa Farmers Marketin Monsieur Marcelia! Ikäänkuin Beverly Hillsin "4 Vuodenaikaa" (tamperelaiset tietävät... ^_^)
Viimeisenä päivänä aurinko muistutti taas olemassaolostaan ja teimme kävelyn mukavalle Manhattan Beachille, yksi näitä Losin kivoja rantakaupunkeja ikonisine rantalaitureineen.
Vielä vähän sitä legendaarista Kalifornian aurinkoa iholle ja mieleen ennen kotimatkaa.
Kiitos taas yhdestä kohtaamisesta, Yhdysvallat.
Lue muita USAn matkajuttujani täältä. Edellinen matkani vei minut Alaskaan kohtaamaan karhuja, merieläimiä ja Villin Pohjolan.
Tämä hauska ihonhoitoilostus on pakko jakaa :) Tietenkin kyseisen kaverin luvalla, hän jopa suostui lähettämään kuvan tähän juttuun ^_^
Tapasin joululomalla yhden sisareni parhaista miespuolisista kavereista. Sisareni oli kertonut, että kaveri halusi mielellään tavata varta vasten minut, sillä hän kaipasi - ahhh!! - ihonhoitovinkkejä! <3 Aika harvoin pääsee osaksi sellaista nannaa, että joku miespuolinen kyselisi apua ihonhoitoon, joten olin ilman muuta paikalla tapaamassa kyseistä kaveria :)
Kaveri, Mika nimeltään, oli todennut ihonsa kuivuneen ja se tuntui kireältä ja ikävältä. Ennen kaikkea Mika oli kuitenkin innostunut ihonhoidosta ylipäänsä (wow!), ja osoitti perushoidon lisäksi kiinnostusta jopa pieneen hifistelyyn...! Mitään kovin kallista Mika ei halunnut lähteä testaamaan ja toivoi suosituksia edullisista ja keskihintaisista sarjoista joita on helposti saatavilla tavallisissa kaupoissa.
Mies kun on kyseessä, lähden mielelläni suosittelemaan hajusteettomia tuotteita, harva mies oletettavasti tykkää käyttää naisellista tuoksua tihkuvia voiteita. Varsinaisiin miehille kehitettyihin sarjoihin en näe tarvetta rajoittua, niissähän on erona käytännössä vain pakkausten väri - ja se tuoksu.
Käpälöin (luvallisesti! ;)) Mikan kasvojen ihoa ja niin sensorisen havainnon kuin Mikan kertomankin perusteella oli todettavissa, että iho oli varsin pintakuiva mutta ei ihotyypiltään kuiva. Mikan iho on normaali/sekaiho jonka tilanne oli tyypillinen; talvella (ja vailla kosteuttavaa hoitoa) normaalikin iho vetää herkästi todella pintakuivaksi.
Mikalla oli jo käytössään apteekin perusvoide (Aqualan L), mutta hän ei ollut kokenut saavansa siitä hyötyä. Kerroin, että Aqualan L:ssä ei ole kuin yksi ainoa kosteutta sitova aine, joten ei se tosiaan hääppöinen kosteuttaja olekaan, vaikutus on enemmän okklusiivinen. Jos okklusiivisen voiteen levittää kuivalle iho, voide ei paljon auta, iholle täytyy ensin sitoa kosteutta humektanteilla.
Mikan toiveiden ja ihon tarpeen pohjalta suosittelin hänelle humektanttipitoista, kosteuttavaa voidetta (L300 Hyaluronic Renewal Day Cream) sekä kuorintaan ja satunnaisten epäpuhtauksien ja parranajon jälkeisen punoituksen ja ärtyneen ihon hoitoon BHA-hoitonestettä (Paula's Choice BHA 2% Liquid Exfoliant). Selitin, kuinka säännöllinen kuorinta myös auttaa kosteuttavia aineita imeytymään ihoon paremmin ja pitää ihon pehmeämpänä.
Mika oli vielä kiinnostunut lisäämään hoitorutiiniinsa seerumin, ja suosittelin hänelle kosteuttavaa, hajusteetonta seerumia samasta sarjasta kuin kasvovoidettakin: L300 Hyaluronic Renewal Face Serum. Mielestäni koostumukseltaan todella kiva ja helppo tuote myös miehelle.
Mika ja sisareni lähtivät konsultaatiosession jälkeen tyytyväisinä ostoksille. Parin viikon kuluttua sisareni kertoi Mikan olevan uusista tuotteista ihan innoissaan, iho on nyt kuulema "ihan eri tuntuinen", pehmeä ja sileä eikä enää kiristele ^_^ :)
BHA-kuorintaa hän ei ollut vielä ostanut koska nettitilaaminen (Skincity --> Paula's Choice) asettaa heti kynnyksen verrattuna lähikaupassa shoppailuun. Olin Mikaa tavatessa autuaasti unohtanut The Ordinaryn juuri saapuneen Stockmannille, ja nyt laitoinkin hänelle vinkin helpommin saatavilla olevasta ja Paula's Choicea halvemmasta BHA-hoitotuotteesta (esitelty eilisessä postauksessa). "Tää on Turun Stockalta lopussa", tuli jo vastaus. Kasvovoiteena myös The Ordinaryn Natural Moisturizing Factors sopisi Mikalle.
Minusta tämä oli jotenkin niin hyvän mielen ihonhoitojuttu että se oli kiva jakaa :) Kuva Mikasta pulloineen kertoo kaiken :D Joskus kosteusvoide voi saada miehenkin hymyilemään :D
P.S. Huvittaa, sillä nyt sisarenikin innostui tilaamaan minulta ihonhoito-ohjelman ^_^ "Minuakin saattaisi kiinnostaa sellainen seerumi"... :) <3
