Tänään tapaamme joulukalenterin kolmannen rodultaan erilaisen aputassun: tapaa valloittava villakoira Malak!
Isovillakoira Malak on ensimmäinen aputassun ammattia tavoitteleva rotunsa edustaja Suomessa. Malakia koulutetaan itsekoulutusperiaatteella ja sen koulutus on tällä hetkellä puolessa välissä.
Malakin emännällä, kahdessa eri auto-onnettomuudessa vammautuneella Anni-Kaisalla, on selkäydin- ja aivovamma. Malakin tärkein tehtävä on Anni-Kaisan kipukohtausten ja jalkojen pettämisen signaloiminen (tai merkkaaminen, avustajakoirakkokielellä).
Anni-Kaisa haki ensin Invalidiliiton koiraa, mutta neljän vuoden jonotuksen jälkeen itsekoulutus alkoi tuntua houkuttavalta vaihtoehdolta. Anni-Kaisalla on jo entuudestaan koiraharrastustaustaa.
Kun Anni-Kaisan vamma tasapainottui sen verran että jaksaminen ja omat resurssit mahdollistivat koiran itsekoulutuksen, hän alkoi hakea sopivaa pentua. Anni-Kaisa valitsi villakoiran, koska rotu oli hänelle ennestään tuttu.
Minua kiinnostaa kipukoiran koulutus. Anni-Kaisa kertoo, että hän ei erikseen lähtenyt opettamaan Malakille kivun merkkaamista, vaan Malak alkoi osoittaa kipukoiran ominaisuuksia itsestään. Malak pystyy esimerkiksi ennakoimaan kun Anni-Kaisan jalat alkavat pettää.
Anni-Kaisa on oppinut tulkitsemaan Malakin käytöstä ja huomaamaan, millaisissa tilanteissa sen käytös muuttuu. Kipukohtauksissa käytös on tietynlaista. Lähestyvän kipukohtauksen Malak viestittää olemalla levoton tai tökkimällä Anni-Kaisaa käteen.
Malak aistii myös emäntänsä energiatasot; kun Anni-Kaisa alkaa väsyä ja voimat loppua, Malak menee sänkyyn makaamaan merkiksi siitä, että emännän täytyy nyt mennä lepäämään.
Kerran Malak merkkasi kaupassa vieraan miehen sairaskohtauksen. Se lähti vetämään Anni-Kaisaa miestä kohti, ja selvisi, että mies oli huonovointinen. Lopulta hän tuupertui ja hänelle soitettiin ambulanssi.
Malak tekee paljon myös avustajakoiran perustehtäviä kuten nostaa esineitä, tyhjentää pyykkikorin ja kantaa pieniä määriä tavaraa. Niinä päivinä kun Anni-Kaisan käsi ei toimi, Malak auttaa myös vaatteiden pukemisessa ja riisumisessa.
Anni-Kaisa liikkuu pyörätuolilla mutta pystyy välillä myös kävelemään. Tällöin Malak toimii kävelyn tukena.
"Malak on tehnyt minusta sosiaalisemman", Anni-Kaisa kertoo. "Kiitos Malakin, lähden nyt paljon helpommin ulos ihmisten ilmoille sen sijaan että jäisin aina kotiin. Myös Malakin koulutuksissa käyminen on sosiaalista puuhaa." Ammattikouluttajan vetämissä aputassujen koulutustreeneissä käydään noin kerran viikossa.
Malakilla on kotona koirakaverina isosisko, kääpiövillakoira Nala. <3
Aputassukaverikin Malakilla on: labradorinnoutaja Elmo. :)
Malakin arkipäivää voi seurata sen omalla Instagram-tilillä jossa on paljon sympaattisia kuvia.
Valloittava ja näyttävä, liiveihin puettu villakoira vetää odotetusti huomiota myös kaksikon liikkuessa ulkona.
Haastattelun aikana Anni-Kaisa haluaa kuitenkin muistuttaa, että avustajakoirakon kohtaajat ymmärtäisivät jättää koiran rauhaan että se saisi tehdä työtään häiriintymättä. Etenkin nuorella aputassuoppilaalla voi helposti mennä pasmat sekaisin jos siihen kohdistetaan huomiota työmoodin keskellä.
"Ei kukaan tule juttelemaan pyörätuolillekaan, koiraan tulisi suhtautua samalla lailla."
On hyvä muistaa, ettei myöskään koiran omistaja välttämättä aina ole juttutuulella. Anni-Kaisa sanoo, että sosiaalisten kontaktien saaminen koiran kautta on hyvä asia, mutta on päiviä jolloin hän on vamman vuoksi todella väsynyt eikä jaksa puhua muille.
Malak valvoo emännän unta
Mikä on parasta Malakissa?
"Se on elävä apuväline joka osaa ennakoida. Itsekoulutettuna aputassuna Malak on myös palkitseva, koska olen tehnyt kaiken työn itse.
"Ihan parasta on turvallisuuden tunne, se, että pärjään yksin."
LAHJOITA AVUSTAJAKOIRATOIMINTAAN
Voit lahjoittaa Avustajakoirayhdistyksen itsekoulutusprojektiin täällä.
Voit lahjoittaa Invalidiliiton Avustajakoiratoiminnalle täällä.
Kuvat: Anni-Kaisa
Taannoisella työkeikalla Ruohonjuuressa bongasin uuden Curly Girl -ystävällisen, hoitavan ja alkoholittoman hiusgeelin. Tai ei tuote varmaan uusi ole, mutta minulle uusi.
AM Natur -hiusgeeli.
AM Natur on pieni pietarsaarelainen luonnonkosmetiikkayritys. Olen aika ajoin törmännyt AM:n tuotteisiin ekokaupoissa, mutta matalan profiilin sarjana AM on jäänyt lopulta aika lailla etäiseksi. Yritys ei paljon pidä "meteliä" itsestään eikä kerro mitään perustajistaan, tarinastaan tai taustastaan edes sarjan kotisivulla. Tämä on mielenkiintoinen valinta yritykseltä näin kilpailluilla markkinoilla. Heillä on varmasti lojaali ja heille riittävä asiakaskunta. :)
AM:n geelin teho perustuu sokeriin, sokeri on siis sen kiinnittävä ja muotoileva ainesosa.
Muut ainesosat ovat piparminttuvesipohja, ksantaanikumi, jolla vesi on tihennetty geeliksi sekä säilöntäaine ja greipin ja laventelin eteeriset öljyt tuoksuaineina. Vihreän tee läsnäolo koostumuksessa jää mysteeriksi.
Sokeri voi olla tymäkkä kiinnittäjä, ja AM-geeli tekeekin hiukset jäykän tönköiksi. Kuvassa 'cast' hiusten kuivuttua.
Tuntuma on hyvin samantapainen kuin Less Is Moren geelillä, joka myös perustuu sokeriin. Less Is Moressa on kuitenkin myös kosteutta sitovia ainesosia mitä AM:ssä ei ole, ellei tietysti itse sokeria lasketa mukaan. Sokeri on sekä humektantti että kiinnittäjä.
Laitoin geeliä vain vajaan ruokalusikallisen, mutta hiukset tuntuivat todella "aineutetuilta", jähmeiltä ja epämukavilta.
Mutta - kun puristelin geelikuoren pehmeäksi, hiukset jäivät oikein mukavan näköisiksi; tuuheiksi ja pehmeän laineikkaiksi rakenteella.
Ei paha. Ainakin huomattavasti parempi kuin synteettiset geelit.
AM-geeli on suursuosikkiani Ekopharman Minttua edullisempi; Minttuhan maksaa 12,50€ / 50 ml, kun taas 100 millin AM-geelin saa hintaan 17,90€.
KOKEILEMANI LUONNONKOSMETIIKAN HIUSGEELIT PÄHKINÄNKUORESSA
Ekopharma Minttu - kevyt/keskivahva pito. Hoitava ja kosteuttava, jättää hiukset todella ihanan, liukkaan ja pehmän tuntuisiksi. Ei tönkkö-efektiä. Kotimaisuudesta lisäplussaa.
Less Is More Mascobado Gel - vahvahko pito. Sisältää alkoholia, mutta myös kosteuttavaa hunajaa ja aloe veraa. Luonnonkosmetiikan salonkisarjan tuote.
AM Hairgel - vahva pito. Tehokas hiusten muotoilussa mutta joukosta vähiten hoitava. Kotimaisuudesta plussaa.
Urterkam Aloe Vera Gel - kevyt pito. Tätä geeliä ei lainkaan markkinoida hiusten muotoiluun, mutta Curly Girl -metodistit käyttävät tätä. Ja kyllä se hiuksia kevyesti muotoileekin ja rohkaisee kiharaa! Kosteuttava koostumus. Ei lähmä- tai tönkköefektiä.
"Koira muutti elämäni totaalisesti". Tänään tapaamme yli 10 vuotta avustajakoiraa käyttäneen Heidin ja aputassu-Zetan.
Heidin tarina:
Lievä CP-vamma ei estänyt Heidi Huttusta kouluttautumasta lähihoitajaksi ja liikuntaneuvojaksi. Heidi oli vuosia työelämässä, kunnes tilanne muuttui dramaattisesti vuonna 2007; Heidille alkoi tulla kovia kipuja ja jalkoihin spastisia kramppeja.
Heidi kuvaili sairastumistaan YLEn Ajankohtaisessa kakkosessa vuonna 2012:
"En selvinnyt enää edes perustason toiminnoista ja aloin tarvita apua jotta sain sukat jalkaan ja vaatteet päälle. Kaikki oli älyttömän paljon aikaa vievää ja voimia kuluttavaa ja olin todella kipeä ja väsynyt. Aiemmin työssäkäyvästä, aktiivisesta ja ulospäinsuuntautuneesta ihmisestä tuli kokopäivätoiminen sairastaja joka eli vain kotona neljän seinän sisällä. Mä jouduin käyttämään kaikki mun voimat pelkästään siihen että mä elän, ja ajattelin, että oliko mun elämä nyt sitten tässä."
Vuotta myöhemmin kaikki muuttui jälleen dramaattisesti: Heidin ensimmäinen aputassu Aukusti ("Kusti") tuli taloon.
"Koira muutti elämäni totaalisesti. Se antoi osan sairauden viemästä itsenäisyydestä takaisin.
Kusti teki vammaisuudestani muille ihmisille helpommin lähestyttävän asian. Ja minunkin oli helpompi pyytää myös ihmisapua, kun olin tottunut pyytämään apua koiralta", kertoo Heidi YLEn haastattelussa.
Kusti jäi eläkkeelle 10-vuotiaana. Sen seuraaja Zeta on ollut Heidillä nyt kolme vuotta.
Zetan työpäiviin kuuluu aputassuille tyypillisiä tehtäviä kuten valokatkaisinten painamista, kenkien ja vaatteiden riisumista, pyykkikoneen tyhjennystä ja pyörätuolin vetämistä. Zeta on myös mukana Heidin töissä.
"Avustajakoira mahdollistaa itsenäisen elämän, se auttaa ympäri vuorokauden", Heidi sanoo. "Koira ei korvaa täysin ihmisavustajaa mutta voi vähentää sen tarvetta."
Koira-avun ilmeisin etu on jatkuva tuki; ihmisavustajalla on työajat, koiralla ei. Lisäksi koira antaa enemmän yksityisyyttä.
Juttutuokiomme aikana Zeta ei ole hetkeksikään irrottanut silmiään emännästään. Se odottaa pientäkin elettä, jolla emäntä osoittaa haluavansa sen tekevän jotain. Työtehtävät ovat koiralle leikkiä ja jotain, jota ne oikein odottavat. Työ on niille palkitsevaa hauskuutta.
Tässäkin piilee koira-muotoisen avustajan hienous. Vaikka ihmisavustajakin tekee työtään varmasti rakkaudella ja siitä nauttien, on kahden ihmisen välinen sosiaalinen vuorovaikutus aina erilainen kuin ihmisen ja eläimen. Ihmisten välillä vallitsee herkästi tunne siitä, että on avuntarpeineen toiselle vaivaksi ja jää toisen palveluksista velkaa.
"Koiralle ei ole kiitollisuudenvelassa, niiltä on helpompi pyytää apua", Heidi summaa lopuksi.
Heidi ja Kusti YLEn Ajankohtaisessa Kakkosessa.
LAHJOITA AVUSTAJAKOIRATOIMINTAAN.
Lahjoita Invalidiliiton Avustajakoiratoiminnalle täällä.
Lahjoita Avustajakoirayhdistyksen itsekoulutusprojektiin täällä.
