Käsi ylös, kuinka moni on kuullut väittämän että tavallinen saippua kuivattaa? Minä ainakin elin siinä uskossa pitkään. En myöskään ollut ihan täysin selvillä siitä, mikä pala- ja nestemäisen saippuan ero ylipäänsä on.
Edit. Tämä kirjoitus sisältää osin väärää tai ainakin puutteellista tietoa, jonka olen korjannut myöhemmin tässä kirjoituksessani: Saippuan kuivattavuudesta. Nyt lukemassasi postauksessa en ole ottanut huomioon pesuaineen pH-arvon vaikutusta ihoon, vaan tarkastelen ainoastaan pesevien aineiden (saippuan ja sulfaattien) ominaisuuksia. Ph-arvo on kuitenkin myös erittäin ratkaisevassa roolissa mitä tulee pesuaineen hellävaraisuuteen ja erityisesti kuivattavuuteen.
Vahvasti emäksinen tuote liuottaa ihon omaa hydrolipidikalvoa. Hydrolipidikalvo, joka on pH:ltaan hapan, puolestaan suojaa ihoa kosteuden haihtumiselta. Saippua on emäksistä. Siksi sillä todellakin on kuivattava potentiaali, vaikka tässä postauksessa väitän muuta. Jos haluaa puhdistaa ihon mahdollisimman hellävaraisesti ja kuivattamatta, kannattaa valita mietoja tensidejä sisältävä, happaman pH:n pesuaine tai puhdistusmaito tai -öljy.
Jos joku muukaan ei tiedä, niin kerron sen nyt. :) Tavallinen saippua ei suinkaan kuivata, päinvastoin. Eivätkä useimmat nestemäiset saippuat sanan varsinaisessa merkityksessä edes ole saippuaa, sillä niitä ei tehdä saippuoimalla. (Saippuoituminen = rasvoja keitetään emästen kanssa.)
Nestemäiset puhdistustuotteet; saippuat, suihkugeelit, shampoot, tiskinpesuaineet jne sisältävät lähes poikkeuksetta sulfaatteja, jotka ovat voimakkaita tensidejä. Yleisin näistä on sodium laureth sulfate, joka on niin voimakas että voi suurempina pitoisuuksina aiheuttaa ihoärsytystä (herkistyneille jo pieni määrä riittää). Useimpien meistä iho ei kuitenkaan reagoi sulfaatteihin, muuten kuin että voimakkaasti pesevän tuotteen jälkeen iho tuntuu kuivemmalta.

Saippuaa voidaan käyttää pesevänä ainesosana myös nestesaippuassa, mutta se on loppujen lopuksi aika harvinaista. Jos kurkistatte minkä tahansa nestemäisen putsarin inciä, on niissä järjestään sulfaatteja. Itse olen törmännyt saippuaan nestemäisessä muodossa ainoastaan luonnonkosmetiikassa.
(Pala)saippuat valmistetaan useimmiten kookosrasvasta ja/tai palmuöljystä, ja ovat huomattavasti hellävaraisempia. Iholle olisi ihanteellisempaa käyttää aina palasaippuaa, mutta nestemäinen versio on luonnollisestikin paras vaihtoehto mm. yleisissä tiloissa hygieenisyytensä vuoksi.
"Oikean" saippuan ja sulfaatteihin perustuvan saippuan eron voi kiteyttää näin: saippua jättää ihon pinnalle rasvaa, sulfaatit poistavat rasvaa. Luonnollisestikin saippua myös puhdistaa, mutta rasvamaisen koostumuksensa ansiosta se on käsille ehdottomasti vähemmän kuivattavaa kuin sulfaateilla puhdistava tuote. Edit. myös pH-arvo erottaa saippuapohjaisen ja sulfaattipohjaisen puhdistusaineen. Vaikka saippua jättää iholle rasvaa, se voi kuivattaa ihoa emäksisyytensä vuoksi.
Saippuan kuivattavuutta ei voi suoraan määritellä tuntematta tarkasti sen pH-arvoa tai rasvakompositiota, ihan kuin sulfaattipohjaisen puhdistusaineen ominaisuuksia ei voi määritellä tuntematta sulfaattien pitoisuutta, muiden aputensidien osuutta ja reseptin muuta kokonaisuutta (sisältääkö kosteuttavia ja pehmentäviä aineita).

Tässä kurkistus saippuoiden inceihin.
Käsisaippua Il Frutteto (kiinteä)
SODIUM PALMATE = natriumsuola/perussaippua palmuoljystä
SODIUM COCOATE = natriumsuola/perussaippua kookosrasvasta
SODIUM PALM KERNELATE = natriumsuola/perussaippua palmuydinöljystä
AQUA = vesi
PARFUM = hajuste
GLYCERIN = glyseroli, kosteutta sitova aine
CITRUS LIMONUM = sitruskasvi, mutta inci ei kerro missä muodossa kasvia on käytetty. Veikkaisin että hajusteena.
SODIUM CHLORIDE = natriumkloridi (ruokasuola), viskositeetinsäätäjä
TETRASODIUM ETIDRONATE = metalliyhdisteitä sitova aine, emulsiota stabiloiva aine, viskositeetinsäätäjä
TETRASODIUM EDTA = metalliyhdisteitä sitova aine
CITRAL = hajuste
LIMONENE = hajuste
LINALOOL = hajuste
Kolmesta eri öljystä valmistettu saippua (nuo sodium palmate/cocoate/palm kernelate ovat jo itsessään saippuoitumisen tuotoksia), jossa on paljon hajusteita. Il Frutteto -saippuoiden ideana ovatkin voimakkaat, hedelmäiset tuoksut, mikä selittää hajusteiden runsaan käytön.

Käsisaippua Oliv Naturell (nestemäinen)
AQUA = vesi
SODIUM LAURETH SULFATE = pinta-aktiivinen (puhdistava, vaahtoava) aine
COCAMIDOPROPYL BETAINE = pinta-aktiivinen (puhdistava, vaahtoava) aine
SODIUM CHLORIDE = viskositeetinsäätäjä
PEG-7 GLYCERYL COCOATE = emulgaattori, pinta-aktiivinen aine
GLYCERIN = kosteuttava aine
PEG-4 DISTEARYL ETHER = viskositeetinsäätäjä
PROPYLENE GLYCOL = kosteutta sitova aine, liuotin
OLEA EUROPAEA OIL = oliiviöljy, pehmentävä aine
OLEA EUROPAEA LEAF EXTRACT = oliivin lehdistä saatava uute, ihoa hoitava aine
Odotetusti incistä löytyy kaksi tensidiä, tuttu sodium laureth sulfate ja myöskin erittäin yleisesti käytetty cocamidopropyl betaine. Peg-7 glyceryl cocoate on sekin puhdistava aine. Tämä inci on nestemäiselle "saippualle" hyvin tavanomainen; tensidejä, nesteen paksuntajia, emulgaattori, kosteuttavaa ainetta ja sitten joukosta löytyy pehmentävänä aineena oliiviöljyä.

Useimmat meistä käyttävät saippuaa käsien pesuun, mutta mm. Cliniquella on valikoimassaan myös kasvosaippuoita. Niitä on sekä kiinteinä paloina että nestemäisenä. Kysyin kerran Cliniquen edustajalta mitä eroa näillä kahdella koostumuksella on, ja hän vastasi, että ne ovat käytännössä samaa ainetta, mutta on makuasia tykkääkö kiinteästä vai nestemäisestä. Itse asiassa nämä saippuat ovat ainesosiltaan ihan erilaiset. Kiinteä saippua on "oikeaa" saippuaa, ja koska se siis on paljon hellävaraisempi ja vähemmän kuivattava kuin nestemäinen versio, niin suosittelisin sitä herkälle, helposti ärtyvälle ja kuivalle iholle.
Palasaippuassa on palmu- ja kookosöljyjä, vaseliinia ja glyserolia. Nestemäisestä löytyy peräti viisi eri tensidiä, joista kolme on voimakkaimmin peseviä anionisia tensidejä (tarkastelun kohteena Facial Soap Mild). Näillä on siis suurikin ero.
Oletteko te tulleet ajatelleeksi näitä saippuoiden eroja? Tykkäättekö käyttää enemmän pala- vai nestemäistä saippuaa? Saippuaahan on muuten helppo valmistaa itsekin, ja toiset hurahtavat siihen kokonaan. :) Tietoa saippuasta ja sen valmistuksesta löytyy esim. tältä sivulta: Käsintehty saippua. Sivulta löytyy mm. helppo ohje oman oliiviöljysaippuan valmistamiseen.
P.S. Mulla on ollut tällä viikolla tosi pitkiä työpäiviä ja paljon iltamenoja, ja blogikommentteihin / sähköposteihin vastaaminen on viivästynyt. Viime postausten kommenteissa tuli paljon kysymyksiä tuotteista, ja kirjoitin kaikki kysymykset lapulle ja kiersin eilen töissä hyllyjä etsien kyselijöille sopivia tuotteita. Naputtelen vastauksia myöhemmin tänään illalla, halusin käyttää tän aamun mieluummin uuden postauksen tekemiseen. Toivottavasti ymmärrätte. :) Nyt on taas lähdettävä töihin.
Tein pari viikkoa sitten Kicksistä mielettömän löydön; Dependin punaoranssi kynsilakka sävy 161. Siis WOW. Mä oon NIIN rakastunut tähän! Koostumus on aivan mahtava, ja luulen että törmäsin nyt vihdoin siihen jelly-koostumukseen mitä olen aina kynsiblogeissa ihmetellyt. Sävy on aavistuksen läpikuultava, mutta samalla silti tasaisesti peittävä ja sormet näyttävät siltä kuin ne olisi vain dipattu annokseen JELL-O'a. :)

<3



Laitoin seuraavaan lakkaukseen 161:n päälle Dependin toista, keltaoranssia helmiäislakkaa, sävy 157. Tästäkin yhdistelmästä tuli aivan mielettömän herkku! (Ja ei tarvitse taas kiinnittää huomiota kynsien rumaan muotoon, tarkoitus vain esitellä itse lakkoja.)

Kai mäkin sitten näköjään osaan vähän ennustaa tulevia trendejä, kun kirjoitin oranssi-ihastuksestani joulukuussa tietämättä yhtään että kesällä oranssi on THE word. :) Tässä aiemmat oranssi-postaukseni:
Pink & Orange Lips - tämäkin oli hassu sattuma kun Make Up Storen lehdessä oli myöhemmin keväällä melkein samanlaiset eriparihuulet. ^_^

[Tää kuva on kyllä aivan hirveä - voisiko olla yhtään enempää muovinen?]
Huulipunista puheen ollen, YSL:n Rouge Pur sävyssä Indian Orange on kyllä edelleen suosikkini oransseissa huulimeikeissä.
Oletteko te hankkineet mitään oransseja meikkejä kesäksi?
Löysin koneelta kuvat varmaan runsaan kuukauden vanhasta Clinique-meikistä josta olin näköjään unohtanut tehdä postauksen. No, tässä tulee! Kuvat ovat "työpaikan värisiä", eli aina kun otan kuvat töissä niin ne ovat ihan hirveän värisiä kiitos liikkeen valaistuksen. Ei voi mitään.
Onpa ruman näköiset nuo luomivaon rypyt....
Meikkiin käytetty:
Kasvot
Silmät
Huulet
Olen aina tykännyt Cliniquen luomiväreistä, eivätkä nämäkään tehneet poikkeusta. Olen tosin kuullut että Cliniquen luomivärit olivat ennen vanhaan huomattavasti heikkolaatuisempia, mutta 2000-luvulla tehdyn uudistuksen jälkeen luomivärit ovat olleet todella pigmenttisiä ja kauniisti levittyviä.
Luomet on ryppyiset kuin mummolla.... Luomien rypyt muuten korostuvat joillain voidemaisilla, shimmerisillä pohjustustuotteilla, kuten nyt vaikka tällä Cliniquen Quick Eyes Cream -voideluomivärillä. Voimakkaasti helmiäiset ja shimmeriset voideluomivärit jättävät luomen pinnan ikäänkuin vähän karheaksi, huurteiseksi, ja kun päälle levittää puuterimaisen tuotteen, korostuvat luomen vekit. Tämä ei kuitenkaan yleensä näy silmien ollessa auki
Olen myös todella ihastunut Cliniquen poskipuniin. Ihana, tasaisesti levittyvä koostumus ja kerrostettava, maltillinen pigmentti. Mä kiinnitän hirveästi huomiota poskipunien koostumukseen ja pigmentin laatuun, ja olenkin miettinyt että tekisin joskus postauksen jossa oikein raivoan huonosti levittyville poskareille...! ^_^
Ainiin, mun piti myös kommentoida Even Better -meikkivoidetta. Tämähän on Cliniquen Even Better -hoitovoiteen pari, eli ihon pigmenttimuutoksia (=maksaläiskiä) tasoittava ja häivyttävä meikkivoide. Eli näitä suositeltaisiin käytettäväksi yhdessä ihmiselle, jolla on runsaasti maksaläiskiä tai muita laikkuja ihossa. Toki EB-meikkivoidetta voi käyttää normaali-ihoinenkin. Cliniquen meikkivoiteissa on se raivostuttava puoli, että jostain syystä Suomen kalpeaihoisten markkinoilta on jätetty pois juuri ne vaaleimmat sävyt, ja niinpä EB:nkin vaalein sävy meillä on oikeasti vasta se kolmanneksi vaalein. Mulle tämä oli ihan liian tumma (ei tule esiin kuvissa), kuten monet muutkin Cliniquen meikkivoiteet. Näytin ihan hullun sävyiseltä koko päivän. Lisäksi meikkivoide jäi iholle todella kosteaksi, se ei siis kuivunut levityksen jälkeen. Tämän päälle on tosiaan pakko laittaa puuteria sitomaan meikkipohja. Voisi kai todeta, että tämä olisi hyvä meikkivoide kuivaihoiselle, vaikka Cliniquen oman kategorioinnin mukaan Even Better on tarkoitettu kuiva-sekaihoiselle ja seka-rasvaiselle iholle. En voi väittää että olisin itse kovin tykännyt EB:stä, sen jättämä pinta oli juuri sellainen hirveän paksu ja maskimainen, täysi vastakohta luonnolliselle "barely there" -mineraalimeikkipohjalle.
