Ensin myötätunnon sana teille lukijoille: tiedän kuinka tylsää on lukea samoista tuotteista blogi toisensa perään. :/ Samat tuotelähetykset kolahtelevat yhden sun toisenkin bloggaajan postiluukusta ja sitten lukijat altistetaan tuotteen X kuville ja arvosteluille joka paikassa. Itse pyrin välttämään ihan hurjan monessa blogissa esiintyneistä tuotteista kirjoittelua koska se on, no, tylsää. Mutta nyt tulee juttua jo useammassa blogissa näkyneistä puteleista, pahoitteluni ja toivottavasti jaksatte silti lukea. ^_^
Eli testissä siis itseruskettajia. Ymppäsin mukaan viime vuoden keväällä testaamani Rocherin ruskettajan niin saadaan vertailuun kolme eri tyyppistä tuotetta; suihke, vaahto ja voide. Neljäs tuote on kasvoille.
Olen kyllä joidenkin testikertojen jälkeen ollut oikea kävelevä itserusketuskatastrofi ranteiden ja käsivarsien kohdalta. Arvatkaa oliko nolo mennä töihin myymään itseruskettajia käsivarret läikillä? :D Vaikutin varmaan tosi ammattilaiselta.... Yhtä kämmenselkäfiaskoa jouduin peittelemään meikkivoiteellakin...! Kertokaa minulle, te itseruskettaja-maestrot, millä ihmeellä käsivarsien sisäpinnan ja etenkin ranteet & kämmenselät saa käsiteltyä niin että tulos on tasainen? Kun kädet on pakko pestä voiteen levityksen jälkeen, millä estää ranteiden ja kämmenselkien raidoittuminen?
LOVEA Itseruskettava suihke. Sertifioitua luonnonkosmetiikkaa porukassa edustaa Lovea, jonka raaka-aineista 100% on luonnollisia. Olen ihmetellyt miksei monillakaan luonnonkosmetiikkafirmoilla ole valikoimassaan itseruskettajia, kun rusketuksen aikaansaava aine DHA:han on mitä luonnollisin aine eli sokeri (sitä syntyy kasvi- ja eläinkunnassa sokeriaineenvaihdunnan välituotteena). "Normikosmetiikkaan" DHA:ta valmistetaan kuitenkin useimmiten synteettisesti.
Tuoksu: alkoholi on incissä ensimmäisenä, ja sen haistaa. Voimakkaahko tuoksu jossa voi aistia gardenian kun alkoholin ensipuraisu on haihtunut.
Tuntu: suihke jää ikävä kyllä iholla vähän tahmeaksi.
Tulos: tasainen, luonnollisen sävyinen rusketus kaikkialla muualla paitsi käsivarsissa, ja yhtenä testikertana suihkin ainetta piiikkaisen liian innokkaasti kainaloiden alueelle - tuloksena läikkä-deluxe.
LUMENE Natural Bronze Itseruskettava vaahto. Vaahtomaista "itsaria" (kiitos nauruista, Tanja) en ole ennen kokeillutkaan, ja kokemus osoittautui erittäin positiiviseksi.
Tuoksu: raikas, ei perinteisellä kookos/gardenia-linjalla. Tuoksussa ei erotu yhtään DHA = kaikin puolin miellyttävä.
Tuntu: vaahto on kermavaahtomaisen pehmeää ja liukasta, tuntuu mukavalta iholla, levittyy notkeasti ja imeytyy nopeasti. Kuivuu hetkessä!! Ei jätä minkäänlaista pintatuntua, siitä extrasuuret plussat.
Tulos: tasainen, kaunis ja luonnollinen rusketus - paitsi käsivarsien sisäpinnalla. Kollegatkin kehuivat tämän päivetyksen väriä.
YVES ROCHER Itseruskettava emulsio. Tätä kokeilin pari kertaa jo viime vuonna, sitten se jäi kaappiin koska itseruskettajat eivät vain ole mun juttu.
Tuoksu: tiraré eli gardenian kukka täälläkin - mutta Yvesin voiteessa läpi tunkee myös DHA:n tuttu makea tuoksu.
Tuntu: kosteuttava, nopeasti imeytyvä emulsio. Porukan kosteuttavin.
Tulos: suhteellisen tasainen ja luonnollinen tämäkin, tosin ei ehkä ihan yhtä tasainen kuin kilpasiskonsa. Käsivarret jäävät jälleen läikikkäiksi - tosin vika taitaa olla levittäjässä eikä tuotteissa.
LUMENE Natural Bronze Itseruskettava kasvovoide.
Tuoksu: raikas ja miellyttävä.
Tuntu: koostumus on kevyt ja geelivoidemainen, imeytyy nopeasti ja jättää ihon miellyttävän sileäksi. Riittää kosteuttamaan yksinään ei-kuivaa ihoani. Koostumus vaikuttaa jonkun verran epästabiililta, sillä melkein joka kerta kun tuubia puristaa tulee ensin ulos pelkkää vettä ja sitten vasta voidetta.
Tulos: mieto, luonnollinen päivetys, hyvin samaa luokkaa kuin säännöllisesti käyttämäni Yvesin kasvoruskettaja. Ei jätä rajoja, voi levittää huoletta varomatta sen kummemmin kulmakarvoja kuin hiusrajaakaan (ainakaan minulla ei rajoja ole jäänyt kertaakaan). Tykkäilen tästä kovasti, varmasti tulee käytettyä loppuun viimeistään sitten kun Yves-purkki on saatu tyhjäksi.
Tässä yhden testikierroksen jälkiä.... Läntti oli kuvanottohetkellä jo ehtinyt vaalentuakin, aluksi se oli vielä hirveämpi. Kun heräsin käsi tämän näköisenä, yritin hulluna kuoria ihoa ja liuottaa sitä öljyssä toivoen että sävy vähän tasoittuisi, mutta turha luulo.... Työkaveri vinkkasi että sitruuna vaalentaa ihoa, ja niinpä laitoin seuraavana yönä pahimman väriläiskän päälle laastarin jonka tyynyyn olin imeyttänyt sitruunamehua. (Saa nauraa...!) Kun aamulla repäisin laastarin, lähti väri kyllä teippikohdista, mutta ei tyynyn kohdalta.... Aaargh!!
Onneksi itserusketus irtoaa nopeasti ja viiden päivän kuluttua minun ei enää tarvinnut yrittää piilotella kättäni töissä. ^_^
Onko teillä jakaa jotain hauskoja "itserusketus gone horribly wrong" -juttuja? :)
P.S. Kropparuskettajista voiton vei kirkkaasti mousseversio eli Lumene! Ei minusta kuitenkaan koskaan tulisi itseruskettajan rutiinikäyttäjää (muualle kuin kasvoihin), sen takaa vähintään aamuisin ilmassa leijuva DHA:n lemu. Sillä vaikka "itsari" ei iholle levittäessä tuoksuisikaan DHA:lle, muodostuu haju kyllä yön aikana kun voide alkaa vaikuttaa iholla. Oli tuote sitten mikä hyvänsä - edes paksulla lompakolla ei voi ostaa täysin hajutonta itseruskettajaa.
* * *
P.P.S. Mikrobloggaus reaaliajassa: arvatkaa mitä juuri kolahti postiluukusta? No Lumenen BB-voide. Kuka yllättyi tästä tuoteuutuudesta? ^_^ Jaksaako kuluttaja vielä innostua BB-uutuuksista...? Jäämme mielenkiinnolla tarkkailemaan Lumenebeebeen vastaanottoa. Luuletteko että BB-buumin huiput on jo koettu vai voisiko Blemish Balmin kulta-aika olla Suomessa vielä edessäpäin..? Syksyllähän markkinoille on hivuttautumassa vielä ainakin Cliniquen BB, ja tuskin jää viimeiseksi.............
Vierailin viime viikolla mammalomailevan ystäväni Suvin luona. Pikku-prinssin tapaamisen lisäksi ohjelmassa oli meikkausta. Nyt piristettäisiin äippää pienellä makeoverilla!
Suvi kertoi ettei ollut meikannut neljään viikkoon. Mietin tekisinkö Suville perinteisen ns. kauneusmeikin vaiko jonkun hauskan väripläjäyksen. Mukaan otettu 120 sävyn Manly-paletti antoi ainakin valinnanvaraa. Kun Suvi sanoi että saan vapaat kädet, päädyin jälkimmäiseen.
...mutta pitikö kuitenkin mennä valitsemaan ne vihreät...! ^_^ Kirkkaissa vihreissä on kohdallani se "ongelma", että ne vetävät minua hullun lailla puoleensa vaikka eivät sovi juuri kenellekään. Eivät minullekaan, ja silti maalaan usein luomilleni juuri tämäntyyppisen yhdistelmän.
Suvi-parka. Ennenkuin meikki oli siistitty lopulliseen muotoonsa oli vihreää varissut ympäri naamaa ja Suvin ilme oli kaikkea muuta kuin piristynyt kun hän katsoi välillä peiliin. Vihreähän sai mamman ihan sairaan näköiseksi! :P
Noo, kun meikki oli lopulta valmis, totesimme yhdessä nauraen että mätsäsihän silmämeikki sentään pikku-prinssin pöksyihin...!
Suvin kasvoilla Lily Lolon pohja Barely Buff, poskilla Lily Lolon poskipuna Beach Babe ja huulilla Diorin huulikiilto Apricot Syrup.
Olen meikannut Suvi-kaunokaista aiemminkin, mm. hänen häihinsä viime vuonna. Alla muutama kuva meikeistä, joiden sävyt ovat todellakin enemmän Suvia itseään.
Suvin sävytys on sen verran neutraali että hänelle sopivat sekä vähän viileämmät (ylempi kuva) että lämpimämmät (alempi) meikkisävyt. Kunhan väreissä pysytellään maanläheisissä ruskeissa, kultaisessa, persikassa ja roosassa.
Diorin Earth Tones -paletin oliivinvihreä vielä menee...
Seuraavalla makeover-kerralla taidan pysytellä näissä turvallisen neutraaleissa valinnoissa. :)
Allekirjoittanut vieraili viime perjantaina elämässään ensimmäistä kertaa Hyvinkäällä. :)
Sain joku aika sitten yhteydenoton suomalaiselta Flow Kosmetiikalta (ääks, kielipoliisi minussa haluaisi vimmatusti laittaa tuohon väliviivan...! ^_^). Minulle tarjottiin kokeiltavaksi yrityksen tuotteita, mutta koska hukun jo valmiiksi testituotteisiin keksin itse paremman idean. Mitäpä jos tulisin tutustumaan Flow'n pieneen tehtaaseen Hyvinkäälle? Minua on aina kiinnostanut päästä seuraamaan kosmetiikan valmistusta ja tutustua kosmetiikan "tekniseen" puoleen. Flow'lta toivotettiin minut tervetulleeksi.
Flow'n myymälä Hyvinkään kauppakeskus Willassa.
(Ja jos joku fiksu siellä taas pyörittelee silmiään kun Karkkipäivä "alentuu" tällaiseen räikeään mainostukseen niinkuin Lustans-hoitolan yhteydessä, niin voin kertoa että tähän juttuun minulla meni matkoineen, lounaineen, kuvien käsittelyineen ja kirjoituksineen yhteensä 41,97 euroa ja 10 tuntia, ja sain palkkioksi nolla euroa, roppakaupalla kiinnostavaa, ammattitaitoani kasvattavaa informaatiota ja ilon jakaa juttu teidän kanssanne. :))
Flow Kosmetiikka markkinoi itseään ennen nimellä Vihreä Kosmetiikka, ja se on suomalaista luonnonkosmetiikkaa. Flow ei ole ostanut merkille sertifikaattia, mutta kaikki raaka-aineet täyttävät eurooppalaiselta luomukosmetiikalta vaadittavat kriteerit.
Tuotantotilat sijaitsevat Hyvinkään Vanhalla Villatehtaalla. Yritys työllistää viisi henkeä.
Lustansin tavoin myös täällä raaka-ainepurnukat näyttävät kuuluvan enemmänkin keittiöön. :) Flow'n käyttämät raaka-aineet tulevat osittain Suomesta ja osittain eurooppalaisista luomutukuista silloin, kun vastaavaa luomutasoista raaka-ainetta ei ole mahdollista saada Suomesta. Esimerkiksi luomualkoholia ei saa Suomesta.
Yrityksen perustaja Riitta Jänkälä aloitti toiminnan saippuoiden valmistuksella vuonna 2004. Hän oli aiemmin toiminut kampaajana ja muissa kauneudenhoitoalan töissä ja innostui eteeristen öljyjen hoitavista vaikutuksista opiskeltuaan aromaterapeutiksi. Sitrionella-nimen alla hän valmisti hoitavia saippuoita, ja alkoi pikkuhiljaa tehdä myös voiteita ja salvoja. Vuonna 2007 yritys sai nimen Vihreä Kosmetiikka, ja brändinimi vaihtui Flow'ksi keväällä 2012.
Saippua on edelleen yrityksen ydintuotteita, ja viime vuonna Flow'n tehtaalla valmistui 40 000 palaa saippuaa.
Riitta ja laborantti Viivi tarkastelevat voiteen reseptiä. Tänään valmistuu hamppuvoidetta.
Kosmetiikan valmistus on tosiaankin kuin kokkaamista.... :)
Olisikohan meikäläisestäkin tällaiseksi valkotakiksi...? ^_^
Esimerkiksi saippua valmistuu näin:
Yrtit ja rasva-aineet (kuten kookosrasva) laitetaan kattilaan ja sekaan kaadetaan lipeä. Rasva sulatetaan alle 40 asteessa ja viimeisenä lisätään eteeriset öljyt (niiden hoitavat aineet katoaisivat kuumentaessa). Saippuaseos kaadetaan muotteihin ja annetaan jähmettyä vuorokausi. Sitten saippua leikataan paloiksi ja palat jätetään lepäämään 3-4 viikoksi. Sitten ne ovat valmiit pakattaviksi.
Flow työllistää myös Riitan tyttären Suvin sekä Suvin aviomiehen. Riitta vastaa itse edelleen kaikesta tuotekehittelystä ja kaikki reseptit ovat hänen käsialaansa.
Viivi näyttää miten hamppuvoide pakataan tuubeihin. Valmiin tuotteen puhtaus varmistetaan ottamalla tuotteesta paikan päällä bakteeriviljely. Flow'n henkilökunta valvoo itse koko tuotantoprosessin alusta loppuun.
Opin päivän aikana mm. sellaista, että kosmeettisen tuotteen allergiatestaus ei suinkaan ole pakollista. (Olin itse ollut siinä uskossa että se on lain mukaan pakko tehdä.)
. . .
Kierroksen päätteeksi minulta kysyttiin, enkö kuitenkin haluaisi joitain tuotteita mukaani kokeiltavaksi. Pyysin Suvia suosittelemaan kiinnostavimpia ja suosituimpia tuotteita. Flow Kosmetiikan kaikkein myydyin artikkeli on Hamppu-turve-shampoopala, joka sopii erilaisiin päänahan ongelmiin kuten kutinaan, hilseeseen ja ärtyneeseen päänahkaan. Minulla ei kuitenkaan ole tuollaisia hiuspohjan ongelmia, joten Suvi suositteli minulle kuivien ja normaalien hiusten Kehäkukka-shampoopalaa ja vaaleita hiuksia kirkastavaa Blondi-shampoopalaa.
Shampoopalojen matkaan Suvi laittoi minulle myös Nokkos-hiushuuhtelun. Tästä kokeilusta tuleekin jännää, sillä olen vielä aivan "shampoopalaneitsyt". Asia on ollut sarjassamme "Haluan joskus kokeilla, mutta kun shampoovarastot........" ^_^
.
Tehtaanmyymälä.
Lopulta mukaani lähti sitten tällainen satsi tuotteita; Hamppu-hoitovoide, Savi & Yrtti -kasvosaippua, Kehäkukka- ja Blondi -shampoopalat, meikinpuhdistusöljy, Mustikkavoide, Kehäkukka-hiustehoitoaine, Nokkos-hiushuuhtelu, Laventeli-Shea-vartalovoi, Ruusu-kasvovesi sekä mineraalimeikkipuuteri (Flow valmistaa sellaisiakin!).
Näistä tulee arvioita myöhemmin kesän tai alkusyksyn aikana kun ehdin testailemaan niitä kunnolla. (Apua, siis meitsin elämä voisi tosiaan olla yhtä uusien tuotteiden testausta... ^_^) Etenkin shampoopalakokeilu on hyvä ajoittaa lomaan jolloin ei ole niin väliä miltä hiukset näyttävät - hiuksilla menee nimittäin jonkun aikaa tottua saippuapesuun ja ne saattavat aluksi näyttää hyvinkin lähmäisiltä.
Mutta tällaista juttua tälle sunnuntaille! Toivottavasti vierailu kosmetiikkatehtaalla oli teistä yhtä kiinnostava kuin minusta. :)
