Monelle kosmetiikkavaikuttajalle tai muuten alalla työskentelevälle on tuttua, että kotiin kertyy niin paljon purkkia ja purnukkaa, että ani harvoin saa mitään käytettyä loppuun.
Testaan työkseni tuotteita jatkuvalla syötöllä, ja joka viikko on jotain uutta kierrossa. Ihmettelen, että ylipäänsä saan mitään koskaan loppuun - deodorantteja, huulirasvoja ja hammastahnoja lukuun ottamatta..!
Aloin ihan miettiä, mitä tuotteita olen viimeisten kymmenen vuoden aikana käyttänyt loppuun useamman kappaleen.
Ei niitä montaa kertynyt, mutta enemmän kuin ensin ajattelin :) Olen toki saanut useampiakin tuotteita loppuun, mutta tässä esitellyt tuotteet ovat ainoita, joita olen käyttänyt loppuun useamman kappaleen.
Nämä kuuluvat siis ilman muuta lempituotteisiini, ja moni näistä onkin teille tuttu Karkkipäivän sivuilta. Todennäköisesti jokainen - dödöä lukuunottamatta, niistä en niin paljon kirjoittele.
DERMOSIL EXTRA-VOIDE
Tämä saattaa olla pisimpään yhtäjaksoisesti käytössäni ollut tuote. Olen ostanut Extra-voiteen ensimmäisen kerran joskus 2000-luvun puolessa välissä ja väittäisin, että en ole sen jälkeen ollut ilman :D Näitä on kulunut loppuun aika monta.
Extra-voide on uniikki superpaksu hoitovoide, joka on mielettömän rasvainen, mutta jättää iholle kuivuessaan pehmeän, ei tahmaisen ja ihanan suojaavan tuntuisen kalvon. Ihan ehdoton pehmentävä voide rutikuivalle iholle - mun tapauksessa käsille. Tällä hetkellä se on käytössä kosteuttavan geelin kanssa käsien yöhoidossa.
Alkujaan voiteesta oli vain yksi, hajusteeton versio, nykyään valikoimassa on myös kuvan hajustettu Vitamin E -versio. Viime jouluna ilmestyi myös limited edition minikokoinen Skin Comfort -versio, josta myös tykkäsin kovasti. Oikeastaan olen huomannut pitäväni enemmän näistä hajustetuista, mikä ei toisaalta ole ihme, koska pidän tuoksuvasta kosmetiikasta.
NOVEXPERT C-VITAMIINISEERUMI
Tämä on ainoa seerumi, jota olen käyttänyt useamman kuin yhden kappaleen. Ainoa. 🙏🏻 Nyt on menossa neljäs purkki. Tämä on yksinkertaisesti minulle vaikutuksiltaan, tuoksultaan ja ihotuntumaltaan paras seerumi: siinä yhdistyy C-vitamiini sekä kosteutus ja fluidimaisen raikas koostumus on ihanan tuntuinen nassussa. Makean sitrus-hedelmäisen tuoksuista seerumia on aina ilo käyttää. (Saamieni kommenttien perusteella tuoksu tosin avautuu osalle aivan erilaisena.)
CLINIQUE EVEN BETTER DARK SPOT DEFENSE SPF 50
Nyt jo lopetettu ikoninen voide oli markkinoiden parhaita ja ohuimpia korkean suojakertoimen mineraaliaurinkovoiteita. Koostumus on täydellinen hyperpigmentaatioon taipuvaisille ihoalueille. Se tuo todella tehokkaan suojan eikä tunnu iholla miltään! Käytin tätä kolme tai neljä purkkia ja sitten tuote lopetettiin.
Onneksi sama koostumus on saatavilla myös saman konsernin (Estee Lauder) toisen brändin tuotteessa:
DARPHIN INTRAL ENVIRONMENTAL LIGHTWEIGHT SHIELD SPF 50
Nyt olen siirtynyt käyttämään tätä. Se on täsmälleen sama tuote kuin Cliniquen, mutta maksaa 20€ enemmän. 🤷♀️
(Brändäyksen vaikutus hintaan in a nutshell.)
MÁDARA PURIFYING FOAM
Tämä on suosikkipuhdistusvaahtoni enkä tiedä kuinka monta olen tätä käyttänyt - ehkä viisi pulloa..? Sain ensimmäisen pulloni 13 vuotta sitten. Muitakin vaahtoja on toki ollut käytössä vaikka kuinka, mutta aina olen palannut tähän. Mádaran vaahto on ohutta ja tavallaan aika arkisen tuntuista verrattuna moniin kermaisempiin ja kimmoisampiin vaahtoihin, mutta jokin tässä vain toimii, iho jää tosi miellyttävän tuntuiseksi ja vaahto huuhtoutuu iholta helposti.
CATTIER ROSÉE FLORALE GENTLE TONING LOTION
Tässä meillä on toinen suhteellisen "arkisen" tuntuinen tuote, ja silti olen aivan rakastunut tähän. Mulla on käytössä monia huomattavasti kosteuttavampia kasvovesiä, mutta jokin Cattierin raikkaassa tuoksussa ja virkistävässä ihotuntumassa koukuttaa. Tämä on mun vakkari-kasvovesi aamuisin - sen raikkaus herättelee. Näitä menee loppuun joka vuosi ja viimeisimmän ostin marraskuussa. Kun tämä loppuu, huomaan hyvin nopeasti, että kaipaan sen tuoksua aamuisin ja muut eivät vain tuo samaa kokemusta. On haettava uusi Rosée Florale, vaikka kotona on 20 muutakin kasvovettä.
CATTIER PULPE FONDANTE SOOTHING MICELLAR GEL
Toinen Cattier-vakkari, tämä on mulle sellainen holy grail -tuote että jos tämä jonain päivänä päätetään lopettaa, ostan monen vuoden varastot jemmaan. Silmäni ovat älyttömän herkät ja suurin osa meikinpoistoaineista kirvelee niissä. Cattierin miselligeeli on yksi harvoja, joka ei kirvele, ja lisäksi sen kyky poistaa kestäväkin (synteettinen) meikki hujauksessa on aivan ällistyttävä. (Ei kuitenkaan poista vedenkestävää maskaraa - tätä kysytään multa usein.)
En saa yhdelläkään öljypohjaisella putsarilla tai tavanomaisella misellivedellä silmämeikkiä liukenemaan yhtä nopeasti kuin tällä, tämä on maagisen hyvä. 🙏🏻 En kerta kaikkiaan voi hehkuttaa tätä kylliksi - samassa pullossa älyttömän hellävarainen JA jäätävän tehokas silmämeikinpoistaja.
LILY LOLO -MINERAALIMEIKKIPOHJA
Vannon yhä mineraalimeikkipohjan nimeen, ja Lily Lolo on mun kaikkein eniten käyttämä sellainen. Vaikka ykkösmerkki nykyään onkin Alima Pure, Lily Loloa olen käyttänyt vuodesta 2006 ja purkkeja on kulunut varmasti yli kymmenen. En ole ehkä käyttänyt mitään muuta meikkituotetta yhtä paljon. Popcorn on tämän hetkinen passeli talvisävy.
URBAN DECAY EYESHADOW PRIMER POTION
Eniten käyttämäni silmämeikinpohjustaja - ja se ensimmäinen, joka todella toimi ja muutti uskoni luomivärin pysyvyyteen! :D Sittemmin olen löytänyt monet muut yhtä hyvät pohjustajat, mutta UDPP on aina pysynyt kyydissä. Se on sen tason klassikko ja ikoni, että haluan jo nostalgiasyistä pitää sen aina meikkipussissa.
DERMOSIL-KULMAKYNÄ SÄVYSSÄ MEDIUM
Ahh, markkinoiden parhaan sävyinen ja koostumuksellinen kulmakynä. Juuri sopivan kova koostumus ettei tule liikaa sävyä, ja sävy on ihan täydellinen neutraali harmaanruskea. Näitä on mennyt todella monta. Vaikka nykyään tykkään käyttää myös sävytettyä geeliä, ei ole kynä voittanutta. Uusi odottaa jo korkkaamistaan :)
YVES ROCHER LOW POO -SHAMPOO
Kun siirryin Curly Girl -metodiin löysin tämän voidemaisen, ei-vaahtoavan shampoon ja meistä tuli bestikset. En tiedä mikä siinä on, että hiuspohja tuntuu usein ikäänkuin "tottuvan" shampoisiin (tieteellistä perustetta tälle ei ole), mutta Low Poo'n kanssa tätä ei ole tapahtunut. Aina tämä vain tuntuu vuodesta toiseen yhtä hyvältä; puhdistaa todella hyvin, ei takuta yhtään eikä myöskään lässäytä.
Tää on parhautta ja one-of-a-kind. Nyt menossa ehkä kymmenes pullo..?
REXONA MOTIONSENSE -DEODORANTTI
Tykkään eniten voidemaisista stick-antiperspiranteista, ja Rexonalla on erittäin hyvä sellainen. Kokeilin välillä Niveaakin, mutta Rexonassa on miellyttävämpi koostumus. Suosikkini on Aloe Vera -tuoksu, mutta en löytänyt sitä kaupasta Hollannissa joten ostin reissussa tuollaisen Cotton Dry'n.
(Syy, miksi siirryin aikoinaan stick-deodoranttiin liittyy matkustukseen. Olin vuosikaudet perinteisen roll-onin ystävä, kunnes aloin matkustaa vain käsimatkatavaralla ja tajusin, että stick-dödöä ei lasketa nesteeksi. Roll-on vie tilaa nesteiden pussukassa, stick ei. :) Säästyy tilaa seerumeille ja muille tärkeämmille nesteille..! :D)
CARMEX JA BLISTEX -HUULIRASVAT
No, tässä on ehdottomasti mun eniten käyttämä kosmetiikkatuote ilman mitään epäilystä. Olen käyttänyt Blistex-huulirasvoja varmasti sadoittain, sillä minusta tuli Blistexin uskollinen käyttäjä jo 13-vuotiaana. Kun Carmex lanseerattiin Suomessa 2010-luvulla, aloin käyttää myös Carmexia ja myös sitä on mennyt kymmenittäin. Kummatkin ovat yhtä hyviä ja etenkin purkki-versiot koostumuksiltaan saman kaltaisia.
Huuleni ovat aivan käsittämättömän nirsot, minkä vuoksi huulirasvasta onkin muodostunut tuote, jolle olen kaikkein uskollisin. Kun löydän toimivan tuotteen, käytän vain sitä.
*
Rhodoksen kävijät, paljastakaa suosikkikylänne ja -rantanne. 🇬🇷
Haussa viehättävä kreikkalaistunnelmainen kylä kaukana turistillisimmista alueista, ja kylän yhteydessä saa mielellään olla lapsiystävällinen uimaranta. 🙂
Olen lähdössä toukokuussa Kreikkaan sisareni perheen kanssa, ja pitkällisen harkinnan jälkeen päätimme antaa Rhodokselle mahdollisuuden. Lentomme on Rhodokselle, mutta alun perin suunnitelmana oli viettää viikko muilla saarilla, koska kukaan matkaseurueesta ei välitä superturistillisista alueista. (Oma suhteeni Rhodokseen on käynyt blogissa monesti ilmi.)
Matkaa suunnitellessa olemme kuitenkin virinneet sille vaihtoehdolle, että asuisimme puolet viikosta Symillä ja puolet Rhodoksella. Ei vähiten siksi, että on rennompaa viettää matkan viimeiset päivät lähellä paluulentokenttää. Pienen lapsen kanssa matkustaessa vähemmän seikkailullinen asenne on olennainen osa matkaohjelmaa. :) Laivoista kun ei ikävä kyllä koskaan tiedä, ja paluulennolta myöhästyminen laivalakon tai sään vuoksi on Kreikan saarilla reissatessa aina mahdollista.
Ajatus epäturistillisen Rhodos-kokemuksen löytämisestä on myös kieltämättä kutkutellut minua, ja tällainen perhematka voisi olla oivallinen tilaisuus tutustua Rhodokseen eri tavoin. Käytössä on myös auto, mitä omilla "reppureissuillani" ei tapahdu, ja tämäkin avartaa mahdollisuuksia nähdä Rhodos eri vinkkelistä. Saarihyppelijänä tyypillisesti käväisen Rhodoksella vain vaihtamassa laivaa pääkaupungissa, enkä ole käynyt Lindosta kauempana.
Joten nyt, Rhodoksen uskolliset kävijät, vinkeistänne olisi suuresti hyötyä ja apua :)
Myös lapsiystävällisiä kohde- ja retkivinkkejä otetaan vastaan. 4-vuotias viihtyy rannalla ja uima-altaalla, mutta minne muualle tämän ikäisen voisi viedä Rhodoksella?
.
Kylä Rhodoksen pohjois-rannikolla lähellä Skala Kamirou'ta olisi ihanteellinen sijainti ajatellen Chalkia. Skala Kamirou'sta kulkee laivayhteys Chalkille, ja olisi ilman muuta mukavaa piipahtaa viikon aikana myös Chalkilla.
Alun perin olin suunnitellut meidän majoittuvan Symin jälkeen Tiloksella tai Chalkilla. Chalki on ulkoisilta puitteiltaan selvästi minun makuuni, se on Symin ja Kastellorizon kolmas värikäs pastellitalo-serkku, mutta siellä ei ole lapsiystävällistä rantaa aivan kylän yhteydessä. Tällä matkalla kohteet eivät valikoidu allekirjoittaneen mieltymysten mukaan vaan ennenkaikkea perhe- ja lapsiystävällisyyden näkökulmasta :) Yritämme löytää kohteita, joissa sekä aikuiset että lapsi viihtyvät. 💕
P.S. Viime syksyisellä matkallani minulla oli ilo todistaa varhaisella aamukävelyllä tämä näkymä Rhodoksen vanhankaupungin Sokratous-kadulla. ❤️
Varhainen lintu madon nappaa - eli minun tapauksessani palan rauhallista vanhaakaupunkia ja taianomaisen hetken, jolloin historiallinen kaupunki näyttäytyi aidossa kauneudessaan vailla rihkamakuorrutusta. Saattaisikohan Sokratous-kadun nähdä tällaisena myös talvella..?
.
P.P.S. Itselläni on tarkoitus jäädä perhelomaviikon jälkeen Dodekanesialle tekemään pienempien saarten hyppelyä. 🙂 Jos ei perheen kanssa Chalkille ehditäkään, niin omalla ajalla viimeistään. ☺️
Voi muistot...
Tekee mieli tehdä vähän kevyempi spontaani postaus - onhan tuossa ollut pari "painavaa" tuotepostausta, ja väliin sopii jotain kevyempää hömppää! ☺️
Olin tänään taas nauttimassa harvinaisesta herkusta eli konsulenttityöstä myymälässä. Vaikka halusin aikoinaan jättää myyjän työt omistautuakseni kirjoittamiselle ja omille luoville ideoille, kaipaan kentällä oloa ja suoraa kontaktia asiakkaiden kanssa. 🥹 Ja rehellisesti, vaikka luulisi mun saavan ihan tarpeeksi purkkialtistusta kotona ja työhuoneella, niin kyllä niiden purkkien keskellä vain on ihanaa olla töissä, ja auttaa ihmisiä löytämään juuri sen Heidän Purkkinsa satojen joukosta. ❤️
Kohtasin tänään sattumalta pitkästä aikaa myös vanhan esihenkilöni omilta myyjäajoiltani. Olemme kummatkin nyt eri hommissa - vaikkakin samalla alalla - emmekä ole tavanneet vuosikausiin. Kohtaaminen sai aikaan voimakkaan nostalgia-aallon. Mieleen tulvi niin paljon muistoja.... Miten ihanaa, jännää ja parasta oli aloittaa työt unelmaduunissaan - 30-vuotiaana..! (Ei sillä ettenkö olisi viihtynyt aiemmissakin työpaikoissani. Ne vain eivät olleet intohimoni.)
On hullua, että nuo ajat oikeasti tuntuvat nyt todella kaukaisilta, kuin toiselta elämältä, vaikka eihän niistä ole kuin 14 vuotta - ja Karkkipäivän ensimmäiset vuodet olivat täynnään kertomuksia, fiiliksiä ja havaintoja noista ajoista. Karkkipäivä oikeastaan ammensi ja ponkaisi noista ajoista. Olin ehtinyt kirjoittaa blogia puolisen vuotta ennen kuin aloitin työt kosmetiikkamyyjänä, ja oikeastaan vasta silloin aloin saada "voita leivän päälle" ja laajempaa materiaalia josta kirjoittaa.
Ai, se oli niin ihanaa! Ette tiedä, miten onnellinen olin, kun astuin ensimmäisen kerran jalallani kosmetiikkaliikkeeseen harjoittelijana. Ja sitten seuraavana talvena - oikeana työntekijänä. Olin sanoinkuvaamattoman innoissani. Sitä tunnetta ei voi unohtaa, olin kuin lapsi karkkikaupassa. Tuskin saatoin uskoa todeksi, että sain työkseni viettää aikaa purkkien ja meikkien keskellä ja että mulle maksettiin palkkaa siitä, että sain perehtyä naamarasvoihin ja maskaroihin ja kertoa niistä asiakkaille. 😍
Noista onnellisista ajoista kertoo mm. tämä sympaattinen postaus vuodelta 2010:
Vaikka olen hurjan onnellinen myös nykyisestä työstäni ja ylipäänsä siitä, mihin suuntaan ammatillisesti lähdin, olen niin iloinen, että mulla on nuo vuodet myyjänä. Vaalin niitä.
Haluan jakaa yhden muiston ajalta, jolloin olin aivan tuore keltanokka. En tiedä, miettivätkö asiakkaat koskaan tätä puolta tullessaan asiantuntijan palveltaviksi..?
Vaikka olin onnesta ymmyrkäisenä vetäessäni työpaidan päälle ja meikkivyön lanteille (kuin "meikki-cowboy", latasin aseeni ja varustauduin joka aamu! 😍), arvaatteko, mikä sai minut kauhusta kankeaksi?
Kosmetiikkaliikkeessä on myynnissä kymmeniä tai jopa satoja sarjoja ja sadoittain tuotteita. Kuinka kauan yhdellä ihmisellä voi mennä omaksuakseen ne kaikki? Miten voisin mitenkään olla kaikkien myymäläni tuotteiden asiantuntija?
Tämä suorastaan ahdisti minua. Mitä ihmettä muka tiesin työpaikkani sadoista tuotteista kun olin vasta aloittanut? Miten voisin palvella asiakkaita asiantuntevasti? Harjoitteluaikana saa lopulta vain pintaraapaisun satojen tuotteiden valikoimasta, eri sarjojen filosofioista, aktiiviaineista ja historioista puhumattakaan.
Onneni keskellä olin pienessä shokissa siitä, että enhän voi olla kunnollinen asiantuntija oikeastaan pitkään aikaan..!
Niin sitten tulin myymälään aina ennen työvuoron alkua muistivihkoineni opiskelemaan sarjoja ja tekemään muistiinpanoja. Tai jäin opiskelemaan töiden jälkeen. Luin kaikkien sarjojen koulutuskansiot kannesta kanteen, käänsin purkit ympäri, luin incejä ja tenttasin kollegoita ja konsulentteja. Silti koin oloni epävarmaksi aika pitkään.
Rehellisesti, olin vähän hämmentynyt ymmärtäessäni tämän: ennen kuin kokemusta on kertynyt riittävästi, hyvä myyjä puhuu tuotteista vakuuttavasti, vaikkei niitä niin hyvin tuntisikaan. Asiakkaalle ei voi näyttää, ettei tiedä mistä puhuu.
Mutta miettikää, kuinka kauan menee, että yksi ihminen ottaa vakuuttavalla ja asiantuntevalla tasolla haltuun sadoittain tuotteita...? Se vie vuosia. Alussa - - on vain osattava vakuuttaa.
Tämä oli ehkä ainoa asia, josta en työssäni pitänyt. Vaikka samalla käsitin, ettei kukaan ole seppä syntyessään.
En nytkään ole mestariseppä, mutta olen omien sarjojeni asiantuntija. Tykkään nykyisessä työssäni erityisesti juuri siitä, että saan rauhassa perehtyä syvällisesti rajattuun määrään brändejä, sen sijaan että pitäisi "tietää jotain seitsemästäkymmenestä neljästä sarjasta".
Vaikka minusta aikoinaan tulikin mielestäni hyvä myyjä ja opin tuntemaan myymälämme valikoiman oikein hyvin, aina siellä oli ne muutamat sarjat, jotka tuottivat epävarmuutta. Asiakastilanteessa sitä saattoi äänettömästi toivoa, että "toivottavasti hän ei kysy nyt just siitä tuotteesta...." (Samaistuuko joku muu myyjä tähän tunteeseen...?)
En pitänyt tästä tunteesta. Kun taas nyt: kun vedän työpaidan päälle ja jalkaudun asiakkaiden keskelle, mikään sarja ei pelota. ❤️
Vaikka en enää teekään myyjän töitä kuin satunnaisesti, nyt minusta on kultivoitunut se myyjä, joka olisin halunnut olla silloin arkana keltanokkana..! ☺️
P.S. Onko joku mun lukijoista sattumoisin ollut mun asiakkaana vuosina 2010-2013..? ☺️
