Tältäkin trendiltä olin säästynyt - varmaankin ihan vain siksi, että en ole TikTokissa. :D
Naudantali-kosmetiikka.
En ollut kuullut koko asiasta ennen kuin lukijani laittoi minulle aiheesta viestiä joskus viime syksynä. Hän oli harkitsemassa talivoiteen hankintaa ja kysyi mielipidettäni. Olin ihan että häh, oikeastiko tällaisiakin valmistetaan 2020-luvulla? Etenkin näinä vegaanisuuden valtatrendin aikoina.
Sen jälkeen olen perehtynyt enemmän naudan taliin kosmetiikan raaka-aineena ja tajusin, että tämähän on jopa pienesti trendaava aine.
Suomessa on myynnissä muutamia yksittäisiä pienten yrittäjien talivoiteita, ja talvella päivänvalon pitäisi nähdä Kolme Cosmetics -brändin kokonainen talikosmetiikkasarja.
Talivoidetta valmistava Hölynpöly otti minuun vuoden vaihteessa yhteyttä ja tarjosi tuotettaan testiin. Ensin olin jo kieltäytymässä (en ole vegaani mutta en kuitenkaan syö lihaa, joten ajatus nautavoiteen testaamisesta tuntui kummalliselta), mutta hetken mietittyäni päätin kuitenkin ottaa voiteen vastaan. Myönnettävästi käytössäni on jo vuosia ollut myös naudan kollageenista valmistettu ravintolisävalmiste, ja talivoide menee samaan eläinperäisten kauneustuotteiden kategoriaan.
Naudan talia on käytetty ihonhoidossa jo vuosituhansia, se ei siis ole mikään uusi keksintö. Ihminen on käyttänyt kasvi- ja eläinperäisiä rasvoja ihon kosteutukseen, suojaamiseen sekä parantamiseen kautta historian. Naudan tali on rasvahappoprofiililtaan hyvin lähellä ihon omaa seebumia ja se sisältää paljon iholle hyödyllisiä vitamiineja ja rasvahappoja kuten A-, D, E- ja K-vitamiineja sekä Omega 3- ja 6-rasvahappoja. Naudan tali on koostumukseltaan rasvaista ja ravitsevaa, mutta ei kuitenkaan tuki ihoa.
Kosmetiikan teollistuessa eläinrasvat korvautuivat pikku hiljaa kasvi-, mineraali- ja synteettisillä öljyillä ja tali jäi unholaan - miksi, se on alkanut kiinnostaa minua. Johtuuko tämä vain assosiaatiosta, joka meille tulee lihantuotannosta - ja joka ei sovi yhteen modernin kauneusteollisuuden tavoittelemien mielikuvien kanssa? (Itsellänikin juuri tämä selvästi vaikutti ensifiilikseen.) Tali on lihantuotannon sivutuote, eikä sitä voi markkinoida niillä luontoa tai tiedettä korostavilla mainoslauseilla, joita kauneusteollisuus käyttää luodakseen houkuttavia ja myyviä mielikuvia.
Ehkä tali ei vain yksinkertaisesti ole tarpeeksi markkinointiseksikäs ainesosa, tämä saattaa olla totuus sen katoamisen takana.
Tarkastelun kohteena tässä jutussa on piikkiöläisen yhden naisen pienyrityksen Hölynpölyn talivoide (34€ / 60 ml). Firman erikoinen nimi muuten liittyy hattaraan, jota yrittäjän oli ensin tarkoitus alkaa valmistaa - mutta hän päätyikin tali-ihonhoidon tielle ja nimi jäi. :)
Talivoiteessa on puhdistettua ja vatkattua luomunaudan talia, luomu-oliiviöljyä sekä appelsiinin, frankinsensin sekä ylang-ylangin eteerisiä öljyjä. Tuote on vedetön, eli oikeastaan puhutaan siis balmista.
Koostumus on todellakin kuin paksua kermavaahtoa - sitä juuri se muistuttaa. Jos olette joskus käyttäneet vatkattua sheavoita, tämä on vielä paljon kuohkeampaa ja pehmeämpää. Täytyy sanoa, että koostumus on aika ihana ja todella miellyttävä. Ilmava koostumus auttaa voiteen levittymisessä sekä annostelussa: nokare vaahtoa pitää sisällään vähemmän tuotetta kuin nokare vatkaamatonta talia, jolloin voidetta ei tule iholle liikaa. Voide on niin ravitsevaa, että hyvin pieni määrä riittää.
Vaahto sulaa iholla heti voiteeksi - ja totta tosiaan, koska tämä on valkoista, se muistuttaa siinä mielessä voidetta.
Voide imeytyy hyvin, mutta koostumus on sen verran rasvainen, että kuitenkin mieluummin käytän tätä öisin kuin päivällä. Oikein kuivalla iholla tämä varmasti toimii myös päivällä meikin alla. (Nyt kun tuli todistettua aiemmissa kommenteissa, että jopa Weledan Skin Food toimii...! :D)
Ihonhoitoon soveltuvan talin tulee olla lajityypillisesti laiduntavalta ja ruoholla ruokitulta naudalta, sillä ruohoa syöneen naudan rasva on rasvahappo- ja ravinneprofiililtaan parasta ihonhoitoon. Silloin talin sisältämät rasvahapot, vitamiinit ja antioksidantit ovat optimaaliset.
Hölynpölyn käyttämä rasva tulee Kosken kartanon luomutilalta Salosta.
Kun tein Instagramissa kyselyn talivoiteisiin liittyen, moni vastaaja toi esiin pitävänsä hyvänä talin hyödyntämistä. Jos kerran eläin joka tapauksessa teurastetaan ihmisen ruoaksi, on hyvä, että siitä käytetään hyödyksi niin paljon kuin mahdollista. Tällä pohjalla moni ei nähnyt talia vastenmielisenä ihonhoidon raaka-aineena. Jos vertaa kotimaista naudan talia vaikka ulkomailta rahdattuun palmuöljyyn, se on kieltämättä kestävämpi ainesosa.
Naudan tali on puhdistettua ja sen pitäisi sen myötä olla myös hajutonta, mutta kyllä talissa on pieni aavistuksenomainen eläimellinen ominaistuoksu. Siksi useimmat valmistajat pyrkivät maskeeraamaan sen eteerisillä öljyillä. (En ole itse päässyt haistamaan hajustamatonta talivoidetta, mutta olen lukenut tuoksusta netin eri sivuilta ja lisäksi haistan Hölynpölynkin voiteessa jotain eläimellistä eteeristen öljyjen läpi.)
Hölynpölyn voiteen tuoksu varmastikin jakaa mielipiteitä. Tykkään itse appelsiinista ja frankinsensista, mutta en ole ylang-ylangin suuri ystävä. Voide on minusta aika voimakkaan tuoksuinen ja siinä on jotain tunkkaista, jonka arvelen tulevan juuri talista. Talin ominaistuoksu + vahva eteeristen öljyjen trio tekee tuoksusta hitusen kakofonisen ja epähienostuneen. Lopulta tuoksu ei ole kuitenkaan sillä tavoin epämiellyttävä, että se tekisi voiteen käytöstä ikävää. Iholle levittäessä tuoksu haihtuu aika nopeasti. Valmistajan mukaan moni muu asiakas on kehunut tuoksua raikkaaksi ja metsäiseksi.
TikTokissa tuhannet vannovat talivoiteen muuttaneen heidän ihonsa ja parantaneen kaikenlaiset ihovaivat aknesta ekseemaan. Mukana saattaa varmasti olla hypen tuomaa liioittelua, mutta en epäile, etteikö naudan talin kaltaisella lähes ihoidenttisellä voiteella voisi olla hyvät mahdollisuudet hoitaa herkkää ja ongelmaista ihoa. Etenkin, kun talivoiteissa on minimalistiset ainesosat - myynnissä (ulkomailla) on myös yhden raaka-aineen talivoiteita.
Ehdottomasti näen talivoiteen erinomaisena voiteena kuivan ihon hoidossa. Jos kasvirasvat tai -öljyt eivät syystä tai toisesta sovi sinulle, talivoide voi olla kokeilun arvoinen. Toisin kuin mineraaliöljyt - tali sentään sisältää ravinteita ja hoitaa ihoa.
Vegaanille tali ei luonnollisestikaan sovi, ja puhtaasti vegaanisuuden näkökulmasta en povaa talivoiteista suurta hittiä - vegaanisuus on kuitenkin vielä suurempi trendi myös ihonhoidossa. Ja vaikka ei olisi vegaani, naudanrasva ihovoiteena ei varmastikaan puhuttele kaikkia asiakkaita ja on jopa vastenmielinen.
Mutta jonkinlainen oma ilmiönsä tali kuitenkin on. Katsotaan, mitä tulevien lanseerausten myötä tapahtuu ja tuleeko siitä puheenaihe myös Suomessa. :)
Toistaiseksi olen bongannut Suomen markkinoilta Hölynpölyn talivoiteen lisäksi Sinipellon Hunajaisen talivoiteen. Kolme Cosmeticsin talisarja ilmestyy talven tai kevään aikana.
Mitä ajatuksia naudantalikosmetiikka herättää sinussa?
67 comments on “Saisiko olla kasvovoide naudan talista? Naudanrasvakosmetiikasta on tullut pieni ilmiö”
Talin tuoksuasia on ainut,mikä oikeasti mietityttää. Jos hiukset on likaiset (eli mulla siis jäänyt ed.illan pesu välistä) ja niitä yrittää kostuttaa ja föönata, niin tulee sellainen inha tuoksu päänahasta. Vaikka hiukset ei edes olisi oikeasti likaiset,eikä sitä edes haistaisi kukaan muu... niin jotenkin tiiätkö - en semmosta rasvalle haisevaa voidetta voisi sivellä naamaani.
Muuten minusta on kivempaa käyttää luonnonkosmetiikkaa, joissa ei ole lisätty erikseen tuoksuja, vaan ainesosat itsessään tuoksuvat *hyvälle*.
Kaikissa käyttämissäni tuotteissa tämä ei taida vielä toteutua, mutta sinne pyrin.
Tiedän tuon rasvoittuneen hiuspohjan tuoksun... Ei kiva.
Naudan talin ominaistuoksu ei ole miellyttävä, mutta toisaalta, niin ei ole lanoliininkaan, mutta moni kuluttaja "hyväksyy" lanoliinin navettamaisen tuoksun ja on tottunut siihen. Esimerkiksi klassikkovoide Elizabeth Arden 8 Hour Cream tuoksuu ihan lammasnavetalle, mutta voidetta rakastetaan. :)
En ole tuota tuotetta tuoksutellut, mutta jotain lanoliinivoidetta kyllä käytin rikkoontuneisiin rinnanpäihin lasten synnyttyä ja joo siinä oli sellainen oma tuoksunsa- en tosin kasvoille sitä käyttänyt... Enkä ihan ensimmäisenä käyttäisi. Aika tuhtia oli se.
No enpä minä tuota oikeastaan ihmettele.
Korealaisessa ja japanilaisessa kosmetiikassahan on käytetty perinteisesti hevosen ihraa, hevosöljyä, eli onko tuo nyt sitten paljoa sitä kummempaa?
Ei mielestäni. Meillä länsimaissa vain tällainen eläinrasvojen hyödyntäminen ihonhoidossa on katkennut perinne, toisin kuin Aasiassa, joten siksi naudan taliin suhtaudutaan täällä eri tavoin kuin siihen suhtauduttaisiin Koreassa.
Hevosöljy ihonhoitoaineena kuulostaa minulle ajatuksena yhtä vastenmieliseltä kuin naudanrasva. Ehkä juuri siksi, että olen länsimainen ihminen.
Itsekkin jo kaivelin Virven blogista hevosenrasva kosmetiikka postauksen vuodelta 2016 :D
Mutta Aasiassa on niin erinlainen kulttuuri kuin meillä Suomessa.
Mielestäni meidän ei pitäisi mennä taaksepäin elämän kunnioittamisessa. Kun hyväksyy eläinperäisyyden jollain osa-alueella, hyväksyy eläinten kärsimyksen ihmisen toimesta. Muitakin vaihtoehtoja kun on.
Hyvin hoidetut naudat tuskin kärsivät - sen sijaan luontoon vapautettuina kärsimys olisi väistämätöntä, kylmän ja nälän takia.
Tässä olen samaa mieltä. En kuitenkaan näe, että eläinperäisyyden hyväksyminen tarkoittaa eläinten kärsimyksen hyväksymistä. Eläimiä voidaan hyödyntää myös ilman kärsimystä, eikä kaikkiin eläinperäisiin hyödykkeisiin liity eläimen kuolema. (Se on toki oma keskustelunsa, onko myös luomulihantuotanto ja riistan metsästys väärin. Ihminen on eläin ja luonnossa eläimet syövät toisia eläimiä, tällä pohjalla en näe eläinproteiinin syömistä elämän epäkunniottamisena, se on osa luontoa. Tapa, jolla eläinproteiini hankitaan, sen sijaan voi tietysti olla väärä.)
Yhtä lailla "osa luontoa" on vaikkapa tappaa toisen uroksen siittämät jälkeläiset kuten esimerkiksi leijonat tekevät tai ryhtyä veriseen taisteluun reviirin vuoksi, mutta emme silti ihmisinä toimi näillä tavoin, joten mielestäni tämä perustelu ei aivan kanna maaliin asti. Ihminen on eläin joo, mutta ihminen on myös moraaliseen ja eettiseen pohdintaan ja "vaistojensa" ylittämiseen kykenevä olento, mikä vastuuttaa meitä myös toimimaan näin.
Vaikka ymmärrän "kaikkien osien hyödyntämisen" ideologian, en itse voisi laittaa talivoidetta iholleni. Jotenkin se olisi ajatuksena liian ällö- vaikka koostumus olisi miten miellyttävä. Yhdyn täysin nimimerkki Miggs'in kommenttiin. Ja joo, olen vegaani. :)
Ymmärrän tämän tosi hyvin. Vegaanisuuden ohella tämä on varmasti talikosmetiikan mainstream-menestyksen suurin este. Ei siitä pääse mihinkään, että kuolleeseen eläimeen liittyvä assosiaatio on suurelle osalle ihmisiä muuta kuin myönteinen. Kauneudenhoito - jota ihonhoito nykyisellään on, kun siihen liittyy suuresti elämyksellisyysarvo - rakentuu positiivisten mielikuvien ympärille.
Mahtavaa, miten ennakkoluulottomasti lähdit tätäkin kokeilemaan! 👏🏻
Tali ( ja muut eläinperäiset rasvat) on todella perinteinen raaka-aine, sitä on paljon käytetty myös saippuan valmistuksessa, niinkuin sianihraakin.
Veikkaan, että kaikki perinteiset menetelmät ja ainekset päätyvät jälleen arvoonsa, varsinkin ekologisissa piireissä.
Näin ne trendit tulevat ja menevät. Kasvipohjaisuus oli välillä tosi suuri valtti niin ruokien kuin kosmetiikan aloilla, mutta nyt valistuneissa ympyröissä syödään jo naudan sisäelimiä lisäravinteena ( myydään esim. Hyviksen verkkokaupassa..)..
Itse en ole vielä moista kuuria kokeillut, mutta naudan luuliemijauhetta kylläkin, samoin eri kollageenijauheita..terveys ja nivelten hyvinvointi alkaa tässä iässä jo tuntua niin tärkeiltä, että joskus inhottavilta tuntuneet asiatkin alkavat maistua..
Epäilemättä tali on moneen ihovaivaan hyvä hoitomuoto, onhan se samantyylistä ihon omaa seebumin kanssa, ja todennäköisesti hyvin siedetty aine, toisin kuin jotkin kasviöljyt ( mm. manteli).. Härskiintyminenkin on vähäisempi ongelma.
Lun joskus varoitteluja eläinperäisten saippuoiden mahdollisesta tukkivuudesta, mutta se ehkä oli enemmän pelottelua kuin tutkittua tietoa.
Mä uskon, että kasvipohjaisuus jatkaa trendinä. Vaikka lihassa on kiistatta ravitsemukselliset etunsa, sen käyttö nykymuodossaan ei tue kestävää kehitystä. 100 vuoden päästä labrassa luodun proteiinin syöminen on kenties jo ihan standardijuttu. Voi kun voisi nähdä tulevaisuuteen, olisi niin kiinnostavaa nähdä, millä tämän hetken ongelmat ratkaistaan.... (Vai ratkaistaanko.... 🥺)
Iso KIITOS EI keinotekoiselle Frankenstein-labralihalle. Ennemmin vaikka vegaaniruokaa, luonnollista sellaista.. ei siis mitään prosessoituja korvikkeita.
Muistelen jostain lukeneeni, ettei vegeproteiini välttämättä riitä kattamaan väestön proteiinin tarvetta, ja siksi jokin keinotekoinen proteiini olisi välttämättömyys tulevaisuudessa. Voi olla, että muistan tai olen ymmärtänyt väärinkin.
Mitä prosessointiin tulee, valtaosa vegeproteiinistakin on todella prosessoitua, paljon enemmän prosessoitua kuin liha.
Niin, siksi en niihin korvike'lihoihin' koskekaan, mieluummin panostan oikeisiin elintarvikkeisiin 😃💙
Ymmärrän hyvin :)
Hei Sanni!
Olen ahkerasti seurannut blogiasi ja löytänyt monia hyviä tuotevinkkejä, kiitos!
Tuo talivoide ei oikein kuulosta houkuttelevalta, en ehkä ostaisi.
Nyt kaipaisin asiantuntemustasi seuraavista tuotteista, jotka herättävät kiinnostusta.
Flow Cosmetics Retin lift 3 in 1 cream
Antipodes Eve bio-retinol serum ja Lime Caviar cream
sekä Pain rosehip oil. Ovatko tuttuja sinulle?
Voitko suositella näitä tai jotakin muuta kuusikymppiselle? Ihoni on kaiketi suhtnormaali, pintakuivuutta kyllä on, eikä vielä ole kauheasti rypistynyt. Toki on harakanvarpaat silmäkulmissa ja juonteitakin löytyy. Tällä hetkellä käytössä on Whamisan toner deep rich, Nuori the one seerumi ja Evolven Rosehip miracle oil. Retinol-tuotteet kiinnostavat, mutta en ole vielä uskaltautunut kokeilemaan.
Moikka Lena,
Kaikki kolme ovat tuttuja, Flow'n ja Pain tuotteet sekä Antipodesin Eve-öljy minulla on itsellänikin. Antipodesin Lime Caviar -voidetta olen testannut kämmenselälle testeristä mutta en ole itse käyttänyt.
Sinulla onkin jo käytössä todella hyvät tuotteet, enkä usko, että nämä neljä nyt harkitsemaasi tuovat välttämättä mitään uutta ja mullistavaa ihonhoitoosi. Flow'n ja Antipodesin voiteet ovat täyteläisempiä kuin Nuorin, joten ero saattaa jäädä pelkästään sensoriselle tasolle; nämä tuntuvat iholla paksummilta ja ravitsevammilta kuin Nuori. (Nuori on muuten voide, ei seerumi. Oletko käyttänyt sitä seerumin tavoin..?) Toki ihonhoitotuotteita on kiva välillä vaihdella :)
Whamisan Deep Rich Tonerista en luopuisi, mutta Antipodesin Eve ja Pai'n Rosehip Oil voivat korvata Evolven Rosehip Miracle -öljyn. Antipodesin Eve ja Pai Rosehip Oil tuntuvat kummatkin kevyiltä ja imeytyvät nopeasti. Sitä, kumpi on parempi anti-age-öljy, on vaikea sanoa koska kummassakin on A-vitamiinia sisältäviä ainesosia. Eve'ssä A-vitamiinia on potentiaalisesti enemmän ja sen öljykoostumus on muutenkin monipuolisempi kuin Pai'n. Pai taas sopii myös akneiholle ja sekaiholle, koska se sisältää 100% ruusunmarjaöljyä. Näistä kahdesta suosittelisin sinulle lopulta Eveä, koska se on monipuolisempi.
Flow Cosmeticsin Retin Lift ja Antipodesin Lime Caviar sisältävät kummatkin tosi hyviä ainesosia, mutta Flow on mielestäni vieläkin vakuuttavampi. Flow sisältää bioretinoliyhdisteen, jota pidetään yhtenä tämän hetken lupaavimmista. Flow'n voide on täyteläisempää kuin Antipodesin, ja sopii vielä paremmin kuivalle iholle.
Eli sanoisin: Antipodesin Lime Caviar saattaa olla ravitsevuus-asteeltaan parempi sinulle, kun ihosi on normaali ja pintakuiva. Koska ihollasi ei vielä kuvailusi perusteella ole paljon ikääntymisen merkkejä, et välttämättä myöskään tarvitse "tujumpia" anti-age-tuotteita. Antipodesin ja Flow'n väliltä valitsisin siis ehkä Antipodesin.
Kiitos Sanni vastauksestasi!
Nuori the One on todellakin voide, mutta tuntuu yksinään vähän kuivalta, joten olen sekoittanut siihen muutaman pisaran Evolven öljyä tai painellut öljyn siihen päälle.
Tilasin kokeiluun Flow Cosmeticsin Arctic beauty creamin, kun tuntuu, että nyt talvella pitäisi olla jotakin tuhdimpaa. Mainitsit tästä blogissasi aiemmin. Oletko tykännyt tästä voiteesta (vaikket voiteita yleensä käytäkkään)
Mun mielestä Arctic Beauty Cream on oikein miellyttävän ja hoitavan tuntuinen. :) Ja siinä on hyvät ainesosat. Siksi suosittelin sitä yleisesti hyväksi talviajan voiteeksi.
Omalla ihollani mikään voide ei kuitenkaan tunnu paremmalta tai hoitavammalta kuin öljyt, joten siksi en voi enää sanoa "tykkääväni" henkilökohtaisesti oikeastaan mistään voiteesta. Voiteet eivät ole epämiellyttäviä, mutta koska öljyt ovat mun iholle parempia, en enää keksi syytä käyttää voiteita.
(Muille voin suositella voiteita, koska ihot ja niiden tarpeet ovat erilaisia, kuten myös mieltymykset koostumusten suhteen. :))
Näin äkkiseltään en innostu naudantalivoiteesta ollenkaan. Ja mullakin menny tällainen trendi täysin ohi (en ole myöskään TikTokissa).
Myös tuo tuoksujuttu epäilyttää. Esim. Hius- ja partatali ei ainakaan tuoksu mun nenään ollenkaan hyvälle. Naudan talia en tosin ole haistanut.
Brändin nimeä voisi ehkä harkita uudelleen? Se vie mun mielestä uskottavuutta tuotteelta 🤔
Samaa mieltä. Nimessä on tietysti huumoriaspektinsa ja onhan se yksi keino erottua markkinoilla, mutta itsekään en lämpene Hölynpöly-nimelle.
Nauratti, kun olin varma että Hölynpöly-purkin kuva oli sellainen aiheen pöhköyttä kuvaava stock image eikä oikea tuotekuva :D
Tämä talitrendi on tullut itselleni vastaan Tatin Youtube-kanavalla, eli on liikkeellä muuallakin kuin TikTokissa. Hän on viime vuosina kunnostautunut hieman vaihtoehtoisten terveysaiheiden kanssa...
🤭
No mutta, armollisuutta pienille yrittäjille. Hölynpöly on hyvin pikkuinen yritys, ja yrittäjä ymmärtääkseni purkittaa tuotteet kotona käsin ja varmaankin valmistaa myös etiketit itse. Olen tottunut näkemään tämän kaltaisia pakkauksia torimarkkinoilla ja maaseudun pienissä myymälöissä. Näitä tuotteita ei kannata verrata kaupallisempaan toimintaan, jossa ulkonäkö (ja nimi)seikkoja harkitaan pidemmälle.
Nyt kyllä tuli sellainen tuote, että en ehkä itse lähtisi kokeilemaan. En ole vegaani, mutta jotenkin mielikuva naudan talista ällöttää, vaikka sinänsä on hyvä käyttää koko eläin, jos se kuitenkin käytetään syystä tai toisesta. Naudanlihakin on sellainen, että se ei "saa" maistua tai haista lihalle, jos tiedät mitä tarkoitan?
En oikein osaa muotoilla tätä, sen verran hämmentävä tuote ja ylipäänsä se sellainen eläimellinen / navettamainen haju ei miellytä missään tuotteessa tai tilanteessa. 🤔 Voin kyllä kuvitella, että tuote varmaan toimii todella hyvin tarkoituksessaan ollessaan noin luonnollinen. Miulle kosmetiikassa tuoksu on yksi tärkeimmistä asioista, muuten ei tule käytettyä. 😊 Erilainen tuote ja mielenkiintoinen tää siun postaus, peukku testaamiselle ja kokemusten jakamiselle! ❤️
Luulen tietäväni. Siitä on niin kauan kun söin lihaa, mutta en lapsenakaan koskaan tykännyt lihasta ja lihaisuus sekä sen haju oli minusta etovaa. (Sinänsä hullua, että vanhemmalla iällä suhteeni lihan hajuun muuttui täysin, eikä haju nykyään haittaa ollenkaan - joidenkin liharuokien tuoksu saattaa olla minusta jopa miellyttävää. En silti ikinä söisi lihaa.)
Saan kiinni sun fiiliksistä talivoiteen suhteen. Onhan tämä monella tapaa hämmentävä tuote 2020-luvulla, vaikka onkin perinteinen ja luonnollinen.
Nimenomaan: en koske mihinkään keinotekoisesti prosessoituun lihan korvikkeeseen. Luonnollisia kasviproteiinin lähteitä onneksi on, kuten monet palkokasvit, siemenet, tehina ym..
Jos joku pitää lihan korvikkeista, se heille suotakoon, mutta itse en vapaaehtoisesti laita niitä suuhun. (Ruoansulatatuskaan ei ole koskaan sietänyt soija-ym. tekeleitä.)
Anoppi on tehnyt talivoidetta ja se oli kyllä hyvää tavaraa kuivalle iholle. Käsille tuli käytettyä paljon.
Tähän vegaaniasiaan kenties vähän epäsuosittu näkemys: laiduntavan lihan syöminen on eläikuolemien puolesta vegaaneinta mitä voi syödä. Siten myös sivutuotteena syntyvä tali on hyvinkin vegaani valinta. (Jos siis vegaanius määritellään kuten esim. Vegan Society: “Veganism is a way of living which seeks to exclude, as far as is possible and practicable, all forms of exploitation of, and cruelty to, animals for food, clothing or any other purpose.”)
Perusteluja kerettiläiselle näkemykselle mm. täällä (kenties vähän propagandistisessa ja mahdollisesti triggeröivässä muodossa): https://www.carnivoreisvegan.com/carnivore-diet-is-vegan/
Mielenkiintoinen näkemys.
Ihan kaikkia tekstejä en ehtinyt etusivulta lukemaan, mutta mieleeni tuli heti ainakin tämä: sivulla lihan syöminen ja vegaanius tunnutaan esittävän toistensa vastakohtina, mutta kyllähän lihansyöjätkin syövät kasviksia ja kasvisruokaa. Kun sivulla verrataan carnivore-ruokavalion aiheuttamia kuolemia (kaksi lehmää vuodessa) ja vegaani-ruokavalion eli kasvisruoan tuotannon aiheuttamiin kuolemiin (pitkä lista), yritetäänkö tässä väittää, että "carnivoren" lautasella ei todellakaan ole mitään muuta kuin lihaa? Eli kaikki kasvisruokatuotantoon liittyvät epäkohdat ovat vain vegaanien syytä, koska muut eivät syö kasviksia? 🤷♀️
Tuolla sivustolla puhutaan nimenomaan karnivooriruokavaliosta, joka totta tosiaan on oikea juttu, niin hullulta kuin se kuulostaakin. Siis pelkästään eläinperäistä ruokaa. Tästä on monenlaisia versioita, kuten varmaan muistakin ruokavalioista. Jotkut (esim. Mikhaila Peterson, joka paransi itseltä lukuisat autoimmuunioireet, ja somessa hehkuttelee ns. leijonadieetin puolesta) syö pelkästään laiduntavaa lihaa. Jotkut karnivoorit syövät kaikkea lihaa sekä ruhon osia. Jotkut syövät kaikkea eläinperäistä (myös kalaa, munia, maitotuotteita..) Itse syön lihapainotteisesti ja erityisesti viljoja ja rypsi- yms. kasviöljyjä sekä kaikkea paljon prosessoitua vältellen, mutta sekasyöjä olen kuitenkin. Näin olen huomannut voivani parhaiten, ilman liian tiukkoja rajoitteita (koska lapsiperhearki ja tykkään myös syödä monenlaista) ja esimerkiksi endo-oireet ovat kadonneet kokonaan. (Olen näitä yhden hengen ihmiskokeita tehnyt ja mm. veget, ketot kokeillut.) En puhu äärimmäisten eliminaatiodieettien puolesta, mutta tutkimusten pohjalta alkaa näyttää siltä, että ketojohdannaisilla, eläinproteiinia ja -rasvaa sisältävillä sekä viljojen ja kasviöljyjen välttelyllä on myönteinen vaikutus mm. altzheimerin, parkinsonin, masennuksen, adhdn, autismin, epilepsian, alopecian, ekseeman, psorin, MS-taudin ja monien autoimmuunisairauksien kohdalla. Liittyneekö mm. eläinperäisten ravinteiden parempaan biosaatavuuteen, en tiedä. (Kuten mainitsit talinkin "ihon kaltaisuudesta", olet mitä syöt tjtn.) Ja tuo artikkelihan tosiaan koskee vain laiduntavaa lihaa (ja tietysti esim. riistaa), joten esimerkiksi viljapossua tai soijalla ruokittua eläintä syödessä tulee tietysti sama collateral damage kuin viljaa tai soijaa syödessä. Suomestakin pikkuhiljaa kaatuu kaikki pientilat joten kotimaista grass-fed-nautaa ei kohta enää helpolla löydy. Muita ruhon osiakin on kaupoissa aika vaihtelevasti saatavilla, koska ovat "vaikeita valmistaa" ja siksi jengi ostaa vain sitä halvinta sikanautaa. Ite pyrin syömään ns. nose to tail -tyyliin. Öh, tuli pitkä kommentti. Mutta joo, siis jotkut syö vain laiduntavaa lihaa (ja voivat hyvin) ja se vaikuttais aiheuttavan vähiten eläinkuolemaa. Jos siis siltä pohjalta valitsee sapuskaansa, niin siinäpä pohdittavaa. 😁
OK. Eli tyyppiä Grönlannin muinainen ruokavalio? Juuri keskusteltiin tästä mun vegaani-sisaren kanssa eilen. :D Onhan (ollut) alueita, joilla kasviruoka on ollut ilmaston puolesta mahdottomuus ennen kuin elintarvikkeiden rahtaus ympäri maailmaa tuli mahdolliseksi. Mietittiin sisareni kanssa, miten adaptoituva ihmisen elimistö onkaan, kun jotkin väestöt ovat selvinneet vailla kasvikunnan ravinteita kuten vitamiineja ja antioksidantteja. Se on kyllä mielenkiintoista, kun toisaalta on myös tiedossa paljon kasvikunnan vitamiinien puutoksesta johtuvia sairauksia kuten keripukki.
Ruokavalio- ja ravintoasiat ovat loputtoman kiinnostavia, ja suurella mielenkiinnolla seuraan keskustelua eri ravitsemusmallien hyödyistä ja haitoista.
Minulla ei ole kompetenssia ottaa syvemmin kantaa "karnivoori" vs. sekasyöjä vs. vegaani -ruokavalioiden paremmuuteen ympäristön kannalta, mutta pitäydyn siinä näkemyksessä, että ihmisen ei ainakaan pidä lisätä lihan syöntiä. (Koko maapallon väestön karnivorismi on kuitenkin utopiaa, sen voi käsittää.)
Juu, onhan noita eläinperäispainotteisia ruokavalioita ollut monissa kulttuureissa. Ja ihmislajilla ylipäätään silloin metsästäjä-keräilijäaikoina. Eläinperäisessa ruuassa itseasiassa on myös vitamiineja ja hivenaineita (eteenkin kun lasketaan mukaan sisäelimet, maitotuotteet, munat ja kala). C-vitamiini imeytyy tehokkaammin, kun elimistössä ei ole glukoosia (jota tietysti karnivooriruokavaliossa ei tule). Keripukki oli yleinen esimerkiksi merimiehillä, joiden ruokavalio oli pääasiassa kuivattua, suolattua lihaa ja hiilihydraatteja.
En edelleenkään halua huudella niin radikaalin ruokavalion puolesta. Olen sitä mieltä, että ei ole yhtä oikeaa ruokavaliota. On ihmisiä, jotka sopeutuvat monenlaiseen ja tekevät valintoja oman hyvinvointinsa sekä mieltymystensä pohjalta. Eläinperäisesta ruuasta on silti monenlaisia väärinkäsityksiä. Myös tahallaan alulle pantuja, näkisin.
Ja kyllä, koko maailman karnivorismi olisi utopistinen ajatus, monestakin syystä, enkä sellaista toivoisikaan. Mutta jos katsotaan pelkästään numeroita, niin niiden valossa se olisi teoriassa mahdollinen. Jos asuisimme yhtä tiiviisti kuin Manhattanilla, niin koko maapallon väestö mahtuisi alle puolikkaan Alaskan kokoiselle alueelle. Myös karjaa on tälläkin hetkellä maapallon biomassasta niin merkittävä osa, että se riittäisi jo sellaisenaan ruokkimaan tuon väestön.
Minusta meidän pitäisikin, ruuasta puhuttaessa, keskustella pikemminkin tuotantotapojen ja logistiikan kestävyydestä ja eettisyydestä eikä niinkään liha vs vege -vastakkainasettelusta. Molempia on täysin mahdollista tuottaa paremmin, sekä ympäristön, että ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Vilja-soijaruokittu turbokasvatettu possu ei ole hyväksi ihmiselle, sille possulle eikä ympäristölle. Ei myöskään kasvien viljely, jossa kasvinsuojelumyrkyillä tapetaan eliöstö maaperästä sekä vesistä, muuttamalla niityt ja kedot viljelysalaksi tapetaan alueen hyönteiset ja niiden myötä linnut, harvestereilla ym koneellisilla keräystavoilla tapetaan hiiriä, pupuja, kettuja, lintuja... puhumattakaan lapsityövoimasta, jota suuressa osassa maailmaa vielä käytetään työvoimana pelloilla. Nythän ajetaan voimalla kotimaista maidon- ja lihantuotantoa alas, vaikka itse näen sen paljon kestävämpänä, eettisempänä ja terveellisempänä ruokana kuin esimerkiksi ulkomaiset kasvikunnan tuotteet.
Mä en ole ehtinyt vieläkään lukea tätä ajatuksella mutta julkaisen tän ettet ihmettele minne kommentti on jäänyt. Tänään illalla pitäisi olla taas paremmin aikaa kommenteille. :)
Tämä on älyttömän mielenkiintoista ja herättää paljon ajatuksia. Mikä tosiaan on lopulta sitä "luonnollisinta" ruokaa - ihminenhän on kaiketi aina ollut omnivoori ja kasvis/lihansyönnin painotus on vaihdellut populaatioittain. Mun tekee itse mieli ajatella, että olisimme ihan aikojen alussa olleet kasvissyöjiä, koska emme fyysisesti ole koskaan olleet varustettuja lihansyöjän ominaisuuksilla - emmehän pystyisi paljain käsin tai hampain tappamaan eläimiä ruoaksemme - mutta eipä tällä ole väliä nykyhetken kannalta. Olimme sitten alkujaan mitä tahansa syöjiä, nyt syömme kaikkea ja meidän pitäisi pystyä hankkimaan ravintomme ympäristöä ja muita eliöitä riistämättä. Kuten sanoit:
Onko tutkittu sitä, onko 8 miljardia ihmistä ylipäänsä mahdollista ruokkia täysin kestävästi, eettisesti ja siten että kaikki todella saavat monipuolisesti ravinteikasta ruokaa? Onko tällainen mahdollista? Mun pää ei veny edes kuvittelemaan tällaista. Olisi kiinnostavaa lukea jonkun supertietokoneen laskelma siitä, millä lailla koko maapallon väestö ruokitaan siten, että siitä koituu pienin mahdollinen rasite ympäristölle tai uhka luonnon monimuotoisuudelle.
(Mä ahdistun jo monesta muustakin ravintoon liittyvästä asiasta kuin liha vs. vege -kysymyksestä. Kuten eines/snack/pikaruokateollisuudesta ja sokerin ja pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden ylivallasta....Olisi huikeaa päästä vierailemaan ajassa, kun einesteollisuutta ei vielä ollut. Ajassa, kun on ollut vain "oikeaa", alusta loppuun itse valmistettua ruokaa. Miltä ruokapöydät ovat silloin näyttäneet...? Ja mitkä ruoat silloin ovat olleet ihmisten herkkuja? Onko silloin ollut guilty pleasure -ruokia..? Nyt tämä lähti jo ihan omalle sivuraiteelleen...)
Totta, että ihminen pysyy hengissä hyvin erilaisilla ruokavalioilla ja vaihtoehdoilla. Eläinperäisestäkin voi tosiaan saada C-vitamiinia, kuten kuulemma perinteisessä Mongolian ruokakulttuurissa.. siellä vitamiininlähteen virkaa toimitti peuran / poron veri. 😳 Ei maistu meille, mutta osoittaa sen, miten moneen erilaiseen ravintoon ihminen on ympäri maailman turvautunut.
Minäkin olen lukenut noista lihansyönnin ihmeitätekevistä vaikutuksista, Mikaela ja isänsä Prof. Petersen ovat niistä puhuneet. ( en ole heidän fanejaan, mutta osui joskus silmiin..) Samantyylisiä ihmetarinoita on saatu kuulla monen muunkin ruokasuuntauksen kohdalla, niin veganismin kuin keto-dieetin noudattajat jaksavat kertoa valaistumisestaan..
Yhteistä kaikille, keskenään täysin vastakohtaisille dieeteille tuntuu olevan luonnollisuus ja prosessoimattomuus (vegaanius ei tosin aina näitä kriteerejä täytä, mutta sitäkin voi noudattaa enemmän ja vähemmän luonnollisesti..), joten ehkä keho elpyy ja olo kohenee aina, kun roskaruoka ja valkoinen sokeri on jätetty pois..?
Mitä taas ihmiskynnan ruokkimiseen tulee, olen kuullut tai lukenut seuraavaa: kaikkein tehokkain ja ekologisin tapa tuottaa ravintoa olisi suosia pieniä tai keskisuuria tiloja. Näin voidaan kasvattaa ja tuottaa satoa sekä lihaa, maitoa, munia ym. kohtuullisesti ja käyttäen kuhunkin ilmastoon sopivia lajeja. Lähiruoka siis kunniaan! Tätä on nyt painotettu jo huoltovarmuuden kannalta - Suomen ei tule nojata liikaa tuontiruokaan.
Tajuan tuon olevan haasteellista toteuttaa maailmanlaajuisesti markkinaintressien jyllätessä, ja kaikkeahan ei voi kasvattaa kaikkialla.. kahvi on tuotava edelleen ulkomailta. Kannatettava suuntaus silti periaatteessa.
Kyllä! pientilat ja lähituotanto! Juuri sitä mitä meillä ajetaan voimakkaasti alas. :( Minä muuten teen monesti verilättyjä poron verestä. Joskus naudankin, mutta täällä lapissa poron veri on usein halvempaa. Muksut tykkää kovasti. Ja onhan verilätyt ja -paltut olleet kouluruokaakin vuosikausia. Ainakin kasari-ysärillä oli. En kyllä tiedä ovatko enää, ja einesverilätyissä sisältökin taitaa olla pääasiassa kaikkea muuta. :D
Vähän off topic mutta tekee silti mieli kertoa: vaikka en lapsena juurikaan välittänyt liharuoista, veriletut kuuluivat mun harvoihin lempiliharuokiin. Mutta vain, jos ne tarjottiin asianmukaisesti perunamuusin, puolukkahillon ja valkoisen kastikkeen kanssa. Kaikki nämä komponentit piti toteutua, ja nam, alle 10-vuotiaalle Sannille maistui! Tuntuu hullulta, että yhä muistan tämän yhdistelmän maun.
Niinpä, nämä on kyllä niin mielenkiintoisia juttuja. Ihmisellähän on evoluution myötä tämmöset "märehtijän hampaat" ja kulmahampaat on surkastuneet pikku nysiksi, mutta apinoilla, noilla meidän lähisukulaisilla, kuitenkin on torahampaita ja ne saalistaa myös pieniä eläimiä. Ihmisen ruuansulatussysteemi vastaa enemmän lihansyöjän, kuten suden systeemiä kuin lehmän, jolla on useampiosainen maha ja joka märehtii ruokansa kahdesti. Ihminen on ehkä ollut enempi saaliseläin kuin saalistaja, mutta käsittääkseni mm. peukalon kehittyminen oli iso askel, koska se mahdollisti "aseeseen tarttumisen". Lihan makuun pääsy mahdollisti aivojen kasvamisen nykyiselleen, joka tietysti on tehnyt ihmisestä petoeläimen vailla vertaa. Mulle siis nämä seikat puhuu lihansyönnin suuresta merkityksestä ihmisen kehityksessä ja siten myös sen tärkeydestä. Mutta näitähän voi katsoa niin monella tavalla. Nykyinen ihminen ei monilta osin muistuta ominaisuuksiltaan perinteistä saalistajaeläintä. Toisaalta taas lajin sosiaalistuminen mahdollisti ryhmässä metsästämisen.
Kaikki hengissäpysyminenhän on tietyllä tavalla ympäristön hyväksikäyttöä. Ihmisellä vain on resurssit tehdä se niin tehokkaasti, että ympäristö ei pysy välttämättä mukana. Luontohan kyllä sopeutuu, lajeja kuolee ja edelleen myös syntyy. En sinänsä ajattele, että ihminen on ikäänkuin velkaa ympäristölleen, ei ympäristökään ajattele eettisesti. Mutta oman hyvinvointinsa ja lajinsa ihminen kyllä voi tuhota monella tapaa, mm. glyfosaatissa kylvetetyillä kasviksilla ja soija-antibioottipumpatulla lihalla. Ehkäpä juuri tämä spermantappaja-keskenmenomyrkyillä ja hormonihäiriköillä itsemme myrkyttäminen onkin lopulta avain väestön vähentymiseen ja siten lajin selviämiseen. 😅
Joo, nykyinen ruokateollisuus ahdistaa minua myös. Mummon, ja vielä isänikin lapsuudessa (ainakin täällä lapissa maatilalla, jossa kaupat kaukana) ruuat ja herkut oli aika simppeliä. Ruoka oli ihmisen bensaa. Muksujen herkut oli tyyliin mustikkamaito tai kaapista pöllitty sokeripala. Ei ollut väriaineita, säilöntäaineita, pintakäsittelyaineita, aromivahventeita, muunneltuja tärkkelyksiä...
Pitkälle pääsee talivoiteesta näköjään. 😅
Wow miten hyvin osaat sanoittaa näitä asioita..! Liittyykö ammattisi (evoluutio)biologiaan tai oletko opiskellut sitä..? Voisin tulla kuuntelemaan luennon tästä aiheesta. :)
Näinhän se on. Surullista, mutta niin se varmaan on. Ihminen on kyllä niin outo tyyppi. 😕
Onkohan muuten siitä jokin tieto tai arvio, missä vaiheessa ihmisen toiminnan seuraukset ovat ylittäneet luonnon kestokyvyn? Onko teollistuminen lopulta suurin syntipukki sille, että meillä on ympäristökriisejä? Täytyyhän sen olla.
Toki olemme muillakin keinoin vähentäneet mahdollisuuksiamme maapallolla. Eikö ole muuten ironista, että kun "lajin sosiaalistuminen mahdollisti ryhmässä metsästäminen", niin tämä kehitys on jossain vaiheessa johtanut toistemme tappamiseen.....
Nojoo. Mitä enemmän tätä ajattelee, sitä synkempi olo tulee. Tosiaan: pitkälle pääsee talivoiteesta. 🤓
Kiitos. 😄 Ei liity. Ihan vaan suutari, joka ei pysy lestissään. Tarpeettoman kiinnostunut lukemaan ihmisestä ja ympäristöstä. Tulisin varmaan samalle luennolle. 😂
Teollistuminen on kyllä varmasti iso syy monille ympäristöongelmille. Kuitenkin esimerkiksi luonnon kestokyvystä puhuminen on sellaista meille indoktrinoitua retoriikkaa, jonka pyrkimys on biopoliittinen valta. Puhe esim. globaalista ilmastokriisistä (jonka myötä tehtävät toimenpiteet vievät meiltä yksilönvapauden ja ajavat meitä kohti globaalia teknokratiaa) vie huomion sekä resurssit todellisista ympäristöongelmista, kuten suurkaupunkien ilmansaasteet, ylenkulutus ja maatumattoman jätteen määrä, ja tehotuotannon aiheuttamat maaperän ja ravinnon köyhtyminen ja ravinnon ja ihmisen myrkyttyminen. Kuten tuossa aiemmin jo joku mainitsi, tehokasta ja ekologista olisi lähituotanto. Sitä kuitenkin ajetaan alas mm. leimaamalla kaikki lihansyönti ympäristösynniksi. Tuloksena on yhä suurempi riippuvuus ylikansallisista jättiyrityksistä, joilla on myös vahva rooli tuossa globaalissa päätöksenteossa. Ympäristökriisipuhe on väline, jolla pieni globaali epädemokraattinen vähemmistö saa valtaa (ja rahaa). Ehkäpä laji kuin laji päätyisi samaan vallanhimoon, jos saisi peukalon ja isot aivot. 😂 Synkkä olo näistä ajatuksista kyllä välillä tulee. Kyllä, ihminen on outo. Itse en näe muuta toimintatapaa kuin yrittää elää niin kuin saarnaan ja toivoa, että yksilöissä lopulta on voimaa. Toistaiseksi ei ole vielä yksikään diktatuuri pysynyt hengissä kovin montaa vuosisataa. 😅
Tulipa kauheen monta globaali-sanaa. 😂 Ja muutenkin niin laaja aihekokonaisuus, että hankala rajata omia ajatuksia mitenkään järkevästi. Kaikki elämiseen liittyvä menee aina poliittiseksi. Nytkin lähti ihan laukalle.😆 My bad.
Okei, tässä tekstissä oli sanoja joita en ole eläissäni käyttänyt 😄🙏🏻 (Ja mun piti googlata teknokratia.) Wow, kun osaisi itsekin puhua asioista näin. :) Osaan puhua vain kosmetiikasta. 🤔
Aina välillä mietin, että olisi oikeastaan aika mahtavaa mennä uudestaan lukioon, nyt sitä tarkastelisi ja käsittelisi asioita hyvin eri tavalla kuin teininä. Mä ajattelin nuorempana olevani hyvinkin sivistynyt, mutta en enää. 😅
Kiinnostus asioihin ei kyllä ole hiipunut ja maailmassa on älyttömästi asioita ja ilmiöitä joihin haluaisin perehtyä syvemmin. Täällä blogin keskusteluissakin niitä tulee vastaan tuon tuostakin. Mua välillä hymyilyttää ajatus, että kirjoitan teille kosmetiikasta, ja teiltä opin sitten ihan muita asioita "vastapalveluksena". ❤️
Vastavuoroisuushan onkin internetissä parasta. 😊 Ja varsinkin tommoset bloggarit, jotka kykenee pitämään kommenttiosaston tunnelman sellaisena dialogisena, lepposana, toisia kuuntelevana ja jotenkin lempeänä.❤️ Kun ylläpitäjän asenne on sellanen, se asenne tarttuu muihinkin. Haluan omaksua tuon itekin.
Kiitos Nik! 🙏🏻☺️
Ihan mielenkiintoinen tuote, mutta minuakin epäilyttää kuinka tuhtia tuo on ja miltä se tuoksuu. Koska on noin kallis niin tarvitsisin näytteen, mutta pienyrittäjällä tuskin on mahdollisuutta moiseen. Ehkä messuilla yms. tuotetta voi kokeilla ennen ostopäätöstä. Käsi- tai jalkavoiteena voisin käyttää mieluummin, kun jotenkin tulee vain fiilis, että tuo tukkii kasvojen ihon, vaikka ihoni onkin aika kuiva ja sitä vaaraa tuskin siis on. Mielikuvat vain on voimakkaat, kun kuulee sanan tali! 😊
Joskus se etanavoide oli hitti ja sekin tuntui hieman erikoiselta, mutta ihmiset olivat innoissaan sen vaikutuksista. Muistelen, että ostin itsekin jonkin etanavoiteen, mutta jäi kertaostokseksi...
Minullekin tulee talista mieleen jokin vahamainen aine (no, kynttilät...), mutta naudantali ei ole vahamaista lainkaan. Se on kyllä tosi rasvaista, mutta ei vahamaista. Sopii hyvin myös käsille ja jaloille.
Etanavoiteeseen ei minusta liity yhtä negatiivista assosiaatiota kuin naudanrasvavoiteeseen, koska etanat eivät menetä henkeään liman hankinnassa. Etanan limalla on oikeasti tosi hyviä ihohyötyjä :) Mutta enpä voi sanoa itsekään jääneeni käyttämään etanatuotteita, vaikka olen niitä testannutkin. Tämä eniten siksi, että käytän melkein pelkästään luonnonkosmetiikkaa, eikä luonnonkosmetiikassa ole saatavilla etanatuotteita.
Just tämä talivoide löytyy itseltäni kaapista ja on säännöllisesti käytössä. Se hetki, kun saa tätä rasvaa levittää iholle, on jotenkin ihanaa hemmottelua. Käytän tätä siis iltaisin muutaman kerran viikossa ja olen tykännyt! Kuiva sekaiho on jotenkin paljon tasaisempi ja hyvinvoivempi tämän talivoiteen ansiosta.
Sanoisin, että yhtä lailla metsästykseen liittyy sen uhrien kärsimystä – ajojahti ei takuulla ole leppoisa ja miellyttävä kokemus, tehotuotannosta puhumattakaan. Luomulihantuotanto ei lopulta olennaisesti poikkea muusta lihantuotannosta toimintatavoiltaan. Voisi ajatella, että luomulehmälle ja hänen vasikalleen on jopa tuskallisempaa luopua toisistaan kun saavat ensin muutaman päivän olla yhdessä ennen kuin vasikka riistetään äitinsä luota teuraaksi tai kasvatukseen, sukupuolesta riippuen. Myös mm. maidontuotanto on täysin kytköksissä lihantuotantoon. Suurin osa mm. Suomessa kulutettavasta lihasta tulee juuri maitotiloilta, loppuun (eli ihmisen kannalta liian vähän maitoa tuottaviksi) ajetuista naudoista, jotka kuolevat teurastukseen noin viiden vuoden iässä luonnollisen noin 20 vuoden iän sijaan.
Vaikka luonnossa eläimet syövät toisiaan, niin meillä ihmiseläimillä on kyky ja mahdollisuus toimia toisin, joten mielestäni tähän on myös tällöin jonkinasteinen moraalinen velvollisuus, tai ainakin sen harkitsemiseen vakavasti. Yhtä lailla emme vaadi vaikkapa vakavasti aivovammaiselta tai pieneltä vauvalta eettistä ja moraalista harkintaa tekemistensä suhteen, mutta aikuisten kohdalla kyllä. Mihin unohtui vastuu vallan rinnalta..?
Lihansyöjä-artikkelin ajatus siitä, että lihansyönti tappaisi vähemmän muunlajisia kuin kasvissyönti, ontuu pahasti – entäs ne kaikki kuolleet muunlajiset, jotka kuolevat kun syötäväksi kasvatettavia ruokitaan yhtä lailla kasvisruoalla? Niin tai näin, eläintuotanto on niin ympäristön kuin moraalinkin kannalta kestämättömämpi vaihtoehto.
Vastasinkin tuossa jo Sannille, että artikkeli koskee nimenomaan laiduntavaa karjaa (toki pätee myös riistaan). Sitä ei ruokita kasvatetulla ruualla kuten soijalla tai viljalla, vaan käytännössä se muuttaa yleensä viljelykseen kelpaamattoman maan (kuten niityt) ihmiselle biosaatavampaan ravinteikkaaseen muotoon, proteiiniksi ja rasvaksi. Laiduntaminen, joka on lajinomaista käyttäytymistä, myös lisää luonnon monimuotoisuutta kaikissa eliölajeissa (hyönteiset, sienet, linnut...). Laiduntaminen parantaa maaperän mikrobikirjoa, jolla taas on hyvä vaikutus maaperän hiilensidontakykyyn. Kun taas viljely, eteenkin yhden lajin tehoviljely, köyhdyttää maaperän nopeasti ja heikentää kaikkien eliölajien oloja alueella (artikkelissa mainittuja eläinkuolemia). Kun vielä verrataan eläinperäisen ja kasviperäisen ravinnon tuomaa energiamäärää, on laiduntavan lihan syöminen myös ympäristön kannalta paras vaihtoehto.
Tästä ei tietysti mediassa huudella, koska puhdas, prosessoimaton ruoka ylipäätään on tuottajalle huonokatteista, koska siihen ei voi "pumpata ilmaa" eli tuottaa halvalla ja myydä kalliilla, toisin kuin vaikkapa kasvimargariinit. Ja raha se on, joka päättää, mikä meille "on hyväksi".
Sellainenkin moraalinen periaate on joskus lausuttu, että tulisi toimia siten, että toiminnasta voitaisiin johtaa yleinen laki – kasvisruoan kohdalla voisimme kestävällä tavalla (veden riittävyyden, ravinteiden, maankäytön ja eläineettisten seikkojen näkövinkkelistä) tuottaa ruokaa kaikille maailman ihmisille, mutta edes "luonnollisesti" laiduntaen kasvatettu eläinperäinen ruoka ei riittäisi kaikille, sillä laiduntaminen vie tehotuotantoakin enemmän maa-alaa, josta on jo nyt pulaa. On totta, että laiduntamalla saadaan ihmiselle hyödylliseen käyttöön myös sellaisia maatilkkuja, jotka eivät sovellu kasvien viljelyyn, mutta toisaalta voi miettiä myös luonnonvaraisten eläinten oikeutta näihin alueisiin. Maapallon nisäkkäiden biomassasta reippaasti suurin osa on jo nyt tuotantoeläimiä, mikä on aika hurja tiedonmurunen kun pysähtyy miettimään. Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on lopulta myös ihmisen elinmahdollisuuksien turvaamista tällä planeetalla, ja laiduntajia kyllä riittää myös luonnonvaraisissa eläimissä. Summa summarum, kasvatetaan eläin laiduntamalla tai ei, niin ihminen ei siitä huolimatta _tarvitse_ eläinperäistä ruokaa (pl. sairauden tai muun vastaavan syyn takia), joten maksamme lihaa, maitoa ja munia kuluttaessamme turhasta tappamisesta (ja usein myös elämänmittaisesta kärsimyksestä).
Tätäkin aihetta liipaten tuossa vasta Sannille vastasin, mm. väestöä ja karjan biomassaa koskien. En kirjoita tähän kaikkea uudestaan. Mutta laidunnusalueillahan nimenomaan on myös luonnonvaraisilla eläimillä mahdollisuus elää (hyönteiset, linnut, pieneläimet... toki petoeläimet aidataan pois, mutta eipä niitä viljapelloillakaan näy) toisin kuin viljellyllä maalla. Kasvien energiamäärät ovat myös merkittävästi pienemmät verrattuna eläinperäisen ravinnon energiamääriin, joten saman joukon ruokkiminen kasvisruualla vaatii isomman pinta-alan kuin laiduntava eläin, joka kasvaa sovussa samalla alueella muun eliöstön kanssa. En tiedä luitko aluperin linkkaamani artikkelin, mutta siinä aika selkeästi näytetään, kuinka paljon kasvisruuan tuotanto tappaa eläimiä verrattuna laiduntavan lihan tuotannosta aiheutuvaan eläinkuolemiin. Itse olen nykyään sitä mieltä, että liha on merkittävä osa hyvinvointia ylläpitävää ruokavaliota. Mutta ymmärrän kyllä, että valtaosa näkee toisin. Onneksi saadaan vielä ainakin toistaiseksi valita itse ja mieltäänkin saa aina muuttaa, jos oma keho kertoo, että se on tarpeen. :)
Tiesitkö, että kasviperäinenkään ruoka ei ole aina hyväksi maapallolle, saati eettistä? Esim mantelimaito kuormittaa valtavasti ympäristöä koska mantelin viljely vaatii tolkuttomia määriä vettä.
Avocadojen viljely taas johtaa miljoonien mehiläisten massakuolemiin jotta ne saadaan pölytettyä.
Molempia myös kuljetetaan lentämällä.
Kun eläin on jo kuollut, ei se enää kärsi siitä, että sen kaikki osat hyödynnetään. Siksi en tuomitse ihmistä, joka saa iho-ongelmiinsa avun talivoiteesta. En silti haluaisi itse käyttää talivoidetta, kun onneksi ihoni voi ihan mukavasti kasvikunnan tuotteilla.
Lienet oikeassa siinä, ettei tali ole varsinaisesti markkinointiseksikäs ainesosa. Enpä muuten muista, että koskaan olisin nähnyt esim. jalkavoidetta markkinoitavan urealla, vaikka se mainio kosteutta sitova ainesosa onkin, ja valmistetaan synteettisesti. Mielikuvien voima on suuri, siksi kannattaa puhua ennemmin karbamidista... ;)
Aivan, tämä on huomattu ;) Urea on aina karbamidi markkinointiviestinnässä.
Ihana markkinointi! Moni tuote on brändätty vegaaniseksi, mutta ei eläimillä testatuksi :)
En ole vegaani, mutta minulle naudan tali ei sopisi. En haluaisi käyttää sitä, koska sitä ei saada eläimestä sen ollessa elossa ja lisäksi se ällöttää ajatuksena. Olen ruokavalioltani vegetaristi ja käytän eniten luonnon kosmetiikkaa, monesti vegaanistakin. Ymmärrän kyllä, että erilaisille ihmisille tuote voi sopia hyvin, ja olla fiksu vähillä raaka-aineilla.
Mielenkiinnosta kysyn, mitä kollageenimerkkiä käytätkö oletko oikeasti huomannut tuloksia?
Moikka Pauliina,
Käytän Oslo Skin Labin kollageenia. Aloitettuani sen käytön vuonna 2017, mun silmänympärysjuonteiden kehitys on hidastunut niin merkittävästi, että voi melkein puhua pysähtymisestä. Kuvista tämän näkee. Mun silmänympärykset, etenkin silmänurkat, ovat käytännössä ryppyisemmät vuosien 2014-2016 kuvissa kuin nyt.
Mutta (ja kaikessa on tietysti aina mutta. 😀) Koska aloitin vuoden 2018 alussa retinolituotteiden käytön, en voi tietää, kummalla näistä lopulta on suurempi merkitys juonteiden kehityksen hidastumisessa. Todennäköisesti kummallakin on osuutensa.
Joka tapauksessa, vuonna 2017 pystyin jo havainnoimaan juonteiden näkyvyyden miedontumista Oslo Skin Labin käytön aloituksen jälkeen. Vaikutukset eivät olleet superselkeitä mutta havaittavissa kuitenkin.
Olen käyttänyt kollageenivalmistetta säännöllisemmin kuin retinolia, retinolista on välillä ollut yli vuodenkin tauko.
Minä käytin säännöllisesti kollageenia arviolta 2016-2019. Vaihtelin merkkejä, halvempia ja kalliimpia ( oslo skin lab ja skin gain ) mutta sitten iski nuukuus. Kamalan kallis tuote ja siinä kohtaa en osannut tuloksista sanoa mitään. Nyt kun taukoa on ollut muutama vuosi ja ikää 53, niin tekisi mieli aloittaa uudelleen. Käytin vitabalansin kollageenia vuoden verran silloin ja se oli tolkun hintainen. Ja kun en niin radikaalia muutosta itse huomannut, niin paha sanoa onko oslo skin lab sen parempi kuin halvempi versio tai päinvastoin. Iho oli toki silloin hyvä ja on vieläkin. Mutta olisiko jos en olisi käyttänyt?
Kun nyt kerran mennään hieman sivuraiteilla, niin itse olen vannoutunut lihansyöjä. En ole yhtäkään hyvää korviketta löytänyt, ja suurin osa saa vatsan turpoamaan ilmapalloksi. Mielestäni on kunnioittavaa, että kun eläin antaa henkensä meille, se käytetään mahdollisimman hyvin hyödyksi ja siksi plussaa talivoiteellekkin. Tästä samasta syystä hyväksyn myös tietyt nahkatuotteet. Samoin hyötymetsästyksen (ja se on sitä kaikkein eettisintä lihaa mitä on).
Nää on nyt varmasti monen mielestä erittäin unpopular opinion, mutta tuodaanpa tämäkin näkökulma esille.
Itse tuotteeseen, kuulostaa mielenkiintoiselta ja tuo yritys ei ole edes kovin kaukana niin voisin ostaa.
Ps. Tykkään myös 8 hour-creamin tuoksusta. :)
Itse tilasin hölynpöly rasvan nimenomaan kasvoille käytettäväksi mutta tuoksu on ihan järkyttävä.
Eihän tätä voi kasvoilla käyttää, kun silmät alkaa vuotamaan vettä.
Täytyy tilata ulkomailta.
Harmittaa kun olisin halunnut tukea suomalaista pienyritystä.
Entäs tuo Sinipellon voide...? (Paitsi että, hmm, nyt linkki ei enää toimi ja tulee teksti, ettei kauppaa enää ole... 🤔)
Toivotaan, että Kolme Cosmeticsilta tulisi hajusteeton talivoide.
Talivoiteen kanssa samaan kategoriaan menee RimitaGreenin nettikaupan myymä Mozart murmelisalva!
Ilmeisesti kyseessä on vanha perinneresepti lihaskipujen, nivelrikon ym. kolotusten hoitoon.
Kyllä, tilasin..! Meillä on useita 'kolottelevia' potilaita, joten halusin testata, pärjääkö apteekin Voltarenille. 😄👍🏻💪🏻
https://rimitagreen.com/tuote/mozart-kipuvoide-50ml/#elementor-action%3Aaction%3Dpopup%3Aclose%26settings%3DeyJkb19ub3Rfc2hvd19hZ2FpbiI6InllcyJ9
Ohoh..! Ensimmäinen ajatus on hämmästys, mutta sitten: kyllähän ihmiset ovat hyödyntäneet luontoa - eläimet mukaan lukien - lääkinnässä tuhansia, jopa miljoonia vuosia, joten lopulta minkään eläinrasvan hyödyntäminen ei pitäisi olla kummallista. Meille nykyajan ihmisille nämä ovat tietysti erikoisempia juttuja, mutta kyllä murmelinrasvaakin todennäköisesti on käytetty ihonhoidossa paljon pidempään kuin silikoneja ja jalostettuja mineraaliöljyjä...
Mozart-salva kuulostaisi kyllä ihan mun jutulta, suuri Mozart-fani kun olen, mutta vedän oman rajan naudanrasvaan mitä tulee kuolleista eläimistä otettuihin kosmetiikan rasvoihin. Vaikka asiaan ei liittyisi mitään eettistäkään kysymystä (murmeleitakin kun on melkein välttämätöntä välillä metsästää ylipopulaatioiden takia), kasvirasvat vetoavat minuun enemmän ja minulle kosmetiikka on yhä yhtä lailla elämyksellistä hyvän mielen hemmottelua kuin ihon terveyden ylläpitämistä.
Nimenomaan, murmelipopulaatiot kasvavat välillä niin isoksi, että niitä on pakko harventaa kasvillisuuden takia. Muuten popsisivat suuhunsa niin paljon, että alppiniityt jäisivät paljaiksi.. Hyvä, että vainaat osataan myös hyödyntää ja jatkojalostaa tarpeelliseen käyttöön. Raportoin ilman muuta, kuinka salva tepsii rustovaurioiseen polveeni ja vanhusten särkeviin lihaksiin .. 💪🏻
Kuulen mielelläni myös tuotteen tuoksusta 🙂 Männyn ja muskatellisalvian tuoksu vaikuttaa lupaavalta..! ☺️