Tällainen pieni arjen ilostus tähän väliin. :)
Viime viikolla meille saapui postikortti, jonka olin runsas kuukausi aikaisemmin kadottanut New Yorkissa. Se oli ilmeisesti tipahtanut taskustani kadulle. Kylläpä oli iloinen yllätys kun se nyt tammikuussa kolahti postiluukustamme..!
Joku ystävällinen sielu oli löytänyt sen kadulta ja ilmeisesti vienyt kotiinsa tai kanniskellut mukanaan, ja laittanut sitten joulun alla postiin. Kortti katosi Manhattanilla Union Square Parkin lähellä ja postileima on Brooklyn-Queens-Staten Island.
Postittaja oli lisännyt kortin reunaan terveisensä ja sähköpostiosoitteensa ja pyysi ilmoittamaan jos saamme kortin. :) Arvelen hänen olleen sen verran utelias kortin sisällön suhteen että on kääntänyt sen. En oikein muuten keksi selitystä "Hello squirrel fans" -tervehdykselle...! ^_^
Joka tapauksessa, sympaattista että kortti kotiutui. <3
Nyt jotain teillekin joita luonnonkosmetiikkajutut ei niin kiinnosta. :) Bongasin paikallisesta Kicksistä ihka uuden Suomeen rantautuneen sarjan, josta muistin lukeneeni pari vuotta sitten ruotsalaisesta kosmetiikka-alan lehdestä.
Nappasin mukaan näytteet ja mietin, että jospa sitä kerrankin esittelisi blogissa jotain uutuusihonhoitotuotteita niidenkin iloksi, jotka eivät käytä luonnonkosmetiikkaa.
Emma S. on ruotsalaisen ex-supermalli Emma Wiklundin (omaa sukua Sjöberg, siitä S) nimikkoihonhoitosarja. Sarja jäi taannoin lehdestä mieleeni varmaankin juuri itse Emman takia, hänen suuruutensa päivät kun sijoittuvat 90-luvulle jolloin itse seurasin huippumalleja kuin idoleita. ^_^ Emma on monille ysärin ystäville tuttu ainakin George Michaelin upeasta Too Funky? -videosta. (Ai että mä rakastin tuota videota ja biisiä... tässähän lähtee helposti ysärinostalgiassa ihan sivuraiteille... ^_^)
Emma S:lla on kaksi kasvojenhoitolinjaa: Moisturising- ja Ageless. Moisturising on perusihonhoitoa kaikenikäisille, Ageless taas nimensä mukaisesti ikääntyvän ihon linja. Tuotelinjat ovat yksinkertaiset ja sopivat kaikille ihotyypeille (mikä käytännössä tarkoittaa, että superrasvoittuvan tai erittäin kuivan ihon omaavat eivät löydä Emmalta sitä itselleen ihanteellisinta voidetta).
Tuotteet ovat hintaluokaltaan suunnilleen Lumenen kieppeillä. Sarjaa ei ole testattu eläimillä eikä se sisällä parabeeneja tai mineraaliöljyä.
Otin näytteet Moisturising-linjan päivävoiteesta, yövoiteesta, silmänympärysgeelistä, sävyttävästä päivävoiteesta, kasvosaippuasta, silmämeikinpoistoaineesta ja Ageless-linjan happinaamiosta. Näytteet riittivät minun tahdillani viikon päivittäiseen käyttöön (paitsi naamio).
Kokemuksia:
Ihan ensimmäisenä haluan nostaa esiin Moisturising-päivävoiteen. Tässä on nyt juuri sellainen tuote, jonka myisin kun asiakas tulee kysymään "Mikä voide sopisi meikin alle..?" Tällä kysymyksellä asiakkaat tarkoittavat voidetta, joka on mahdollisimman ohutta ja helposti imeytyvää eikä jätä iholle rasvan tuntua. (Lue postaukseni aiheesta: Mikä kosteusvoide sopii meikin alle.)
Emman päivävoide on juuri tällainen erittäin nopeasti imeytyvä kevyt voide joka jättää ihanteellisen pinnan meikin levitykselle. Kuivaihoinen tarvitsee alle vielä seerumin.
Toinen nostoni on kasvosaippua. Kuten tiedätte, pidän vaahtoavista putsareista, mutta en sellaisista jotka vetävät ihon ihan nahkeaksi. Emman Cleansing Facial Wash vaahtoaa juuri sopivasti, liukuu iholla mukavasti eikä jätä ihoa liian kuivaksi. Tätä voisin ostaa.
Silmämeikinpoistoaine on emulsiomainen ja hoiti hommansa, mutta kirveli silmissäni niinkuin 95% kaikista silmämeikinputsareista. Lupaa poistaa myös vedenkestävän silmämeikin.
Yövoide ja silmänympärysgeeli tuntuivat miellyttäviltä. Tuntui toisaalta ikävältä käyttää koko viikko putkeen synteettisiä ainesosia (esim. silikonia) sisältävää yövoidetta, mutta en voi kieltää etteikö iho olisi aamuisin tuntunut erittäin hyvältä ja pehmeältä. (En ole silti vaihtamassa pois luonnokosmetiikasta..! ^_^). Sy-geeli on paksua ja jämäkkää eikä sellaista vetistä lirua niinkuin jotkut sy-geelit. Itse pidän enemmän voiteista, mutta geelit toimivat paremmin jos silmänalusilla on taipumusta turvota.
Sävytetty päivävoide (kokeilin sävyä Medium, saatavilla Medium ja Dark) oli hitusen kellertävää, mutta pigmenttiä on sen verran vähän että se mukautuu ihoon luonnollisesti. Koostumus on vieläkin nopeammin ihoon katoava kuin perus-päivävoiteella. Sopii hyvin vaaleille lämminsävyisille.
Happinaamio on hauska! Se toimii samalla teknologialla kuin Blissin kuulu Triple Oxygen Mask, eli alkaa vaahdota iholla kun olet levittänyt sen. Naamio aiheuttaa iholla kevyttä kihelmöintiä ja sen annetaan vaikuttaa 10 minuuttia. Naamio lupaa antaa iholle kosteutta ja energiaa, sopii erityisesti vaikkapa tupakoitsijan samealle iholle.
...tämän on nyt ehkä ihan pakko lähteä vetämään pieni olohuonetanssi Too Funkyn tahdissa.... ^_^
Ainiin, olihan mulla teiltä kysyttävääkin. :) Nimittäin kuinka herkästi ostatte aivan ventovieraan merkin kosmetiikkaa? Jos huomaatte kaupassa uuden sarjan josta ette ole koskaan kuulleetkaan, herättääkö se teissä yleensä kiinnostusta vai vaatiiko kiinnostus sen, että olette jo nähneet tuotteen jossain mainoksessa tai kuulleet kaverin puhuvan siitä? Tai jos myyjä esittelee teille kahta yhtä hyvää tuotetta joista toinen on vieras merkki ja toinen tuttu, valitsetteko yleensä sen tutun..?
Okei, olet onnistunut luopumaan perunasta, pastasta ja riisistä. Karkkipussitkin kierrät kiltisti kaukaa kaupassa.
Mutta leipä. Sen himosta et tunnu pääsevän. Huomaat aamu toisensa jälkeen kaipaavasi tuttua sämpylää jolle voisit kasata kinkkua, juustoa ja tomaattia. Munakkaat, jogurttipöperöt ja leikkelelautaset eivät vain tunnu korvaavan Vanhaa Kunnon Leipäalustaa jolla kuljettaa ne leikkeleet suuhun.
Ei hätää. Leivot itsellesi vähähiilihydraattisen leivän nopeammin kuin kahvi ehtii tippua valmiiksi.
(Täytteenä uudet kalaleikkeet joihin sorruin kaupassa, vaikka välttelen eineksiä....)
Nopein kaikista on Minuuttisämpylä, jonka valmistuminen mikrossa epäilyttävästä alkuliman näköisestä mönjästä (Mr. Karkkipäivän sanoin) on minulle joka kerta yhtä suuri ihme ja ilostus.
Minuuttisämpylän ohjetta käytin myös karppilaskiaispullissa. :)
Sulata voi ja sekoita muut aineet joukkoon. Kyllä, mönjä näyttää kaikkea muuta kuin leipätaikinalta. Kaada seos sopivan kokoiseen pieneen astiaan, esimerkiksi pieneen murokulhoon tai kahvikuppiin. Tönäise kippo mikroon ja lämmitä täydellä teholla yksi minuutti. Ja kas, ulos tulee kypsynyt sämpylä!
Anna leipäsen jäähtyä ja kuivua hetki ja kumoa se sitten lautaselle. Mikään maailman kaunein sämpylä tämä ei ole, mutta maku on oikein hyvä ja hämmentävän leipämäinen sämpylän kuivuttua.
Toinen vaihtoehto on kaikkien karppaajien tuntema klassikko eli Mantelileipä. Tämä teeleivän tyyliin valmistettava Ihan Oikean Sämpylän näköinen herkku valmistuu 15 minuutissa.
Yksinkertaisin ohje sisältää vain kananmunaa, mantelijauhoa, juustoraastetta ja leivinjauhetta, mutta itse tykkään enemmän tästä versiosta (n. 5 sämpylää):
Sekoita yhteen kananmunat ja maitorahka. Yhdistä kuivat aineet. Sekoita yhteen munarahka, kuivat aineet ja juustoraaste. Lisää maun mukaan porkkanaraastetta. Anna turvota hetki jos käytit psylliumia (ei välttämätön ainesosa). Itse lisään hieman soijamaitoa jos taikina turpoaa liian paksuksi. Muodosta taikinasta "kasoja" pellille. Paista 225 asteessa vajaa 10 minuuttia.
On hyvvee! :) Maku on miedompi kuin viljasämpylässä ja koostumus hieman kosteampi, mutta etenkin paahdettuna tätä leipää ei vehnäversiosta erota. Juustoraasteen voi luonnollisestikin jättää pois jos haluaa "kuivemman" leivän, mutta juuston tilavuus vähentää sämpyläkappaleen hh-pitoisuutta.
Kahden viikon induktiojaksoni olisi nyt sitten tullut päätökseen. Vai onko..?
Hommattuani tuoreen purkin Ketostixeja vahvistui, että en päässyt näillä pöperöillä ketoosiin. Edellisellä induktiolla ketoosin saavuttaminen oli helppoa. Aloin miettiä, mitä oikein tein tällä kertaa eri lailla. Vastaus on luullakseni maitotuotteissa. Ensimmäisellä kerralla rajoitin maitotuotteet yhteen ruokalusikalliseen maitoa (teehen) päivässä, nyt olen syönyt kreikkalaista jogurttia ja maitorahkaa - vaikkakaan en päivittäin. Ja muutamia cafe lattejakin on tullut hörpättyä....
Reaktio on tyypillistä meikäläistä; ärsyynnyin tästä "heikkoudestani" olla muka kykenemättä vastustamaan rakasta krekujogurttiani niin, että päätin jatkaa induktiojaksoa vielä yhdellä viikolla - täysin maidottomana.
Siikamurekeburger pestolla voidellulla minuuttisämpyläpohjalla, paistettuja tofukuutioita ja uunikasviksia.
Lisäksi minua häiritsee ihan pikkuisen tuo Atkins-patukoiden hiipiminen viikottaiseksi snackiksi... No okei, siitähän se tietysti johtuu kun tilasin niitä iHerbistä laatikkokaupalla ja nyt ne oikein kerjää tulla syödyiksi. ^_^ (Ennen hain Atkins-patukan ehkä kerran kuussa työpaikan lähikaupasta, kotona mulla ei ollut niitä koskaan.)
Jos lukijoiden joukossa on keto-vhh:laisia, niin olisi kiinnostavaa kuulla miten teillä maitotuotteet on vaikuttaneet ketoosiin. Osaako joku sanoa, mikä maitotuotteissa mahdollisesti jarruttaa ketoosia jos niiden sisältämät hiilihydraatit kuitenkin mahtuvat päivän 20 grammaan...?
Lopuksi: halukkuutenne adoptoida Revlonin Brazen yllätti minut täysin, enpä arvannut että neljän dollarin yksinkertainen luomiväripaletti saisi aikaan noin paljon kiinnostusta yhden päivän aikana. ^_^
Random.org arpoi tällä kertaa voittajaksi nimimerkin orkidea. Vauva odottaa innolla pääsyään parempaan sijaiskotiin. :)
