Koska on hyvä idea lisätä elämään hyvää mieltä tuovia asioita, ajattelin tänä vuonna kirjoittaa enemmän Kreikasta :)
Instagram-tililläni ovat startanneet Kreikka-perjantait; julkaisen joka perjantai kuvasarjan ja pienen esittelyn Viikon Kreikka-kohteesta. Kohteet ja kuvat ovat omilta Kreikan matkoiltani. Viime perjantaina sarjan aloitti nukkekotimaisen kauniista Chora-kylästään tunnettu upea Folegandros.
Tänään kerron omatoimista Kreikan matkaa miettiville, miten pääsee Suomesta Kreikkaan helpoiten ja edullisimmin.
Jaan myös muutaman helpon reittiehdotuksen Kreikan saarihyppelyn ensikertalaisille - tai saattaahan vinkeistä hyötyä "vanha Kreikan reissaajakin" :)
Lentotilanne on vuodelle 2020 ja tarkistettu tammikuun alussa.
Tiedot saattavat toki muuttua, mm. Norwegian on jo todella rankalla kädellä nostanut tämän vuoden lentojen hintoja :/ Hinnat pomppasivat joulukuun puolivälin 49 eurosta tämän hetken tilanteeseen, jossa suuri osa lennoista on 200-300€ kieppeillä (!). Voi sanoa, että ihan pikkuisen harmittaa kun en varannut noita 49 euron lippuja joita oli tarjolla vielä joulukuussa koko vuodelle, läpi kesänkin.
Edullisin kyyti Kreikkaan tällä hetkellä on:
KESKIVIIKKOISIN 3. kesäkuuta - 21. lokakuuta
Lappeenranta - Ateena 11.00 - 14.55, alkaen 50,99€
Ateena - Lappeenranta 06.50 - 10.35, alkaen 71,99€ (kesäkuussa ekat lennot alkaen jopa 30€!)
LAUANTAISIN alkaen 4. huhtikuuta
LAUANTAISIN ja TIISTAISIN 21. huhtikuuta - 24. lokakuuta
LAUANTAISIN, TIISTAISIN ja TORSTAISIN 4. kesäkuuta - 30. heinäkuuta
Helsinki - Ateena aikataulu vaihtelee: 15.30 – 19.10 // 15.55 - 19.35 // 13.20 - 17.00 alkaen 100,40€
Ateena - Helsinki aikataulu vaihtelee: 17.40 - 21.10 // 20.05 - 23.35 // 20.15. - 23.45 alkaen 114€
TIISTAISIN JA PERJANTAISIN alkaen 3. maaliskuuta.
Helsinki - Ateena 13.25 - 17.00, alkaen 80,43€
Ateena - Helsinki 08.55 - 12.40, alkaen 79,69€
Aegean on tällä hetkellä se lentoyhtiö jota itse suosittelen, Norskin "käännettyä takkinsa" hintapolitiikassa. Aegean ei ole ns. halpalentoyhtiö, vaan halvimmankin lipun hintaan sisältyvät aina juomat ja ateriat.
JA - Aegeanilla voi eri aterioista valita myös seafoodin! Tärkeä seikka meille, jotka emme syö lihaa emmekä halua iänikuisia valkoinenhöttöhiilari-ilman-proteiinia-ateriakammotuksia (Finnair, tämä on erityisesti teille.)
Finskistä puheen ollen, suomalaisten siipien tämän kesän reittilennot Ateenaan ovat typistyneet vain kahteen kuukauteen, ja tsekatkaapa "mukavat" lentoajat...
TIISTAISIN, TORSTAISIN JA SUNNUNTAISIN 31.5. - 2.8.
Menopaluu alkaen 181 €
Helsinki - Ateena 23.30 - 03.10
Ateena - Helsinki 04.00 - 07.35
Latvialaisen Ecolines-bussifirman kyydissä pääsee Tallinnasta Ateenaan kerran viikossa tai kahdessa sesongista riippuen. Yhdensuuntainen matka maksaa 180-200€ ja matka kestää yhteensä noin 64 tuntia, plus vaihtoaika Riikassa ja Sofiassa.
Kumma kyllä Ecolines näyttää aikataulut ja hinnat vain kaksi kuukautta eteenpäin, eli matkaa ei voi suunnitella kovin aikaisin.
Junamatka Ateenaan starttaa Tukholmasta ja kestää kolmisen päivää. Reittivaihtoehtoja voi katsella esimerkiksi täällä.
Interrail-passilla hinta lienee edullisempi kuin jos liput ostaa yksittäin, mutta halpaa hommaahan ympäristöystävällisin junamatkustaminen harmi kyllä ei ole. Aikuiselle junamatka Tukholmasta Ateenaan Interrail-lipulla maksaa edullisimmillaan 246€ suuntaansa, alle 28-vuotiaalle 185€ / suunta. Interrail-lippujen vaijtoehdot ja hintatiedot löydät täältä.
Yksi klassikko, yksi vähemmän turistillinen ja yksi nopea lähialueen reitti saarihyppelyn ensikertalaisille.
Mykonos - Naxos - Santorini
Reitti pitää sisällään kolme Kykladien tunnetuinta saarta jotka tarjoavat kaikkea antiikin temppeliraunioista valkoisiin sokeritoppataloihin ja kansainvälisestä jetset -yöelämästä Kreikan eeppisimpiin postikorttimaisemiin.
MYKONOS
Luksusta, upeita hiekkarantoja, legendaarista yöelämää vaativaankin makuun ja Kreikan kauneimpiin kuuluva (tosin nykyään myös turistillisimpiin kuuluva) pääkylä-Chora.
Jetset-taso ja loputtoman täydelliset Insta-kuvakulmat pitävät sisällään myös Kreikan kalleimmat hinnat, mihin on hyvä varautua. Vieressä Kreikan tärkein antiikin arkeologinen alue Delos.
NAXOS
Koko perheen saari tarjoaa jotain ihan jokaiselle. Kauniita kyliä, hienoja rantoja, antiikin raunioita, vilkasta urbaania elämää, hyvää ruokaa ihanissa ravintoloissa, vaellusreittejä, paljon retkimahdollisuuksia ympäri saarta.
Omavaraisella, vehreällä Naxoksella on vilkkaasta turismistaan huolimatta kuitenkin säilynyt paljon autenttisemman Kreikan tunnelma kuin superstar-naapureillaan Mykonoksella ja Santorinilla. Naxoksella ei ole kansainvälistä lentokenttää, mikä on kenties säästänyt saaren päätymästä pahimmaksi charterturismirysäksi. Lue laajempi Naxos-esittelyni täältä.
SANTORINI
Tämä ainutlaatuisen kaunis saari on sekä (valitettavasti) turistirysä että saari, joka on niin upea, että sitä ei kannata missata. Santorinin poikkeuksellisen hienot maisemat antavat syyn ymmärtää, miksi se on turistien kansoittama. Kun saarella vieläpä on kansainvälinen lentokenttä, ei massaturismia ole voinut estää.
(On surullinen paradoksi, että saaret, jotka nyt surevat alkuperäisen tunnelmansa katoamista turistimassojen jalkoihin, ovat alun perin itse tehneet päätöksen rakentaa saarelleen kansainvälisiä charter-lentoja palvelevan kentän...)
Suren itsekin Santorinin kohtaloa, mutta samalla haluan itsekin aina vain vierailla siellä, sillä saari on niin kaunis että se saa ihoni kananlihalle. Caldera-puolen dramaattiset, mereen putoavat kalliojyrkänteet kera ainutlaatuisen kyläarkkitehtuurin ovat näkymä, joka on varmasti etenkin 60-luvulla ennen turismin kosketusta saanut veren seisahtumaan Santorinin vierailijan suonissa. (Ja yhä 2010-luvullakin efekti on ollut allekirjoittaneelle sama.)
Aikatauluesimerkki (1 viikko):
Maanantai - Pireus (Ateenan satama) - Mykonos 7.00 - 9.35
Tiistai - Mykonos
Keskiviikko - Mykonos - Naxos 12.50 - 13.30
Torstai - Naxos
Perjantai - Naxos - Santorini 10.30 - 11.40
Lauantai - Santorini
Sunnuntai - Santorini - Pireus 15.30 - 21.00
Laivareitit ja aikataulut löydät kätevästi ja luotettavasti Openseas-sivustolta, jota käyttävät myös kreikkalaiset matkatoimistot.
Serifos - Sifnos - Milos ( - Folegandros)
Nämä pienemmät, rauhallisemmat ja kuvankauniit saaret ovat massaturismin tuolla puolen ja kuuluvat tyypillisesti omatoimista Kreikan matkailua harrastavian Kreikan ystävien suosikkikohteisiin. Turisteja näilläkin saarilla kohtaat, mutta turismi on hyvin eri tyyppistä kuin edellisen reitin suurilla saarilla.
Länsi-Kykladien saaret sopivat matkailijalle, joka ei etsi suuren luokan tunnettuja antiikin nähtävyyksiä tai maailmanluokan hiekkarantoja, vaan rauhallista tunnelmaa idyllisissä kreikkalaiskylissä, patikointia luonnossa, istuskelua puun alla tavernassa ja kirjan lukemista rannalla, jossa ei välttämättä ole palveluita - tai kolmea sataa muuta turistia etsimässä pyyhkeelleen paikkaa ;)
SERIFOS
Leppoisa saari yhdistää klassisen Egeanmeren kyläidyllin mukavaan rantaelämään. Serifoksen Chora on yksi Kreikan kuvauksellisimman sijainnin kylistä; valkoisten sokerikuutiotalojen kylä lepää majesteetillisesti kukkulan laella juurellaan mukava satamakylä hienohiekkaisella rannalla. Maisemat ylhäältä Chorasta ovat kuin luodut valokuvaajan linssille.
Serifos sopii erittäin rauhalliseen lomailuun, yökerhot loistavat poissaolollaan ja ostosmahdollisuudet rajoittuvat muutamaan pieneen myymälään. Lue kertomukseni mieleenpainuneesta päivästä Serifoksella täällä.
SIFNOS
Kiehtova Sifnos on saari todelliselle kylänautiskelijalle - vehreällä saarella on toinen toistaan ihastuttavampia kyliä joista osa lyhyen patikkamatkan etäisyydellä toisistaan.
Sifnos tunnetaan myös upeista vaellusreiteistään sekä heinä-elokuussa elegantista, vilkkaasta iltaelämästään. Pääkylä Apolloniassa yksi katu muuttuu kesäisin manner-kreikkalaisten kansoittamaksi "mini-Mykonokseksi" - vailla Mykonoksen hintoja ja kansainvälistä jetsettiä ^_^
MILOS
Vulkaaninen Milos tunnetaan rannikkonsa dramaattisista, värikkäistä kivimuodostelmista ja luolista sekä kirkkaista, turkoosinsinisistä vesistään. Ja onpa saarella myös postikortin kauniita, perinteisen kykladisen arkkitehtuurin kyliä.
Täällä jos missä kannattaa lähteä veneretkelle saaren ympäri - näkymät ovat upeat.
FOLEGANDROS
Jos aika ja into riittää, voi läntisten Kykladien reittiin yhdistää vielä dramaattisen kauniin Folegandroksen. Alle 800 ihmisen saarella on vain kolme kylää, mutta jyrkän kalliopudotuksen reunaa halaava pääkylä onkin sitten näkymiltään sitä luokkaa, että sitä tituleerataan usein koko Kykladien kauneimmaksi. Fiiliksiä voi kurkkailla vaikka tästä Folegandros-postauksestani.
Autoton kylä lukuisine miniatyyriaukioineen ja talojen väleissä labyrinttimaisesti puikkelehtivine kujineen on niin viehättävä, että tekee mieli varmistaa ettei koko kylä ole harkitusti rakennettu teatterikulissi... mutta ei se ole. Kaiken kruunaa korkealla kylän yllä lepäävä Panagian kirkko ja sen portille siksakkaavat valkoiset portaat, jotka luovat kokonaisuudesta täydellisen postikorttimaiseman.
Aikatauluesimerkki (1 viikko):
Maanantai - Pireus - Serifos 12.00 - 14.30
Tiistai - Serfos
Keskiviikko - Serifos - Sifnos 9.30 - 10.20
Torstai - Sifnos
Perjantai - Sifnos - Milos 9.20 - 9.55
Lauantai - Milos
Sunnuntai - Milos - Pireus 16.30 - 20.50
Tai lisäyö Folegandroksella:
Lauantai - Milos - Folegandros 10.05 - 11.00
Sunnuntai - Folegandros - Pireus 16.30 - 21.00
Aikataulut ja reitit: Openseas
Agistri - Hydra - Poros
Kun aikaa on vain pari päivää, tai et muuten vain halua lähteä laivailemaan kauemmas, voit tehdä antoisan saarihyppelyn ihan Ateenan "etupihallakin". Kauimmaisinkin saari on vain runsaan kahden tunnin päässä.
Viisi Argo-Saronian saarta; Egina, Agistri, Poros, Hydra ja Spetses, sijaitsevat kaikki lähietäisyydellä toisistaan ja niiden väliset tiheät laivayhteydet mahdollistavat helpon pariinkin päivään mahtuvan minisaarihyppelyn.
Agistri
Jos itse saan ehdottaa kolmea Argo-Saronian saarta Kreikan ensikävijälle, suosittelisin yhdistelmää Agistri - Hydra - Poros. Pikkuinen Agistri on uneliaan rauhallinen rantalomakeidas, Hydra edustaa klassisen kaunista ja kosmopoliittista luksus-lomasaarta ja Poros on rentotunnelmainen ja vilkas purjehtijoiden saari. Poros on näistä kolmesta monipuolisin.
Laiva-aikataulu-esimerkki:
Pireus - Agistri 55 minuuttia
Agistri - Poros (Eginan kautta) noin 1 tunti
Poros - Hydra 35 minuuttia
Lisää tietoa avuksi omatoimisen Kreikan matkan suunnitteluun löydät näistä postauksistani:
Yleisopas Kreikan saarihyppelyyn
Opas Pireuksen satamaan - kuinka löydän oikeaan laivaan
Kreikka-hakemisto - kaikki Kreikan matkakertomukseni yhdessä saarittain järjestetyssä hakemistossa
.
Kertokaapas muut Kreikka-fanit, millä saarilla olette käyneet ja mikä on ollut lempipaikanne? :)
Tänään minulla on teille erikoisyllätys!
Minulla on ollut pitkäaikaisena haaveena saada tarjota lukijoilleni mahdollisuus kokea rakastamaani Kreikkaa. Nyt sellainen tilaisuus on käsillä:
Palkinto sisältää:
Tutustu hotelliin sen kotisivulla.
Amorgoksen saari kuuluu rakkaimpiin saariini Kreikassa ja Aegialis-hotelli ainutlaatuisimpiin majoituslöytöihin joita olen Kreikassa tehnyt.
Perheomisteinen Aegialis on kreikkalaisen luonnonkauneuden keidas Amorgoksen luoteisrannikolla. Rauhallinen sijainti upean meri- ja vuoristomaiseman sylissä, idyllisen Ormos Egiali -pikkukylän yläpuolella, muodostaa poikkeuksellisen lumoavat puitteet rentouttavalle lomalle kaukana kiireestä.
Hotellin maisematerassit, oma kylpylä, upea uima-allasalue, joogasalit sekä galleriaravintola luovat kokonaisuuden, jossa viihtyy lähtemättä välttämättä mihinkään. Kylä ja lähin hiekkaranta ovat kuitenkin vain 20 minuutin kävelymatkan päässä.
Kuten olen useasti todennut: tämä on hotelli, jossa jopa minun kaltaiseni hyperaktiivinen reissaaja rauhoittuu.
Voin vain istua hotellin terassille ja antaa katseen levätä edessä levittäytyvässä syvän sinisessä merimasemasssa. Nauttia siitä, että olen juuri tässä.
OSALLISTUMINEN
Osallistut arvontaan jättämällä kommentin tähän postaukseen.
PALKINTOMAJOITUSPAKETIN VOIMASSAOLO
Palkintoyöt voi käyttää haluamanaan ajankohtana 30.4.2021 saakka, poislukien kesäsesonki 1.6.-30.9.2020.
Suosittelen itse lämpimästi syys- tai kevätsesonkia, jolloin sää on fantastinen ja Kreikka parhaimmillaan! Lokakuussa lämpötilat Amorgoksella ovat yhä lähellä 30 astetta ja merivesi lämmintä.
Huhti-toukokuussa taas kevään kukkaloisto on kauneimmillaan ja sesonki on paras esimerkiksi patikoinnille. Amorgos tunnetaan upeista vaellusreiteistään jotka sopivat kaiken kuntoisille. Huhtikuussakin lämpötilat ovat 20 tuntumassa, päivisin usein yli 25 astetta.
Huhtikuista vehreyttä Amorgoksella
Kolmas loistava sesonki vierailla Amorgoksella on pääsiäisenä, jolloin vierailijalla on mahdollisuus kokea kreikkalaisten pääsiäisperinteiden ainutlaatuinen tunnelma.
Amorgoksen pääsiäisen itse kokeneena voin sanoa, että se on ollut antoisimpia kokemuksiani Kreikassa koskaan.
MITÄ PALKINTOON EI KUULU
Matkat Kreikkaan ja Amorgoksen saarelle eivät kuulu palkintoon. Voittaja vastaa matkansa järjestämisestä Kreikkaan ja Amorgokselle.
Sannin vinkki: esimerkiksi Norwegian- ja Aegean -lentoyhtöillä pääsee lähes vuoden ympäri suorin lennoin Ateenaan, alkaen 49€ / suunta (hintatilanne syyskuulle 2020).
Laivamatka Ateenasta Amorgokselle kestää noin 8 tuntia.
Vinkki: yhdistä Amorgoksen matkaan Paroksen tai Naxoksen saari. Saaret sijaitsevat samalla laivareitillä ja ovat itsessään upeita lomakohteita. Parokselta ja Naxokselta matka Amorgokselle kestää noin 2-3 tuntia.
LUE LISÄÄ AMORGOKSESTA JA HOTELLISTA:
Hotelliesittely ja ensimmäinen vierailuni Aegialis-hotellissa
Aegialis-hotellin tarina: yhden naisen unelmasta todeksi
Amorgoksen saari - The Big Blue
Amorgoksen upein patikkareitti
1.1.2020 ARVONTA SUORITETTU. Onnekas voittaja on Morre. Ihanaa lomaa Kreikkaan! :) Voittajaan on otettu yhteyttä.
ARVONNAN SÄÄNNÖT
Tänään pääsette jälleen pienelle Kreikan matkalle.
Kerron teille tarinan saaresta, pienestä kylästä ja yhden naisen sisukkaasta visiosta toteuttaa kotikylässään jotain ennenkuulumatonta.
Naisenergiaa Amorgokselta:
Irene Giannakopoulos.
Amorgos on saari Egeanmeressä Kreikassa. Se on itäisin ja etäisin Kykladien saariryhmän asutetuista saarista. Asukkaita saarella on 1980.
Pieni Ormos Egiali ja sitä ympäröivät vuoristokylät olivat pitkään eristyksissä saaren pääkaupungista ja muista kylistä. Katapolan sataman, Choran ja Egialin yhdistävä tie valmistui vasta 1989, ja samana vuonna kylään saatiin myös sähköt.
Kalliopi-äiti ja viisi tytärtä. Irene on oikeanpuoleisin.
Täällä syntyi myös Irene, toiseksi vanhimpana viiden tyttären perheeseen.
Irenen isä Michalis perusti kylään ensimmäisen majatalon 60-luvulla. Nuori Irene sai ensikosketuksensa matkailualaan tuossa Egialin rannalla sijaitsevassa kuuden huoneen majatalossa; hän valmisti vieraille aamiaista ja siivosi huoneita.
Kyseinen majatalo, Lakki Village, on muuten edelleen olemassa samassa paikassa. Aika lailla isompana, vain.
Irene ja Nikita - vuonna 1972 ja 2019
Vuonna 1972 Irene meni naimisiin saman kylän pojan, Nikitan kanssa.
Pari muutti Yhdysvaltoihin, jossa Nikita oli jo aloitellut bisneksiä.
Irene Yhdysvalloissa
Giannakopoulokset asuivat Yhdysvalloissa 10 vuotta, vetäen menestyksekästä elintarvikekauppaa, delicatessenia ja pizzeriaa. Perheeseen syntyi neljä lasta.
Kun vanhimmat lapsista alkoivat lähestyä kouluikää, Giannakopoulokset muuttivat takaisin Kreikkaan. "Meistä tuntui itsestäänselvältä että lapset kasvaisivat kotisaarella", Irene kertoo. Vaikka elämä Yhdysvalloissa oli menestyksekästä ja täynnä modernin elämän hienouksia, veri veti takaisin Egialin kylään - jossa tuohon aikaan ei edelleen ollut edes sähköjä.
Palattuaan Amorgokselle Irene jatkoi töitä isänsä perustamassa Lakki Villagessa. Vuodet Amerikassa olivat kuitenkin täyttäneet tarmokkaan naisen pään uusilla ideoilla. Irene halusi perustaa kylään uuden hotellin, ison ja loistokkaan sellaisen. Hänen visionaan oli luoda hotellilla uutta elämää ja työpaikkoja saarelle, jossa juuri mikään ei ollut muuttunut kymmenessä vuodessa.
Egialin satama vuonna 1960
Kyläläiset pitivät Ireneä hulluna, kuinka jokin loistohotelli menestyisi tällaisessa syrjäisessä kyläpahasessa johon ei ollut edes tietä..! Egialiin pääsi tuohon aikaan vain laivalla.
Irene oli kuitenkin tosissaan. Kun tie Katapolasta Egialiin vihdoin valmistui ja kylään saatiin vuonna 1989 sähköt, Irene ja Nikita käynnistivät hotelliprojektin toteutuksen ja ostivat maa-alueen Egialin rannan takana kohoavan vuoren rinteestä (kuvassa vuodelta 1960).
Tähän se nousee...
Vailla paikallisten tukea, rakennus oli vaikeaa ja eteni hitaasti. Irenen ja Nikitan oli vaikea löytää työmiehiä, ja paikalliset poliitikotkin laittoivat kapuloita rattaisiin. Juuri kukaan ei uskonut hotellihankkeeseen.
Irene oli pettynyt kun kotikylä, jonne hän palasi, ei uskonut häneen eikä halunnut ottaa hänen ideoitaan vastaan. Miksei kukaan tajunnut, että projekti hyödyttäisi koko saarta..? Sisukas Irene ei luovuttanut vaan ajatteli: "Minä luon olosuhteet, joissa hotelli tulee toimimaan ja menestymään ilman kyläläisten apuakin". Hän halusi näyttää että onnistuisi - ehkä kyläläiset sitten osoittaisivat myötämieltä?
Pariskunta otti valtavan lainan järjettömällä korolla ja hotelli lähti kohoamaan.
Aegialis ensimmäisinä vuosinaan
Vuonna 1992 hotelli avautui. Aegialis Hotel käsitti kolme rakennusta ja uima-allasalueen.
Eikä mennyt kauaakaan, kun Irene sai todistettua hankkeensa menestyksen saarelaisille. Markkinointiorientoitunut, toimelias ja verkostoitumisen tärkeyden ymmärtävä Irene kiersi matkamessuja ympäri maailmaa (myös Helsingin Matka-messut ovat hänelle tutut) ja teki pientä syrjäisen saaren hotellisatsausta tunnetuksi.
Hotellin toisena vuonna Irene sai idean kutsua Amorgokselle joukon kansainvälisiä toimittajia tutustumaan saareen ja hotelliin. Kun saaren kuvauksellisissa puitteissa järjestettiin korkean profiilin muotikuvaukset, Amorgoksen tunnettuus Kreikassa kasvoi kuin yhdessä yössä. Muotieditorialin jälkeen saari koki ihan uuden vierailija-aallon.
Idean joogasalilaajennukseen Irene sai vuonna 2000, huomatessaan hyvinvointimatkailun ja joogatrendin kasvavan. Amorgos oli jo valmiiksi tunnettu hyvinvointiin liittyvänä matkailukohteena vaellusreitteineen ja parantavine villiyrtteineen, joten jooga tuntui sopivalta jatkumolta.
Joogasatsaus osoittautui yhdeksi Irenen parhaimmista ideoista, ja tätä nykyä jooga- ja muut hyvinvointiryhmät ympäri maailmaa ovat hotellin suurin vierasryhmä.
Joogan jälkeen seuraava suuri hanke oli Yperia-matkailufestivaali, jota hotelli on isännöinyt vuodesta 2002. Yperian yhteydessä järjestetään nykyään myös tasokas matkailufilmifestivaali, joka on osa CIFFT-festivaaliverkostoa.
Tänä päivänä hotellissa on kuusi rakennusta, neljä joogasalia, uima-allasalue baareineen ja ravintoloineen sekä kylpylä - jonka myötä hotellin nimi laajeni muotoon Aegialis Hotel & Spa. Hotellilla on viisi tähteä.
Irene on hotellin johtaja ja omistaja, Nikitan pysytellessä mieluummin taka-alalla. Hotelli on aina ollut rouvan projekti. :) Irenen lapsista kaksi on töissä hotellissa, samoin heidän puolisonsa. Kolmas sukupolvi on jo kasvamassa hotellin valkoisilla käytävillä..!
Irene ja Nikita rikkovat pääsiäismunan kreikkalaisen pääsiäisperinteen mukaisesti
Entä kyläläiset? Voittiko Irene heidät lopulta puolelleen?
Voitti kyllä :) Hotelli on saaren suurimpia työnantajia, tuonut saarelle kaivattua elämää ja nostanut sen profiilia hyvinvointimatkailukohteena, ilman että saari on menettänyt mitään alkuperäisestä charmistaan.
Hotelli seisoo rauhallisessa sijainnissaan yksin vuoren rinteessä kuvankauniin maiseman ja Egialinlahden levittäytyessä juurellaan.
Tänne tulevat vuodesta toiseen uskolliset vieraat jotka etsivät seesteisen rauhallista, luonnonkaunista lomakohdetta hulinan ja massaturismin ulkopuolella; hääparit, joogaajat, patikoijat, perheet.
Nykyään myös Sanni Suomesta. Minä tulen tänne ainutlaatuisen maiseman, tunnelman, valon ja energian vuoksi. Tunteen, ettei aina tarvitsekaan tehdä ja nähdä niin kamalasti lomallaan. Joskus voi vain olla. Kun tulen Egialiin, tuntuu että olen perillä. Istun hotellin terassille, ja voisin liikkua siitä seuraavan kerran viikon päästä.
Amorgoksesta ei koskaan tule suuren luokan turistikohdetta, sen sijainti on (onnekseen) liian eristyksissä.
Tänne on Ateenasta matkaa 9 tuntia laivalla, lähin lentokenttä on Naxoksella kolmen tunnin laivamatkan päässä.
Amorgokselle päästäkseen täytyy nähdä vähän vaivaa. Ja se vaiva kyllä palkitaan. ❤️
EDIT 1.12. Ohh 😍 - huomasin, että hotellilla on Black Friday -tarjouksena varaukset koko ensi vuodelle -40%..!! Tarjous on voimassa sunnuntaihin 1.12. saakka. Edullisimmat hinnat korkeasesongin eli kesä/heinä/elokuun ulkopuolella. Esimerkkihinta syyskuulle (joka on ihan paras aika matkustaa Kreikkaan!): kahden hengen huone aamiaisella 108,70€, sisältäen 30 minuutin hieronnan kylpylässä. Esimerkkihinta kesäkuun alulle: 119€. Tarjouksen voi varata täältä.
Aamut tai ilta, tämä maisema on aina kaunis ja palkitsee katsojansa joka kerta vähän erilaisilla värinyansseilla.
Aamuisin sininen on vähän eri sävyinen sininen pilvistä, ilmankosteudesta ja vuodenajasta riippuen, iltaisin auringonlaskun kirjo on milloin violetti, milloin punainen, milloin persikkainen tai intensiivisen pinkki.
Pilvet tuovat tähän luonnon elävään maalaukseen vielä oman taiteellisen lisänsä, niiden muodot tekevät teoksesta joka kerta ainutlaatuisen hattaroineen, kiehkuroineen tai dramaattisine tummanpuhuvine reunoineen jotka välillä kiipivät puolen taivaan yli.
Rakastin nuorempana viettää matkoilla aikaa museoissa ja taidegallerioissa. Nyt meri, valo, pilvet, kylät, torit ja vuorenrinteitä halaavat tiet ovat minun taidegalleriani. Niitä menen katsomaan kun matkustan.
Ja sitä miten ne kuvastuvat paikallisten kasvoilta.
***
Olen parhaillaan Amorgoksella Yperia-matkailufestivaalilla.
Sallittehan "poissaoloni" kommenttilaatikossa, syvennyn siellä käytyyn keskusteluun etenkin buffetkäytöksestä kun löydän siihen sopivan hetken festivaaliviikonlopun aikana.
Ihanaa viikonloppua sinne Suomeenkin <3
Tänään luvassa kertomus Kreikan matkastamme :)
10 päivää pitivät sisällään boheemia rähjäisyyttä, viiden tähden luksusta, saari-idylliä, sadetta, aurinkoa, teatteria, ikivanhoja kiviä, hyvää ruokaa ja vielä lisää hyvää ruokaa ^_^ Tervetuloa mukaan!
Äitini oli Ateenassa ensimmäistä kertaa ja Kreikassa ylipäänsä vasta toista kertaa. Hän on aina haaveillut näkevänsä Akropolin ja muita Kreikan klassisia antiikin nähtävyyksiä, ja sellaisen matkan hänelle nyt räätälöin. Koska rakastan itse saaria, ujutin ohjelmaan mukaan myös yhden saarivierailun. Aikaa meillä oli 10 päivää, joka riitti mainiosti kattamaan kaikki must-nähtävyydet sekä saarivisiitin.
Tunnen Ateenan keskustan kuin omat taskuni ja suunnittelin Ateenan matkaohjelman siten että siihen kuuluivat kaikki kaupungin tärkeimmät nähtävyydet ja lempialueeni.
Tästä postauksesta saa hyvä nipun vinkkejä, jos suunnitelmissasi siintää Ateenan matka jonain kauniina päivänä! :)
Nämä alueet kiersimme Ateenassa matkan aikana.
Akropolin juurella levittäytyvä Plaka on Ateenan vanhakaupunki ja todellinen turistikeskusta. Plaka on erittäin viehättävä alue, mutta siellä on myös katuja täyteen ahdettuna turistikrääsää ja rihkamaa. Mikäli haluaa välttää turistillisimman Plakan, kannattaa suunnata ylä-Plakaan kohti Akropolin rinnettä ja Anafiotikaa.
Kolonaki on Ateenan "Eira", hienostokaupunginosa jossa asuu vähän paremmin toimeentulevia. Kolonaki sijaitsee Ateenan toisen korkean maamerkin, Lykavittos-kukkulan, alapuolella.
Kerameikos on Ateenan vanhimpia kaupunginosia ja oli olemassa jo antiikin aikana. Se tunnetaan teattereistaan joita on melkein joka korttelissa.
Psyrri on keskustan boheemikaupunginosa, tunnettu taiteilijoistaan ja värikkäästä, nuorekkaasta tunnelmastaan. Psyrri on lempparialueeni #1 Ateenassa.
Monastiraki on Plakan ohella Ateenan vanhaa keskustaa. Se tunnetaan suuresta basaarialueestaan. Monastirakin kujilla voi tehdä mitä mielenkiintoisimpia löytöjä divareissa ja antiikkiliikkeissä.
Vinkki: kaupungin kiistatta paras maisema on Monastiraki-aukion pohjoisreunan A For Athens -hotellin kattoterassilta.
Näköala A For Athensista
Akropolis ei esittelyjä kaivanne; kukkula temppeliraunioineen on Kreikan ja koko Euroopan tunnetuimpia historiallisia nähtävyyksiä. Akropolin ympäri pääsee kävellen ja koko tienoo on erittäin antoisaa kävelyaluetta.
Koukaki (ja Makryianni) ovat kaupunginosia Akropolin eteläpuolella. Ne ovat uudempia kuin pohjoispuolen kaupunginosat ja niissä on siistimpi tunnelma ja vähemmän graffiteja. Kaupunginosien suosio on kasvanut etenkin Airbnb-alueena. Täällä on rauhallisempaa kuin ydin-turistikeskustassa, joskin myös vähemmän mahdollisuuksia törmätä antiikin raunioihin ja tunnelmaa luoviin muraaleihin.
Exarchia on opiskelijoiden ja taiteilijoiden suosima kaupunginosa ja kreikkalaisen vasemmistoanarkismin keskus. Alue tunnetaan levottomuuksistaan ja yhteydenottoja poliisien ja opiskelijoiden välillä on joka vuosi. Tämän vuoksi moni kreikkalainenkin välttää kaupunginosaa, ellei ole menossa Arkeologiseen museoon joka sijaitsee Exarchian reunassa.
Toisaalta Exarchia on myös mitä kiinnostavin, värikkäin ja persoonallisin alue, jossa on hyviä musiikkiklubeja, ravintoloita ja kahviloita. Päiväsaikaan kaupunginosa on turvallinen, kunhan ei päätä vierailla siellä kesken mielenosoituksen eikä mene hieromaan tuttavuutta Exarchia-aukion asukkien kanssa.
Anafiotika on pikkuinen alue ylä-Plakassa. Kykladista saaristokylää muistuttava alue on ainutlaatuinen kaupunginosa Ateenassa. Korttelin valkoiseksi kalkittuine taloineen rakensivat Anafin saarelta saapuneet työmiehet 1840-luvulla.
Gazi on kaupunginosa ydinkeskustan länsipuolella. Se on saanut nimensä alueella sijainneesta kaasulaitoksesta. Nykyään alueella toimii suuri kulttuurikeskus jossa järjestetään erilaisia tapahtumia, festivaaleja ja näyttelyitä. Tunnusomaisine kaasukelloineen Gazi on kuin Ateenan Suvilahti!
Saapuminen illalla, majoittuminen hostelliin Monastiraki-aukion kupeeseen.
Monastiraki on loistava valinta majoitusalueeksi: sen lisäksi että se sijaitsee aivan kaupungin nähtävyyksien ytimessä, Monastirakin metroasema on sekä lentokentältä tulevan metrolinjan että Pireuksen satamaan menevän metrolinjan varrella.
Valitsin ensimmäisen yön majoituspaikaksi vaatimattoman hostellin, sillä saavuimme niin myöhään että vain nukuimme paikassa. Ja ihailimme öisen kaupungin maisemia hostellin kattoterassilta! ^_^
Majoitusvinkki: Athens Style -hostelli. Erittäin mukavatunnelmainen hostelli jossa rennot oleilutilat ja upea katoterassi.
Alue: PLAKA.
Tänään oli tarkoitus vierailla myös Akropolilla, mutta päivä oli niin kuuma että päädyimme viettämään aurinkoiset tunnit seuraavan hotellimme kattoterassin uima-altaalla.
Säiden puolesta minulla kävi loistava tuuri; olin varannut toiseksi ja kolmanneksi yöksi hotellit uima-altailla, toivoen että sää mahdollistaisi uimisen, ja toiveeni toteutui enemmän kuin hyvin. Äitini rakastaa uimista ja halusin hänen pääsevän nauttimaan Ateenasta myös uima-altaalla ^_^ Tuli kyllä itsekin nautittua altaasta, sää oli väsyttävän hiostava ja niin kuuma että vilpoisa vesi oli todellakin oikea osoite sinä päivänä.
Illalla teimme kävelyn Plakan halki Areios Pagos -kukkulalle katsomaan auringonlaskua. Illallinen Plakassa.
Hotellivinkki jos pidät kattoterasseista uima-altailla: Electra Palace. Bonuksena niin hienot näkymät Akropolille, että käytännössä olet sightseeingilla jo hotellin katolla ^_^
Areios Pagos -kukkula Akropolin itäpuolella on kaupungin suosituimpia paikkoja katsoa auringonlaskua - ja kuvata Akropolista
Klepsidra- ja Mnissikleous -kadut sijaitsevat ylä-Plakassa. Mnissikleouksen ravintolaportaat (oikealla) ovat klassinen paikka viettää iltaa Plakassa.
Lykavittos on Ateenan korkein kukkula
Alue: KOLONAKI.
Siirryimme seuraavaan hotelliin Lykavittos-kukkulan juurelle.
Halusin tarjota äidille erilaisia Ateena-elämyksiä eri puolilla keskustaa, ja täksi päiväksi vein hänet Kolonakiin ja St. George Lycabettus -hotelliin, jossa olen haaveillut majoittuvani jo vuosia. (Hotellissa sattuneesta nolosta välikohtauksesta kerroin täällä.)
Vietimme aurinkoisen päivän jälleen kattoterassilla ja uima-altaalla. St. Georgen katolta näkyy Pireukseen ja merelle saakka.
Illalla kävelimme ja illastimme Kolonakissa. Sitten hurautimme metrolla Kerameikokseen, jossa kävimme teatterissa katsomassa Kuningas Oidipuksen.
Ilta päättyi, minnekäs muualle kuin hotellin kattoterassille - niistä on otettava kaikki irti..! Pehmeässä yössä katselin alapuolella levittäytyviä kaupungin valoja ja niiden keskellä hohtavaa Akropolista. En ole toistaiseksi vieraillut toisessa kaupungissa jossa olisi yhtä paljon antoisia näköalapaikkoja kuin Ateenassa. <3
Hotellivinkki: St. George Lycabettus
Kolonaki
Kerameikos on rähjäistä aluetta jonka kadut ovat pimeällä vähemmän kutsuvan näköisiä. Täällä on kuitenkin turvallista liikkua ainakin teatterien alueella.
Athinais-teatterin moderni sisääntulokäytävä avautuu odottamatta vaatimattoman rakennuksen seinästä.
Äidilleni oli tärkeää päästä katsomaan klassinen kreikkalainen näytelmä. Osassa näytöksiä on englanninkieliset tekstitykset, niin myös meidän katsomassamme Kuningas Oidipuksessa. Myönnän kuitenkin torkahtaneeni pari kertaa näytöksen aikana...
Vinkki: Ateenan teatterinäytöksiin voi ostaa lippuja täältä: Viva.gr Sivulta löytää myös muita tapahtumia, esityksiä ja konsertteja.
Talomeri - toisten mielestä ruma, toisten mielestä ihana! <3
Alueet: PSYRRI ja MONASTIRAKI
Teimme aamulla kävelyn Lykavittos-kukkulalle ja ihailimme 360 asteen näköaloja kaupungin korkeimmalta huipulta. Kukkulalta avautuva talomeri oli näkymä, joka lopullisesti lukitsi rakkauteni Ateenaan kun vierailin kaupungissa ensimmäistä kertaa vuonna 1997.
Joka reissulla pitää syödä yhdet kesäkurpitsapyörykät - tai lättänöinä ne yleensä tarjoillaan. Lukemattomista Kreikan eri keftedeseistä eli pyöryköistä kesäkurpitsavariantti on mielestäni kaikkein herkullisin. Kannatta ehdottomasti maistaa!
Monastirakissa
Psyrrin kierrokseen kuuluu itsestäänselvästi psykedeelinen Little Kook -kahvila, jossa tällä kertaa oli odotetusti Halloween-teema.
Illalla tapasimme Plakassa äidin vanhan kirjeystävän joka asuu Pireuksessa. Äidilläni on sama harrastus kuin minulla, ja yhä aktiivisena. :)
Vinkit:
Psyrri: Little Kook -kahvila, Bougatsadiko-leipomo, 18 Micon St. -hotelli
Tavernat / Psyrri: Nikitas (suppeahko menu mutta paikallisten keskuudessa alueen ehkäpä suosituin taverna), Taverna Tou Psyrri (oma suosikkini, hervottoman suuria annoksia).
Monastiraki: TAF The Art Foundation - persoonallinen ja paikoin vähän spooky (yläkerran parvi...) kahvila/baari/taidegalleria -tila.
Alue: AKROPOLIS ja KOUKAKI
Vihdoin matkan tärkein nähtävyys: Akropolis! Sää oli taas mitä täydellisin, aurinkoinen mutta ei enää hiostavan kuuma ja saimme nauttia Akropoliista vailla hikitahmeaa ihoa ja pelkoa aurinkouupumuksesta.
Akropolis Koukakin puolelta
Drinkeillä Sfikassa
Illalla tapasimme ystäväni Mariannan ja kävimme drinkeillä ja illallisella Koukakissa.
Ilta päättyi upeaan konserttiin antiikin Herodes Atticus -teatterissa Akropolin etelärinteessä. Konsertti oli äidilleni kohokohta koko matkalla, ja täytyy sanoa että ilta kuului omiinkin huippuhetkiini.
Tämä oli ensimmäinen kerta kun olin Herodes Atticuksessa, en ole koskaan onnistunut tai ehtinyt saamaan lippua näytökseen. Herodes Atticuksen esityskausi kestää keväästä lokakuun alkuun ja yleensä on ollut liian myöhäistä saada lippua kun olen palannut Ateenaan syksyisiltä saarihyppelyiltäni.
Ravintolavinkki rentoon ja edulliseen syömiseen (tai juomiseen) : Gastropub Sfika. Sfikassa on saatavilla myös vegaanisia vaihtoehtoja mikä on Ateenassa edelleen harvinaista, pubin nimikkosalaatissa ja kesäkurpitsapyöryköissä on jopa vegaanista juustoa..!
Not-so-curly Girl in Poros Town
Saarelle: POROS.
Sunnuntaina koitti matkan saariosuus. Valitsin Ateenaa lähimpänä sijaitsevista saarista suosikkini Poroksen - josta yritän vihdoin saada lähiaikoina oman postauksensa aikaiseksi.
Matka Porokselle kestää katamaraanilla runsaan tunnin. Meri oli onneksi rauhallinen ja herkästi merisairastuva äitini selvisi saarelle hyvävointisena :)
Majoituimme ihanaan pikkuhotelliin jonka löysin edellisellä Poroksen vierailullamme (täälläkin kattoterassi, kuinkas muuten ;)) Teimme kävelyn Poros Townissa ja söimme illallista purjeveneiden kyljessä kalatavernassa auringon laskiessa.
Äitini totesi olevansa ihan pökerryksissä saaren kauneudesta. Hyrisin tyytyväisenä äidin lausuessa; "Aiemmin olen ihastellut näitä maisemia vain kuvissasi, ja nyt kun olen täällä, voin vain sanoa että täällä on juuri niin kaunista..!"
Päät painuivat tyynyyn tyytyväisinä.
Hotellivinkki: Dimitra Boutique Hotel.
Alue: POROKSEN SAARI
Päivä valkeni hyvin pilvisenä, ja heti aamusta saattoi arvata että nyt olisi edessä rehellinen SADEPÄIVÄ.
Olimme suunnitelleet kävelyä Askelin kylän rannalle, ja pääsimme New Aegli -hotellille saakka kun sade alkoi.
Pelastauduimme hotellin terassille ja saimme tyytyä katselemaan Askeli beachia sateen läpi.
Sateen kestettyä kolme tuntia tilasimme taksin takaisin hotelliimme Poros Townissa.
Kotikatumme kaupungissa näytti tältä. Poroksella eivät ilmeisesti viemärit selviä kun sataa tarpeeksi paljon.
Heitimme kengät jalasta ja kahlasimme hotellillemme. Omat kenkäni olivat ehtineet kastua niin pahasti että tämä jäi niiden viimeiseksi matkaksi - ne eivät enää kuivuneet kunnolla ja heitin ne menemään kun haju alkoi uhata matkatunnelmaa.
EPIDAUROS ja NAFPLIO.
Lähdimme Porokselta päiväretkelle Epidauroksen teatterille ja Nafplion kaupunkiin, joka oli itsenäisen Kreikan ensimmäinen pääkaupunki.
Poros on vain 10 minuutin lauttamatkan päässä manner-Kreikan Peloponnesoksesta, ja Nafplioon on kahden tunnin ajomatka.
Olen käynyt Nafpliossa kerran aiemmin ja se on upea, juuri niitä häkellyttävän kuvauksellisia kaupunkeja joissa ei voi irrottaa käsiään kamerasta.
Nafplion vanhakaupunki on venetsialaisten rakentama ja tyyli onkin hyvin italialainen. Tulee mieleen Korfun pääkaupunki joka myös on venetsialaistyylinen.
Nafplion linnoitus on itsestäänselvä patikkakohde kaupungissa vierailevalle. Me patikoimme tällä kertaa vain puoleen väliin 999 askeleen portaita, sieltäkin oli riittävän upeat maisemat :)
Illalla kapusimme bussiin joka vei meidät takaisin Ateenaan.
Alue: ATHINAS-KATU ja EXARCHIA
Tämän päivän kävely suuntautui vilkkaan Athinas-kadun ja Ateenan kauppahallin kautta anarkistiseen Exarchian kaupunginosaan. Excarchia on Psyrrin ohella suosikkialueeni Ateenassa ja siellä sijaitsee mm. ehdoton lempiravintolani Rozalia.
Athinas-kadun varrella on vaikka mitä mielenkiintoista, kuten kaupungintalo sekä vanha kauppahalli joka on ollut toiminnassa vuodesta 1886. Kauppahallia vastapäätä sijaitsee keskuskauppatori jonka täyttävät basaarityyliset hedelmä-, pähkinä- ja antiikkiliikkeet.
Exarchia
Vuonna 2008 poliisi ampui Exarchiassa 15-vuotiaan pojan (sanojensa mukaan vahingossa), mikä johti Kreikan lähihistorian suurimpiin kuuluviin väkivaltaisiin mellakoihin ja protesteihin. Mellakat levisivät Ateenan ulkopuolellekin eri kaupunkeihin, jopa muualle Eurooppaan.
Pojan muistotaulu on Mesologgiou -kadulla.
Lähtiessämme Exarchiasta mahdutin ohjelmaan vielä yhden kattoterassin Akropolis-näkymillä: hotelli Titanian.
Illalla tapasimme ystäväni Miltonin drinkkien merkeissä Koukakissa. Ja mas..!
Vinkit: Taverna Rozalia Exarchiassa, Hotelli Titanian kattoterassi / ravintola
Hurmaava Anafiotika
Alue: ANAFIOTIKA ja GAZI
Reissun viimeisenä päivänä äiti pääsi hartaasti odottamaansa Anafiotikaan. Lue lisää Anafiotikasta (ja miten sinne löytää..!) täältä.
Yksi Anafiotikan sisäänmenoista. Ei ihan heti arvaisi, että tästä kulkiessa päätyy Kykladien saarikylää muistuttavaan kortteliin..! ^_^
Anafiotikasta kävelimme Plakan ja Monastirakin halki Gazin kaupunginosaan, joka on kuin Ateenan Suvilahti.
Technopolis-nimellä kulkevalla kulttuuri- ja tapahtuma-alueella on kiinnostava vaellella vaikkei siellä olisi mitään tapahtumaa tai näyttelyä meneillään. Kyltein varustettu museoreitti vie alueen halki ja kertoo kaasutehtaan historiasta. Technopoliksessa on myös kahvila ja laadukas muistotavaramyymälä.
Vinkit: Technopolis
Tässäpä tämänkertainen Kreikka-paketti! :) Kuka jaksoi lukea?
Uutta pukkaa jo loppukuusta - palaan Kreikkaan osallistumaan Yperia-matkailuseminaariin Amorgoksen saarella.
Olen Kreikassa tällä kertaa taas vähän erilaisella reissulla;
äiti-tytär-matkalla. ❤️
Ensimmäisen päivämme ohjelman piti ilman muuta olla Ateenan klassisin nähtävyys Akropolis, mutta lämpöasteet (30) ja ilmankosteus (hipoo 90:ä) muuttivat suunnitelmaa.
Vietin ensimmäistä kertaa koskaan päivän Ateenassa uima-altaalla lekotellen.
Oli yksinkertaisesti liian kuuma ja liian hiostava tehdä mitään muuta.
Matkalla, tai ainakin sen ensimmäisellä puolikkaalla, on myös erityinen teema. Koska matkaseurana on äitini, joka on Kreikassa vasta toista kertaa elämässään ja Ateenassa ensimmäistä kertaa, halusin tehdä matkasta hänelle erityisen ikimuistoisen ja yllätyksellisen.
Niinpä varasin ensimmäiselle viidelle yölle aivan erilaisen majoituksen kuin millaiseen itse olen omilla matkoillani tottunut; upeita hotelleja kaupungin parhailla kattoterassinäkymillä. Kahdessa myös kattouima-allas - koska äitini rakastaa uimista.
Ei siis Airbnb'ta tai domatiaa tällä kertaa.
Koska äiti. ❤️
Nautittuamme päivästä hotellimme uima-altaalla, suuntasimme auringonlaskukävelylle Plakan ja Anafiotikan kautta Ateenan parhaalle auringonlaskupaikalle, Areios Pagos -kukkulalle. Eikä paikka pettänyt tälläkään kertaa.
Ja kuinka pieni onkaan maailma, kun matkalla kukkulalle törmäsimme - - Karkkipäivä-blogin lukijaan perheineen ^_^ Terveisiä teille sinne Neos Kosmokseen!
Blogi ei päivity matkan aikana päivittäin, vaan matkakuulumisia voi seurata reaaliajassa tuttuun tapaan Instagramissa: https://www.instagram.com/karkkipaivasanni/
Ihana, ihana Kreikka!
On taas Ahvenanmaan vuotuisen kansanjuhlan aika; joka vuosi suositummaksi kasvava Skördefest eli Sadonkorjuujuhlat.
Kymmenet avoimet maatilat, paikalliset ruoantuottajat ja muut maaseudun yrittäjät kutsuvat nauttimaan sadonkorjuun antimista, lähiruoasta ja pimenevistä syysilloista ainutlaatuiseen tunnelmaan. Juhla on suurimpia suosikkejani kotimaisista festivaaleista ja olen käynyt Skördefesteillä jo yli 10 vuoden ajan.
Vinkkasin juhlista viimeksi Lemlandin ihania maaseutumatkailukohteita esitellessäni, ja sain tuolloin kysymyksen miten Skördefestille käytännössä voi osallistua; miten paikan päälle pääsee ja miten eri maatiloilla navigoidaan. Päätinkin omistaa asialle oman postauksen niin muutkin hyötyvät :)
Kaikkein paras tapa osallistua sadonkorjuujuhliin on omalla autolla, mutta jaan nyt muutaman vinkin myös autottomille.
Sadonkorjuujuhlat järjestetään aina syyskuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna. Kolmipäiväiset juhlat levittäytyvät koko Ahvenanmaalle lähes kaikkiin kuntiin. Oman kierroksensa voi suunnitella Skördefest-kartan ja -ohjelman avulla, joita saa sekä paikan päältä että netistä. Täysi ohjelma julkaistaan joitain viikkoja ennen juhlia. Tässä esimerkiksi on tämän vuoden ohjelmakartta.
Ohjelma koostuu avoimista maatiloista, Plåpp Åpp -aktiviteeteista sekä ravintoloista. Maatilat ovat auki perjantaina ja lauantaina kello 11-20 ja osa myös sunnuntaina. Plåpp Åpp -aktiviteetit ovat auki eri aikoina ja eri päivinä, mm. savukalan ystävien paratiisi Västerro kuuluu näihin.
Maatiloilla on tarjolla monenlaista ohjelmaa paikallisten ruoantuottajien myynti- ja maistatuspisteistä lasten aktiviteetteihin, musiikkiin ja leikkimielisiin kilpailuihin. Monella tilalla on mahdollista ruokailla rustiikkisissa latoravintoloissa, pihapuiden alla picnicpöydissä tai vaikka heinäpaalien keskelle luoduissa kahviloissa.
Miltä kuulostaisi istua illan hämärtyessä perinteisen maatilan tunnelmallisessa pihapiirissä, peltomaiseman ympäröimänä, nauttimassa lämmintä glögiä, paikallisia juustoja tai omenapiirakkaa puutarhalyhtyjen valossa? Minusta se kuulostaa ja myös tuntuu aivan ihanalta, ja siksi tulen juhlille uudestaan ja uudestaan <3
Omalla autolla osallistuminen mahdollistaa vapauden valita itseä kiinnostavimmat tilat ja aikataulun. Majoitus kannattaa varata ajoissa, etenkin Maarianhaminan hotellit ovat Skördefest-viikonloppuna tupaten täynnä.
Suosittelen kahden yön reissua jotta juhlista saa irti mahdollisimman paljon ilman kiirettä. Hyppää autoinesi (ja hyvän seuran kera!) perjantaiaamulaivaan Turussa, ja saavut Maarianhaminaan iltapäivällä. Käytä perjantai tutustuen Maarianhaminaan, tai suuntaa heti maatiloille.
Omista lauantai kokonaisuudessaan juhlille; rentoudu hyvän aamiaisen äärellä hotellissa ja lähde maatiloille kun ne avautuvat kello 11.
Paluu sunnuntain iltapäivälaivalla, joka on Turussa illalla 19-20 aikaan, riippuen laivayhtiöstä (Silja on perillä aikaisemmin). Jos mielii palata jo aiemmin, voi valita aamuyön pikkutunneilla Långnäsistä lähtevän laivan, joka on Turussa sunnuntaina aamulla.
Ahvenanmaalaiset bussiyritykset Williams Buss ja Viking Line Buss järjestävät kumpikin oman Skördefest-kierroksen, jonka reitit ja aikataulut julkaistaan joitain viikkoja ennen juhlia. Tsekkaa bussifirmojen sivut kunkin vuoden ohjelman osalta, tai ota yhteyttä, jos suunnittelet reissua ennen kuin ohjelma on julkaistu.
Tänä vuonna kierrokset järjestetään lauantaina. Williams Bussin kyydissä pääsee Marskogens Lamm - ja Haga Kungsgård -tiloille Finströmiin ja Saltvikiin, Viking Linen pidempi reissu vie Lemlandiin ja vierailulle pääsee mm. Västerro'hon, Amalian limonaditehtaalle, Open Water -pienpanimoon ja Utgårdin ja Ollaksen maatiloille, jotka kuuluvat minunkin lempparikohteisiini. Tälle kierrokselle iso peukalo!
Vikingin kierros (15€) tulee varata etukäteen, Williamsin Skördefest-bussiin (10€) voi nousta ilman varauksia.
Monet paikalliset matkatoimistot, seurat ja yhdistykset järjestävät omia reissuja Sadonkorjuujuhlille, kannattaa kysellä oman paikkakunnan matkanjärjestäjiltä ja seurata lehti-ilmoituksia. Tampereelta esimerkiksi pääsee Sadonkorjuujuhlille ainakin Mannisen Bussin kyydissä, retki kannattaa varata ajoissa sillä ne myyvät aina loppuun.
Myös Pohjolan Matka on järjestänyt Skördefest-bussimatkoja monena vuonna.
Bussimatkoilla Sadonkorjuujuhlien ostostenkin kantaminen sujuu vaivattomasti! :)
Tämän vuoden omiin Skördefest-ostoksiini kuuluu tuttuun tapaan juustoja. Eilisellä kierroksella kangaskassiini päätyi sinihomejuusto vuohenmaidosta (harvinainen, tähän ei törmää ihan joka juustotiskillä!) sekä ÅCA:n Skördefest-juhlajuusto sekä neljä vuotta kypsynyt Prostens...! Whoa..! Tätä herkkua odotan erityisellä mielenkiinnolla.
Tämän päiväiseen kierrokseemme tulee kuulumaan mm. Mattaksen maitotila ja juustola Sundissa, jossa kassini epäilemättä saa vielä lisää täytettä :)
Kotimaa + maaseutu + lähiruoka + yhteisöllisyys. Siinäpä ainekset juhlaan joka lämmittää vielä pitkälle talveen. :)
Tänään matkaillaan Kreikan luksus-kohteisiin kuuluvalle pienelle Hydran saarelle.
Kuvankaunis Hydra kuuluu kansainvälisesti Kreikan tunnetuimpiin ja kuvauksellisimpiin saariin. Hinta- ja majoitustaso täällä on ihan eri kaliiberia kuin perinteisissä pakettilomakohteissa.
Mykonoksen ja Santorinin ohella pikkuiselta Hydralta löytää Kreikan saarten ylellisimpiä hotelleja. Toki edullisempikin vuokrahuone-tyyppinen lomailu on täällä mahdollista, mutta matkailijatyypiltään Hydra vetää puoleensa ennen kaikkea fiinimmän loman viettäjiä. Varaudu siis paksulla lompakolla.
Saari on kaunis kuin koru, ja sen kompakti koko tekee siitä antoisan viikonloppukohteen. Kahdessa päivässä ehdit nähdä kaiken. Kaikki Argo-Saronian saaret ovatkin erityisen suosittuja viikonloppukohteita kiitos Ateenaa lähellä olevan sijaintinsa. Matka Hydralle kestää kantosiipialuksella nopeimmillaan puolitoista tuntia.
Hydralla on vain yksi kunnon asutuskeskus, ja se on pääkaupunki Hydra Town. Hydra Townista länteen rantaa seuraavan tien varrella on pieniä asutuskeskittymiä, joita kenties voi kyliksikin kutsua, mutta niillä ei ole kylille tyypillistä rakennetta keskustoineen ja kauppoineen.
Autottomalla Hydralla taksin virkaa toimittavat aasit. Hotellien asiakkaiden matkalaukut kuljetetaan satamasta hotelliin kärryillä (vuokrahuoneen asiakas saa viedä laukkunsa itse ;)).
Kärryillä tapahtuu myös kaikki muukin pääasiallinen hyödykkeiden kuljetus saarella. Oli kiehtovaa seurata aamuvarhaisella, kun satamassa purettiin lastiveneistä kaikenlaista tavaraa WC-paperista elintarvikkeisiin, ja kukkuralleen lastatut kärryt toisensa jälkeen katosivat kylän pienille, kapeille kujille.
Ainoat autot joita saarella näkyy ovat aikaisin aamulla kierroksensa tekevät jäteautot sekä muutama paloauto saaren paloaseman edustalla Hydra Townin itälaidalla.
Elämä Hydralla keskittyy vilkkaan ja tolkuttoman viehättävän sataman ympärille.
Kun nousin laivasta, kirjaimellisesti törmäilin kaikkiin vastaantulijoihin ja ohi puskeviin ihmisiin kohdistaessani kameraani kaikkiin mahdollisiin suuntiin. Edellisestä Hydran vierailustani oli kulunut 12 vuotta ja saatoin vain todeta unohtaneeni, että paikka on todellakin näin häkellyttävän kuvauksellinen. Tai sitten tapani havainnoida Kreikkaa on vain tässä ajassa kultivoitunut entisestään.
Kimisis tis Theotokou -kirkko kellotorneineen on Hydran satamakadun komeimpia rakennuksia.
Kun kuljet rantakadun läntiseen päähän ja jatkat tietä eteenpäin pienen niemen ympäri (kuvassa selkäni takana), tulet Hydra Townin lähimmälle "rannalle" Spiliaan. Täältä alkaa myös rantaa seuraava ihastuttava kävelyreitti, jota voi lämpimästi suositella kaikille.
Näkymä Spiliasta
Kävelyreitti Hydrasta Kaminiin on noin puolitoista kilometria ja Plakesiin noin neljä kilometria.
Jos 8 km edestakainen patikka ei innosta, kannattaa ainakin kävellä viehättävään Kaminin kalastajakylään jonka rauhallinen tunnelma ja romanttisen ränsistynyt miljöö on mukavaa vaihtelua Hydra Townin eleganssille.
Hydra ei juuri voi ylpeillä hienoilla hiekkarannoillaan, ja Spilian uimakalliot ovat lähin city "beach".
Spiliasta länteen jatkaessa pääsee (vaatimattomille) pikkukivirannoille. Saaren ainoa rehellinen hiekkaranta on Hydra Townin itäpuolella Mandrakissa.
Kaminin rannalla sijaitsevassa Kodylenia-tavernassa voi herkullisten kalaruokien ohella nauttia komeista auringonlaskumaisemista - ja huomattavasti halvemmalla kuin Hydra Townin ravintoloissa ;)
Kaminin värejä
Rantareitti jatkaa Kaminista eteenpäin erittäin kauniissa maisemissa.
Kulkijaa ympäröivät Kreikan värit; meren sini, kukkivat bougainvilleat ja auringossa haalistuneiden talojen persoonalliset värit halkeilleine maaleineen.
Ohitat pieniä kyliä, rantoja ja näköalapaikkoja joissa voi levähtää penkeillä ja antaa katseen kadota meren selkään.
Hauska sattuma - olimme ystäväni Mariannan kanssa vuonna 2006 kuvanneet itsemme täsmälleen saman värikkään talon edessä Kaminissa, josta otin nytkin kuvan. Vasta katsellessani vanhan valokuva-albumin kuvia tunnistin talon tutuksi jo edelliseltä Hydran reissulta.
Tsekatkaa meitsin tyvikasvu - taitaa olla varmaan vuoden mittainen :) Ja "Curly Girl" from 12 years ago...
Vlyhosin ranta
Patikkareitti päättyy Plakesin rannalle, joka on läntisen puolen rannoista kaikkein järjestynein.
Siistillä rannalla on kaikki palvelut vuokrattavine aurinkotuoleineen ja -varjoineen. Alueella on myös majoitusta.
Paraatipaikalla Plakesin rannalla sijaitsee Four Seasons -boutique-hotelli jonka terassiravintolassa voi janoinen kulkija antaumuksella nauttia kylmän juoman, tai vaihtoehtoisesti syödä pidemmän kaavan elegantin aterian.
Kenelle? Esteetikolle, kauniiden kylien fiilistelijöille, luksuslomailijalle. Klassisen postikorttimaisen kauniin Kreikan etsijälle, tästä ei juuri puitteet parane ellet mene Symille (tai Santorinille).
Kenelle ei? Perinteisen rantapainotteisen perheloman viettäjälle.
Hydra on mielettömän kaunis ja tunnelmallinen saari. Luksus-henki tuo tunnelmaan oman mausteensa joka ei ole lainkaan huono, kyllä fiinimmällekin meiningille on paikkansa. Hydra Town lähialueineen on myös kävelyllisesti erittäin antoisa, patikkatyyppienkin voi odottaa viihtyvän täällä mainiosti päivän tai pari.
Suosittelen ehdottomasti vaeltamaan ja eksymään Hydra Townin rinteille ja kiehtoville "takakujille", kauempana satamasta sisämaahan päin avautuu yllättävän laaja kujien, katujen ja portaiden labyrintti jossa saa helposti kulumaan koko päivän.
Kiipeä komealle okranväriselle talolle joka erottuu rinteestä kauas, se on Lazaros Koundouritis -museo jonka terassilta avautuu upea maisema alas kaupunkiin. Jos näyttely ei nappaa, nauti juoma museon kahvilassa.
Miten Hydralle pääsee?
Saarella ei ole lentokenttää, eikä sinne tehdä Suomesta pakettimatkoja.
Pireuksen satamasta on saarelle vuoden ympäri tiheät päivittäiset yhteydet katamaraanilla ja kantosiipialuksella, kesäsesongilla jopa kahden tunnin välein. Matka kestää 1,5 - 2 tuntia. Jos kärsit helposti matkapahoinvoinnista, valitse katamaraani joka on kantosiipialusta isompi eikä heittelehdi ihan yhtä paljon tuulisella säällä. Pireuksen satamaoppaani löydät täältä.
Hydra ja muut Argo-Saronian saaret ovat mitä parhain lisuke yhdistettäväksi Ateenan lomaan. Olen esitellyt Saronian saarista aiemmin Agistrin.
Koko Kreikka-hakemistoni löydät täältä.
Tässä yksi parhaita vinkkejäni Ateenaan jos a) tykkäät erikoisista, surrealistisen värikkäistä paikoista, b) olet lapsenmielinen ja tunnet vetoa satumaailmoihin c) matkustat lasten kanssa.
Little Kook: "Tim Burton and Alice In Wonderland meet café life in downtown Athens"
Little Kook -teemakahvila on yksi 2010-luvun Ateenan hauskimpia vierailukohteita, ja ilmentää erittäin hyvin sitä muutosta, mikä Ateenan keskustassa on ollut käynnissä talouskriisin pahimman kurjimuksen jälkeen.
Keskustan kaupunginosat ovat kokemassa renessanssia ja uutta heräämistä värikkäiden taidekorttelien, persoonallisten kuppiloiden, käsityöputiikkien ja pikkumuseoiden muodossa. Nuoriso ja turistit ovat löytäneet takaisin alueille, jotka jonkin aikaa olivat autoituneet kriisin laitettua monia yrityksiä nurin.
Little Kook -kahvilalle johtava elävä taideprojektikatu Odos Pittaki on erottamaton osa Kook-kokemusta.
Little Kook on psykedeelisessä värikkyydessään ja erilaisten yksityiskohtien lähes silmiin sattuvassa runsaudessaan ehtaa Karkkipäivä-kamaa, eikä kuvia katsoessa varmasti jää epäilyksen varaan miksi tykkään Kook'in tyyppisistä "Tim-Burtonesque"-instituutioista.
Kahvila vaihtaa teemaa muutamia kertoja vuodessa, ja kevään/kesän 2019 teema on Maija Poppanen.
Kahvilan tunnistaa sen katolla väijyvästä suuresta lohikäärmeestä jonka näkee jo kaukaa, tosin kahvilan levittäydyttyä yhä laajemmalle alueelle lähitaloihin ja Pittaki-kadulle, ei kahvilaa yksinkertaisesti voi olla huomaamatta jos kulkee korttelinkin etäisyydellä.
Asenteesta riippuen Little Kookin voi nähdä persoonallisen hauskana paikkana tai kaupallisesti överiharkittuna ja klisheisenä turistimagneettina, jolla ei ole mitään tekemistä Ateenan tai kreikkalaisen kulttuurin kanssa.
Itse kuulun ensimmäiseen joukkoon, vaikka totta kai samalla näen myös paikan voimakkaan kaupallisen "Disneyland"-hengen ja pidän kahvilan varsinaista tarjontaa itse asiassa vähemmän houkuttavana ja ylihinnoiteltuna (- no, mitäs mä muutenkaan tekisin kakkukahvilassa).
Rakastan kuitenkin kaikkea erikosta, värikästä ja odottamatonta, ja Little Kook lohikäärmeineen oli pitkään oikeasti erikoinen ja yllättävä näky Ateenan keskustan rähjäisen boheemissa Psirrin kaupunginosassa, joka ei sijaitse Plakan eli varsinaisen "turistikeskustan" puolella.
Olen dokumentoinut Pittakin ja Kook-kahvilan vaiheita vuodesta 2013. Tässä kuvia eri vuosilta.
VUOSI 2013. Pittaki-katu tunnettiin hauskoista lampuistaan, eikä Little Kook -kahvilaa vielä ollut.
Kadun päässä näkyvä vaaleanpunainen asuinrakennus on Little Kookin tuleva talo. Kahvila avattiin joulukuussa 2015.
SYKSY 2016. Pittaki-kadulla roikkuu edelleen lamppuja ja kadun päässä häämöttää ensimmäistä vuosipäiväänsä lähestyvä Little Kook.
Ensimmäisenä vuotenaan Kookin teema oli Halloween. Julkisivu kadunvarsipöytineen on vielä suhteellisen hillitty, ja Kook toimi vain yhdessä rakennuksessa.
Ensimmäisenä vuonna tematiikkaa vaihdeltiin vain kahvilan sisätiloissa, julkisivun pysyessä Halloween-asussaan.
KEVÄT 2017. Little Kook -kahvilan teema oli Sirkus. Kahvila laajeni toiseen Pittaki- ja Karaiskaki-katujen kulmassa olevaan taloon.
Pittaki-kadun lamppuja alettiin vähentää ja tilalle tuli värikkäitä lippuja.
SYKSY 2018. Melkein kaikki taideprojektin lamput on poistettu Pittaki-kadulta. Se on hetkellisesti oudon "aution" näköinen ilman katettua ilmettään.
Syksyn 2018 teema oli jälleen Halloween, nyt tyyli oli huomattavasti koristeellisempi kuin ensimmäisenä vuonna. Kahvila levittäytyi toiseenkin rakennukseen Pittaki- ja Karaiskaki-katujen kulmassa ja Pittaki-kadun reunoille.
Muihin vuosien varrella näkemiini teemoihin on kuulunut myös Liisa Ihmemaassa.
KEVÄT 2019. Little Kookin teema on Maija Poppanen. Pittaki-kadun Little Kookin puoleisessa päässä on päivänvarjoja ja muutama lamppu.
Pittaki-katua reunustavien talojen seiniä on maalattu ja siistitty ja koko katu on muuttunut kauttaaltaan värikkäämmäksi.
Kahvilan sisätiloissa ilottelevat kaikenlaiset teemat mielettömässä värien ja päällepursuavien koriste- ja sisustusyksityiskohtien muodossa. Voin kuvitella, että joku saa täällä todennäköisesti päänsäryn ^_^
Kuten todettua, nautin Little Kookista mieluiten ulkoa päin enkä juuri koskaan mene sisälle. Minulle kahvilan sisätilojen dekoratiivinen kakofonia on kiinnostavaa lähinnä kuriositeettina jonka voi käydä kurkkaamassa ja kuvaamassa, mutta en koe sitä niin viihtyisänä että haluaisin jäädä sisälle juomaan kallista kahvia tai cocktailia.
Lisää tietoa ja ajankohtaiset teemat:
Little Kookin suosion mainingeissa Ateenaan on avattu muitakin supervärikkäitä (mutta paljon pienempiä) teemakahviloita kuten Hans & Gretel Monastirakissa Adrianou-kadulla. "Hannun ja Kertun" hervottoman makeita jäätelövirityksiä katsoessa saa melkein glukoosimyrkytyksen jo pelkästä näystä... ^_^
Näin löydät Little Kookin. Monastiraki-aukio on yksi Ateenan turistikeskustan tärkeimpiä alueita, ja Little Kook sijaitsee vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä Monastirakista. Kuvassa Monastiraki-aukio alkaa juuri siitä mihin kartan oikea alareuna loppuu.
Jos olet alueella, tsekkaa samalla myös AthenStyle-hostellin loistava kattoterassibaari, keskustan todennäköisesti edullisin "budjettiterassi" upeilla Akropolis-näköaloilla.
Lue myös nämä Ateenan matkavinkkijuttuni:
Ateenan kätketty saaristokortteli - ainutlaatuinen Anafiotika
Kävely: taidekorttelien ja boheemin yöelämän Ateena
Foodieille: Funky Gourmet - vähän erilaista kreikkalaista ruokaa
