Nyt teitä väsyttää jo, tiedän (kun samankaltaisia juttuja tulee putkeen, todistetusti ei kiinnosta ;)), mutta joku luonnosta ja vaelluksesta tykkäävä saattaa haluta katsoa nämä kuvat :) Tämä siis teille.
Otin tällä kertaa saarihyppelylle mukaan ekaa kertaa vaelluskengät koska tiesin, että olen tulossa Amorgokselle joka tunnetaan vaeltajien mekkana.
Eilen patikoin saaren suosituimman ja upeimman reitin joka on 16 kilometriä ja vie pääkaupungista Chozoviotissan kuuluisan luostarin kautta saaren "selkää" pitkin Egialin kylään.
Reitti tarjosi odotetusti huikeita maisemia.
Reitti taittuu neljässä tunnissa jos ei pidä taukoja. Suositeltavin ajankohta patikalle on aamu- tai myöhäinen iltapäivä, polku ei nimittäin tarjoa mitään varjoa eli esimerkiksi metsäisiä osuuksia vaan koko 16 km saa haikkailla suorassa auringonpaisteessa.
Amorgoksella ei juurikaan ole puita, se on kasvillisuudeltaan hyvin karu saari.
Chozoviotissan luostari on yksi niitä Kreikan kirkkoarkkitehtonisia nähtävyyksiä jotka "kaikki" sen tyyppisistä nähtävyyksistä kiinnostuneet tietävät. Ja onpa se tuttu myös monista postikorteista uskomattoman kuvauksellisen ja sanalla sanoen erikoisen sijaintinsa takia. Luostari on kuin "liimattu" jyrkkään vuorenseinämään ja sijaitsee piilossa niin, että sen näkee vain mereltä päin tai kun tullut tarpeeksi lähelle sinne johtavia rappuja (patikoituaan ensin jyrkän reitin alas Chorasta).
Tiesin jo kuvien perusteella että paikka on komea, mutta livenä se näytti vieläkin upeammalta. Uskonnolliset rakennukset ovat Kreikassa ihan omaa luokkaa kuvauksellisuudessaan, kuten suunnilleen joka toisen pikkuisen kirkon kohdalla tulee todettua.
Luostarin alapuolella meri loistaa turkoosin ja vihreän sävyisenä. Seisoin tässä niin pitkään että pian tuli jo kiire lähteä eteenpäin.
Kello oli nimittäin tässä vaiheessa jo yli 15.00, ja tarkoitus oli päästä Egialiin ennen auringonlaskua. Pimeässä patikoiminen keskellä ei-mitään (reitin varrella ei ole mitään asutusta) ei ollut kokemus jota olin tavoittelemassa.
Edestä päin ei enää arvaisi että mulla mitään liilaa husväriä onkaan... Mutta on sitä siellä taaempana vielä ihan kivasti. :) Kaikki ei ole vielä menetetty.
Reitin ensimmäinen osuus kulkee saaren itäpuolta.
Yksi noista mereen pistävistä kallioista näyttää minusta ihan maitovalaalta... :)
Sitten kavutaan saaren "selkärangan" yli läntiselle puolelle. Tällä puolella reitti on paikoin niin kivistä ja vaikeakulkuista että mukana olevat kevytvaelluskengät eivät ihan olleet riittävät ja kaipailin kotiin jääneitä järeitä Meindlejani.
Sandaaleilla ei tälle reitille todellakaan kannata lähteä.
Egiali häämöttää jo...
Saavutin Egialin täydellisellä ajoituksella juuri auringon laskiessa.
Aika hyvä päivä, etten sanoisi :)
.
Loppukevennys:
Arvatkaa näyttikö hassulle kun reitin loppuvaiheessa, lähestyessäni Egialia, näin vanhan kivimuurin yli kurottuvan puun oksalla... vuohen! Joo, tiedän että vuohet ovat taitavia kiipeilemään, mutta puun oksalla en ole ennen vuohta nähnyt! ^_^ Siellä se pisteli tyytyväisenä lehtiä poskeensa. Aika veijareita.
34 comments on “Saaren selkää pitkin”
Ihana postaus, josta tuli hyvä mieli :) ja matkakuume... Sellaisen olet saanut näillä Kreikka-postauksilla aikaan ihmiselle, jolla ei yleensä matkakuumeita ole. Ei se mitään, en valita :) vaan teen jotain toteutettavissa olevaa eli lähden Tallinnaan :D
Ei millään lailla huono kohde sekään ^_^ <3
Mahtava tuo luostarikuva!
Ei jessus, mä nauroin ääneen tuolle kuvalle, missä vuohi on puussa :DD En kestä ^___^
Sano muuta, ihan pikkuisen hullunkurisen näköinen se tyyppi siinä, muina miehinä (tai vuohina) vain näköttää oksalla herkuttelemassa puun lehdillä :D
Ihana toi vuohi kun se näyttää siltä, että se ihan sua varten siellä poseeraa :D
No niin se näytti :D
Ooh!
Taas yksi haikkauspaikka lisää to do- listalle.
Kiitos tästä!
Huikea!
Ole hyvä :) Arvelin että joku tästä ainakin tykkää ^_^
Todellakin, Maitovalas!
Kuinka paljon sulla oli juomaa mukana? Entä eväsätä?
Evästä ei ollut ollenkaan kun söin lounaan juuri ennen matkaan lähtöä. Vettä oli mukana vain... en meinaa edes kehtaa sanoa... litra... kun en jaksanut kantaa enempää. Tai suomeksi sanottuna en saanut enempää mahtumaan pieneen kamerareppuuni. Harmittelin kun ei ollut mukana kunnon retkijuomapulloa jonka saa vaikka vyölenkkiin roikkumaan.
Nohh, myönnän että mulla olikin illalla aikamoinen nestehukkapäänsärky :/ Sain mitä tilasin.
Kreikan meri <3 (meri Kreikan, Kreikan meri...). Äh, tuo mielleyhtymä ei ollut mielessä mutta aina se vaan tunkee mieleen. :D Joka tapauksessa, toivoisin pääseväni joskus pulahtamaan noihin maisemiin.
Kyllä se "Kreikan meri" soi aina välillä tässäkin päässä ^_^
Jonttu on nyt ehtinyt tosi vähän tänne blogin pariin (pari viikkoa töitä takana ilman yhtään vapaapäivää...), harmittaa! Mutta siis sellaista kosmetiikkaan liittyvää tulin vain pikaisesti sanomaan, että tässä taidetaan nyt mennä siten eteenpäin, että kasvoille ja silmienympäryksille hankin ihan vain yhden tuotteen, joka saa siis käydä molemmille. :)
Peukku :) Ei mitään syytä päinvastaiselle toiminnalle :D ^_^
Ihana postaus! Kiitos kun otit meidät mukaan patikoimaan näihin upeisiin maisemiin! Rakastan Kreikkapostauksiasi♥
Ole hyvä vain :) Mukavaa että jutuille löytyy yleisöä, itselle rakkaita asioita on ihanaa jakaa <3
Aivan ihanaa lukea näitä Kreikka-postauksia! Tässä rohkeutta keräillen ajatuksella 'minäkin teen vielä noin'. sydän jäänyt jo niihin kuuluisiin 'turistirysä' paikkoihin, joten vaellusta ja maisemia rakastavana nämä vähemmän tunnetut saaret ja kohteet tulevat viemään varmaan sielunkin niin sanotusti :D
En epäile hetkeäkään :) "Turistirysäpaikoillakin" on omat hyvät puolensa mutta niiden vastapainoksi nämä pienemmät "omatoimisaaret" ovat aivan ihastuttavan raikkaita ja autenttisen tuntuisia. Palvelujahan on täälläkin eli turisti voi saada kaiken lomallaan tarvitsemansa - mutta ilman massaturismin ikävämpiä ilmiöitä. :)
Hei Sanni! Ootko postannu valokynistä ja niiden käytöstä? Tarvisin vinkkejä
Valitettavasti en oikein kuulu valokynän faneihin:
https://karkkipaivablogi.com/2016/08/13/mielipide-valokynan-mystinen-suosio/
Pakko nyt kommentoida,Ei todellakaan väsytä, päinvastoin. Ilahduin ikihyviksi kun huomasin että olet taas kreikka hyppelyllä..ja luenkin blogiasi pääosin tuolloin. Sekä haeskelen joskus vanhempia postauksia esim. Korresiin liittyen. Kreikka on meidän perheen toinen kotimaa, koska lasteni isä sieltä. Vaikka mekin juuri sieltä kuukauden reissulta palattiin..on ihana uppoutua blogisi kuviin tms. Ja matkustaa kanssasi..saarilla joita mekään ei ole vielä ehditty kokea. Mukavaa syksyä ja terkkuja sinne <3
Kiitos Martsu :) Paljon terveisiä takaisin :)
Eihän tällaisiin postauksiin voi ikinä kyllästyä! Luen näitä niin mielelläni vaikka joka päivä!
Ihana kuulla :) :)
Fanitan aivan erityisesti Kreikka-postauksiasi ja nuo kuvaamasi maastot pitää ehdottomasti päästä testaamaan omin jaloin!
:) Amorgokselle on siis odotettavissa enemmän suomalaisia jalkoja :) <3
Vaikka taisi jo muutama muukin kommentoida, että ei kyllästytä, niin tulen samaa minäkin sanomaan! Aika harvoin kommentoin (ai niin, se uudempi 'Keitä olette?' -postukskin on unohtunut...), niin nyt tuli semmonen spontaani puuska tulla sanomaan että älä vaan lopeta näiden Kreikka-kuvien jakamista, niin ihania!! Niin kauniita kuvia ja värejä, matkakuume kyllä kasvaa :) Ja hauska vuohi :D
Kiitos Elanor :)
Sinun Kreikka-postaukset on odotettuja ja Parasta lääkettä tähän matkakuumeeseen. Ensi kesän matka ihan auki vielä. Viime vuodet pyöritty Italiassa mutta nyt Kreikka taas kiinnostaa.
Meillä on lapset 4 ja 8 niin mietityttää laivamatkat joilla noille saarille pääsisi. Niistä kaikki info on tervetullutta. Samoin Ateenan lentokentästä on peloteltu.
Pitäskin ottaa selvää noista satamista ja miten kentältä pääsee sinne. Varmaan joskus kertoilit siitäkin edellisillä reissuilla.
Oikein hyvää loppulomaa Sanni!!
Kerro vaan kaikki pikku-infokin. Me matkailijat niistä tykätään
Moi Senja!
Laivoista (ja paljon muustakin :) olen kirjoittanut Oppaassani Kreikan saarihyppelyyn, siitä saattaisi olla sinulle hyötyä:
https://karkkipaivablogi.com/2015/06/14/opas-kreikan-saarihyppelyyn/
95% Attikan niemimaalta lähtevistä laivoista lähtee Pireuksen satamasta. Toiset kaksi pienempää satamaa ovat Lavrio (lähinnä Kealle) ja Rafina (osa Kykladeista ja osa Koillis-Egean saarista). Pireus on käytännössä se joka saarihyppelijän tulee "tietää", ja sinne pääsee myös suoraan keskustasta junalla :)
Ateenan lentokentästä peloteltu? Onpas jännä, minusta se on yksi helpoimpia ja yksinkertaisimpia lentokenttiä. Metrolla pääsee suoraan kentältä ydinkeskustaan :) Kävelee vain ulos terminaalista ja seuraa "Trains"-kylttejä. "Trains"-monikko viittaa kahteen eri junaan; metroon ja paikallisjunaan. Metro on merkitty M-logolla, sen tunnistaa kyllä vaikka kentän metro lähtee ulkoraiteelta, ja samasta kohtaa kuin paikallisjuna. Mutta paikan päällä erottaa kyllä kumpi on kumpi :)
Kiva kuulla, että kenttä on logistisesti helppo. Mites muuten Ateenan pahentunut huumeongelma. Oletko törmännyt ongelmaan? Minut on kyllä taidettu turhaan pelotella Ateenalla kun eiköhän Roomassakin ole samat ongelmat ja siellä käyty monet kerrat :)
Huumeita on tietysti kaikissa (suur)kaupungeissa, mutta jos nyt ei ihan asiakseen lähde keskellä yötä Omonian, Metaxourgion tai Exarchian pimeimmille sivukujille yöllä niin eipä niihin kyllä kaupungissa törmää. Myös suuria puistoja kannattaa välttää pimeällä. Strefin kukkula esimerkiksi on kyllä aikamoinen piikkikenttä... :/
No nyt on huikeat maisemat! Kyllä mulle Kreikka-postaukset kelpaa, ehdottomasti "Must see" paikkojen listalla kyseinen maa :-) Ja onhan tuo vuohi nyt aivan ihana :D
Vuohi oli kyllä ihan paras viimeistely patikalle ^_^