Kokeilin ensimmäistä kertaa elämässäni kosmetiikan tuotetta, joka aiheutti näkyvän ärsytysreaktion iholla.

Todellakin - ensimmäistä kertaa koskaan.

Ei, kyseessä ei ole se kasvovesi joka aiheutti Virvelle hiljattain samankaltaisen reaktion.

Tämä on naamio. "Herkälle iholle suosittelemme vaikutusajaksi ensimmäisellä kerralla 60 sekuntia", lukee ohjeissa. No, eihän mulla ole herkkä iho. Pidin naamiota 7 minuuttia. Taisi olla väärä päätös.

Melkein kiljaisin kun katsoin peiliin.

Naama oli kuin just sillä kuuluisalla keitetyllä ravulla ja sitä pisteli ja kuumotti kuin olisin voimakkaan hehkulampun alla. Mutta iho oli sileä kuin hiomakoneen jäljiltä.

Tästä tuotteesta saatte lukea lähempänä joulua Kotimainen Kosmetiikka -teemaviikollani.

.

Pahoitteluni informaatioköyhästä teaser-postauksesta. Oli vain pakko päästä jakamaan mun ensimmäinen kosmetiikan aiheuttama välitön ihoreaktio teidän kanssa! ;) Kai tällaisesta punoituksesta pitäisi jo vähän säikähtää mutta mä olin vain innoissani kun vihdoin joku tuote aiheuttaa mun lähes-mihinkään-reagoimattomalla "sementti-iholla" oikeasti reaktion :)

Ja tulihan tässä samalla infottua, että kotimaiselle kosmetiikalle omistettu teemaviikko on vihdoin tuloillaan. :) Viimeiset testituotteet korkattiin juuri.  Luvassa on niin selektiivistä luksuskosmetiikkaa kuin markettien halvimpia merkkejä - kaikki rakkaudella Suomesta <3

Viime viikolla ryhmä Karkkipäivän lukijoita pääsi vierailemaan kotimaisen Lifehairin kosmetiikkatehtaalla Ylöjärvellä.

Kierros oli ainakin allekirjoittaneen tehdasvisiittikokemuksella mitä kiinnostavin, ja saimmepa havainnollistavan esityksen shampoon koostumuksen muokkauksestakin. Kaikista kosmetiikan tuotantolaitosvierailuistani voi lukea tämän tägin alta.

Vierailua vetäneet Lifehairin toimitusjohtaja Ilpo Laurila ja kosmetiikkakemisti Alex Westerberg saivat kierroksen aikana niin runsaasti kysymyksiä, että tehtaalla olisi voitu viettää vaikka koko ilta. :) Onneksi hyväntuulisilla miehillä riitti intoa ja kärsivällisyyttä vastailla tiedonjanoisten ja kosmetiikannälkäisten vierailijoiden kysymyksiin.

Lifehair on vuonna 1993 perustettu yritys, joka kehittää ja valmistaa hygienia- ja puhdistustuotteita niin oman talon merkkien alla kuin private label –periaatteella. Lifehair markkinoi tuotteita Lh-Beauty nimellä, ja brändeihin lukeutuvat mm. Lacto Line, Bio Rich ja Oliivi.

Ilpo Laurila

Lifehairin tuotteissa ei käytetä eläinperäisiä ainesosia eikä tuotteita tai niiden ainesosia ole koskaan testattu eläimillä yrityksen perustamisesta saakka (eli jo ennen EU:ssa vuonna 2013 täysimittaisena voimaan astunutta kosmetiikan eläinkokeet kieltänyttä direktiiviä). Tunnustuksena tästä, yrityksellä on ainoana kotimaisena kosmetiikka-alan yrityksenä oikeus käyttää kansainvälistä Leaping Bunny –merkkiä.

Lifehairin omien brändien valikoima ei ole kovinkaan laaja, ja ne profiloituvat niin imagoltaan, hintaluokaltaan kuin ainesosiltaan ns. koko perheen peruskosmetiikaksi. Ne valmistetaan yhdistelmästä synteettisiä sekä kasvipohjaisia ainesosia, niin kuin valtaosa markkinoiden kosmetiikkatuotteista. Hintataso on erittäin edullinen, shampoot, hoitoaineet ja kasvovoiteet maksavat keskimäärin 3-5 euroa. Kallein tuote on Bio Rich -sarjan seerumi, joka maksaa 39 euroa.

Yllätykseni olikin suuri, kun tehtaalla saimme kuulla, että yritys valmistaa myös luonnonkosmetiikkaa. Toistaiseksi vain private labelin puolella, mutta ensi keväänä on tarkoitus lanseerata myös talon oma luontaistuotesarja uudella tuotemerkillä.

Private label –tuotanto on sitä, että yritys valmistaa tuotteita toisille merkeille tai tahoille. Hyvä esimerkki private label –tuotannosta ovat vaikkapa hotellien ”anonyymit” hygieniatuotteet. Tai Karkkipäivän lukijoille tuttuna esimerkkinä ruotsalainen Estelle & Thild, jolla ei ole omaa tehdasta vaan merkki valmistuttaa tuotteensa Ruotsin ulkopuolella private label –tehtaissa (ei kuitenkaan Lifehairilla ;)).

Lifehairin tuotanto kattaa siis kaiken kaikkiaan huomattavasti laajemman skaalan kosmetiikkatuotteita kuin miltä ulos päin näyttää. Talossa on huima osaaminen, ja kemisti Alex Westerberg on yksi Suomen harvoja varsinaisen kosmetiikkakemistin tutkinnon suorittaneita kemistejä. Koska nimenomaan kosmetiikkakemistejä ei kouluteta Suomessa, ei heitä ole maassamme kuin kourallinen. Westerberg on suorittanut alan opintonsa Englannissa, ja opettaa kosmetiikan kemiaa myös Laureassa.

Yksi vähän erilainen esimerkki Lifehairin tuotannosta on muuten vankilashampoo. :) Suomen vankiloissa käytetty shampoo valmistetaan Lifehairilla. Vankien käyttämään shampooseen ja sen pakkaustapaan liittyy monia tarkasti säädettyjä seikkoja, pullo esimerkiksi on tietysti täysin läpinäkyvä, samoin shampoo itsessään. En voinut olla vitsailematta shampoon mahdollisista nimistä ja logoista, näin heti sieluni silmin kalterilogoisen pullon ja tekstin, "Sulphate... FREE!" Pahoittelen huonoa huumoriani.

Alex Westerberg

Tehtaan tuotantotiloissa ei tuttuun tapaan saanut kuvata, mutta sain ottaa kuvan shampoodemonstraatiosta. Westerberg näytti meille, kuinka shampoon koostumus tihennetään ruokasuolalla. Valtaosassa shampoita on tosiaan ihan tavallista ruokasuolaa ainesosana.

Sain myös vihdoin selityksen sille, miksi luonnonkosmetiikan shampoot ovat niin liruja. Yksinkertaistan tähän pitkän ja seikkaperäisen kemiallisen selityksen, en usko että moni jaksaa lukea misellien välisestä adheesiovoimasta ja mikä siihen vaikuttaa. Suola eli natriumkloridi paksuntaa shampoon tehokkaasti, kun siinä on pesevinä ainesosina sulfaatteja (yleisimpinä sodium laureth/lauryl sulfate) ja cocamidopropyylibetaiinia.

Luonnonkosmetiikan shampoissa taas käytetään sulfaattien sijaan sokeri- ja aminohappopohjaisia tensidejä, ja näitä sisältäviä tuotteita on verraten vaikea paksuntaa suolalla johtuen misellien välisestä erilaisesta adheesiovoimasta. Suolapaksunnos on mahdollista yhdessä sopivien apuaineiden kanssa, mutta se on reseptiikan kannalta haastavaa. Näin ollen luonnonkosmetiikan shampoot paksunnetaan yleisimmin suolan sijaan erilaisilla luonnon kumeilla kuten ksantaanikumilla. Kumit eivät ole yhtä tehokkaita paksuntajia kuin suola, minkä vuoksi luonnolliset shampoot jäävät liruiksi. Kumit myös tuovat geelimäisiin puhdistustuotteisiin luonnonkosmetiikalle tyypillisen hyytelömäisen rakenteen.

Puhuimme myös sulfaatteja sisältävistä luonnonkosmetiikan shampoista, joita on ollut markkinoilla. Ecocert on Westerbergin mukaan sittemmin kieltänyt alun perin sallitut kookospohjaiset sulfaattitensidit, joten tällä hetkellä niitä ei pitäisi sertifioiduissa shampoissa näkyä. NaTrue ja BDIH ovat käsittääkseni aina kieltäneet sulfaatit.

Yhdessä huoneessa oli pöydälle aseteltuna liuta erilaisia kilpailijoiden kosmetiikkatuotteita. Tämä ei ollut mikään salainen operaatio vaan meille kerrottiin, että yritys luonnollisestikin haluaa pysyä kärryillä muiden alan toimijoiden tuotekehityksestä. Muiden merkkien koostumuksiin tutustuminen on kosmetiikkatehtaalla arkipäivää.

Lifehairilla on tällä hetkellä kehittelyn alla mm. erilaisiin luonnonkosmetiikan koostumuksiin liittyviä juttuja, joista yksi havainnollistettiin meille vertaamalla kahta eri aloe vera -geeliä. Toinen oli 100-prosenttista aloegeeliä, toisessa oli synteettisiä apuaineita. "Kumpiko teistä tuntuu miellyttävämmältä?", kysyttiin. Useimmat olivat sitä mieltä, että synteettisiä aineita sisältänyt geeli oli miellyttävämmän tuntuinen. Lifehairin tuotekehityksessä etsitään ratkaisuja mm. siihen, kuinka täysin luonnolliseen tuotteeseen saataisiin synteettisten tuotteiden kosmeettinen miellyttävyys. Niiiin kiinnostavaa! Olisiko teillä luonnonkosmetiikan kehitystiimissä assarin paikkaa vapaana?? :D

.

Tehtaalta siirryimme Tampereen keskustaan nauttimaan iltapalaa. Masujen täytyttyä Westerberg ja Laurila jatkoivat vielä kysymyksiin vastailua.

Tässä vastaukset blogin kommenttilaatikkoon jätettyihin kysymyksiin:

Mitä tarkoittaa kun kuorinta perustuu elektrolyytteihin?

Elektrolyyttinen kuorinta perustuu positiivisesti varautuneisiin (kationisiin) ainesosiin, jotka poistavat negatiivisesti varautunutta kuollutta ihosolukkoa. Lisäksi elektrolyyttinen kuorintageeli näitä varauksia hyväksi käyttäen reagoi kasvoille hierottaessa siten, että se muuttuu koostumukseltaan ikään kuin pieniksi pehmeiksi palloiksi. Näin elektrolyyttinen kuorinta pystyy fysikaalis-kemiallisesti hellävaraisesti poistamaan kuollutta ihosolukkoa ihon pinnalta.

Miksi Lacto Linen kasvovettä on nykyään vaikea löytää kaupoista?

Saatavuus riippuu Ilpo Laurilan mukaan jälleenmyyjistä. Lifehair ei ole lopettanut Lacto Linen kasvovettä, eli jos tuotetta ei löydy kaupoista, kannattaa asiakkaan kääntyä kauppiaan puoleen ja pyytää kasvovettä takaisin valikoimaan.

Onko tuotteiden ulkonäkö tarkoituksella 80-lukulainen?

Ei enää kauaa. ;D Lifehairilla on aloitettu mittava pakkausuudistus joka saadaan loppuun kevään 2016 aikana. Kaikki pakkaukset tullaan uudistamaan.

On mahdotonta referoida yhteen blogiartikkeliin kaikki illan aikana kuultu mielenkiintoinen tieto, mutta heitän tähän vielä yhden itseäni erityisesti kiinnostaneen kysymyksen.

Miksi hiustenhoitoaineissa halutaan käyttää myös silikoneja, vaikka yhtäläinen sileys ja pehmeys saadaan aikaan myös muilla keinoin (esim. kvatit)?

Westerberg vastaa selittämällä silikonien ja kvattien erilaista vaikutusta. Kvatit kuten behentrimonium ja cetrimonium chloride poistavat paremmin sähköisyyttä kuin silikonit, mutta silikonit tuovat parempaa kammattavuutta ja sileyttä. Koska silikonien teho takkujen selvittäjänä on ylivoimainen, monet valmistajat haluavat käyttää niitä. (Allekirjoittaneen hiukset selviävät kvateillakin, mutta tajuan ettei omaa kokemustani voi yleistää ;))

Silikonit eivät muuten suinkaan ole välttämättä halpa raaka-aine, millä esim. itse olen usein halunnut selittää niiden runsasta käyttöä. Westerberg kertoo, että silikoniyhdisteet voivat olla hyvinkin kalliita yhdisteestä riippuen.

Ja jälleen kerran saimme vahvistuksen sille, että dimethicone ei ole vain yksi ainoa kemikaali, vaan nimikkeen 'dimetikoni' alle kätkeytyy satoja erilaisia dimetikoneja, joiden ominaisuuksiin vaikuttaa mm. molekyylin pituus. Lyhyt molekyyli: juokseva koostumus, pitkä molekyyli: kittimäinen koostumus.

Erilaiset silikonithan ovat hiustuotteissa ikuinen polemiikin aihe, osan asiantuntijoista väittäessä että samanniminen ainesosa on aina ominaisuuksiltaan samanlainen, jolloin samannimiset ainesosat markettituotteissa kertoisivat samasta suoritustehosta kuin salonkituotteissa. Tämä ei siis pidä paikkaansa. Vaikka se tietysti voi pitää paikkansa, että marketista löytyy yhtä hyviä hiustuotteita kuin kampaajalta! ;) Sitä vain ei voi suoraan selittää samoilla ainesosilla.

Teen kenties joistain illan aikana imuroimistani tiedonjyväsistä vielä erillisen postauksen.

Suuret kiitokset Ilpo Laurilalle, Alex Westerbergille ja koko Lifehairin väelle erittäin mielenkiintoisesta illasta! :)

*

Lifehair tarjoaa Karkkipäivän lukijoille 10% alennuksen verkkokaupan tilauksista 31.12.2015 saakka.

Alennuksen saa koodilla karkkipäivä.

Lavera uudistaa tuotelinjojaan ja valikoimaansa sellaista tahtia etteivät hitaammat (tai edes normaalivauhtiset) meinaa kyydissä pysyä.

Vaikka juuri tämän postauksen aiheena on uusi silmänympärysvoide, niin en tiedä haluatteko edes kuulla, että myös meikkisarjassa tapahtuu taas muutoksia. Kyllä. Vastahan Trend Sensitiv -meikkilinja koki perusteellisen uudistuksen kesällä 2014. Tällä kertaa päivittyy sentään "vain" solo-luomivärivalikoima ja yksi ripsari, ja arvatkaas mitä, nyt olisi sitten vuosien odotuksen jälkeen Suomenkin markkinoilla saatavilla mattainen perusruskea sävy. Palaan meikkilinjan uudistuksiin lähiaikoina omassa postauksessaan.

(Pakko todeta että aika levottomilta vaikuttavat nuo saksalaiset tuotekehittelijät... :D Kun he harva se vuosi kokevat tarvetta päivittää perusvalikoimaa. Tai voihan sitä myös kutsua poikkeukselliseksi valmiudeksi muokata valikoimaa nopeasti asiakaskäyttäytymisen mukaan :))

Nyt kuitenkin esittelyssä uusi silmänympärysvoide, johon tykästyin.

Kyseessä on hohtavia helmiäispigmenttejä sisältävä voide, joka samalla valaisee silmänympärysihoa kevyen valokynä-efektin lailla. Tämän tyyppiset silmänympärysvoiteet eivät tietenkään ole mikään uutuus kosmetiikkamarkkinoilla,  mutta luonnonkosmetiikan puolella en muista aiemmin törmänneeni tällaiseen.

Laveran Illuminating-silmänympärysvoiteessa on erittäin kevyt ja nopeasti imeytyvä koostumus, ja sen helmiäispigmentit ovat miellyttävän luonnollisen sävyisiä, jättäen silmänalusen vain neutraalin valaistun näköiseksi. Olen kokeillut elämäni aikana muutamaa tällaista valaisevaa sy-tuotetta, eikä kaikissa todellakaan ole mielestäni ollut a) onnistunut helmiäisen sävy tai b) tarpeeksi hohtoa jotta iho jäisi havaittavan piristyneeksi.

Yksi kokeilu on jäänyt erityisesti mieleen, taisi olla ensimmäinen tämän tyyppinen sy-voide jonka ostin. Kyseessä oli joku Yves Rocherin tuote 2000-luvu puolessa välissä, ja sen sävy oli iholla niin vaaleanpunertava että se ei uponnut ihoon luonnollisesti vaan jäi todella hassusti näkyviin.

Ennen ja jälkeen Illuminating-silmänympärysvoiteen. Alemmassa kuvassa olen lisännyt Illuminating-voidetta toisen silmän alle. Varmaankin on selvää, kummanko?

Laveran Illuminating-silmänympärysvoiteessa hohteesta vastaa mica, joka on väritöntä. Mica on tuotteessa niin hienopartikkelisena että iholle ei jää mitään erikseen erottuvia kimalteita. Tulos on selvästä valonheijastuksestaan huolimatta luonnollinen ja hienovarainen.

Tuotteessa on myös helmiuutetta, mutta ko. ainesosa ei toimi kosmetiikassa helmiäishohteen tuojana vaan hoitavana aktiiviainesosana. Helmiuutteessa on yhden raaka-ainevalmistajan mukaan mm. liuta aminohappoja sekä mineraaleja.

Tykästyin Lavera-uutuuden valo-ominaisuuteen heti ensikäytöllä. Kosteuttavuus voiteessa ei kuitenkaan ole samaa tasoa kuin muissa Laveran silmänympärysvoidesuosikeissani kuten Firmingissä ja Wrinkle Smootherissa. Illuminatingin tuotetiedot kyllä lupaavat "kolminkertaista kosteutusta", mutta superohut koostumus ja ihofiilis kertovat, ettei tuote ole kosteuttavimmasta ja ravitsevimmasta päästä. Voide katoaa ja imeytyy ihoon välittömästi kun sen levittää.  Iho ei jää kiristelemään, eli voide toki riittää peruskosteuttamaan. Kuiva iho vaatinee kuitenkin alle tymäkämmän kosteuttajan.

Kenelle? - Sopii silmänympärysvoiteeksi kaiken ikäisille eli ei kategorisoidu erityisesti anti-age-tuotteeksi, vaikka tuotetiedoissa halutaankin tuoda esiin hyaluronihapon ja kofeiinin anti-age-vaikutukset.

Hyaluronihappo kosteuttaa ja silottaa ihon pintaa ja kofeiinin taas väitetään vähentävän ihon turvotusta (tosin siitä ei ole toistaiseksi sen tasoisia tutkimuksia että funktio olisi ns. virallisesti tunnustettu).

Hassua muuten - hyaluronihappo silottaa ihoa turvottamalla sitä kevyesti (--> sitoo itseensä niin paljon vettä että iho "pullistuu"), ja kofeiinin pitäisi sitten vähentää turvotusta :D Eivätkös nämä ainesosat ikään kuin sitten kumoaisi toistensa vaikutusta... ^_^ Kemistit?

Off topic mutta apua - tuo suosikkini Wrinkle Smoother (kuvassa oikeanpuoleisin) näyttää nyt kadonneen Cranberry & Argan -sarjasta :( Juuri elokuussa kirjoitin Smootherista viimeksi ja päätin tekstin lauseeseen, "Lavera, älkää lopettako tätä tuotetta."  Nyt sitä ei enää löydy Laveran Saksan sivuilta. Jäi sitten senkin stoori lyhyeksi. :(

*

Heheh, en malta olla vähän vitsinä heittämättä loppuun toista versiota Illuminating-silmänympärysvoiteen esittelystä, edellisen postauksen "inspiroimana" :D

Printtimedian versio?

:)

Lushin joulutuotteet ovat täällä taas.

Sain valita kokoelmasta kolme itseä kiinnostavaa tuotetta, ja armottomaan :D testiin päätyivät seuraavat:

Yog Nog -soijajogurttisaippua, Celebrate-vartalovoide ja kaikkein kiinnostavimpana: Bûche de Noël -kasvoputsari.

Yog Nog, kermainen soijajorttia sisältävä käsi- ja vartalosaippua.

Miksi halusin kaikista mahdollisista tuotteista juuri saippuan, ehkä arkisimman tuotetyypin? Koska suuri osa Lushin tuotteista liittyy kylpemiseen ja kylpyammeeseen, eikä meillä ole ammetta. ;)

Mietin pitkään Yog Nogin ja jonkun suihkutuotteen välillä, mutta päädyin sitten Yog Nogiin kun se kuulosti niin herkulliselta. Ja käsisaippuaa kuluu enemmän kuin suihkugeeliä. :)

Yog Nog tekee paluun viime vuoden joulukokoelmasta ja on nyt saanut rinnalleen myös samantuoksuisen kylpypallon. Kermainen ja joulumausteilta tuoksuva Yog Nog saavutti kuulema viime vuonna suursuosion.

Entä Sannin suosio? Nooooohh. Jotenkin ihan harmittaa, että joudun (taas) sanomaan, ettei tästä Lush-tuotteesta ja minusta tullut ihan ylimpiä ystäviä. Minulla on Lushiin jännä suhde - samalla fanitan merkkiä ja heidän tuotteitaan tosi paljon (jos Lush vain olisi ollut olemassa mun teini-iässä mä olisin niin ollut lushisti), mutta samalla jotkut tuotteista joutuvat kerta toisensa jälkeen "ei vain pysty käyttämään" -listalle.

Kun se tuoksu.

Te tiedätte. Lushin tuoksumaailmasta joko tykkää tai ei tykkää. Sitä kestää tai ei kestä. Lushin tuoksut kuuluvat kosmetiikkamaailman voimakkaimpiin, ja kaikki eivät kykene handlaamaan näin vahvoja, ympäri asuntoa leviäviä ja vaatteisiinkin tarttuvia tuoksuja. Vaikka se tuoksu itsessään olisi ihan hyvä.

Lush-pakettia postista noutaessa haistoin jälleen jo kaukaa mitä oli tulossa (pakettikortista en nähnyt lähettäjää). Ja kun avasin Yog Nogin paperisesta kuorestaan - whoaaamm, tuoksu oli vallannut hajureseptorieni jokaisen pinnan.

Kylpyhuone on nyt kauttaaltaan Yog Nog -saippuan tuoksuinen. Kun saippualla pesee kädet, ne tuoksuvat vielä tuntien jälkeen.

Tuoksu itsessään on miellyttävä; mausteisen jouluinen kuten kuvaus lupaa. Mutta niin voimakas, että en valitettavasti pysty saippuaa enää esillä pitämään nyt kun testiajo on suoritettu. Ihan sama juttu kuin Godivan kanssa.

Kysymys: miksi ihmeessä Lushin on lisättävä tuotteisiinsa myös synteettisiä hajusteita? Eivätkö luonnolliset tuoksuaineet jo riittäisi..? Tässäkin saippuassa on kahta eri eteeriseen öljyyn pohjautuvaa hajustetta, itsessään voimakkaasti tuoksuvia raaka-aineita kuten neilikkaöljyä ja ylang ylang -öljyä ja niiden lisäksi vielä synteettinen hajuste. Aivan varmasti saippua olisi jo ollut oikein jouluisen tuoksuinen ilman parfum-lisää.

Voin toisaalta vastata kysymykseeni itsekin: tuotteisiin lisätään näin paljon hajusteita, koska juuri se on Lushin se juttu. Voimakkaat tuoksut ovat merkin trademark, ja kuluttajista löytyy Lushin menestyksen perusteella läjittäin tätä tuoksumaailmaa rakastavia ihmisiä. Så det så :)

Sitten seuraava potilas: Celebrate-vartalovoide.

Ensin hyvät puolet: tämä voide tuoksuu todella, todella ihanalta ja vaikka tuoksu on vahva, se ei ole ihan päänsärkytasoa. Vedet kielelle herauttava sitrustuoksu on todella aidon ja luonnollisen tuoksuinen - vaikka tässäkin on synteettistä hajustetta (mutta vasta viimeisenä incissä, toisin kuin Yog Nogissa). Voiteessa on Brasilian appelsiiniöljyä, limettiä ja appelsiininkukka-absoluuttia. Rakastan sitrustuoksuja, ja tämä beibi on todella onnistunut tuoksunsa puolesta. Nam!

Toinen plussa on lyhyt ja simppeli raaka-ainelista, turhat lisäaineet minimoitu.

Sitten ne huonommat puolet: vaikka voiteen koostumus ei ole hurjan paksua jankkia, se on erittäin rasvaista ja jättää ihon kiiltävän tahmeaksi. Vesi tulee ainesosaluettelossa vasta ykkösenä olevan manteliöljyn jälkeen, siitä voi päätellä että aika "greasy" kaveri kyseessä. :)

Todella kuivalle iholle voide on tietysti onnen omiaan, mutta normaali-iholle (tai ainakin minun ihollani) voide jättää rasvaisen, kiiltävän pinnan. Tahmeus ei katoa koko päivänä. Lisäksi tuoksu tarttuu vaatteisiin ja lakanoihin. Se ei tosin Celebraten kohdalla minua niin haittaa koska pidän tuoksusta :D Mutta tosiaan, on hyvä tietää, että voidetta ei esimerkiksi kannata laittaa sellaisena päivänä, jolloin on suunnitellut käyttävänsä ihan toisen kuin sitruksen tuoksuista hajuvettä.

Celebrate on sekin palaavia joulutuotteita, en muista oliko se viime vuoden kokoelmassa mutta Googlen mukaan ainakin vuonna 2013. Asiakkaiden suosikkituotteita, siis, koska palaa valikoimaan uudestaan ja uudestaan.

Kuten kulttituote Snow Fairy -suihkugeeli. ;) Jota en tälläkään kertaa halunnut testiin :D Tuoksuttelin sitä kerran yhden kaverin luona ja totesin liian makeaksi mun makuun.

Ja sitten tämä erikoisin, kiinnostavin tuote:

Bûche de Noël -tuorekasvoputsari.

Putsari pohjautuu jauhettuu manteliin (niinkuin muuten Dr. Hauschkan klassikkoputsarikin ;)), ja sen tuotekuvaus kuuluu näin:

"Heleyttävä, ravitseva kasvojenpuhdistussavi kaikille ihotyypeille talvi-ihon hemmotteluun. Antiseptinen seetri ehkäisee epäpuhtauksia, satsuma ja karpalo kirkastavat ihoa ja manteli kuorii hellävaraisesti. Manteliöljy ja kaakaovoi kosteuttavat tehokkaasti ja suojaavat viimaa vastaan".

Tuotteen inci on kuin jonkun terveyssmoothien resepti: jauhettua mantelia, kaoliinia, glyserolia (no näitä kahta ei ehkä smoothieen :D), satsumaa,  kuivattua karpaloa, kaakaovoita, nori-levää... Mukana kuitenkin jälleen myös synteettisiä hajusteita, mm. brandyaromia.

Bûche de Noëlin tuoksu ei ole mainittavan vahva, tehden siitä virkistävän Lush-poikkeuksen. Koska kyseessä on säilöntäaineeton tuoreputsari, säilyvyysaika on vain pari kuukautta valmistuksesta - minun Bûcheni on valmistettu 11.9.2015 ja sen parasta ennen -päivämäärä on 11.12.2015.

Eikö näytä aika, hmm, jänskältä tuotteelta? :D Epämääräinen vihreä on levää.

Tuotetta neuvotaan ottamaan pieni nokare kämmenelle ja sekoittamaan veden kanssa tahnaksi. Käytännössä tämä onnistuu vähän heikosti; tuote on niin paksua ja kokkareista, ettei se muodosta veden kanssa siistiä tahnaa vaan mönjä on edelleen kokkareista. Tuotteen levitys kasvoille on koostumuksen vuoksi aika kömpelöä, ja möykkyistä seosta päätyy aika paljon ihon sijaan myös lavuaariin.

Mutta! (Heheh, mä taidan käyttää vähän liikaa tätä yhden sanan teholausetta... ;)) Tuote ei ole pesutuloksensa puolesta lainkaan huono! Kun möhnää vain jaksaa hieroa kasvoille (se ei vaahtoa eikä ole liukuvaa, tehden levityksestä todellakin erilaista verrattuna normiputsareihin), on tuloksena huuhtelun jälkeen mitä ihanimman tuntuinen iho!

Hipiä on todella pehmeä ja suloisen sileä eikä sitä kiristä yhtään. Öljyt ja rasvat jättävät ihon lupauksen mukaisesti kosteutetun, mukavan ja kevyesti suojatun tuntuiseksi. Huuhdellessa iholla tuntee öljyjen jättämän pinnan joka ei katoa veden mukana, mutta kun kasvot kuivaa, putsarin ihoon jättämät öljyt imeytyvät nopeasti ja iho on hetkessä ihanan tuntuinen vailla mitään tahmapintaa.

Ihana, erilainen tuote! Säännölliseen käyttöön en usko monen jaksavan tällaista ottaa, mutta miksipä ei hemmotella ihoaan vaikka talven pakkaskaudella tällaisella spesiaalituotteella joka samalla syväpuhdistaa (kaoliini + jauhettu manteli), ja jättää iholle suojaavan öljypinnan. Peukku tälle!

Huom: meikkiä tuoreputsari ei varmaankaan irroita, en tosin edes kokeillut (koska tuote ei sisällä kaakaovoin lisäksi mitään varsinaisesti meikkiä liuottavia ainesosia), mutta sopii erinomaisesti vaikka kaksoispuhdistuksen toiseksi osaksi. :)

Tuotteiden hintatiedot: Yog Nog -saippua 6,20€ / 100 g, Celebrate-vartalovoide 23,95€ / 225 g ja Bûche de Noel -putsari 13,50€ / 100 g.

.

Kuka innostuu Lushin joulusta? :)

Nyt olisi tiedossa huippukiinnostava tilaisuus pirkanmaalaisille lukijoille :)

Minulla on ilo kutsua lukijoitani kanssani vähän erilaiseen "pintaa syvemmältä" -kauneusiltaan Tampereella.

Oletko halunnut päästä kurkkaamaan "kulissien taakse" kosmetiikkatehtaalle tai kysymään mieltä askarruttavia juttuja suoraan tuotteita kehittävältä kosmetiikkakemistiltä? Nyt siihen on tilaisuus :)

Tilaisuuden tarjoaa Lifehair, jonka brändeihin lukeutuvat mm. LactoLine ja BioRich. Lifehair valmistaa tuotteita omassa tehtaassaan Ylöjärvellä. Lifehair on ainoa suomalainen yritys jolla on oikeus käyttää kansainvälistä Leaping Bunny -merkkiä, joka takaa kuluttajille, ettei Lifehair käytä tuotteissaan eläimillä testattuja raaka-aineita.

Tilaisuuteen mahtuu 20 henkeä, ja ilmoittautua voi tämän postauksen kommenttilaatikkoon.

Olen itse myös mukana illanvietossa ja tapaan teidät Laukontorilla.

Jotta mahdollisimman moni lukija pääsisi osallistumaan, ovat ilmoittautumiset avoinna vain yhdelle hengelle per ilmoittautuminen, ei siis "kaverin kanssa", toivottavasti ymmärrätte. Jos kaverisi on myös lukija, hän voi tietenkin ilmoittautua omalla kommentillaan :)

Tietysti, mikäli ilmoittautumisia tulee reilusti alle 20, voidaan jutella ilmoittautuneiden kanssa kaverin mukaan otosta :)

Mikäli ilmoittautumisia tulee yli 20, arvon osallistujat.

Tottakai myös Pirkanmaan ulkopuolelta saa osallistua iltaan, jos pääsee paikalle :)

Ilmoittautua voi sunnuntaihin 8.11. kello 24.00 saakka.

Meitsi on tästä ihan innoissaan! Kerrankin myös lukijoilla on tilaisuus päästä mukaan "behind the scenes"! :) Ja varatkaahan mukaan kiperimmät kysymyksenne kemistille! :D

P.S. Tietenkään ei ole pakko kysyä mitään ^_^ Tuli mieleen lisätä lukijalta tulleen kommentin jälkeen. :) Mutta jos mielen päällä on jotain jota on aina halunnut kysyä kosmetiikan tuotekehittelijältä, siihen on mahdollisuus :)

Hieman haikeana jätin eilen illalla saariston taakseni, vaikka melkein yhtä suurella ilolla kohtasin aamulla Pireuksen sataman ja Ateenan.

Reissun viimeinen rantapäivä Santorin Red Beachilla

Jaoin muuten laivalla hytin kiinalaisnaisen kanssa - hän pesi hytissä kaikki vaatteensa alusvaatteita myöten ja ripusti ne kuivumaan ympäri hyttiä :) Mielenkiintoinen kokemus tämäkin... etenkin kun mikään ei todellakaan kuivu hytin kosteahkossa ilmassa. :)

Syksyn Kreikka-turneeni alkaa lähennellä loppuaan, ja on aika pikkuhiljaa palailla arkeen kauneuspainotteisena bloggaajana.

Yhdistelmään matkailu + kauneus sopii hyvin vinkata MeNaiset-lehdessä tällä viikolla ilmestyvästä jutusta (edit. juttu ilmestyykin vasta 29.10., mun väärinymmärrys ;D), johon minua haastateltiin aiheesta "Budjettimatkailu, Kreikan kohdevinkit ja matkakosmetiikka". Voisikohan olla enempää minulle sopiva alue? ^_^

Jutusta ilmestyi pieni versio MeNaisten nettisivuilla jo viikonloppuna, sen voi käydä lukemassa täällä.

Hahah - "huippubloggari" ^_^

On muuten jotenkin hauskaa, että vaikka Karkkipäivä on jo vuosia kuulunut Suomen luetuimpiin kauneusblogeihin (ja huomaan, että vaatimattomana pohjoismaalaisena on vaikea kirjoittaa tällaista "ääneen"), niin vasta nyt, kun Karkkipäivä palkittiin Suomen parhaana kauneusblogina, minua tituleerataan "huippubloggarina" ja alan saada onnittelevia yhteydenottoja ja tuotetarjouksia firmoilta, joista en ole koskaan aiemmin kuullutkaan. Tuntuu, etteivät monet alan tahot oikein seuraa kauneusblogeja ja tunne sceneä, ja vasta virallisella "pränikällä" on merkitystä.

*

Haluan muuten jakaa teille yhden ehkä vähän erikoisen kosmetiikkavinkin, joka tosin liittyy enemmän lääketuotteisiin. Mutta lääkevoidekin on kosmetiikkaa :)

Kerroin teille reissun alussa matkakosmetiikastani, ja mukana pilkahti pikkuinen purkki johon olin kaapinut Kuopion torimarkkinoilta ostettua pihkavoidetta.

Tuo voide on osoittautunut aivan mielettömäksi haavojen parantajaksi!!

Ja miksi tykkään siitä niin paljon? Sehän on mitä puhtainta luonnonkosmetiikkaa, täysin luonnollinen tuote!

Olen aika haava-altis ihminen, ja joku kohta ihossa on auki harva se viikko. Kuumissa olosuhteissa haavat ja nirhaumat voivat helposti tulehtua ja alkaa märkiä, ja haluankin reissussa pitää huolen, ettei näin pääse tapahtumaan. Pelkkä desinfiointi ei riitä.

Minun piti kirjoittaa pihkavoiteesta jo aikaisemmin, sen osoitettua vaikuttavan tehonsa jo reissun ensimmäisellä viikolla.

Olin onnistunut muutamaa päivää ennen reissuun lähtöä höyläämään juustoraastimella oikein mukavan viipaleen irti vasemman käteni pikkurillistä - en voinut edes katsoa haavaa kun se oli niin syvä ja ällön näköinen. Sisareni oli hiljattain ostanut markkinoilta pihkavoidetta, ja ehdotti, että kokeilisin sitä haavan hoitoon.

Otinkin tahnaa mukaan pikku purkkiin. Jo ensimmäisen käsittelyn jälkeen tulehdus laski ja haavan verestävä pinta oli kuivunut (oltuaan auki 3-4 päivää). Iho sulkeutui kokonaan seuraavien parin päivän aikana ja viikon kuluttua en tarvinnut enää laastariakaan suojaamaan "kuoppaa".

Eilen sattui sitten oikein tyypillinen hiekkarantaonnettomuus, eli astuin terävään kiveen niin että yhden varpaan pää viiltyi nätisti auki.

Huuhtelin haavan, ja vaikka ihoon oli tullut kunnon palkeenkieli, ei haavaan koskenut yhtään ja olin rannalta palattua jo unohtanut koko haavan. En laittanut laastaria enkä desinfioinut. Kyllähän tuollaiset sulkeutuvat nopeasti itsestään.

Haava antoi kuulua itsestään sitten aamuyöllä. Heräsin laivan hytissä kuumottavaan kipuun oikeassa nimettömässä varpaassani, ja kun sytytin valot, näin verta vuotavan, palloksi turvonneen varpaan. Siihen koski ihan tajuttomasti. Okei, oli sittenkin päässyt tulehtumaan.

Kiinalaisnainen alapunkassa ihmetteli varmasti, mitä kummaa vaalea hyttikumppani puuhaa aamuyöllä kello 03.00 sytyttäessäni valot ja alkaessani kaivaa matkalaukun uumenista kosmetiikkapussia. Huuhtelin haavan ja odotin että se lakkasi vuotamasta. Sitten levitin päälle paksun kerroksen pihkavoidetta, hieroin sitä palkeenkielen sisäänkin, ja laitoin päälle laastarin.

Kun kolme tuntia myöhemmin heräsin laivan saapuessa Pireukseen, oli varpaan turvotus laskenut ja kipu tyystin poissa.

Siis niin mahtava aine tämä pihka!!

Kirjoittelen juttua AthenStyle-hostellin aulassa odotellessa, että pääsen varsinaiseen majapaikkaani.

Mukava paikka, antoivat mun keittää omat kahvitkin hostellin keittiössä vaikka en ole paikan asiakas :)

Olen kyllä ollut tietoinen pihkan antimikrobisista vaikutuksista, mutta aiemmin voide on ollut minulle tuttu ainoastaan Viivi-koiran suupielen ihottuman hoitajana.

Jos etsitte hyvää luonnonmukaista vaihtoehtoa apteekin antibakteerisille haavavoiteille, se on tässä: pihkavoide.

Merkkejä on markkinoilla useita, omaanikaan en muista, mutta pihkavoiteita löytää luontaistuotekaupoista tai verkkokaupoista kuten Luontaistuotteet.net.

Löysin netistä kauneusblogikollegani Glitz & Glam -Minnan kirjoittaman tosi hyvän jutun pihkavoiteista, jos lisätieto kiinnostaa, käykää lukemassa juttu täällä.

Minna kirjoittaa, että lääketiedekin tunnustaa pihkavoiteen tehokkaat vaikutukset, ja lääkärit käyttävät sitä jopa tulehtuneiden leikkaushaavojen hoitoon. Pihkaa on käytetty iho-ongelmien hoitoon jo vuosisatoja, mutta en tiennyt, että myös virallinen lääketiede käyttää sitä.

Haavojen ja ihottumien lisäksi pihkavoiteella voi hoitaa mm. aknea, paiseita, hiertymiä, arpia, herpestä, palovammoja ja hyönteisten puremia. Jälkimmäisiin olen itsekin käyttänyt pihkavoidetta matkalla - ne penteleen aggressiiviset kreikkalaishyttyset...

Tällainen vähän erilainen vinkki tänään :) Mutta varmasti yleishyödyllinen - nirhaumia saa joskus meistä jokainen. Tulehtuneista sellaisista on minulla monet, arpien vahvistamat muistot... Esim. joka kerta oikeaa polvea katsoessani muistan, kuinka kaaduin Prahassa kesällä 1995... Ei ollut haavavoiteita tuolloin plakkarissa. ;)

Kerroin keväällä Santen ja Logonan viehättävistä pakkausuudistuksista. Nyt samaa uudistusta on käymässä läpi myös Laveran vartalotuotelinja,  sellaisella mukavalla bonuksella että tuotteiden pakkauskoot kasvavat hinnan pysyessä lähes samana tai jopa halventuessa!

Laveran ihanien vartalotuotteiden litrahinta aleni siis varsin kivasti. Entinen pakkauskoko oli 150 ml ja suihkugeelin suositushinta 9,80€, vanhan vartalovoiteen hinta taas 12-13 euron välimaastossa (hinnat vaihtelevat jälleenmyyjästä riippuen).

Uusi pakkauskoko on 200 ml ja suihkugeelin suositushinta 9,40€, vartalovoiteen noin 13-15 € (uusi tuote kiinteyttävä vartalovoide on tuo kalliimpi). Eli käytännössä samaan hintaan saa 50 milliä lisää.

Olen saanut näytteet uutuuksista maahantuojalta.

Laveran kroppalinjan tuotteet ovat mielestäni aina olleet muita luonnonkosmetiikkalinjoja kivemman ja raikkaamman näköisiä, eikä uudistus juuri muuta aiempaa tyyliä. Pakkaukset vain ovat aiempaa värikkäämpiä ja pomppaavat vielä paremmin silmään kaupan hyllyllä.

Itse huomasin uudistuneet pakkaukset Sveitsin luontaistuotekaupoissa heinäkuussa ja mietin, että "Onkos nuo Laverat aina olleet noin iloisen värisiä..."

Suomeen palattua kysyin asiasta maahantuojalta ja sain kuulla, että pakkaukset olivat juuri uudistuneet emomaassa Saksassa (ja näemmä ehtineet naapurimaihinkin). Nyt uudet pakkaukset ovat saavuttaneet Suomen ja korvaavat syksyn aikana vanhat. Minuun tuo värikäs pakkausmaailma vetoaa kovasti, se on samalla tyylikäs ja herkullinen :)

(Vanhoja pakkauksia voi muuten hyvinkin saada tarjoushintaan jälleenmyyjiltä, kannattaa käydä vaanimassa esim. Ruohonjuuressa, Life-myymälöissä ja Sokoksella... ;))

Myös deodorantit ovat uudistuneet ja näyttävät nykyään tältä.

En ole vielä ehtinyt testaamaan omiani koska paketti saapui juuri ennen reissuun lähtöä, mutta voin vaikka palata dödöihin myöhemmin jos on jotain erityistä raportoitavaa käyttöön liittyen. (Deodorantit ovat minusta vähän tylsiä arvioitavia koska ne eivät estä hikoilua, joten arvion voi antaa vain koostumuksen miellyttävyydestä, kuivumisnopeudesta ja hajun eston tehosta. Ja jos hiki ei ole luonnostaan kovin haisevaa laatua... no, deodoranttien käyttömielekkyys on lopulta vähän plus-miinus-nolla ;) Siksi käytän itse mieluummi antiperspiranttia.)

Mitä tykkäätte Laveran pakkauksista?

Hassu ajoitussattuma taas. Konjac-sienistä eli "ihonhoidon ihmesienistä" ei ole kukaan juuri kirjoitellut aikoihin, pahin hype oli jo pari vuotta sitten jolloin näistä superpuhdistajista ja -kaunistajista sai lukea melkein kaikista kauneusblogeista. (Paitsi Karkkipäivästä ;D)

Nyt, kun vihdoin päätin lausua oman kokemukseni sienistä, oli Virvekin tehnyt saman vain viikko sitten kaiken yleisen konjac-hiljaisuuden keskellä. You rained on my parade, girl! ^_^ (vitsivitsi...) Ja vielä tuokin, että myös Virven postaus on odotellut materiaaleineen melkein vuoden. Minulla on ihan sama, aloin testaamaan sieniä vuosi sitten kesällä. Hehheh.

Nyt saatte sitten lukea "konjakeista" täältäkin. :)

Ennen Kreikan matkaa kokosin koneelle kuvamateriaalia arvosteluaan odottavista tuotteista. "Ihmesienet" olivat yhdet niistä.

Kyseessä on siis konjac-kasvin juuresta saatavasta glukomannan-kuidusta valmistettu puhdistussieni, jolla on käyttäjien mukaan taianomaisia vaikutuksia iholla.  Syväpuhdistavat kuidut tekevät ihosta kirkkaan, sileän, pehmeän, tasaisen, mitä kaikkia myönteisiä adjektiiveja ihon kuntoon voikaan liittää :)

Osa käyttäjistä kuvailee ihonsa pinnan muuttuneen täysin konjac-puhdistusten seurauksena ja he ovat löytäneet sienestä ratkaisun kauniimpaan, kirkkaampaan ihoon.

Sieni on kuivana kova kuin korppu. Kuidut pehmenevät kun sienen kastelee, ja tuloksena on kimmoisan ja napakan tuntuinen, jopa kevyesti "hyytelömäisen" koostumuksen omaava sieni. Vastoin odotuksia, sieni ei tunnu iholla käytännössä yhtään karhealta tai kuorivalta, vaan hyvinkin pehmeältä olematta kuitenkaan "nössöpehmo", tyyliin vauvojen pesusienet.

Kaiken kaikkiaan hyvin eri tuntuinen sieni kuin perinteiset vaahtomuoviset tai selluloosasta valmistetut pesusienet. Toinen tunnettu luonnonkuitusieni, luffa, on mielestäni paljon karkeampi kuin konjac.

Konjac-sieniä myydään puhtaina ja lisäaineettomina, sekä erilaisilla aktiiviaineilla kuten savella, teeuutteilla ja hiilellä (!) buustattuna. Omat testisieneni olen saanut Hyvän Olon Maailmalta ja sienellä on hintaa 9,80€.

Syy miksi en ole kirjoittanut sienistä, vaikka minunkin mielipidettäni kommenttien perusteella tästä kauneudenhoidon ihmeapulaisesta on kaipailtu, on tässä:

Sieni ei tee iholleni oikein mitään. Ei edes puhdista kunnolla.

Joistain blogeista olen lukenut, että konjac-sienen kuitujen puhdistustehon pitäisi olla niin hyvä, että sieni toimii joillain meikinpoistoonkin ilman mitään varsinaista meikinpoistoainetta. Wow, jos nämä jollakulla näin toimivat niin voin ymmärtää hypen. Minun ihollani konjac-käsittely tuntuu vain... noh, juuri siltä mitä sienen ulkonäkö antaa odottaa; että hieroo ihoaan kimmoisalla, jäntevällä sienellä. Viikkotolkulla odotin sitä fantastista tunnetta tai jälkivaikutuksia joista olen muualta saanut lukea, mutta tässä naamassa tulos on sama kuin hieroisin kasvojani tavallisella kylpysienellä. Sillä erolla että konjac-löllön koostumus tuntuu aavistuksen mielenkiintoisemmalta ihoa vasten. ;)

Toivoin konjac-sienen näyttävän hampaansa heikkotehoisten puhdistusaineiden kanssa, ja kokeilin konjac-käsittelyä mm. EkoPharman Vadelma-puhdistusgeelin kanssa. Kyseinen putsarihan ei ole tarkoitettu meikin poistoon ja siinä on vain yksi mieto, pinta-aktiivinen ainesosa. Vadelmageeli ei siis odotetusti selvinnyt mineraalimeikkipohjan irrotuksesta, mutta ei selvinnyt ihmesienikään.

Konjac-sieni auttoi kyllä vadelmageeliä vaahtoutumaan paremmin, eli se mukava ominaisuus siinä on, - niinkuin tietysti kaikissa sienissä. Mutta vaikka hieroin vadelmavaahdotetulla sienellä ihoa kuinka kauan, jopa lopulta jynssäsin ihoa, ei kaikki meikki irronnut. Ja meikkipohjani on vain ohut kerros mineraalijauhetta ilman mitään primereita. Huuhtelun jälkeen kasvovesivanulappu paljasti joka kerta likajäämät.

OK. Se siitä ihmesienestä siis minun kohdallani. Mielenkiintoista jälleen kerran todeta, miten eri tavalla tuotteet voivat toimia ihmisten iholla, ripsissä, kynsissä ja hiuksissa.

Ja niistä sienten erikoisaineosista; lisätyn saven voin kuvitella tuovan lisätehoa puhdistukseen, mutta esim. tämä:

Syvänmeren kalojen kollageeni...? Camoon...!!

Ravitsee aikuista ihoa? Paljonko kollageenia luulette jäävän ihon pintaan sienipuhdistuksen jälkeen?

Kollageenin vaikutuksista kosmetiikassa; se voi toimia kosteutta sitovana ainesosana, mutta ihon kollageenin tuotantoon sillä ei ole mitään vaikutusta. Sen molekyylikoostumus on liian suuri jotta ainesosa voisi läpäistä ihon. Kollageeni ei lopulta juuri tee kosmetiikassa oikein muuta merkittävää kuin näyttää hienolta inci-listassa.

*

Kellään muulla samanlaisia kokemuksia "ihmesienestä" kuin minulla?

Ai niin. Konjacista saa myös tehtyä näitä :)

Aiheesta lisää myöhemmin.

Perinteeksi muodostunut katsaus matkakosmetiikkaan :)

10 kilon käsimatkatavaralaukustani kosmetiikka ja kauneudenhoitoon liittyvät härpäkkeet vievät tilaa 2 x litran kokoisen minigrip-pussin verran. Tai yhden ja puolen, toinen (jossa ei-nestemäiset) ei ole täynnä.

Aloitetaan meikeistä.

Mukaan päätyi yhteensä kuusi eriväristä rajauskynää. Viime vuonna huomasin kaipaavani lisää värejä kun mukana oli vain ruskea, turkoosi ja sininen kynä.

Peiteaine vaihtui ensimmäistä kertaa Dermablendin tummimpaan sävyyn, sillä rusketun aika voimakkaasti eikä Suomen oloissa käyttämäni sävy ole koskaan sopinut mun Kreikka-iholle. Silti en ole jostain syystä muistanut tai vaivautunut päivittämään peiteainetta rusketuksen tasolle. Nyt muistin, että minullahan on nuo mainiot Dermablend-peittarit, joiden tummin sävy #35 Sand sopii erinomaisesti ruskettuneelle iholle. Siinä on vieläpä suojakerroin 30, eli mitä parhain tuote näihin olosuhteisiin.

Ja tuo Elizabeth Ardenin purkkiin siirretty silmämeikinpohjustusaine... Muistatteko, kun kerroin siitä toukokuussa? Purkkiin siirretty jämä ei ole a) vieläkään lopussa eikä b) edelleenkään millään lailla kuivahtanut. Niin mahtava tuote!!

MACin maskarasta on tulossa pian oma arvostelunsa. On ainakin 100 x mieluisampi matkaseuralainen kuin viime syksynä mukaan valikoitunut Jane Iredalen ripsari joka on ehkä huonoimpia koskaan kokeilemiani maskaroita.

Biothermin littanat Sun Vivo -purkit ovat mitä oivallisimpia matkakosmetiikkapakkauksia. Tällä kertaa sen sisällä on Puhas Loodus -mustikkapuhdistusgeeliä.

Cliniquen epäkäytännöllisempi (koska lieriön muotoinen) Take The Day Off -pullo puolestaan kätkee sisäänsä Garnierin misellivettä, jolla poistan silmämeikin. Natural Coden silmämeikinpoistogeeli on nyt vihdoin loppunut.... (nyyh). Siksi Garnier.

Kuorinta on aivan ehdoton juttu matkallakin, ja littanan purkkinsa ansiosta mukana on kesäkuusta saakka kulkenut Clarinsin Gentle Refiner.

Kasvovesi on tuttuun tapaan Cliniquen Mild Clarifying, Clarinsin minipulloon lorautettuna. Tuollainen 10 ml minipullo riittää kummasti monen monta viikkoa.

Täälläkin tuttua kamaa. Hymyilyttää kun teistä moni osaa jo varmaan ulkoa mun matkakosmetiikkarutiinin ja -tuotteet :D

Eli korkea suojakertoiminen voide huulten ympäryksen melasma-alueelle (käytän tätä myös silmänympäryksillä), ja koko kasvoille sitten matalampi suojakerroin. Biothermin pullossa Clarinsin aurinkovoidetta. Kömpelön muotoinen Clarins-tuubi sai jäädä kotiin.

Ja kuten EkoPharma-postauksessa tuli hehkutettua, ainoana kasvojen kosteustuotteena mukaan lähti EkoPharman Tyrni-silmänympärysvoide, jota käytän koko kasvojen iholla. Luulen, että voiteen appelsiinisesta tuoksusta muodostuu tämän matkan "signature-tuoksu". :)

Hiustuotteet: tutut Casting-hoitoainepakkaukset, tällä kertaa täytettynä Aubreyn Rosa Mosqueta -hoitoaineella.

Shampooksi valikoitui kuin valikoituikin lopulta ei-nestemäinen, koska litran pussiin ei olisi enää mahtunut shampoota. Ma Provencen palashampoo ei ole saippuaa, vaan sulfaattipitoista, kiinteään muotoon tehtyä "perusshampoota". Lähmätukka à la 2013 ei todellakaan enää ole tavoitteena...! :)

Kynsijutut.

Muita härpäkkeitä. Creme Intexillä nitistetään näppylät (joita hiessä ja aurinkorasvassa kylpevään naamaan on jo ehtinyt pompsahdellakin viikon aikana), Kuopion torimarkkinoilta ostetulla Pihkavoiteella hoidetaan haavat (erinomainen tökötti!!), tiskiaineella puhdistetaan silmälasit.

Tällä kertaa huulirasvoja lähti mukaan kaksi, viime vuodesta viisastuneena.

Nuo pikkuiset, violetit, mehiläiskuvioidut Tweezerman-pinsetit on jotain niin suloista...! Olen ne muinoin saanut blogin kautta. En ole juuri tuolla kuviolla varustettua nähnyt missään myynnissä.

Matkakoon raspi on muuten iHerbin kylkiäisiä! :D Sieltä saa välillä kaupanpäällisrihkamana hyödyllisiäkin juttuja. Esim. iHerbin pyykkipojat on ihan parhaita avattujen jauho- ja kahvipussien sulkijoita. :)

No mutta - - entäs kroppajutut?

"Eikö sulla ole mukana suihkugeeliä tai vartalovoidetta?"

Ei. En pakannut niitä mukaan, koska....

....minulla on Ateenassa jemmattuna oma Kreikka-kassi! :) Joku kenties muistaakin tämän ah-niin-ruman-mutta-käytännöllisen hankinnan viime syksyltä.

Olen joka syksy ostanut paikan päällä jonkun halpiskassin jossa kuljetan kaikkea sitä mikä ei mahdu käsimatkatavaralaukkuuni; Suomesta mukana tulleita kylmemmän sään vaatteita (päällä lentokoneessa), ruokatavaroita (kyllä, saarelta toiselle kulkee mukana myös elintarvikkeita) ja paikan päällä hankittuja kosmetiikkatuotteita. Viime syksynä tajusin, että tyhmähän minä olen kun olen ennen heittänyt laukun menemään Suomeen palatessa,  kun täällä kerran asuu kavereita joiden nurkkiin laukku mahtuu mainiosti säilöön.

Laukun sisällä odotti läjä viime syksynä hankittua kosmetiikkaa ja hygieniatuotteita:

Aurinkovoidetta, suihkugeeliä, vartalovoidetta, hammastahnaa, saippuaa, kynsisakset, deodoranttia, jopa kynsilakanpoistoainetta jonka olin ehtinyt unohtaa. (Kuvasta muuten puuttuu käsi- ja jalkavoiteet, ne oli toisella pöydällä kun olin just käyttänyt niitä...)

Apivita-näytteetkin jäi näemmä tänne..!

Yksi laukun sisällöstä kirvoitti erityiset naurut. Kukas se täällä, ellei meidän oma "haisuli"...

...Lushin palashampoo Godiva! Miksi helkkarissa mä olen tämän säästänyt? :D

Kiitos ja näkemiin, Godiva. Meidän ystävyytemme ei oikein ottanut tuulta alleen. :)

*

Eilisaamupäivän omistin ensi viikon reittisuunnitelman pähkäilylle.

Olin viime hetkillä vaihtamassa suunnitelmaa Joonialta tuntemattomammille Kykladeille, aloittaen joukosta Kea-Kythnos-Serifos. Myös Mariannan hehkuttama, suomalaisille varmasti ihan tuntematon Kytherakin alkoi houkuttaa. Jotenkin nuo vähemmän turistilliset paikat vetää mua enemmän puoleensa...

Kythera joutui sitten jäämään huonojen yhteyksiensä puolesta; se sijaitsee ihan erillään muista saarista ja ainoat yhteydet ovat mantereelle (Neapolis, kaukana Ateenasta ja muista satamakaupungeista) tai Kreetan Kissamokseen, ja Kissamoksellekin pääsee vain kerran viikossa keskellä yötä. Kytheraa ei oikein voi yhdistää mihinkään muuhun saareen, Kreetalle päin en ole tällä kertaa menossa.

Vietin tuntitolkulla etsien sopivia laivayhteyksiä ja majoitusta Kealta alkavalle Kykladi-reitille, kunnes väsyin sivujen huonoon informaatioon ja palasin Jooniaan. Täytyy katsoa miten kauan viihdyn Joonialla ja menisinkö Kykladeille sitten lokakuun puolella.

Bussilippu Zakynthokselle on vihdoin hankittu ja lähden matkaan maanantaina. Zakynthokselle, kuten monille muillekin Joonian saarille, pääsee Ateenasta suoraan bussilla (bussi lastataan satamassa lautan kyytiin). Käytin bussiyhteyttä myös vuoden 2012 reissulla mennessäni Korfulle. Ihan kätevää :)