Ihoni "historiasta" on pyydetty juttua, ja nyt inspiroiduin eilisen A-vitamiinijohdannaiskeskustelun kautta vihdoin kirjoittamaan sen.
Minulla on hyvänä pidetty iho. Se oli hyväkuntoinen myös ensimmäiset 18 vuotta elämästäni, mutta ken tietää olisiko se pysynyt tässä kunnossa ilman erään lääkkeen väliintuloa. Aina välillä unohdan koko asian ja olen vain tyytyväisenä kiitellyt geenejäni siitä että iho on pysynyt niin hyvänä, mutta ehkä perimä ei olekaan niin suuressa roolissa ihoni kuntoon liittyen kuin ajattelen. En tiedä. Ehkä joku lääkkeiden vaikutuksiin paremmin perehtynyt osaa antaa siihen lisävaloa luettuaan juttuni.
Ihoni oli teini-iässä aina ongelmaton. Saatoin käyttää mitä tahansa puhdistusaineita ja kosteusvoiteita eikä iho reagoinut ikävästi mihinkään. Iho oli kaikenkaikkiaan normaali ja tasapainoinen, se ei koskaan ollut kuiva eikä myöskään havaittavasti rasvoittunut. Talvellakaan en käyttänyt sen rasvaisempia voiteita, en edes miettinyt sellaisia asioita kuin "voiteen päivitys talviolosuhteisiin", koska ihoni ei koskaan viestittänyt epämukavuudesta. Sitä ei kiristänyt eikä se kiillellyt.
Näppyjä tuli aika harvoin, ja kun niitä tuli, sen saattoi usein yhdistää huolimattomaan (tai jopa väliinjätettyyn) ihon puhdistukseen ja meikkituotteisiin. Meikin jättäminen iholle nukkumaanmennessä (mitä saattoi joskus tapahtua teini-iän biletysvuosina - mä muuten olen off topic juhlinut elämässäni eniten ennen kuin täytin 18....) oli käytännössä yhtä kuin suora tilaus tukkiutuneeseen ihoon. Siksi ihon huolellinen puhdistus on jäänyt minulle selkäytimeen terottuneeksi rutiiniksi, joka ei unohdu väsyneimpinäkään iltoina.
Toinen näppyjä aiheuttava tekijä olivat meikkivoiteet. Jostain syystä voidemainen meikkipohja sopi iholleni todella huonosti ja iho oli aina näppyisempi silloin kun satunnaisesti käytin meikkivoiteita. Ylipäänsä koin meikkivoiteen myös inhottavan tuntuisena iholla. Hyvin pian siirryinkin yksinomaan puuterimaisen meikkipohjan käyttäjäksi, puuteripohjainen tuote ei aiheuttanut iholle samanlaisia seurauksia kuin meikkivoide. Luottotuotteeni oli varmaan 10 vuotta Lumenen meikkipuuteri, jota käytin aina siihen päivään saakka kun löysin mineraalimeikit.
Lukion kolmannella ihossani tapahtui jotain. Yhtäkkiä se herkistyi ja muuttui täysin erilaiseksi kuin ennen. Siihen alkoi ilmestyä näppyjä, se alkoi punoittaa ja pahimmillaan iho oli kosketusarka - kun siihen koski se lehahti punaiseksi ja sitä kuumotteli. Osa näpyistä oli pinnassa ja näytti ns. "perinteisiltä" näpyiltä, mutta suurin osa tulehduksesta oli ihon alla. Kasvoni näyttivät vähän sille, kuin niissä olisi ollut kauttaaltaan jonkun hyönteisen piston aiheuttamia paukamia. Paukamat eivät märkineet vaan pysyivät ihon alla eikä niitä pystynyt puristamaan. Muistan, että iho näytti joinain päivinä niin pahalta että pidin koulussa korkeakauluksisia pooloneuleita ja nostin kauluksen peittämään naamaani (!).
En keksinyt mitään arkijärjellä pääteltävää syytä ihon käytökselle - en ollut muuttanut ruokavaliotani enkä kosmetiikkatuotteitani eivätkä asiaan myöskään vaikuttaneet e-pillerit. Varmuuden vuoksi vaihdoin putsarit ja kosteusvoiteet apteekin tuotteisiin minimoidakseni mahdolliset kosmeettiset ärsyttäjät. Tuolta ajalta muuten alkoi pitkäaikainen rakkaussuhteeni Sebamediin ja Aqualan L:ään.
Jonkun aikaa vain odottelin että tila menisi ohi, mutta kun oireet jatkuivat kuukausia, menin lääkäriin. Minulle määrättiin ensin tetrasykliinikuuri (antiobioottia). Ei vaikutusta. Seuraavaksi lääkäri ehdotti Roaccutania.
Kuva: AdlerApotheke
Moni teistä tuntee Roaccutanin, mutta niille, joille lääkevalmiste ei ole tuttu: kyseessä on isotretinoiinia sisältävä lääke jota määrätään vaikeaan akneen. (Roaccutan on yksi sen kauppanimistä.) Isotretinoiini on vahva a-vitamiinijohdannainen jolla on ihoon monenlaisia vaikutuksia, mutta aknen hoidossa niistä tärkeimpiin kuuluu talin tuotannon ehkäiseminen talirauhasissa (korjatkaa ja tarkentakaa te jotka tunnette vaikutuksia vielä paremmin). Isotretinoiinilla voi myös olla erittäin vakavia sivuoireita, minkä vuoksi sitä määrätään hyvin harkiten, ja harkinta on vuosien kuluessa vain tiukentunut. En usko, että tänä päivänä olisin saanut Roaccutan-kuuria jos menisin lääkärille samojen oireiden kanssa. Vaivani olivat ikäviä, kyllä, mutta todella vakavasta aknesta ei voi puhua, eikä minun tapauksessani esimerkiksi ollut arvenmuodostusta tai märkivää onteloaknea.
Koska en halua seuraavilla kokemuksillani kannustaa ketään näin vakavia haittavaikutuksia sisältävän lääkevalmisteen käyttöön, kehotan tutustumaan lääkkeen pakkausselosteeseen jossa haittavaikutukset kuvaillaan tarkasti. Vaikka minun kokemukseni oli positiivinen, en halua rohkaista ketään aineen käyttöön enkä vähätellä sen potentiaalisia vakavia seurauksia. Roaccutan voi mm. aiheuttaa sikiövaurioita eikä sitä käyttäessä saa tulla raskaaksi.
Itse koin, että Roaccutania tarjottiin minulle aika "huolettomasti". Aikaa on kulunut 20 vuotta ja lääkärit suhtautuvat nyt huomattavasti tiukemmin.
Minulle kerrottiin yleisistä sivuoireista kuten ihon hyvinkin paha kuivuminen (eräs Roaccutania syönyt ystäväni kuvaili ihonsa menneen täysin kalansuomuille ja huulten halkeilleen verille) ja painotettiin raskauden ehkäisyä. Puhuttiin myös alkoholista, jonka käyttöä neuvottiin rajoittamaan (mieluiten lopettamaan kuurin ajaksi kokonaan) koska Roaccutan voi rasittaa maksaa. Kokemus oli kuitenkin kaukana siitä vakavuudesta, millä isotretinoiinivalmisteisiin nykyään suhtaudutaan. Jotkut lääkärit eivät käsittääkseni mieluiten määräisi sitä kenellekään.
Olin kuullut kauhukertomuksia halkeilevasta ihosta ja kuivuneista silmistä, moni saa lihaskipuja ja päänsärkyjä. Minä en kokenut mitään näistä. En oikeastaan voi puhua mistään valtavan ikävistä sivuoireista, vaikutukset olivat pelkästään positiivisia. Iho helotti ensimmäiset viikot kirkkaanpunaisena kuin se kuuluisa keitetty rapu, mutta siihen negatiiviset oireet käytännössä jäivätkin. Iho kuivui, mutta jopa miellyttävällä tavalla. Muistan kuinka fiilistelin innoissani tunnetta, kun kaikki ihoon levitetyt rasvat, paksuimmatkin jankit, imeytyivät hetkessä. Hiusten rasvoittuminen loppui, ne eivät koskaan tuntuneet likaisilta.
En muista kauanko paukamien katoamiseen iholla meni, mutta hyvin pian iho oli kuitenkin "kuin uusi", tai entinen, miten sen nyt haluaa sanoa. Pinta oli jälleen tasainen ja näpytön ja kosketusarkuus katosi. Se tuntui "normaalilta", mutta imi nyt vain enemmän voiteita kuin aikaisemmin.
Ajattelin, että Roaccutan oli suunnilleen parasta mitä iholleni oli tapahtunut. Niin hyvältä se tuntui.
Koska kuurista on tosiaan jo pian 20 vuotta, kaikki yksityiskohdat eivät enää ole tallella mielessä, mutta muistan että söin Roaccutania yhteensä ainakin 6 kk, ehkä jopa 8. Ensimmäiset 3 kuukautta söin lääkettä päivittäin ja sen jälkeen hoito muutettiin ylläpitohoidoksi ja otin kapselin harvemmin, tiheyttä en muista mutta kenties viikkoluonteisesti. Sitäkään en enää muista johtuiko kuurin pidennys siitä, että iho-ongelmat olisivat palanneet ensimmäisen kolmen kuukauden hoitojakson jälkeen. Saattoi olla niin. Joka tapauksessa, tuon 6-8 kuukauden hoidon jälkeen ihoni oli pysyvästi parantunut.
Ikävät iho-oireet eivät enää koskaan palanneet isotretinoiinikuurin jälkeen. Ihoni on ollut tasapainoinen ja helppohoitoinen siitä saakka. (Satunnaiset kosmetiikkanäpytkin vähenivät vielä merkittävästi mineraalimeikkien käyttöönoton myötä.)
En löytänyt netistä vahvistusta tälle, mutta muistelen, että lääkäri kertoi minulle isotretinoiinin muuttavan ihon rakennetta pysyvästi. Ihoni olisi ikäänkuin eri iho kuurin jälkeen. Minulle heitettiin joku suurehko prosenttiluku käyttäjiä, joilla isotretinoiinin vaikutus on pysyvä eivätkä oireet enää palaa. Minä ehkä kuulun heihin. Tosiasiassa ei voi tietää, olisivatko oireet poistuneet lopulta itsestään ja iho palautunut entisekseen, vai onko juuri isotretinoiini se "syy", miksi ihoni on pysynyt näin hyvänä kaikki vuodet.
Lukijoideni joukossa on kommenttien perusteella myös lääkäreitä, jos heillä on heittää jotain tarkempaa tietoa isotretinoiinin pysyväisvaikutuksista ihoon, niin otan sen mielelläni vastaan. Ja varmasti muutkin tätä juttua lukevat.
Tällainen oli ihoni tarina.
Onko muilla jakaa kokemuksia jonkun tietyn asian mullistavasta vaikutuksesta ihoonsa? Lääkkeen, ravinnon, kosmetiikan...? Yleisesti elämäntapoihin liittyvän?
P.S. Kiitos, Anne, sinä jo vastasitkin kysymykseen ja vastauksellasi potkaisit minut vihdoin kirjoittamaan tämän jutun.
75 comments on “Ihoni tarina”
Itsellä ei ole koskaan kamalaa näppyläongelmaa ollut, mutta jatkuvasti kuitenkin vähän.
Hippasen yli 30-vuotiaana kyllästyin näppylöihin, joita oli myös selässä. E-pillerit eivät parantaneet tai huonontaneet tilannetta.
Silloin Roaccutan-kuurin sai hyvin helposti ihotautilääkäriltä (yksityiseltä puolelta) Muistaakseni söin sitä kaksi kertaa sen 6 kk kuurin (vuosi välissä tms). Mitään sivuvaikutuksia ei ollut, ei yhtään negatiivista seikkaa osunut kuurin aikana kohdalleni. En muista kuinka äkkiä iho parani, mutta. Voi veljet että oli hieno iho! Ei mitään kiiltoakaan, meikki pysyi lärvissä. Suorastaan ihmeellistä. :D
Mutta, molempien kuurien jälkeen iho vähitellen palasi siihen, mikä oli lähtökohta. Eli nykytilanne on se, että kiiltoa saa poistaa puoli tuntia meikin tekemisen jälkeen - eli koko päivän.
Eli oma mielipiteeni on, että Roaccutan auttaa kuurin ajan ja vähän sen jälkeen, mitään pysyviä muutoksia se ei valitettavasti tuo.
Mäkin söin lukioikäisenä Roaccutan kuurin, tosin muistaakseni vain puolet määrätystä 6kk:n kuurista, kun en jaksanut ravata raskaustesteissä. Minulla se auttoi akneen, vaikka näppyilöitä tuli sen jälkeenkin (ja edelleen...), eivät ne enää ole sellaisia jotka itse laskisin "akneksi". Itsekään en muista minkäänlaisia sivuvaikutuksia, ja myöhemmin kavereiden syödessä samaa kuuria ihmettelin kun he eivät voineet juoda yhtä olutta ilman huonoa oloa, ja heidän ihonsa oli todella kuiva. Nyt kun luin tuon pakkausselosteen, huomaan kyllä että pääsin vähällä. En kyllä minäkään muista, että noista olisi mitenkään kamalasti varoiteltu, ainoastaan muistuteltiin syömään e-pillereitä.
Itse söin Roaccutan-kuurin 15 vuotta sitten erittäin pahaan selän akneen. Ihoni oli 8kkn kuurin jälkeen aivan mielettömän hyvässä kunnossa seuraavat 6 vuotta, sekä naamassa, että selässä, kunnes jouduin lopettamaan e-pillereiden käytön puolen vuoden käyttämisen jälkeen, koska hormonaalinen ehkäisy kiellettiin minulta kokonaan erilaisten oireiden vuoksi. Noin pari kuukautta pillereiden lopettamisesta iho "räjähti" uudelleen tosi pahaksi ja yhtäkkiä mulla oli akne selän ja naaman lisäksi myös rinnassa ja käsivarsissa. En halunnut aloittaa enää mitään lääkkeellistä hoitoa e-pillereistä pelästyneenä, joten noin pari vuotta meni, ennen kuin akne rauhoittui ja hiipui pikkuhiljaa pois. Nyt viimeiset vuodet ihoni on ollut suht hyvässä kunnossa ja erityisesti viime vuoden raskausaikana se näytti lähes samalta, kuin Roaccutanin jälkeen.. Kunnes juuri muutama päivä sitten huomasin, että finnejä alkaa taas puskemaan joka nurkasta :-D Taitaa olla niin, että kuukautiset on vihdoin palaamassa 1,5v tauon jälkeen ja kroppa palautuu vaihdevuosi-tilasta takaisin esimurrosikään ja "ensimmäisiin" menkkoihin. Tuntuu, että tämä naisen elämä on yhtä hormonimuutosta ja yritän sen vuoksi olla itselleni ja iholleni armollinen, kyllä se siitä taas jossain vaiheessa näyttää paremmalta :-)
Juuri tämän takia Karkkipäivä on ihan paras - kerrot asioista monesta näkökulmasta, ja muistat myös kertoa esim. tässä tapauksessa mahdollisista haittavaikutuksista, vaikkei niitä omalle kohdalle sattunutkaan. :)
Mulla on kolmesti puhjennut akne elämäni aikana, ja se on aina liittynyt hormonaaliseen epätasapainoon (murrosikä+molemmat raskaudet, tai itseasiassa paluu normaaliin hormonitoimintaan lapsen saamisen jälkeen). Olen selättänyt toistaiseksi ainakin (kopkop) paikallishoidoin, ruokavaliomuutoksilla ja nyt viimeisellä kerralla asiantuntevan kosmetologin avulla. Mutta kärsivällisyyttä se on vaatinut, ja tietysti vaikea sanoa mikä merkitys ajan kulumisella on ollut jo ihan itselläänkin. Toisaalta en voisi muista syistä systeemisiä lääkekuureja akneen syödä, joten ei ole ollut vaihtoehtojakaan. :)
Minulla on tullut aikuisena minipillerien lopettamisen jälkeen hormonaalinen akne, joka keskittyi lopulta lähinnä poskiin. Ennen pillereitä ei ollut mitään, eikä pillerien aikana. Ensin sain differinin, joka on a-vitamiinijohdannaisvoide ja sen vaihoin myöhemmin avitcidiin (melkein sama tuote). Molemmat olleet tosi hyviä! Differin parantaa finnit päivässä, mutta ei auta minulla pitkällä tähtäimellä parantamaan ihoa ja Avitcid taas on hävittänyt tuon poskiaknen aika hyvin.
Olen tykännyt näistä, koska nämä eivät sisällä antibiootteja, joten näitä voi kai ylläpitohoitona käyttää ikuisesti(?). Plussaa jos nuorentaa ja vähentää arpia :D Ainoa miinus on, että nämä mahdollisesti laajentavat myös ihohuokosia. Eikä ihoni ole kuitenkaan lähelläkään täydellistä, vaan hyvinkin laikukas ja näppyinen, mutta oneksi akneton.
Näiden kanssa sopii erinomaisesti kosteusvoiteeksi Xyliderm, joka ei aiheuta tukkeumaa ja on kai jokseenkin antibakteerinen.
Kiinnostaisi kyllä tietää, onko näillä a-vitamiinijohdannais_voiteilla_ mitään vakavia haittoja? Ainakaan en ole löytänyt tietoa vielä sellaisista. Noissa pillerimuodoissa kun on vaikka ja mitä systeemivaikutuksia. Itse olen laiska käyttämään aurinkovoidetta, minkä vuoksi viime vuonna sain kyllä fototoksiaa (ihottuma joka ei lähde kovin nopeasti), kun olin käyttänyt Avitcidia ja olinkin kauan auringossa. Normaalisti olen niin vähän keskipäivällä auringossa, enkä koskaan ota aurinkoa, joten en ole koskaan kokenut Suomessa normi-arjessa tarvetta aurinkovoiteille. Nyt kuitenkin viime kesänä paloin ekan kerran aikuisena naamasta ja selästä. Tuli todella huono omatunto, kun terveysintoilijana pitäisi tietää paremmin :D Onkohan vaarallista käyttää näitä ja olla käyttämättä aurinkosuojaa? Mietin, että onko riskit tasoa syöpä vai vain se, että iho on herkempi. Akneiholle kun ei tee mieli laittaa mtn aurinkosuojaa :(
Tuosta aurinkosuoja-asiasta vielä pakko sanoa, että jotenkin haluaisin ajatella, että minun kuuluisi Suomeen syntyneenä ihmisenä kestää Suomessa vallitsevaa auringon säteilyä. Tuntuu typerältä, että ihmisen pitäisi suojautua joltakin niin normaalilta asialta kuin auringon valo. Tietenkin tilanteet, jolloin makaa rannalla tai kerää mansikoita tai pesee mattoja paahteessa monta tuntia, ovat sellaisia, että itsekin laitan aurinkosuojaa. Mutta onko oikeasti "pakko" käyttää suojia esim. kun menee kaupungilla käymään kesällä?! :D Tai talvella? Miten nämä menee? En ikinä istu auringossa, vaan valitsen aina varjon. Käytän myös suht. peittäviä vaatteita.
Mielenkiintoinen huomio on myös, että tosiaan viime kesänä paloin ja rusketuin vähän, kun pesin mattoja muutaman tunnin, mutta joku 5 vuotta sitten kun olin kesätöissä ulkona ja seisoin paahteessa monta tuntia päivittääin ilman aurinkosuojaa en ruskettunut enkä palanut! Vaikuttaisi jotenkin siltä, että vanhetessa iho ruskettuu/palaa helpommin. Mielenkiintoista.
Miten sinä nykyään suhtaudut aurinkorasvaan? Käytätkö aina kesällä? Suomessakin?
Kaikkien sellaisten voiteiden kanssa, jotka ohentaa tai kuivattaa ihoa, pitäis käyttää aurinkosuojaa. Ihon omat puolustusmekanismit eivät ole lääkevoiteita käytettäessä kunnossa ?
Vaikka Suomessa ollaankin, uv-säteily on ajoittain hyvin voimakasta ja varjokin on suhteellinen käsite. Mikäli et ole betonikatoksen alla, hyvin todennäköisesti osa uv-säteistä tavoittaa ihonkin. Laita ainakin niille näkyville alueille aurinkosuojaa, mielellään toki kaikkialle. Ei se aurinko mieti, paistaako se rannalla vai kaupungissa.
Samoilla linjoilla. Mä ymmärrän että toisten iho on aivan erityisen auringonvaloherkkä ja silloin UV-suojan käyttö city-käytössäkin on perusteltua, tai totta kai jos haluaa käyttä kaikki mahdolliset kikat hidastamaan ikääntymisen merkkien näkymistä iholla, mutta oma suhtautumiseni on että (kun oma ihoni ei ole aurinkoherkkä), että ihon suojaus jokaisella talvisella lähikauppakäynnilläkin olisi jo "hätävarjelun liioittelua" ja sen vaikutuksen, jonka "city-tyylinen" aurinkoaltistus iholleni tuo, sallin. Vaikka minäkin mielelläni teen joitain ihonhoidollisia toimenpiteitä hidastaakseni ikääntymisen merkkien näkymistä, niin ihan niin ahdistunut en ole rypyistä että käyttäisin UV-suojaa ympäri vuoden joka päivä. Ihosyöpäriski on vielä asia erikseen, ja tällä perusteella on maita joissa UV-suojan ympärivuotinen käyttö on perusteltua, mutta Suomen UV-indekseillä auringon aiheuttama ihosyöpä ei kai ole sen tasoinen riski että siltä pohjalta olisi suositeltavaa käyttää jatkuvasti normiarjessa UV-suojaa.
Suomessa käytän aurinkovoidetta vain jos lähden kesällä asiakseni aurinkoa ottamaan tai tiedän istuvani monta tuntia vaikkapa aurinkoisella terassilla, mutta muuten riittää kesäaikaankin mineraalipohjan tuoma suoja. Talvella en käytä UV-suojia Suomessa koskaan. Jos harrastaisin laskettelua niin silloin varmastikin, mutta en harrasta sen tyyppisiä talvilajeja.
Vakavia haittoja ei A-vitamiinijohdannaisvoiteilla ole, koska aktiivisesta aineesta vain pieni osa imeytyy systeemiverenkiertoon. Itse en kuitenkaan käyttäisi niitä raskauden aikana teratogeenisyyden vuoksi. Avitcid ja Differin toimivat ohentamalla ihon ulointa kerrosta, joka normaalisti suojaa auringolta ja näin iho palaa herkemmin. Jos iho pääsee palamaan tai muuten altistuu liikaa auringolle, syöpäriski tietysti lisääntyy. Aurinkosuojaa kannattaa käyttää tunnollisesti, kun käyttää A-vitamiinijohdannaisia, sisäisesti tai ulkoisesti.
Oma keskustelunsa olisi, onko kohtuullinen, säännöllinen aurinkoaltistus terveellistä vai epäterveellistä ja onko nykyajan auringonvälttely mennyt jo hysterian puolelle. Ikääntymistä auringon välttely ja aurinkovoiteen käyttö varmasti kyllä hidastaa.
Minä olen kokeillut ihooni varmaan kaikki mahdolliset keinot: ensin perus putsarit eri merkeiltä sitte apteekki kosmetiikka, apteekki voiteet ilman reseptiä ja myöhemmin reseptin kanssa, antibiootit, lopulta roaccutan. Roaccutan auttoi jonkun vuoden, uusinta tästä en halunnut kohonneiden maksa-arvojen takia.
Olen kokeillut kosmetologilla kuurina 10x ihon kuorintaa, kuurina kosmetologilla exuviance hoitoa, ei mitään apua.
Olen kokeillut myös luontaistuotepuolelta kaikki mahdoliset jotka saattavat auttaa, ladannut netistä ohjeet ja tilannut ulkomaita myöten tabletteja (sinkkiä, omegaa jne.). Ei apua. Ongelma on alkanut jo teininä, jatkuen n. 25v.
Homeopatiaan en lähtenyt koska en saanut mitään takuuta lopputuloksesta.
Ruokavalioita olen myös kokeillut esim. maidotonta, sokeritonta jne. Ei tulosta.
E-pillerit auttoivat jonkun verran, syvää ihonalaista aknea ei silloin ollut. Käsittääkseni akne on ollut minulla hormonaalinen. Finnit ilmestyy kierron mukaan lähinnä t-alueelle (suupielet ja nenän seutu pahimpana). Harmi, migreenin takia pillerit piti jättää.
Nyt syksyllä sain s-postiin Bion tuotteista mainoksen... mietein ja tilasin kokeilupakkauksen herkälle iholle, ihoni on kuitenkin pintakuiva.
Ihoni kuivui aluksi aivan korpuksi ja epäpuhtuksia nousi pintaan, olin totuttanut ihoni pintakuivan ihon tuotteisiin ja aamulla vain kasvovedellä pesu. Kuorin ihoa V 10 plussalla (mahtava tuote!) Hoidin muuten ihoa ohjeiden mukaan noin kuukauden, ja kappas ihoni ei ole sitten lapsuuden jälkeen tuntunut näin hyvältä ja sileältä! Toki epäpuhtauksia nousee, mutta ne ovat paljon pienempiä ja taltutettavissa. Minulla on ensi kertaa tunne, että olen tämän tilanteen isäntä ja akne renki. Pystyn hallitsemaan tilannetta!
Mieletön tunne :)
Miten isotretinoiini sitten vaikuttaa ihon rakenteeseen?
Itse olen ikäni kamppaillut atopian kanssa nyt aikuisena erityisesti. Tämä ihotauti on siitä hankala, että se muuttaa muotoaan ja on niin arvaamaton; yhtenä päivänä aiemmin mainiosti sopinut tuote ei välttämättä enää olekaan hyvä vaan aikaansaa lehahduksen ym
Mulle iho kuntoon on ratkaisevasti vaikuttanut UV-säteily ja merivesi. Keväällä kävin parinkymmenen kerran valohoitojakson http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus;jsessionid=4282AF7EB3E244E74A11B4B38A2E599A?id=nak06703 jonka hoitovaste oli varsin hyvä. pääsin myös Iholiiton aurinkopainoitteisele ilmastokuntoutuskurssille loppuvuodesta.
Tätä ennen ihoni oli kuukausitolkulla ollut todella hurjassa kunnossa ympäri kroppaa.
Aurinko (tai UVB-säteily) ja merivesi olivat kyllä viime vuoden pelastukseni. Ihoni on nyt ollut enemmän hallittavissa näiden ansiosta puhumattakaan vertaistuen merkityksestä ja muutenkin kurssin henkisestä puolesta, hoitovinkeistä jne. Onhan UV-säteilyssäkin omat haittavaikutuksensa, mutta niin on lääkkeissäkin. Yritän ajatella, ettei elämästä selviä hengissä muutenkaan ja kaikki aiheuttaa vähintään syöpää :D
Toki joudun edelleenkin turvautumaan kortisoneihin ja takrolimuusi-/pimekrolimuusivoiteisiin, mutta nyt mulla on paremmat eväät ja motivaatio ylläpitohoitoon, jolla on ehkä kuitenkin se suurin merkitys. Ja se helpotus, kun viimein tietää mikä oikeasti toimii! Se on sanoinkuvaamaton.
Isotretinoiini parantaa aknea vähentämällä surkastuttamalla talirauhasia, vaikuttamalla ihon uloimman kerroksen eli orvaskeden muodostukseen; sillä on myös anti-inflammatorinen vaikutus ja se vähentää p. acnes -bakteerin kasvua. Isotretinoiinilla on luultavasti vaikutusta myös ihon alempiin kerroksiin ja se voi mahdollisesti parantaa ikääntymisen merkkejä.
Kehottaisin kuitenkin äärimmäiseen varovaisuuteen tämän lääkkeen kanssa. Sen käytön yhteydessä on raportoitu masentuneisuutta, psykoosialttiutta, itsemurha-ajatuksia ja selkeästi muuttunutta aivojen metaboliaa (https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15863802). Aikamoista arpapeliä, mitkä vaikutukset jäävät pysyviksi - toisaalta ei myöskään pidä vähätellä vakavan aknen psykologisia vaikutuksia.
Aika hauska sattuma kyllä, jos lääkäreiden joukossa on ihotautilääkäreitä! Tai no toisaalta, kun miettii että kyseessä on kosmetiikkablogi niin ehkä se onkin pikemminkin todennäköistä :)
Itselleni määrättiin isotretinoiinia, vaikka mulla ei mikään vakava akne olekaan. Toki ensin kokeiltiin antibiootteja, mutta koska ne eivät tehonneet lääkärini sanoi että seuraava vaihtoehto on roaccutan. Taitaa olla edelleenkin varsin lääkärikohtaista että määrääkö tätä lääkettä, koska oma akneni ei edes erityisen kivulias ole - jos ei oteta huomioon satunnaisia kipeämpiä näppylöitä.
Hei!
Oon syönyt puoli vuotta isotretinolia kolme vuotta sitten. Pakko sanoa, ettei sitä nykyäänkään kyllä mitenkään vaikea ollut saada - lähinnä itse sanoin että haluan vahvemmat lääkkeet käyttöön ja sain ne. :D Varmasti vaihtelee lääkäristä riippuen. Mulla oli oireita useampi vuosi takana, teini-iässä ihoni oli tosi hyvä ja melko finnitön, joskus 17v iski akne. Se oli kuitenkin aina lievää, eli sinänsä luulisi että olisin saanut pidempään vängätä. Ehkä useammat tetrasykliinikuurit ja voiteiden käyttö vaikutti, mulla oireet aina palasi kuurin loputtua, ja olin lopen kyllästynyt siihen,ettei voi lähteä meikittä kotoa& vaikutus itsetuntoon oli kuitenkin aika suuri.
Lääkkeen mahdolliset sivuvaikutukset ovat vakavia, enpä oo niin pitkää tuoteselostetta koskaan lukenutkaan, ja ne on hyvä tuoda esille. Toisaalta haluaisin sanoa, että on meitäkin joille ei tule pahoja oireita. Ei kyseessä ole kaikille mikään myrkky.. Mulla iho ja huulet kuivui pahasti. Hyvänä vaikutuksena oli juurikin tuo hiusten rasvoittumisen loppuminen, ah! Kuukausittaisissa labroissa maksa-arvoni jopa paranivat kuurin ajan. Raskaustestissä itse kävin vain aloittaessani kuurin. Vaikka toi ihon kuivuminen lääkkeen syömisen aikana oli ikävää, loppuivat nämä huonot vaikutukset kuitenkin suht pian. Ihoni on ollut pari vuotta lähes finnitön ja minulle tämä lääke oli pelastus. (en halua kommentillani vähätellä niitä vakavia oireita esim.maksaan, mitä jotkut voivat saada, lähinnä tuoda esiin, että positiivisiakin tarinoita on, kuten itselläsikin)
Tämä oli mielenkiintoinen juttu, kiitos! Itsellä ei ole ollut lääkehoitoa vaativia iho-ongelmia, mutta seurattiin vierestä miehen pikkuveljen kuuri. Hänellä kuivui iho ja huulet tosi pahasti eikä voinut juoda pisaraakaan alkoholia.
Söin roaccutanin alle vuosi sitten ja vaikutus kesti kolmisen kuukautta kuurin jälkeen. Iho palasi rasvaiseksi ja finnejä ilmestyy melko usein. Eli ei todellakaan kuuri muuttanut ihoa kokonaan paremmaksi. Muutenkin minulla kesti kauan, että lääke alkoi vaikuttaa ja ns. pahenemisvaihe oli ihan kauhea. Naama oli niin finninen ja kipeä, että suorastaan ketutti. Naamani oli pahempi kuin googlettamani "vaikea akne" kuvat. Nyt on sitten arpia ja uutta finniä ja koko ajan odotan, milloin taas homma lähtee käsistä ja joudun hakemaan uuden kuurin. :(
Minulla on sellainenen käsitys, että melko helposti kuuri edelleen myönnetään. Kaverini söi kuurin, vaikka hänellä oli vain muutama hassu finni. Riippuu varmaan lääkäristäkin. Minun lääkäri oli onneksi niin mukava, että myönsi kuurin ilman rakaustestirumbaa ja e-pilleripakkoa, koska hän luotti minun hoitavan ehkäisyn kuten tähänkin asti.
Minä söin kuurin (n. 9kk?) noin 12 vuotta sitten. Ihoon tulee yhä pieniä näppyjä ja mustapäitä, joiden takia joudun välillä käyttämään skinoren-aknevoidetta, mutta kipeät syvät paukamat hävisi kokonaan kuurin aikana eivätkä ole palanneet. Mitään negatiivisia vaikutuksia ei ollut, mitä nyt huulet hieman kuivui.
Hei! Kiitos jälleen todella mielenkiintoisesta postauksesta! :) Minun ihoni alkoi murrosiässä puskea silloin tällöin näppyjä, mutta varsinainen akne iski kuin salama n. 15-16-vuotiaana. Muistelisin, että kyseessä oli hyvin samantapainen akne kuin sinulla. Paukamia oli paljo ja leukaan tuli myös tulehtuneita finnejä. Jonkin aikaa tein kaikkeni kotikonstein parantaakseni ihoa, mutta lopulta menin äidin kanssa ihotautilääkärille. Tuolloin myös moni söi Roaccutania, mutta minulle määrättiin antibioottikuuri sekä apteekin voidetta, joka kirjaimellisesti kuivattaa finnit pois. En muista mikä voide oli kyseessä, mutta ei tainnut olla reseptilääke kuitenkaan. Antibiootit eivät tehonneet minullakaan, mutta en palannut lääkärille, vaan aloitin käymään säännöllisesti ihonpuhdistuksessa kosmetologilla. Tässä tapahtui jotain ihmeellistä, sillä jo n. 3 puhdistuksen jälkeen ihoni alkoi palautua aknesta! Ja kyse ei ollut siitä, että laiminlöin kotona ihonhoitoa, sillä puhdistin ihoa mielestäni todella tarkasti. Noin nuorena tosin ei osannut yhdistellä, mikä tuote sitten esimerkiksi kosmetologilla oli se käänteentekevä. :) Jokaiselle kuitenkin sopii eri juttu, minulle kosmetologikäynnit olivat pelastus! Esimerkiksi apteekin aknevoide kuivatti ja herkisti ihoni todella pahasti, vaikka olikin tehokas.
Tulipa mieleen, kun kommenteissa oli puhetta myös ihon suojaamiselta auringolta. Oletko Sanni nähnyt sen Nivean aurinkosuojamainoksen, jossa ihmisten ihoa katsotaan jollain erikoiskameralla sen jälkeen, kun he ovat laittaneet iholleen Nivean aurinkosuojaa? Iho, jolla on aurinkosuojaa, näyttää erikoiskameran läpi mustalta. Johtuukohan se ihon mustuus kemiallisista aurinkosuoja-aineista, jotka imevät auringonsäteitä itseensä?
En ole nähnyt.
Naamaihoni koki mullistuksen kun siirryin meikkivoiteesta mineraalimeikkeihin. Naamassa ei koskaan ollut aknea mutta sitä pystyi sanomaan huonoksi ihoksi. Selässä taas oli aknea ja näppylät olivat usein kipeitä ja isoja ja heti kun selän näytin ihotautilääkärille (yksityinen) hän määräsi roaccutania. Oli ihanaa että hiuksia ei tarvinnut pestä niin useasti eikä naamakaan nyt kuivunut pahemmin. Kuljetin aina huuli- ja käsirasva purkkeja silti mukana. Kuuri auttoi nopeasti eikä akne ole palautunut, iho on kuitenkin nykyään kuivaa laatua verrattuna ennen kuuria olevaan rasvaiseen ihoon. Tämä kuuri ihmeessä kokeiluun, mitkään rasvat ei akneen auta.
Mielenkiintoinen juttu!
Itse olen nyt 37-vuotias. Teininä minulla oli näppyjä, mutten koskaan kokenut teini-iän akneani tavallista vaikeammaksi tai mitenkään tavallisuudesta poikkeavaksi. Se vaan "jäi päälle", ja minulla oli koko aikuisikäni aina pari näppyä naamassa, useimmiten leukaperissä.
Yleislääkärini huomautti asiasta aivan muuhun liittyvän käynnin yhteydessä pari vuotta sitten : "onko tuotq qkneq muuten yritetty hoitqq? Ihotautilääkärillä voisi olla siihen joku ratkaisu". Ensin loukkaannuin, ja sitten varasin ajan ihotautilääkärille. Siellä ihoni tutkittin kunnolla ja diagnoosiksi annettiin lievä aikuisiän akne. Kauhistuneena jo protestoin että ei ainakaan sitten sitä kauheaa roaccutanea, mutta ihotautilääkäri selitti roaccutanen olevan hoitoasteikolla 1-10 sieltä vahvimmasta päÄstä, ja että hän ajatteli lähteä liikkeelle pikemminkin jostain sieltä kolmosesta.
Enin ihoa hoidettiin paikallisesti voiteella ja ravinnelisällä, jotka auttoivan hieman. Sitten ihotautilääkäri määräsi minulle antibiootin (jotain paljon roaccutanea miedompaa kuulemma), joita söin yhteensä 6kk.
Ja hokkus pokkus, akne on poissa! Toki edelleenkin välillä tulee näppy, mutta nykyään normaaliin ihon yleistilaan eivät näpyt kuulu.
Jälkeenpäin ajatellen olisi todellakin kannattanut suunnata ihotautilääkärille 10 vuotta aikaisemmin, tunnen oloni nykyään itsevarmemmaksi kun näppyjä ei enää ole.
Näin vuonna 2016 ja 15-vuotiaana roaccutania syöneenä ajattelin tulla jakamaan kokemukseni. Koko kokemukseni kuulostaa kauhutarinalta, vaikkei se ehkä tosiasiassa ollut ihan yhtä paha kuin miltä se kuulostaa. Lääke minulle määrättiin 8 vuotta kestäneen, äärimmäisen vaikean ja ihoa arpeuttavan aknen takia. Söin sitä 8kk.
Hiuksia tippui, kynsiä halkeili kynsinauhaan saakka. Ripset ja kulmakarvat harventuivat. Polviin sattui päivittäin. Selkäkin sattui välillä niin paljon että itketti. Maksa arvot menivät huomattavasti huononpaan suuntaan. Paino tippui ja urheilusta ei tullut yhtään mitään. Iho oli just niinkuin ystäväsi sanoi, suomuilla. Huulet oli halki aivan jatkuvasti. Näkö huonontui. Kaikkea tosi kivaa sain osakseni.
Pahinta oli ehkä se psyykkinen rasite. Monta kertaa muistan tulleeni kotiin ja kiljuneeni että en jaksa, että nyt nää lääkkeet viedään sinne missä pippuri kasvaa. Itkin tosi paljon, (itken edelleen näin 3kk myöhemmin vaikka aiemmin en ollut itkijätyyppiä). Masensi ja luulin että minäkuvani muuttui kokonaisuudessaan. Oli aikamoista tunteiden vuoristorataa.
Nyt se on ohi, iho on puhdas, joskin arpien takia aivan lommoilla. En tiedä sitten mitä niille pitäisi tehdä.
Söisinkö kuurin uudelleen? - Ehkä, mutten vähään aikaan enkä ehdottomasti noin rajuna, tai pitkäkestoisena kuurina.
Ihoni on aina ollut herkkä ja kuiva, milloin mitäkin vaivaa... ihottumaa ja teini-ässä sitten paha akne.. välillä paremmassa, välillä honommassa jamassa. Kuivattavat / puhdistavat aineet vain korputtiva ihon pintaa, joten parikymppisenä käynnissä olikin sitten noidankehä, jossa iho puski talia, mutta pintakuivuuden takia mikään ei päässyt ulos - ihonalaiset patit vain muhivat kipeinä.
Onneksi äitini näki jossain lehdessä mainoksen kosmetologin tekemästä kuorinnasta, jolla saa pahimmat vauriot pois.. se oli todellinen Luojan lykky, tässä kaupungissa niitä hoitoja antava kosmetologi oli aivan ihana ihminen, joka otti vastuunsa asiakkaiden hyvinvoinnista vakavasti. Hän marssitti mut ensin syömään antibioottikuurin tulehdusta vastaan, ennen kuin ihoa voitiin kuoria.
Pari käsittelykertaa jo teki ihmeitä - ne pahimmat patit ja näpyt jäivät siihen. Jälkeenpäin on selvinnyt, että vaikuttava aine oli siinä hoidossa (Dr Schrammekin GreenPeel) salisyylihappo, BHA, ei yksin kuivatut yrtit :) silloin 90-luvun alussa ei INCI-listoja avattu liikoja, toisin kuin nyt...
Hyvällä, lempeällä hoidolla sitten jatkettiin, ei millään kuivattavilla vessanpesuaineilla, ja sittemmin asuinkin monta vuotta etelämpänä, missä iho ei enää joutunut sään armoille.
Toisen kerran ihoani kohtasikin kauhuelokuva tultuani Suomeen takaisin 2000-luvun puolivälissä, kyseessä silloin atopia... muutaman tuskaisan vuoden jälkeen alkoi sitten elämä voittaa, intensiivisen ravinto- ja ihonhoitoperehtymisen ansiosta (ei minkään yhden yksittäisen hoidon tai lisäravinteen voimin). Sillä tiellä ollaan yhä :)
PS: olen todella kiitollinen silloisesta ihanasta kosmetologistani. olisin helposti saanut Roan reseptin, samoin mulle suositeltiin e-pillereitä.. mutta ehdottomasti oikea hoito siihen tilanteeseen oli ulkoinen, ei mikään hormoneja sotkeva, tai maksaa rasittava lääkekuuri. Olen sittemmin kuullut monen kokemuksen siitä, miten e-pillerit tai Roa auttoi vain hetken, sitten oli taas helvetti irti.
Ajankohtainen aihe ainakin minulle! Aloitin elämäni toisen Roaccutan-kuurin viikko sitten, vaikka olin vannonut ettei koskaan enää. Ekan kuurin söin muutama vuosi sitten. Iho pysyi hyvänä noin vuoden ja palautui lähtöpisteeseen. Tilanne ei ollut ekalla kerralla eikä nyt mikään älyttömän paha, mutta sain kuurin siitä huolimatta helposti. Eka kuuri oli vain 3 kk, nykyinen lääkäri totesi, että se on ollut liian lyhyt,
Olen kokeillut kaikki mahdolliset hoitotuotteet, antibiotit, ravintolisät, pitkät (ja järkyttävän kalliit) hoitosarjat kosmetologilla - yhteenvetona sanottakoon, että aknea ei voi pestä pois. Ennemminkin iho on kaiken ylihoitamisen jälkeen herkistynyt entisestään.
Paljon sivuvaikutuksia on viikossa jo tullut, kuten ekallakin kerralla, muun muassa ihon ja limakalvojen kuivuminen, näön heikkeneminen, nivelkivut jne. Myös maksa-arvot kohosivat ekan kuurin aikana, eli alkoholia en oiken uskalla juoda.
Olen saattanut tämän tarinan jo kertoakin, mutta itselläni ihon "paransi" melko yllättäen etelänmatkalla iskenyt aurinkoihottuma. Mulla oli ollut huono iho (finnejä paljon ja koko ajan, mutta ei kuitenkaan aknea) yläasteelta asti, eikä siihen oikein auttanut mikään. En edes muista, mitä kaikkea kokeilin, lääkärin määräämää aknevoidetta tms. ainakin. Sain siis aurinkoihottuman lomamatkalla muutama vuosi sitten - iho oli aivan järkyttävän näköinen pari viikkoa sen jälkeen, mutta kuin taikaiskusta sen jälkeen finnejä ei tullut yhtään ainakaan puoleen vuoteen. Kun niitä taas harvakseltaan alkoi ilmestyä, vaihdoin kaikki ihonhoitotuotteet alkoholittomiin + kosteuttavampiin ja aloin syömään sinkkitabletteja ja käyttämään ongelmakohtiin sinkkivoidetta. Siitä lähtien iho on pysynyt hyvänä; välillä toki tulee näppyjä, mutta ne ovat aika pieniä ja melko harvassa :)
Mulla akne puhkesi 17-vuotiaana suun ympärille ja selkään, ihonalaisia kipeitä pahkuroita. Kosmetologi käski mennä ihotautilääkärille. Sain useamman kuukauden antibioottikuurin, joka paransi aknen kokonaan ja ylläpitöön Avitcidia (A-vit. voide) ja Dalacin (nestemäinen antibiootti) vuoroilloin. Käytin paikallishoitoa varmaan kolme vuotta ja se riitti pitämään aknen riittävän hyvin kurissa. Nyt 20 vuotta myöhemmin käytän noita edelleen tarvittaessa lisäksi vielä Skinorenia (atselaiinihappo). Gynegologilta saan reseptit. Iho on vielä rypytön, ehkä vuosien kyllästys Avitcidilla on auttanut asiaa...
Mikähän mahtaa olla tuon Skinorenin atselaiinihapon %-määrä? Ainetta saa onneksi myös ilman reseptiä (azelaic acid), kaapissani The Ordinary-merkin AA-suspensio 10% (mm. Wayne Goss on tätä paljon kiitellyt, joten sekin on aika usein loppuunmyyty...) Pitäisi vaikuttaa ikääntymisen merkkeihin ja arpiin monella tavalla, odottelen siis kiinnostuneena..
Se on Skinorenissa 20%.
Tässä vielä linkki atselaiinihaposta (AA), siitä saa jonkinlaisen yleiskuvan, vaikka kyseessä onkin vain Wiki :)
https://en.wikipedia.org/wiki/Azelaic_acid
Vaikuttaa siis oikein monipuoliselta ainesosalta, kun sitä käytetään sekä rosacean (suomeksi couperosa?) että aknen hoitamisessa (vähentää tulehdusta..).
Ehkä tässä nyt vähän osviittaa Sannille (+ lukijoille, joita aihe kiinnostaa), että niitä tieteellisestikin tutkittuja ja tehokkaiksi havaittuja aineita on ihonhoidon ihmemaailmassa olemassa, eikä aina tarvita edes reseptiä. :)
En osaa sanoa vahvuutta, mutta tehokas voide tulehdukseen ja sen ehkäisyyn. Monta vuotta vältin antibioottivoiteen käytön Skinorenilla.
Aknea tai finnejä minulla ei ole ollut koskaan, mutta sain ilokseni tänä talvena ärhäkän ja nopeasti leviävän näppyläisen ihottuman nenän- ja suunpieliin. Diagnosoin sen olevan POD ja/tai ruusufinni. Nyt se näyttäisi jo helpottavan mutta joskus joulun tienoilla naama oli aika pahan näköinen :/
Olen käyttänyt Ekopharman mustaherukkasarjaa ja sisäisesti iho-omega mustaherukkakapseleita, suojannut ihon meikkivoiteella aina ulkoillessa ja lopettanut saunomisen kuntosalin yhteydessä. Luulen että juurikin tuo hikiliikunnan, saunomisen ja kylmän viiman kombinaatio sai ihon ärtymään, mutta tosiaan, aika mystisiä asioita välillä nämä-iho-ongelmat.
Tsemppiä kovasti teille, jotka vielä aikuisenakin kamppailevat aknen kanssa. Itse en ole siitä kärsinyt, mutta olen seurannut hyvän ystävän matkaa kohti parempaa ihoa yli 20 vuoden ajan. Hänelle eivät lukuisat eri lääkekuurit auttaneet, ja sen lisäksi sai vuosikausia kuunnella puolituttujen (hyvä-ihoisten) neuvoja ja vinkkejä ihonhoitoon liittyen. Ainoa omakohtainen kokemus varsinaisista kasvojen alueen iho-ongelmista on raskauteen liittyvät hormonaaliset muutokset, jotka näkyivät ihossa hormoninäppyjen ja ihottuman muodossa. Ne kestivät vain kuukauden pari, mutta sekin tuntui pitkältä ajalta, joten voin vain kuvitella miltä tuntuu kamppailu vielä pahempien iho-ongelmien kanssa vuosien ajan.
Muuten olen kyllä ollut tekemisissä kuivan ihon ongelmien ja atopian kanssa. Atooppinen iho ilmenee sekin hyvin eri tavoin ja ei aina ole nähtävissä henkilön kasvojen iholla. Itsekin saan usein kuulla, että Mutta sullahan on tosi hyvä iho!, koska usein ihmiset katsovat vain kasvoja ja niitäkin silloin kun ne on puhdistettu, kosteutettu ja usein jopa meikattu. Meillä auttoivat hyvin paljon kasviöljyt. Ulkoisesti mutta ehkä vielä enemmän sisäisesti käytettynä. Ihan lusikalla edelleen syödään öljyjä ja lapsetkin ovat tottuneet makuihin. ?
Minulla ei kovinkaan paljon ole epäpuhtauksia, mutta muutaman vuoden sisään ihoni on herkistynyt lähes kaikelle. Olen nyt 31v ja pelkään, ettei pian ole enää mitään tuotteita, joista en saisi jotain ihoreaktioita. Kaikki alkoi muutama vuosi sitten, kun minulle tuli tämä ns. suunympärysihottuma eli perioraalidermatiitti. Nyt se on suht koht aisoissa, mutta ihoni on muuttunut siinä sivussa todella herkäksi. Punoittaa, kirvelee, kiristää, polttaa, tulee jotain omituisia ihottumia naamaan jne jne.
Saan näitä reaktioita niin luonnonkosmetiikasta kuin ihan ns. synteettisestäkin. Ihoni on lisäksi jotenkin omituisen pintakuiva, mitkään tökötit ei imeydy millään ihoon vaan jäävät kalvoksi kasvoihin ja ihoa sitten kiristää siellä kalvon alla. Monesti käy niin, että jokin tuote tuntuu sopivan ihan ok, mutta muutaman päivän - parin viikon päästä sitten tulee jokin reaktio ihoon.
Pahin reaktio on tullut Ekopharman mustaherukka kasvovedestä, vaikka olen ymmärtänyt sen sopivan monelle allergiselle (eikä siinä edes kovinkaan montaa ainesosaa edes ole). Pari viikkoa käytin ilman mitään ongelmia ja sitten yhtäkkiä kasvot muuttuivatkin ihan punaisiksi ja olivat kuin tulessa ja viilentelin niitä pakastevihannespussilla, sen verran oli kova polte.
Olen epäillyt olevani jotenkin allerginen/herkistynyt, mutta onko se tosiaan mahdollista, että olen näin allergisoitunut, ettei siis kerrassaan mikään käy? Olen suurimman osan elämästäni altistunut homeelle, joten olen miettinyt, että onko näillä jokin yhteys.
En edes viitsi laskea, kuinka paljon on hutiostoksia ja rahaa sitä myöten palanut näihin tuotekokeiluihin.
Allergisoitumisessa on se huono juttu että kun keho allergisoituu tarpeeksi pahasti jollekin, immuunijärjestelmä menee ns. overdrivelle ja alkaa hyökkimään herkemmin ärsykkeisiin. Elikkä immuunijärjestelmän hälytystila on herkempi ja reagoi voimakkaammin kuin ennen. Varsinkin samantyyppiset molekyylit aiheuttavat herkemmin reaktioita mutta sekin voi riittää että tuote on kehoon kuulumatonta. Eli todellakin on mahdollista että yhtäkkiä onkin todella paljon ja laajasti herkistynyt.
Yleensä auttaa kun yrittää pitää mahdolliset allergeenit pois kunnes immuunijärjestelmän on resetoinut eikä tee enää ylilyöntejä kehon puolustusmekanismeissa. Elikkä ei kokeilisi mitään tyyliin vettä ja apteekin perusvoiteita vahvempaa noin vuoteen. Sen jälkeen voisi varovasti alkaa kokeilemaan herkälle iholle tarkoitettuja tuotteita. Valitettavasti joillakin tuo yliherkkyys jää päälle. :(
Söin Roa-kuurin muutama vuosi sitten e-pillerien lopettamisen jälkeen. Iho oli tosi hyvä sen jälkeen, mutta vaivaksi jäi pysyvä silmien valoherkkyys. Häiritsee lähinnä pimeällä autoa ajaessa. Myös mieliala oli välillä tosi matala. Ystäväni söi kuurin vuosi sitten, ja kertoi että oli saanut jopa itsemurha-ajatuksia, eikä häneltä näpyt edes hävinneet. Häneltä tarkistettiin maksa-arvot usein kuurin aikana, minulta taas vain kahdesti, alussa ja lopussa.
Omaan naamaan akne palasi kun kokeilin hormonaalista ehkäisyä, mutta en uskaltaisi ottaa Roaa uudestaan. Sen sijaan Avitcid-voide, otsonoitu oliiviöljy ja sopivampi ruokavalio ovat tepsineet, samoin miedot kosmetiikkatuotteet. Pysyvää muutosta ihon rakenteessa en huomaa tapahtuneen.
Roa on niin vahva lääke ettei sitä edes tajua, jollei sivuvaikutukset osu lähelle. Jos huono tuuri käy, lääkkeestä on enemmän vakavaa haittaa kuin hyötyä, eikä siinä auta että monella muulla on toiminut hyvin. Itse en ymmärrä, miksei eri lääkevoiteita, esim. Avitcidia kokeilla ensin, lääkärit jauhaa vain antibiootista ja Roasta. Minäkin googletin Avitcidin aikoinaan itse ja esittelin lääkärille (Terveystalon, ei edes TK:N) saadakseni ekan reseptin. Myös hyvin moni lievä ruoka- tai kosmetiikkayliherkkyys ja naisilla hormonitasapainon häiriöt oirehtii aknena, mutta harva lääkäri näitä ottaa edes puheeksi kun on iho-ongelmista kyse.
Kyllä lääkevoiteita pitäisi kokeilla akneen ennen Roaccuttanin aloitusta, aknen vakavuudesta riippuen mahdollisesti sisäiseen antibioottihoitoon yhdistettynä. Lääkäri ei voi suositella erikoisruokavalioita aknen hoitoon, koska niiden tehosta aknen hoitoon ei ole riittävää tieteellistä näyttöä. On mielenkiintoista, että monilla alkuperäiskansoilla ei esiinny juuri ollenkaan aknea, kun länsimaissa aknea on jossakin elämänvaiheessa lähes jokaisella. Voi vain arvailla, onko syynä ruokavalio, stressitön elämäntyyli, liikunta ja koodautuuko aknealttius meihin jo kohdussa. Joidenkin tutkimusten mukaan matalan glykeemisen indeksin ruokavaliosta voisi olla ainakin jonkin verran apua ja maito voi joillakin lisätä aknea. Myös sinkkilisä voi helpottaa aknea.
Eikö akne ole ainakin epävirallisesti osittain periytyvä sairaus? Vai liittyykö se hormonaaliseen periytyvyyteen (en tiedä onko tuo mikään termi, tuskin..) kuten esim. varhainen puberteetti.
Alttius siihen tietääkseni periytyy. Monen sairauden puhkeamiseen tarvitaan kuitenkin altistava perimä+ympäristötekijät. Myös alkuperäiskansoilla on alttiusgeenejä akneen, sillä esim. afrikan-amerikkalaisilla on aknea kuten valkoisillakin.
Tästä juuri nähdään, kuinka vähän ihotautilääkäritkin ovat perillä ihon oireista, hyvinvoinnista ja reaktioista elimistön kokonaisvaltaisen terveyden osoittajana. Heidät on tehokkaasti ohjeistettu toimimaan kullinkin vallala olevien hoitokäytäntöjen ja -suositusten mukaisesti. Itsenäisesti asiaan paneutuvia ja perehtyneitä lääkäreitä varmaan on (ja heistä onneksi kuulee joskus), mutta liian vähän... Sitten saattavat valittaa, että potilaat googlailevat itse oireita ja ehdottelevat hoitomuotoja, hui mikä riski..
Siis mihin perehtyneitä? Niihin luotettaviin, laadukkaisiin tutkimuksiin ja meta-analyyseihin joihin hoitokäytännöt ja -suositukset perustuvat? Yksittäisten tapausten mukaan ei voida harjoittaa lääke_tiedettä_. Kyse on silloin jostakin muusta.
Olen NG:n kanssa samoilla linjoilla. Esimerkiksi atopian hoidossa jopa monet erikoislääkärit (ihotauti- tai allergialääkärit) ovat harvinaisen pihalla vaihtoehtoisesti todella arkoja ja varovaisia. Virallinen ohje on lähes aina perusvoiteet + kortisonit tietyissä järjestyksessä heikommasta vahvoihin. Perusvoiteita kokeillaan myös yleensä tietyssä järjestyksessä kuten myös kortisoneja. Jos ne eivät auta, niin potilas on yleensä "rasvannut väärin tai liian vähän tai liian miedolla voiteella". Niiden jälkeen on pari kolme muuta nimeltä mainitsematonta vahvempaa lääkevoidetta, joita yleensä määrätään aikuisille tai vanhemmille lapsille. Jos nekään eivät auta, niin kyse on yleensä taas väärästä käyttötavasta. Sitten tietenkin tulehduksiin saa antibioottikuuri n, jos tilanne ärtynyy pahaksi. Toki valohoitoja ym määrätään myös, mutta nekään eivät auta kaikille. Kumma kyllä moni ei saa noista lääkkeistä lopullista tai pysyvää apua, tai oireet jopa pahenevat. Toki valta-osa saattaa saadakin apua, luultavasti on näin, en tiedä tilastoja, mutta olen jutellut todella monen kanssa. Neuvot ja apu kiertää usein suullisesti tai sitä joutuu etsimään netistä, koska lääkäreiltä saa todella harvoin (tai ei koskaan) neuvoa ruokavalioon tai muihin kuin apteekin voitaisiin liittyen. Virallisissa suosituksissa pysytään ihan viimeiseen saakka. Itselläni on Suomessa hyvin luottavainen kanta lääkäreihin ja hyvin harvoin kyseenalaistan lääkekuureja, mutta juuri atopian hoidossa on ollut hieman haastavaa olla täysin luottavainen. Meillä apu löytyi muista kuin virallisista suosituksista, ja joudumme enää vain hyvin harvoin turvautumaan edes kortisoniin.
Edellähän juuri mainittiin, että hyvin usein ihonhoidossa katsotaan vain oireita, ei koko tilannetta.
Omalla kodallani kokemusta on nimenomaan atopiapotilaana olosta - lääkäreiltä en saanut mitään apua, perusvoidereseptiä lukuunottamatta - mutta onneksi alkoi jo internetistä saada tutkittua tietoa ihon hyvinvoinnista. Löysin esim. tutkimuksen D-vitamiinin vaikutuksesta atooppisesta ihottumasta kärsivien lasten immuunipuolustuksen nostajana, ja kuinka kyllin suurina annoksina nautittuna (125 mkg/vrk) kyseinen aine estää virus- ja bakteeri-infektioiden muodostumista iholla. Miksi ei siitä, tai muistakaan ravintoon liittyvistä asioista puhuttu? pikemminkin varoiteltiin... 'ei niistä ole hyötyä'...
Nyt onneksi D-vitamiinin tulehdusta estävästä ja immuunipuolustusta nostavasta vaikutuksesta puhutaan yleisesti ja paljon, ja sitä suoisttelevat jo muutkin kuin 'funkkislääkärit'.
Olisin silloin mennyt erään tunnetun funktionaalista lääketiedettä harjoittavan lekurin puheille, mutta jono oli pitkä. Sain onneksi tarpeeksi vinkkejä ja vertaistukea ilmankin, mm. eri rasvahappojen tärkeydestä tulehdustason alentamisessa. Omegatasapaino on ehdoton koko elimistön heyvinvoinnille, mutta eihän Suomessa siitä vielä liian paljon puhuta, vaikka dataa on olemassa paljon..
Sinulta taitaa puuttua ymmärrys siitä, miten tiede toimii. Yksittäinen tutkimus ei kerro totuutta, se voi vain antaa osviittaa - tai sitten tuotettu tieto voi olla täysin väärää. Totuutta lähemmäs päästään vain tekemällä useita tutkimuksia, arvioimalla niiden luotettavuutta ja näin voidaan rakentaa myös hoitosuosituksia. On mahdollista, että alansa ensimmäiset tutkimukset osoittavat jo oikeaan suuntaan ja hoitokäytännötkin seuraavat myöhemmin perässä, mutta sitä ei voi ennalta tietää. "Data" on hyvin suhteellinen käsite, ja täytyy olla todella osaava, että sitä osaa oikein tulkita. On olemassa parempia tutkimuksia ja huompia tutkimuksia, joista ei vain voi valita oman mielensä mukaan omaa kantaansa puoltavia. Itse voi tietysti kokeilla mitä lystää omalla vastuullaan, mutta lääkäri ei voi suositella ainakaan sellaisia hoitoja, joiden hyöty/haitta-profiilista ei vielä tiedetä tarpeeksi; otetaan esimerkiksi vaikka liiallinen D-vitamiininsaanti. Monista "poppaskonsteista" tai erikoisruokavalioista sairauden hoitoon ei vain yksinkertaisesti ole luotettavaa tai tarpeeksi tutkimustietoa.
Salla, ymmärrän täysin ajatuksesi, mutta tuskin kukaan tarkoittaa että lääkäreiden tarvitsisi suositella poppaskonsteja virallisten hoitojen sijaan. Kyse on tilanteista, jolloin viralliset hoidot ns. ei vaarallisiin tiloihin, kuten esim. juuri atooppinen iho, (perusvoiteet + kortisonit esimerkki) eivät tuo riittävää apua. Kortisonejakin saa käyttää vain rajalliset määrät, vaikka ne helpottaisivat akuutissa tilanteessa. Silloin asian voisi muotoilla vaikka niin, että sanottaisiin suoraan, että esimerkiksi tietynlaisesta ruokavaliosta ei ole mitään osoitettua hyötyä, mutta jotkut yksittäiset ihmiset ovat saaneet siitä apua, joten kokeile. Jos ruokavalio tai tiettyjen rasvojen lisääminen ruokavalioon ei ole vaarallista, niin en ymmärrä miksei siitä voisi edes mainita. Vaikka kuinka en osaa nimetä tutkimusta, niin onhan se pakosti fakta, että se mitä ja miten syömme näkyy kehossa ja ihossa. En usko, että kukaan lääkäri voi kiistää sitä.
Nimenomaan. Ruokavalio ja ravintotasapaino on se elimistön A ja O tulehdustiloja vastaan. Ulkoinen hoito on se täydentävä täsmähoito, joka auttaa paikalisesti, Toinen ei sulje pois toista.
Muuten, tuo mainitsemasi D-vitamiinin 'yliannostus' on aika harvinainen tilanne. Lähes jokainen suomalainen ja meidän leveysasteilla asuva kärsii alhaisista D-vitamiinitasoista etenkin talvisin, joten ei ihme, että tulehdustaudit jylläävät.
Tutkimuksia on muuten tehty paljon myös kalaöljyistä sekä tyrniöljystä (Turun yliopisto), jälkimmäinen varsinkin on tehokas apu kuivuville iholle, silmille ja limakalvoille. Apteekeissa näitäkin myydään, joten ei ole mitenkään liikaaa vaadittu, että lääkärit osaisivat näistä ihottumapotilaille vinkata...
Itselläni parikymppisenä aikaa sitten Roaccutan nosti 2 viikon käytön jälkeen maksa-arvot niin korkeiksi, että lääkkeen käyttö piti lopettaa välittömästi. Maksakokeissa saikin sitten ravata aika tiuhaan sen jälkeen.
Hui...! :(
Ikävämpiä sivuoireita Roaccutanista olen omassa lähipiirissäni kuullut olleen alapään limakalvojen todella ikävä kuivuminen ja sen myötä kutina. Ei siis kuivata vaan esim. huulien ihoa vaan kauttaaltaan. Omalla nuorella todella arat ja kuivat huulet mutta ehdottomasti treenaavalle nuorelle ikävintä olivat lääkkeen tuomat nivelkivut, jotka jopa keskeyttivät treenaamisen kuurin ajaksi. Sitä on urheilevilla kavereilla ollut lääkkeen kanssa muillakin. En suosittele kuin pakon edessä kenellekään.
Olen syönyt Roa-kuurin itse 4 kertaa ja se on ainoa kokeilemistani lukemattomista lääkkeistä, joka auttaa heti - yleensä finnit ovat poissa viikossa tai kahdessa. Sivuoireet ja haittavaikutukset ovat olleet aika minimaalisia.
Epäilen kahden edellisen Roa-kuuria vaatineen naamakatastrofin aiheutuneen B-vitamiinilisistä. Varsinkin kasvissyöjille suositellun B12-vitamiinen aknea pahentavasta vaikutuksesta on jo jonkun verran ihan tieteellistäkin näyttöä. Siivottuani ruokavaliosta pois lisättyä B12:ta sisältävät tuotteet (esim useimmat maidot) ja potkittuani B-lisät pois vitamiiniarsenaalista, naama on tällä kertaa rauhoittunut ilman lääkekuureja.
Aknejutut ovat kuitenkin niin henkilökohtaisia, etten ikinä mainostaisi tätä minään universaalina totuutena. En myöskään koe Roaccutanen muuttaneen ihoani (tai terveyttäni) millään pysyvällä tavalla.
Tätä en voisi kompata enempää: aknejutut _ovat_ yksilöllisiä. Itselle hapanmaitotuotteet isompina määrinä pahentavat akneihon kuntoa, samoin gluteeniviljat. En kuitenkaan menisi väittämään absoluuttisena totuutena, että näin menee kaikilla. Voi olla että jollakin toisellakin menee, voi olla ettei mene.
Minäkin söin 3kk Roaccutan-kuurin lukioiässä ei niin pahaan, mutta sitkeään akneen. Ihon kunto parani hienosti, kasvojen iho kyllä hilseili kovasti. Sitten vähän myöhemmin joku gyne suositteli Diane Nova -pillereitä kuukautisten säännöllistämiseen ja "aknen jälkihoitoon". Käytin niitä muutaman vuoden kunnes luin, että lopettamisen jälkeen saattaa mennä iho kamalaan kuntoon. Päätin lopettaa ja ottaa sen kamalan ihon mielummin 2-kymppisenä kuin myöhemmin.
Muutama kuukausi DN-pillereiden lopettamisen jälkeen alkoi tulla kipeitä syviä finnejä leukapieliin ja poskien alaosaan. Sellaisia minulla ei koskaan aiemmin ollut ollut. Pari vuotta meni ennen kuin iho rauhoittui. Olin aika katkera gynelle, joka nuo pillerit määräsi. Kaverini, jolla ei edes teininä ollut aknea söi 10 vuotta e-pillereita, jotka sattuivat olemaan myös aknea-hoitavaa-merkkiä (Yasmin) ja hän sai pillerit lopetettuaan 3-kymppisenä aikuisiän aknen.
Lääkärit eivät yleensä varoita, mutta googlettelemalla löytyy vaikka kuinka paljon kauhutarinoita siitä, miten nimen omaan "aknea hoitavat" -e-pillerit ovat lopettamisen jälkeen aiheuttaneet pahan aknen sellaisillekin, joilla ei ennen pillereiden käyttöä edes ole ollut mitään iho-ongelmia.
Jos tyttärelle tulee teininä akne, niin ensisijaisesti yrittäisin hoitaa sitä sebamedilla, jojobaöljyllä ja mineraalimeikillä. Jos ne ei auttaisi, niin en kyllä epäröisi ottaa hänelle Roaccutan-kuuria. On sillä vaan niin suuret ja kauaskantoiset vaikutukset itsetuntoon. Mutta aknen hoitoon tarkoitettuja e-pillereita, ei koskaan!!!
"[suun kautta otettavan isotretioniinihoidon] tulos on hyvä lähes jokaisella, ja yksi 5-6 kuukauden mittainen hoitojakso vapauttaa kolme neljäsosaa potilaista aknen tuskasta loppuiäksi" (Hannuksela M: Aknen hoidon kiemurat. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 124(7):721-22, 2008).
"... aknepotilaiden psyykkiset ongelmat johtuvat hyvin todennäköisesti aknen aiheuttamasta psyykkisestä stressistä eivätkä isotretinoiinista. Turha varoitus itsemurha-ajatuksista saattaa olla jopa vahingollinen." (Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 124(9):971, 2008).
Aihetta ei ole juurikaan tutkittu, varmaankin juuri sen takia että aknen aiheuttamaa psyykkistä kuormaa on vaikea kontrolloida. Sen verran tiedetään, että aivoissa on runsaasti retinoidireseptoreja, ja sinne lääke vaikuttaa myös, kuvantamistutkimuksilla varmennettuna. Jos vaikutus ihoon on ainakin osittain pysyvä, luulisi sen olevan aivoihinkin. Kyseessä ei ole mikään atomi atomilta juuri akneen suunniteltu lääke. Isotretinoiinin solutason vaikutusta akneen ei juurikaan edes tunneta. Sen kun pohdin...
Mainittakoon vielä omassa ihonhoitovaelluksessani tärkeäski osoittautunut tietopaketti, Paula Begounin Beautypedia ja monet artikkelit. Ihotautilääkäreihin pettyneenä ja monesti vähättelevää suhtautumista kokeneena (sekä omaa ihotaistelua että ihonhoitoa kohtaan) Paulan lähestymistapa oli virkistävä ja rohkaiseva. Tiedän, että moni dissaa häntä, mutta itselleni oli innostavaa nähdä, että ihonhoidossa ei tarvitse asettaa vastakkain kosmetiikkaa ja lääketiedettä, koska iholle hyödyttäviä aineita voi saada kummaltakin suunnalta. :) ei vain lääkäriltä reseptiä, vaan myös joistain kosmismerkeiltä.
Mistään muusta lähteestä ei tuntunut saavan kokonaisvaltaista tietopakettia siihen, mikä auttaisi mihinkin (mahdollisesti), miten aineita tulisi käyttää, esim. missä järjestyksessä iholle laitetaan jokin lääketuote vaikka aknen hoitoon ja kuinka se toimii muiden aineiden kanssa etc...
Eli ei vastakkainasettelua hyvä/paha lääkevoide vs. turha/hyvä kosmeettinen tuote... :)
Paulaa on helppo kyseenalaistaa ja pitää häntä oman tuotelinjan takia puolueellisena, mutta silloin hän oli tiedon kultakaivos.
Toki Paulan tuotteita käytin silloin 10 v sitten enemmänkin, mutta useastakin syystä olen kallistunut muiden helpommin saatavien tuotteiden kannalle... ja nykyään ihonhoidon maailma on paljon avoimempi ja tieto helpommin yleisesti saatavilla (BHA, AHA, retinolien vaikutukset jne)
(Paula muuten itse on kärsinyt elämänsä aikana useasti aknesta, ja omalle kohdalleen koki saaneensa parhaan avun Roa-kuurista, vaikka hänen sarjassaan onkin useita akneiholle/epäpuhtaalle iholle tarkoitettuja aineita... )
Onko Roan aikan kuinka silmänne kuivuneet? Joku mainitsi että jäi valoherkkyys kuurin jälkeen.
Kamalaa! 2 x antibioottikuuria nuorena ja sen aikaa iho ok. Nyt 50 vuotiaana e-pillereiden 16 vuotta, lapsettomuushoitojen 4 vuotta ja korvaushoitojen 6 vuotta jälkeen edelleen kamppailua aknen kanssa; otsa tukkoinen, nenä ihomatoinen, t-alueelle puskee säännöllisesti syviä paukamia. Niitä kipeitä mitkä ei tule eikä mene. Toisinaan pakko nippasta, vie säryn. Joiskus märkii ja arpihan näistä jää. Ja joka kerta kun näitä tulee päätän että nyt oli viimeinen kerta (kuukausittain) ja menen ihotautilääkärillle. Mietin auttaisiko Roa? Nyt tulossa vaihdevuosiin keltarauhashormooni-kierukka mikä voi aiheuttaa mm. ihon ja hiusten rasvoittumista. Olen niin tätä vastaan! Pitää nyt ensiavuksi alkaa hoitaa ihoa tehokkaammin ja käydä kosmetologilla. Olisin jo aikaa mennyt ihohiontaankin mutta tämä akne ei vain taltu. Voimia ihotaistelussa!
Tää vakavuus oli mulle jotenkin ylläri. Itse söin melkein kaksi vuotta antibiootteja, ennen kuin tk-lääkäri viimein ohjasi mut ihotautipolille. Siellä rempseä naislääkäri totesi että on tuo nyt silkkaa hulluutta syötättää toiselle antibiootteja ja lätkiä antibioottirasvoja epätoivoisesti kaksi vuotta, laitetaan nyt oikea, toimiva lääke ja sain roan 9 kk:ksi. Hänen puheistaan jäin siihen käsitykseen, että suurin osa netistä löytyvistä kauhutarinoista on nimenomaan kauhutarinoita ja yksittäistapauksia, ja suurimalle osalle ei koidu sen kummempaa haittaa kuin väliaikainen huulten, silmien ja ihon kuivuminen ja lohkeilu sen takia. Tietysti ne on tosiseikkoja, että raskaaksi ei missään tapauksessa saa tulla, maksa-arvoja tulee seurata, ja alkoholin kanssa kannattaa toimia viisaasti, mutta enpä itse ole koskaan ollut semmonen sieppo, etteikö muutamaa kuukautta kestäisi ilman. :D
Mulle kävi vielä niin, että ekan 6kk jälkeen resepti olisi pitänyt uusia, mutta ihopoli oli kuukauden lomilla, ja jouduin käydä yksityisellä puolella lääkärillä, joka antoi vain antibiootit takaisin vaikka selitin selkeäsanaisesti ettei niistä ole apua ja tilanne on vielä päällä: tämäkään ei jotenkin herättänyt itsellä että ai jaa, jotkut lääkärit pitää sitä oikeasti vähän vakavampana matskuna, niin vakuuttava ihopolin lääkärin puhe oli ollut. Kun viimein pääsin takaisin ihopolille, ei lääkäri silloin edes räpäyttänyt silmiään kun määräsi mulle jatkon.
Jos nyt tulisi ajankohtaiseksi käydä koko prosessi uudestaan, niin ottaisin ilman muuta roan uudestaan, en edes miettisi. Se oli kuitenkin aika pieni epämukavuus, jonka jälkeen iho on ollut monta vuotta semmoisessa kunnossa, etten juuri ole meikkipohjia kaivannut. On pakko vielä vuodattaa sen verran, että itseä risoo ihan sikana kaikki "se kuule johtuu vaan maidosta/sinkin puutteesta/kokeile kuule pestä iho omalla virtsallasi/oletko koittanut laittaa niihin finneihin kristallidödöä/harrasta liikuntaa/osta parempia ja kalliimpia tuotteita". Ei, ei, ei, mikään ei toiminut. Tajuan toki, että se varmasti riippuu henkilökohtaisista seikoista mikä toimii, mutta risoo se silti aika hulluna kuunnella sitä ihmeratkaisujen litaniaa.
Täällä kun joku mainitsi siitä näön herkistymisestä, niin nykyaikana on kyllä muitakin syitä miksi näkö saattaa herkistyä, esim. jatkuva erilaisten näyttöjen tihrustaminen.
Minä mainitsin että valoherkkyys jäi. Ei ole mitään syytä miksi valehtelisin täällä asiasta: kuurin edetessä huomasi selvästi että silmät herkistyi valolle, ja se lieveni hiukan kuurin loputtua muttei kokonaan hävinnyt. Kuurin aikana en mielellään ajanut autolla pimeässä, koska ihan katuvalot ja vastaantulevien autojen valot sattuivat ja heikensivät näköäni.
Mua jotenkin ihmetyttää, miksi tätä keskustelua ei voida käydä ilman sellaista turhaa suuttumista puolin ja toisin. Kaikki varmaan kuitenkin on valmiita myöntämään, että Roa on tosi vahva lääke ja piste.
Se on tosi hyvä että sulla Roa toimi, ja että koit vain pientä epämukavuutta. Mutta tajuatko että vastaavasti kun tuossa tyrmäät kaikki "ihmeratkaisut" kuten maidon vähentämisen ja sinkkitabletit, tyrmäät ihan samalla tavoin niiden ihmisten kokemukset jotka on saaneet Roasta vakavia sivuvaikutuksia? Jos lääke aiheuttaa sikiöepämuodostumia ja todennetusti rasittaa maksaa ja vaikuttaa ihmisen aivoissakin, kyllä sekin risoo aika hulluna että joku sitä hyvin sietänyt vain dissaa kaiken voivan johtua jostain muustakin.
Mun piti vähän miettiä miten olen ilmaissut itseäni tämän asian tiimoilta, joten ihan ekana, anteeksi. "Tajuan toki, että se varmasti riippuu henkilökohtaisista seikoista mikä toimii" oli tarkoitus olla vähän niin kuin se kantava lause, muotoilin koko viestin huonosti.
Myönnän että tämä aihe on itselle aika herkkä, ja se pitkä taistelu, jonka aknen kanssa kävin, väsytti ja vei kohtuullisen rahasumman lisäksi itseltäni halun kuunnella muita tässä asiassa. Siksi olen niin butthurt ja se hoitovihjeiden pommitus risoo. Tajuan myös, että itseltäni se on kaksinaista sanoa, että vain roa toimii ja mikään muu ratkaisu ei: eihän se poikkea siitä, että joku tulee sanomaan minulle että maidon poisjättäminen tai toisaalta maitokapseleiden syöminen toimii (itselleni ei todellakaan toimi).
En halunnut myöskään kyseenalaistaa etteikö sun valoherkkyys olisi todellista: koska tämä keskustelu alkaa näyttää samanlaiselta kauhutarinoiden kokoelmalta, joka sai minut epäröimään Roan kanssa, halusin kysyä ja ihmetellä, voisiko sen takana olla jotain muuta syytä.
Ööh, eli summa summarum, en haluaisi, että kukaan pelkäisi liikaa Roan aloittamista, jos antibiootit eivät ole toimineet, ja mielipiteeni ja sanojen asetteluni tulee täysin siitä. Tarkoitukseni ei ole torpata, jos joku muu saa apua jostain muusta, eikä tarkoitukseni ole aiheuttaa pahaa mieltä niille, joille tulee negatiivisia vaikutuksia. Pohjimmainen ajatukseni oli vain, että tietysti Roa on lääke ja lääke pitää ottaa vakavasti hoito-ohjeineen, mutta -omasta mielestäni- Roaa pelätään turhaan.
Perusperiaate on se, että aina ensin alkuun kokeillaan ns. "tavalliseen " akneen kaikki perusjutut, eli iho säännöllinen puhdistus, kosteutus ja lääkevoiteet (bentsyyliperoksidi/a-vitamiini/ab-voiteet). Mikäli ei auta niin siinä tapauksessa kokeillaan antibioottikuuri ad. 3-6 kk ajan. Tottakai jos vastaanotolle tulee henkilö, jolla on hankala kystinen akne niin aivan turhahan siinä on noita ensin kokeilla vaan on parempi tehdä lähte suoraan ihopolille (tietty tuolloinkin perusjutut ja voiteet aloitetaan myös, mutta en ole jäänyt seuraamaan auttaako ne, koska usein eivät auta tapeeksi). Usein ongelmana on, ettei ihoa jakseta kuitenkaan hoitaa riittävän hyvin siellä kotona. Myönnän, että en ole itsekään tarpeeksi jaksanut käyttää lääkevoiteita, vaikka niitä kaapissa onkin.
Ruokavaliohoidosta on hankala antaa mitäään suositusta. Usein kysyn, että onko potilas huomannut, että joku ulkoinen asia pahentaa aknea ja jos tällaisia on, niin niitä on syytä välttää. Ei ole mitäään tiettyä ruokavaliota, joka auttaisi kaikille.
Usein e-pillerit aika tehokkaasti auttavat akneen, eli jos niille ei ole vasta-aiheitta ja ehkäisyn tarvetta on, niin ne yleensä ratkaisevat ongelman. Usein akne palaa kun pillerit lopetetaan, koska estrogeenin määrä vähenee.
Virallisten suositusten mukaan Roa-kuurilla olevien naisten pitää tehdä kuukausittain raskaustesti ja tämän jälkeen resepti on voimassa vain 7 vrk.
t. eräs itsekin aknesta kärsivä nuori lääkäri
Noniin, tiesinhän mä että lukijoiden joukossa on lääkäreitä ^_^ :) Kiitos osallistumisesta :)
Moni on löytänyt avun iho-ongelmiin Paula's Choicen tuotteista. Joku kommentoi, että niitä on hankala tilata Suomeen. Ruotsalainen nettikauppa skincity.se on saanut Paulan tuotteet valikoimaansa, ja toimittaa EU:n alueella ilman postikuluja. Nyt heillä on viikonlopputarjouksena kaikki PC:n tuotteet -20 %. Aivan ihana nettikauppa, jolla on osaava ja ystävällinen henkilökunta. Omasta kokemuksesta vinkkaan muillekin lukijoille! ^_^
Kiitos tästä vinkistä :) PC:n oman EU-nettikaupan postikuluja onkin kritisoitu korkeiksi.
Minun kokemukseni Roaccutanista:
Teini-iässä minulla alkoi melko paha, tukkeumatyyppinen akne. Oli myös isoja tulehtuneita finnejä, mutta lähinnä koko iho oli aivan "tukossa". Kokeilin montaa eri antibioottikuuria ja Diane Nova -nimisiä e-pillereitä. Kaikki nämä auttoivat jonkin verran, mutta lopetettuani iho palasi aivan yhtä karseaksi.
18-vuotiaana sitten aloitin Roaccutanin. Ihotautilääkäri sanoi, etteivät muut lääkkeet kunnon akneen juuri auta.
Iho ja huulet kuivuivat järkyttävästi ja alaselkäni oli todella kipeä. Iho hilseili ja huulet lohkeili. Mutta: kaikki se puolen vuoden tuska oli sen arvoista! Ihoni parani, luojan kiitos. Täydellistä siitä ei saa arpien yms. takia, mutta verrattuna entiseen - olin niin onnellinen :)
Nyt olen 25-vuotias. Noin vuosi sitten akne alkoi palata. Isoja, kipeitä, punaisia paukamia (pari kerrallaan) ja kamalasti tukkeumia. Ihotautilääkärille siis. Lääkäri vilkaisi ihoani, joka ei edes ulkopuolisen silmään näyttänyt meikattuna kamalan pahalta, ja kirjoitti Roaccutanin 2 kuukaudeksi. Kertoi, että jotkut joutuvat syömään uudestaan jopa muutamien vuosien välein "täydennys"kuurin jotta iho pysyy kunnossa.
Ehdin syödä lääkettä kuukauden ja sitten jouduin lopettamaan, koska minua leikattiin useasti eikä Roaccutan sovi yhteen leikkaushaavojen kanssa! Haavat eivät parane samalla tavalla. Tämä kaikille varoituksena: jos tiedossa on leikkaushaavoja, lopeta kuuri hyvissä ajoin. (Varmaan kellekään tästä tiedosta ole hyötyä, mutta :D)
Kuukaudenkin Roat auttoivat onneksi hyvin. Täyttä tehoa en tietenkään saanut, mutta koska minulla on edelleen ongelmia leikkaushaavojen kanssa (Roaan enää liittymättömiä), en ole syönyt loppuun. Aion kyllä syödä jotta akne ei palaa.
Tulipa tekstiä. Suosittelen kyllä oikeasti aknen kanssa kamppaileville! Sivuoireet olivat ikävät mutta sen arvoiset. :)
Kiitos nimimerkki Marien antamasta nettikauppavihjeestä!
Kommentoidaan vielä sen verran tähän ihotautilääkäreitä sivunnutta keskustelua, että eri maissa ihonhoitofilosofiat ovat ilmeisesti hyvin erilaisia: Koreassa dermatologit ovat paljon meitä enemmän 'ihonhoitopaineotteisia', siis tarkoitus on hoitaa asiakkaan ihoa pelkän taudin ja oireiden sijaan :) Tämän kuvan olen useista lähteistä ja keskusteluista saanut. Siellä ihotautilääkärillä käydään todella kevyesti, ei vain äärimmäisessä hädässä, joten lääkäri on ihosi ystävä ja asiantuntija, joka aidosti paneutuu ja osaa antaa vinkkejä (toki hän siitä saa hyvät palkkiot, mutta eihän lääkärissäkäynti meilläkään täysin ilmaista ole..)
Kiinnostava korealaisbloggarien video täällä kuivan ihon hoitamisesta, itselleni oli uusi vinkki tuo moninkertainen kasvoveden kerrostaminen:
https://www.youtube.com/watch?v=mwZWTP68Cok
Käsittääkseni (voin siis olla väärässä) Aasiassa ihonhoitorutiiniin kuuluu ns.hoitovesi. Hoitovedessä on,nimensä mukaisesti, kasvovettä enemmän hoitavia ainesosia. Koostumus on yleensä kuitenkin kasvovoidetta kevyempi geeli-vesiseos, vaikkakin vähemmän vetinen kuin kasvovesi. Eli siis hoitorutiini menisi : puhdistustuote, kasvovesi, hoitovesi, seerumi, voide. Aasiassa muutenkin kerrostetaan kasvotuotteita yleensäkin, eikä ole ihmeellistä jos perusihonhoitorutiiniin kuuluu kymmenenkin tuotetta. Suomessa muuten Body Shop myy hoitovesiä.
http://www.thebodyshop.fi/fi/tuotteet/hakutulokset?q=Hoitovesi
NG on muuten itse aasialaisen ihonhoidon asiantuntija ja puhunut hoitovesistä paljon Karkkipäivän kommenttilaatikossa :)
oon monta vuotta lukenu sun blogia ja silti ohittanu kokonaan tämmösen asian :o :D ihana kuitenkin, kun jaat tämmösiä meille lukijolle! tuntuu, että akne ja roa ovat tulleet viime vuosien aikaan paljon enemmän julki. ihmiset uskaltavat puhua tämmösistä avoimmin, joka on rohkaisevaa ja kannustavaa ainakin itselleni. itsekin olen noin 5 vuotta sitten roa kuurin syönyt. ei mulla koskaan pahaa aknea ollut, mutta pieniä näppylöitä leukapielessä ja arpeutumista. roa kyllä puhdisti kasvot todella hyvin muutamaksi vuodeksi, mutta ihon kuivuminen oli kuurin aikana todella paha tämmöselle jo valmiiksi kuivalle iholle. muistan myös olleeni aika masentunut kuurin aikana, koska iho oli niiiin kuiva. tällä hetkellä pientä näppylää tulee ajottain, muutamia punaisia arpia isommista finneistä on jäänyt. en kuitenkaan koe tarpeelliseksi aloittaa kuuria uudleleen. cliniquen mild clarifying lotion oli hyvä kuorinta pitämään ihon näpyttömänä, mutta sen koostumuksen vaihduttua olen alkanut etsiä uutta bha kuorintaa paulas choicen valikoimasta. 2% bha liquid oli tehokas mutta liian kuivattava, 1% bha calm lotion taas miellyttävän tuntuinen mutta ei tarpeeksi tehokas ennaltaehkäisemään näppyöitä. joten vielä sitä täydellistä ei ole löytynyt, mutta 2% bha lotion on tilauksessa :) ja parhaan avun niihin finninen jättämiin punaisiin jälkiin olenkin löytänyt PCn 10 aha weekly resurfacing treatmentista! en tiedä miksi se auttaa niihin paremmin kuin bha tuotteet.... se myös kuivattaa hyvin pinnalla olevat näppylät mutta ei valitettavasti ehkäise niitä samallailla kuin bha tuotteet. olen myös huomannut, että mineraalipuuteri on paras vaihtoehto omalle näppylään taipuvalle iholle. se ei laita ihoa kukkimaan, kuten monet normi meikkivoiteet. valitettavasti en näin talvella tykkää aina mineraalipuuteria käyttää, koska iho tuntuu liian kuivalta siihen. vaihtoehtona sille olen oikeastaan käyttänyt lorelin bb:tä, jota Karkkipäivässä joskus kehuttiin :) kiitos siitä!
En ole tästä koskaan aiemmin kirjoittanut (muuta kuin maininnut pari kertaa kommenttilaatikon jossain keskustelussa) joten se on sinällään mennyt ohi kaikilta muiltakin ;D
Ahh, musta on aina niin kiinnostavaa kuulla BHA/AHA-kokemuksia, kiitos kun jaoit niitä :) Mullakin on Paulan AHA Weekly Resurfacing Treatment ja olen tykännyt siitä tosi paljon. Ei vain jäänyt säännölliseksi tavaksi käyttää kun tuota testattavaa riittää.
...auts, huomasin muuten just että istun koneella vastaamassa kommentteihin ja kello on 21.16, kun mulla on alkanut tässä kuussa ajankäyttöprojekti jonka mukaan koneen pitäisi olla kiinni viimeistään kello 19... Yritän vähentää koneen äärellä kököttämistä ja tehdä iltaisin jotain muuta. Höh, tänään ei näkäjään onnistunut.. :/
piti vielä mainita (ihan kuin tekstini ei ollut tarpeeksi pitkä :D), että kokeilin pari vuotta sitten mennä kokonaan luonnonkosmetiikalla. herkkä ihoni ei kuitenkaan reagoinut hyvin siihen, oli ärsytystä, näppylää ja vaikka mitä. harmittaa, että äitini varoitti kokeilemasta luonnonkosmetiikkaa, koska se ei muka toiminut hänelläkään. no joskus äitit on vaan oikeessa :D sopivimmat tuotteet omalle iholleni ovat mahdollisimman simppelit, ilman lisättyjä tuoksuja ja värejä. arganöljy on ainoa luonnonkosmetiikka, joka on jäänyt vakkarikäyttöön ihon kosteuttajaksi voiteiden, rasvojen ja seerumien sijasta.
Hieno juttu että olet kuitenkin ylipäänsä löytänyt sun iholla toimivat tuotteet :)
Kiitos tästä jutusta, oli just mitä kaipasin! Oon aina kärsinyt aknesta, isoista ihohuokosista, couperosasta ihosta ja vielä atooppisesta ihottumasta. Ei yhtään kiva! Nyt vielä kun oli pakko lopettaa e-pillerit ja keksiä muu keino ehkäistä, pahat näpyt ja ihon liika rasvaisuus palasi tosi pahana takas. Ystävä vasta kertoa tästä lääkkeestä, että tän pitäis toimia ja viedä akne kokonaan. Kuulosti liian hyvältä, mutta tän luettua pakko tilata ihotautilääkärille aika ja ottaa selvää :)
Hei! Vaikka kuuristasi on kauan aikaa, muistatko määrättiinkö sinulle kuurin jälkeen jatkohoidoksi jokin voide? Itselläni loppuu viikon päästä 10kk kestänyt Roaccutan kuuri. Minulla oli lievä akne ja Ihoni ei varmaan koskaan ole ollut näin hyvä, kuin nyt.
En valitettavasti muista määrättiinkö tai ehdotettiinko, mutta sen muistan, että en kuitenkaan käyttänyt mitään "tavallisesta poikkeavaa" voidetta kuurin jälkeen vaan jatkoin tutulla kosmetiikalla (tuohon aikaan Aqualan L).