Kaikilla meistä taitaa olla joitain outoja tapoja.
Tässä mun oudot tavat Top 6.
Tämä on oudoista tavoistani kummallisin.
Kun avaan kaapin oven ottaakseni sieltä jotain, jätän oven herkästi auki. Ovi jää mun jäljiltä useammin auki kuin kiinni. Keittiössäni on hyvin tavallinen näky, että kaksi tai kolme kaapin ovea on auki.
Olen yrittänyt miettiä, miksi ihmeessä teen näin. Tutkiskeltuani ovituntemuksiani syvällisesti olen tullut tulokseen, että syy mitä ilmeisesti johtuu siitä vaivan kokemuksesta, minkä oven avaaminen aiheuttaa. Jätän oven alitajuisesti auki, jotta mun ei tarvitsisi kohta avata sitä uudelleen - ja nähdä avaamisen, ehm, vaivaa, jos tarvitsen kaapista jotain. 🤷♀️
Tämä on jotain niin kummallista, että kieltämättä pakko pitää itseään ihan pikkuisen outona tämän takia! 🤣
Salaatin syöminen haarukalla on *mmetin rasittavaa, kun kasviksia saa kalastella haarukan piikkeihin ja puolet tippuu lopulta pois matkalla suuhun.
En tiedä mikä oikein olisi salaatin syömisen tarkoituksenmukainen etiketti - no varmaankin just se haarukka, mutta kun se ei vain sovi salaatin kaltaiseen ruokaan. Lusikka, johon saa nostettua kerralla järkevän määrän salaattiaineksia, olisi paljon käytännöllisempi, mutta jossain on päätetty, että lusikalla syödään vain nestemäistä ruokaa tai puuroa - tai jälkkäreitä.
Mä joka tapauksessa syön salaattini aina isolla lusikalla. 🥗
Missä tahansa liikunkin, paperitolloista voi seurata mun jälkiä. Olen ihan käsittämätön talous- ja WC-paperin käyttäjä. WC-paperi toimii talouspaperin ohella "siivouspaperina" mun kotona.
Pyyhin paperiin tahroja pöydältä, tahmaa sormista, levinnyttä meikkiä silmänurkasta tai ruoanmuruja suupielistä. En lopulta edes tiedä, mihin kaikkeen käytän paperia, sillä jos yritän tietoisesti asiaa miettiä, en keksi, miten muka voi olla koko ajan niin paljon pyyhittävää.
Mutta sitä vain on.
En kestä pienintäkään tahraa tai vesipisaraa pinnoilla ja ne on heti pyyhittävä. Miksi en käytä tähän kestorättiä, en osaa sanoa. Käytän välillä, mutta paljon enemmän paperia.
(Kuvan tilanne on lavastettu todellisuutta huomattavasti siistimmäksi.)
Mun kylppärin roskiskin täyttyy joka viikko paperitolloista.
Sen sijaan, että käyttäisin yhden käsivoiteen loppuun ja avaisin sitten uuden, minulla on kerralla käytössä useampia. Se ei vielä ole erikoista, mutta tämä on: käytän käsivoiteen melkein loppuun, ja sitten se jää kuukausiksi yöpöydälle pölyttymään. Koska haluan käyttää ne viimeisetkin jämät, mutta en jaksa/muista hakea iltaisin saksia, joilla tuubin saa leikattua auki ja jämät kaivettua käyttöön.
Tällä hetkellä mulla on yöpöydällä kuusi käsivoiteena käyttämääni voidetta, joista viisi on sellaisia, joista ei enää saa puristettua mitään ulos vaan olisi niiden saksien paikka.
(Tai ehkä roskiksen.)
Tämä outo tapa ärsyttää erityisesti sisartani, joka taas tänä aamuna (olin hänen luonaan yötä) läksytti minua maidon pöydälle jättämisestä. "Miksi sä AINA jätät nämä pöydälle lämpenemään? Ne menee pilalle!"
(Ja on tämä tapa saattanut ärsyttää muitakin läheisiäni.)
Mulla on tapana juoda aamuisin kahvia parinkin tunnin ajan, ja laitan kahviin maitoa ja kermaa. Mun suosikkiyhdistelmä on soijamaito ja kuohukerma. Erinäisten kahvikupillisten välillä en laita maitoa ja kermaa takaisin jääkaappiin. Miksi? Koska jääkaapin oven avaaminen ärsyttää. (Katso outo tapa numero 1 oviin liittyen. Jääkaapin ovea ei vain voi jättää auki, ja siksi jätän maidon mieluummin ulkopuolelle.)
Ihan tautisen omituista.
Saatan käyttää yhtä lautasta monta kertaa. Pyyhkäisen siitä vain rasvat ja ruoanjämät pois ja laitan tiskikoneeseen, ja nappaan sieltä taas käyttöön, kun on seuraavan aterian aika.
Mun astianpesukone toimiikin ennen kaikkea likaisten astioiden säilytyskaappina. 😂
Pesuohjelma pyörii vain kerran viikossa. Yhden ihmisen taloudessa iso tiskikone ei juuri nopeammin täytykään, vaikka en käyttäisi lautasia uudelleen. :D
*
.
P.S. Paperitolloja löytyy myös mun astiankuivauskaapista. Ne ovat "kestotolloja", joilla kuivaan puisen työtason vesitahroja. 😆 Ne ovat astiakaapissa ikäänkuin piilossa, ja sieltä tollon voi aina ottaa huomaamattomasti käyttöön! 🙈
Kaupallinen yhteistyö: House Of Organic. * Sisältää mainoslinkkejä.
Syksyn Luonnonkosmetiikkapäivät ovat täällä! Tuttuun tapaan luonnonkosmetiikan verkkokauppa House Of Organicin viisipäiväiset tarjouspäivät pitävät sisällään sadoittain tarjouksia, jotka vaihtuvat päivittäin.
Tämän kertaisessa Luonnonkosmetiikkapäivät-postauksessa mun teemana on lemppari-ihonhoitorutiinini. Tarjoustärpeistä löydät suosikkituotteitani, jotka rakentavat mun ihonhoitorutiinin. 💕 Jokaisessa tuotekategoriassa on myös hajusteeton vaihtoehto.
Tästä päiväkohtaisiin tarjouksiin:
.
Koodilla YHDISTÄ saa ilmaiset postikulut kaikkien päivien tilauksiin. (Myös, vaikka tilaisit vain yhtenä päivänä.) Tilaukset yhdistetään automaattisesti.
Mun nelikymppisellä iholla on klassisia ikääntymisen merkkejä kuten juonteita, kuivuutta, lisääntynyttä herkkyyttä sekä jonkin verran pigmenttiläiskiä. Yleisesti ihoni on kuitenkin aika tasapainoinen, etenkin lämpimään vuodenaikaan.
Ihonhoitorutiinini avainsanat ovat tehokas kosteutus, antioksidantit sekä muutama tarkoin valittu anti-age-aktiiviaine. Oikeastaan myös minimalismi: en kerrosta montaa eri tuotetta, vaan kolme on yleensä maksimi. Panostan yksittäisten tuotteiden laatuun, en tuotteiden määrään.
Tuotteiden muodossa ihonhoitorituaalini avainsanat ovat:
⭐️ PUHDISTUSÖLJY
⭐️ KOSTEUTTAVA KASVOVESI
⭐️ SEERUMI
⭐️ KASVOÖLJY
⭐️ SILMÄNYMPÄRYSVOIDE
Kasvovoiteita käytän enää harvoin, samoin vaahtoavaa puhdistusainetta, mutta näillekin on yhä paikkansa ja hetkensä. Tuossa kuvassa mulla on silti naamassa voidetta, joo! 😀 Vakituisesti käyttämäni voidemaiset tuotteet ovat aurinkovoide, emulsiomaiset seerumit sekä puhdistavat savi/mutanaamiot.
Öljypuhdistus on tätä nykyä ihonhoitoni kulmakiviä. Kuten viime vuonna kirjoitin, olen ihan öljyyntynyt ja vaahtoavien putsarien valta-asema elämässäni on päättynyt. (Jotain, mitä en olisi ikinä uskonut tapahtuvan..!)
Tämän päivän hienostuneet öljyputsarit jättävät ihon niin ällistyttävän pehmeän ja mukavan tuntuiseksi, että jo pelkästään sensorinen elämys on siirtänyt minut öljyjen leiriin. Kun pehmoisiin poskiin yhdistää lyömättömän puhdistustehon, ei tarvitse miettiä, miksi cleansing oil on nykyään mun putsari numero 1.
Tässä neljä loistavaa öljyputsaria, joista jokainen huuhtoutuu (mun iholla) erinomaisesti:
Öljyputsareiden ykkönen. 🏆 Täydellinen koostumus, täydellinen huuhtoutuvuus ja iholle jää täydellisen miellyttävä tunne. Vain voimakas tuoksu voi olla joillekin liikaa.
* Evolve Kalahari Dream Cleansing Oil 18€ / 100 ml (norm. 24€) - tarjouksessa lauantaina
Toinen superhyvä öljyputsari, jossa on vaaleanpunainen sävy ja ihana kirsikkainen karkkituoksu. Tästä on myös * 30 ml matkakoko! 😍
* Laboratoires de Biarritz Cleansing Oil 17€ / 200 ml (norm. 23,90€) - tarjouksessa perjantaista eteenpäin
Se edullisin öljyputsari! 🔥 Laboratoires de Biarritzin kukkaisen tuoksuinen öljyputsari myydään poikkeuksellisen isossa 200 ml pullossa ja hintaa on vähemmän kuin monessa 100-millisessä. LdB on ollut tänä kesänä mun ykkösputsari.
Huom: mun iholta tämä huuhtoutuu täydellisesti, mutta Instagram-keskusteluissa on selvinnyt, että joidenkin iholla LdB:n putsari ei emulgoidu täysin.
Vinkki huuhtoutumisongelmiin (jos sellaisia on): kannattaa huuhtoa öljyputsari mahdollisimman lämpimällä vedellä, se parantaa emulgoitumista.
* Hajusteeton: Laponie Nourishing Oil Cleanser 28€ / 100 ml (norm. 36€) - tarjouksessa lauantaina
Ykkösvalinta superherkälle iholle. Laponien kahden raaka-aineen hajusteeton Oil Cleanser on kuin minimalistinen vastine Djusien Liquid Silk -putsarille. Huuhtoutuvuus on täydellinen ja ihotuntuma priima. Putsarin arvokasta hintaa selittää mm. arvokas Miron-lasipakkaus sekä ruotsalainen erikoislaadun rypsiöljy, joka on rasvahappo- ja antioksidanttiprofiililtaan niin korkealaatuista, ettei tuote tarvitse säilöntäaineita = plussaa herkälle iholle.
* Hajusteeton: Taiga Cleansing Oil 16€ / 100 ml (norm. 20,90€) - tarjouksessa keskiviikosta eteenpäin
Taigan öljyputsari on edullisempi hajusteeton valinta. Erittäin hyvä tämäkin, ja erityisplussaa Taigan putsari saa meikäläiseltä korkkipakkauksestaan, joka mahdollistaa pullon kuljetuksen reissuissa. Suurin osa öljyputsareista pakataan pumppupulloon, joka on vaikea tai mahdoton kuljettaa matkatavaroissa ilman että pumppu sylkee tuotetta ulos.
* Evolve Daily Detox Facial Wash 15€ / 100 ml (norm. 19,90€) - tarjouksessa torstainaista eteenpäin
Evolven geelimäinen vaahtoputsari on ollut suosikkejani jo kohta vuosikymmenen. Siinä on ihana tuoksu, koostumus tuntuu lempeältä (vaikka nimenä on detox..!) ja geeli huhtoutuu iholta hyvin. Arvostan myös *matkakoon olemassaoloa! Daily Detox on aina mulla mukana matkoilla.
Vaikka käytän nykyään 90% ajasta pelkästään öljyputsareita, teen silloin tällöin kaksoispuhdistuksen, jolloin vaahtoputsarikin pääsee hommiin. Tai jos kaipaan iholle raikasta tunnetta (eikä iholla ole meikkiä tai aurinkovoidetta), pesen ihon pelkällä vaahtoputsarilla.
* Pure Beauty Birch Sap Mist 18€ / 100 ml (norm. 22,90€) - tarjouksessa lauantaina
Pure Beautyn Birch Sap Mist on kenties paras kotimainen kasvovesi, jonka tunnen.
Kosteuttava ja antioksidanttinen koostumus sisältäen koivunmahlaa, glyserolia, hyaluronihappoa ja pakurikääpää on yksinkertaisen nerokas. Tuoksukomponentti fenetyylialkoholi (ei kuivattavaa alkoholia) tuo kasvoveteen kevyen ruusuisen ja makean tuoksun sekä toimii säilyvyyttä parantavana aineena.
* Lavera Hydro Refresh Face Mist 9€ / 100 ml (norm. 11,90€) - tarjouksessa sunnuntaina
Hiljattain nimensä vaihtanut Lavera Hydro Refresh -kasvovesi on edullista kultaa. Merilevää, hyaluronihappoa, kurkku- ja viinirypäleuutetta sisältävä kasvovesi on superkosteuttava ja tuntuu iholla kevyesti liukkaalta. Hoitonesteeksikin tätä voisi jopa kutsua. Älä anna alkoholin incissä hämätä – tämä beibi on kosteuttavuudessaan ja etenkin hintaluokassaan verraton. Kymmenet lukijapalautteet vahvistavat tämän!
* Whamisa Deep Rich Mist 36€ / 100 ml (norm. 45,90€) - tarjouksessa keskiviikosta eteenpäin
Deep Rich Mist on sitten arvokkaampien kasvovesien kultaa. Jos saisin valita vain yhden ainoan kasvoveden, se olisi tämä. Kaksifaasinen Deep Rich Mist yhdistää öljyn ja kasvoveden ollen hoitavampi kuin tavanomainen kosteuttava kasvovesi. Periaatteessa Deep Rich Mist voi riittää yksinään etenkin lämpimässä ilmastossa, ja korvaa kasvoveden, seerumin sekä kasvoöljyn. Öljyn pitoisuus suihkeessa on 8%. Hoitaviin ainesosiin lukeutuvat mm. centella asiatica, kaura- ja tomaattiuute, porkkanaöljy ja lakritsiuute. Kevyesti metsämansikkainen tuoksu viimeistelee huikean paketin.
* Hajusteeton: Laponie Balancing Essence 22€ / 50 ml (norm. 28€) - tarjouksessa torstaista eteenpäin
Hajusteettomien kasvovesien ykkönen on (jälleen) Laponie. Tämä aivan vesimäisen tuntuinen vesi on hämmentävän kosteuttava. Nimenä onkin essence, joka kertoo ”tavallista” kasvovettä hoitavammasta koostumuksesta. Kosteuttava ja rauhoittava hoitoneste sisältää ektoiinia, glyserolia, rakkoleväuutetta sekä lakritsiuutetta. Ektoiini on uusi herkän ihon sankariainesosa, jota alat tavata pikku hiljaa muissakin kuin Laponien tuotteissa, kuten tässä jutussa alempana esitellyssä Evolven uutuudessa.
* Hajusteeton: Taiga Beauty Essence 20,90€ / 100 ml - ei tarjouksissa
Edullisemman kosteuttavan kasvoveden – tai hoitonesteen – tarjoaa Taiga Cosmetics. Tämän kasvoveden erikoisuus on PHA-happo, joka tuo Beauty Essenceen myös hyvin miedosti kuorivan vaikutuksen. Beauty Essence kosteuttaa, rauhoittaa ja kirkastaa ihoa. Puolukan antioksidantit suojaavat ihoa vapailta radikaaleilta.
Käytän sekä kosteuttavia että anti-age-seerumeita. Osalla on tietysti kumpikin vaikutus, mutta luokittelen itse esimerkiksi hyaluronihapposeerumit puhtaasti kosteuttaviin tuotteisiin.
* Mádara Time Miracle Hydra Firm Jelly 29€ / 75 ml (norm. 37,90€) - tarjouksessa torstaina
Mádaran alkuperäinen, kirkas jelly on mun holy grail -tuotteita. Se on aivan tajuttoman kosteuttava sekä lisäksi ihanan pehmeän tuntuinen iholla. Kun jelly-koostumus lanseerattiin, se todellakin osui ja upposi meikäläiseen! Lisäksi Mádaran Hydra Firm on ihan täydellinen kaveri öljylle öljy & seerumi -sekoituksissa. Öljy muodostaa sen kanssa aivan erityisen hyvän cocktailin!
* Hajusteeton: Evolve Hyaluronic Serum 200 28€ / 30 ml (norm. 37€) - tarjouksessa torstaista eteenpäin
Evolven klassikko-hyaluronihapposeerumi on lähes yhtä hyvä kuin Mádara. Myös se toimii erittäin hyvänä parina öljyille! Ero tulee käytännössä vain paksuudesta: Evolven geeli on ohuempaa kuin Mádaran jelly. * Matkakoko 10 ml on tarjouksessa perjantaina 11€ (norm. 15€)
* Novexpert Vitamin C Booster 45€ / 30 ml (norm. 58,90€) - tarjouksessa perjantaista eteenpäin
The one and only. C-vitamiini ja A-vitamiini (sekä niiden johdannaiset) ovat ne kaksi anti-age-ainesosaa, joiden tehokkuudesta kaikki asiantuntijat ovat yksimielisiä. Jos siis haluat päästä helpolla, etkä jaksa ”vaivata päätäsi” erilaisten anti-age-tarjokkaiden rönsyilevällä buffetilla, luota A:han ja C:hen, ne toimivat takuuvarmasti. 👍 Mun valinta C-vitamiinin suhteen on Novexpert, vailla epäilystä. Novexpertin käyttämä C-vitamiiniyhdiste kuuluu markkinoiden stabiileimpiin.
Puhdas askorbiinihappo on vielä tehokkaampaa anti-age-mielessä, mutta se on myös huomattavasti heikommin säilyvää kuin johdannaiset, sekä vaatii koostumukselta paljon toimiakseen, esimerkiksi hyvin alhaisen pH:n (mikä ärsyttää monien ihoa). Tämän vuoksi oma suosikkini on löytynyt johdannaisten joukosta, ja Novexpert on kokonaisuudeltaan paras.
* Evolve Bio-Retinol + C Booster 25€ / 15 ml (norm. 34€) - tarjouksessa sunnuntaina
❤️🔥 Tämä kaveri on aivan SUPER: kevyessä öljyseerumissa yhdistyvät A- sekä C-vitamiini ja lyhyt inci on tyrmäävän tehokas mutta samalla hellävarainen. Suosittelen tätä ihan kaikille, jotka tykkäävät öljypohjaisista hoitotuotteista ja etsivät hyvää anti-age-tehotippaa.
Bio-Retinol + C Boosteria voi käyttää seerumin tavoin voiteen alla, tai yksinään kasvoöljynä oman ihotyypin ja mieltymysten mukaan. Sitä voi myös sekoittaa kasvovoiteeseen. Mä tykkään käyttää tätä kasvoöljyn tavoin, ja alle sujautan tietysti kosteuttavan vesipohjaisen seerumin.
C-vitamiinia on Evolven boosterissa rasvaliukoisen Ascorbyl Tetraisopalmitate -yhdisteen muodossa ja A-vitamiinia ruusunmarjaöljyn muodossa. Ruusunmarjaöljy sisältää luonnostaan puhdasta A-vitamiinia. Tehoa vahvistaa bakuchiol, jolla on A-vitamiinin kaltaisia ihoa uudistavia vaikutuksia.
Kirsikkana kakun päällä on tyrniöljy, jonka äärimmäisen ravinnerikas koostumus sisältää mm. C-vitamiinia, beetakaroteenia (A-vitamiinin esiaste) sekä harvinaista Omega-7-rasvahappoa eli palmitoleiinihappoa, joka stimuloi kollageenisynteesiä.
Oikeasti, tämä cocktail on ihan hervottoman hyvä! 🤩 Nappaa *täältä! Tarjouksessa sunnuntaina.
* Frantsila Ruusu & Turve -seerumi 19€ / 30 ml (norm. 23,90€) - tarjouksessa keskiviikosta eteenpäin
Kotimainen Frantsila tarjoaa asteen erilaisen lähestymiskulman anti-age-rituaaliin. Tässä edullisessa seerumissa klassinen ruusunmarjaöljy saa seurakseen harvinaisemman anti-age-aktiivin, turpeen. Turve on meille tutumpi syväpuhdistavista kasvonaamioista tai kylpylä-hoitoloista, kiitos puhdistavien ja ihon aineenvaihduntaa elvyttävien ominaisuuksiensa. Turpeella on kuitenkin myös ihon ikääntymisen merkkejä kokonaisvaltaisesti hidastava vaikutus. Se laskee tulehdusta, rikastuttaa ihoa hapella ja ravinteilla, tasoittaa ihonväriä ja kiinteyttää.
Ruusun ja turpeen ohella Frantsilan seerumi hakee tehoja eteerisistä öljyistä ja kukka- & lehtiuutoksista, joista maininnan arvoisia ovat mm. frankinsensi, siankärsämö, ruusu ja hevoskastanja. Tämä on todellinen ”vanhan kansan” ihonhoitococktail – sinulle, johon kansanlääkintään ja yrtteihin perustuva viisaus vetoaa. :)
✨(On kiehtovaa, kuinka moni nykyhetken tunnettu ja paikkansa vakiinnuttanut ihonhoidon aktiiviaine on peräisin nimenomaan kansanlääkinnästä ja ollut käytössä satoja tai tuhansiakin vuosia… Sitten se lanseerataan uudelleen modernin kauneudenhoidon koostumuksiin valjastettuna – loistoesimerkkeinä vaikkapa centella asiatica ja bakuchiol, joita on käytetty vuosisatoja Intian ja Kauko-Idän lääketieteessä.)✨
Bakuchiolia öljypohjassa ja emulsiossa
* Hajusteeton: Laponie Renewing Serum 26€ / 20 ml (norm. 39€) - tarjouksessa keskiviikosta eteenpäin
Bakuchiolista puheen ollen, tarjoillaan viimeisenä seerumivinkkinä Laponien bakuchiolia sisältävä Renewing Serum.
Aikaisemmin nimellä Brightening Treatment tunnettu seerumi (kumpaakin nimivarianttia on vielä myynnissä) kirkastaa ja uudistaa ihoa ja silottaa juonteita yhdistelmällä arganöljyä, bakuchiolia ja bisabololia. Laponielle tyypillisesti tämä seerumi sopii myös erittäin herkälle iholle. Koostumus on kevyen emulsiomainen.
Kasvoöljyissä minulla on varmasti kaikkein eniten suosikkeja, ja voisin listata ihania öljyjä loputtomiin. 🤓 Kokemuksesta kuitenkin tiedän, että asiakkaat eivät halua kymmentä eri vaihtoehtoa, joten yritän aina tiivistää. Tällä kertaa vinkkeihin mahtui neljä öljyä:
* Djusie Fruit Glaze 47€ / 30 ml (norm. 55€) - tarjouksessa perjantaista eteenpäin
Djusien Fruit Glaze on sopii ihan kaikille ja kaikkiin iho-”ongelmiin” - paitsi tuoksuherkille käyttäjille. Skvalaania, viinirypäleen siemenöljyä, ruusunmarjaöljyä ja puolukansiemenöljyä sisältävä silkkinen öljy tekee kaiken: ravitsee, kirkastaa, tasapainottaa, uudistaa, kiinteyttää ja suojaa ihoa antioksidanttisesti. Erityisen silkkisestä koostumuksesta saamme kiitää skvalaania, joka tekee öljystä ohuemman ja ”kuivemman”. Skvalaani on ihoidenttinen lipidi joka imeytyy ihoon erittäin helposti.
Fruit Glazen luonut Katja Kokko on sanonut, että Fruit Glaze jopa liuottaa mustapäitä, eli se sopii myös epäpuhtaalle iholle.
* Evolve Rosehip Miracle Oil 28€ / 30 ml (norm. 37€) - tarjouksessa sunnuntaina
Ruusunmarja-linjalla jatketaan. :) Tällä kertaa tämä hieno ja monipuolinen öljy on paketoitu Fruit Glazeakin ohuempaan esteriöljypohjaan. Ruusuinen Rosehip Miracle sisältää ruusunmarjan hedelmäöljyä, jossa joidenkin lähteiden mukaan on vielä siemenöljyäkin enemmän A-vitamiinia, seuranaan argan-, mustakumina-, auringonkukka- ja rose otto -öljyä. Rose Otto on ruusun terälehdistä höyrytislattua arvokasta eteeristä öljyä, jolla on niin ikään anti-age-vaikutuksia.
* Evolve Blue Velvet Ceramide Serum Oil 33€ / 30 ml (norm. 43€) - tarjouksessa keskiviikosta eteenpäin
* Matkakoko 13€ / 10 ml (norm. 18€) tarjouksessa lauantaina
Evolven uusin öljytulokas Blue Velvet pääsi sekin oitis suosikkeihini! Viehättävä tuoksu ja kevyt, nopeasti imeytyvä koostumus yhdistettynä poikkeuksellisen mielenkiintoisiin öljyihin ja uutteisiin teki minusta heti tämän sinisävyisen uutuuden ystävän.
Blue Velvetissä on erittäin kompleksi koostumus verrattuna Evolven muihin öljyihin. Skvalaanista, kamellia-öljystä ja neljästä esteriöljystä muodostuvaan pohjaan on sekoiteltu jos jonkinmoista aktiiviainetta fytosteroleista punalevään ja lukuisiin kasviuutteisiin (laskin kymmenen..!) sekä frankinsensin, Blue Tansyn ja ruusugeraniumin eteerisiä öljyjä. Eksoottisten kasviuutosten joukossa on mm. ayurvedasta tunnettuja rohdoskasveja kuten neem, tulsi ja bimbi.
Vähän harmi, ettei Evolve itse avaa näiden uutteiden roolia tuotteessa, olisin utelias kuulemaan tuotekehitystarinan tämän erityislaatuisen öljyn takana. Evolve nostaa Blue Velvet Ceramiden avainaineiksi skvalaanin, keramidit ja kamelliaöljyn sekä sinisen sävyn öljyyn tuovan Blue Tansyn, eli marokkolaisen kamomillan. Keramideja ei ole lisätty erikseen, vaan ne tulevat osana kasviöljyjä kuten jojobaa ja auringonkukkaöljyä.
Blue Velvet -öljyn vaikutus on ravitseva, barriääriä korjaava sekä herkkää ja ärtynyttä ihoa rauhoittava.
Blue Ceramidea markkinoidaan serum-nimellä, mutta kuten Bio-Retinol + C:n kohdalla, tätä voi käyttää oman mieltymyksensä mukaan joko seerumin tai kasvöljyn tavoin.
* Hajusteeton: Laponie Face Oil 35€ / 30 ml (norm. 44€) - tarjouksessa perjantaista eteenpäin
Lopuksi, aina-niin-luotettava Laponie tarjoaa kaikille sopivan kasvoöljyn, hajusteettomana ja minimalistisella incillä.
Neljästä korkealaatuisesta öljystä koostuva Face Oil sisältää argan-, kaura-, ruusunmarja- ja vadelmansiemenöljyä. Superhyvä öljy niin herkälle, ongelmaiselle, ikääntyneelle, kuivalle kuin rasvoittuvalle ja näppyläiselle iholle. Tämä öljy ei ole ohut ja ”kuiva”, mutta ei kuitenkaan (oikein annosteltuna) jätä rasvaista tunnetta ihoon vaan imeytyy samettiseksi. Vaikutus on kosteutta lukitseva, ravitseva, tasapainottava, rauhoittava ja uudistava. Ja totta maar antioksidanttinen.
Nice to know: Laponie käyttää niin korkealaatuisia öljylaatuja, että ne säilyvät tavanomaista pidempään härskiintymättä ilman erillistä antioksidanttilisää. Tavallisesti öljyseoksiin lisätään aina E-vitamiinia tai jotain muuta antioksidanttia hillitsemään öljyjen hapettumista. (Siksi näet öljyjen seurana lähes aina tocopherolin.) Laadusta riippuen toiset öljyt vastustavat hapettumista paljon paremmin ilman lisättyä antioksidanttia, ja Laponie käyttää tällaisia öljyjä.
Silmänympärysvoiteissa olen aivan erityisen vaativa, ja edellytän voiteelta hyvän kosteuttavuuden ja pehmentävän ihotuntuman lisäksi myös hyvää asettumista iholle. En voi sietää iholla pyöriviä tai liian vetisiä koostumuksia, vaan voiteen on imeydyttävä paikoilleen nopeasti vaikka olisi täyteläinen.
Nämä voiteet täyttävät mun vaatimukset!
* Mádara Smart Anti-Fatigue Eye Rescue Cream 31,90€ / 15 ml - ei tarjouksissa
Mádara on pitkään ollut mun eniten käyttämä silmänympärysvoide alempana esitellyn Bybin Eye Plumpin ohjella. Smart-voiteen juju on antioksidanttisuus, ja tästä huipputyypistä voisikin käyttää ilmaisua broad-spectrum-antioksidanttisuoja. Siinä missä Eye Plump soveltuu parhaiten iholle, jolla on jo ikääntymisen merkkejä, Smart sopii myös ennaltaehkäisemään niitä.
* Hajusteeton: Taiga Cosmetics Anti-Age Eye Cream 22€ / 15 ml (norm. 27,90€) - tarjouksessa lauantaina
Kotimaisen Taigan silmänympärysvoiteessa on ihanan napakka koostumus joka asettuu iholle kuuliaisesti, imeytyy hyvin ja jättää ihon pehmeäksi ja miellyttävän tuntuiseksi. Ilo käyttää!
Ikääntynyttä ihoa hoitaa pätevä tiimi sisältäen mm. arganöljyä, ruusunjuurta, erittäin antioksidanttista ja ihoa elvyttävää kuusen oksatyviuutetta, ksylitolia ja kaakaovoita.
* Hajusteeton: Joik Organic Light Eye Contour Cream 19€ / 15 ml (norm. 25€) - tarjouksessa torstaista eteenpäin
Heitetään vielä vinkki rehellisesti kevyemmästä silmänympärysvoiteesta. Joikin Light Eye Contour Cream on äärimmäisen kosteuttava ja ravitseva tapaus, ja hyvin ohut. Joik on mestari koostumustyypissä, jossa lähes nestemäisen ohuesta emulsiosta saadaan hyvin ravitseva = eli jättää ihoon pehmentäviä ja hoitavia rasvoja. Jos et ole paksun täyteläisten koostumusten ystävä, mutta koet, etteivät kevyet koostumukset usein kosteuta riittävästi, kokeilepa Joik’ia.
* Hajusteeton: Bybi Eye Plump Overnight Eye Cream 21€ / 15 ml (norm. 27€) - tarjouksessa sunnuntaina
Bybin silmänympärysvoide on mun ykkönen. Tai – se mahdollisesti jakaa ykkössijan Mádaran Smartin kanssa, mutta Bybin koostumus vetää vielä hitusen pidemmän korren kiitos bakuchiolin. Tyypillisesti käytän Mádaran Smart'ia aamuisin ja Bybin Eye Plump'ia iltaisin.
Skvalaania, sheavoita, helokkiöljyä, parsakaaliuutetta, ksylitolia, bakuchiolia ja lesitiiniä sisältävä silmänympärysvoide on yksinkertaisesti (mulle) täydellinen. Violettia sävyään myöten. 💜
Lopuksi tuotekategoria, jota käytän kaikkein vähiten. Kasvovoide ei välttämättä enää kuuluu ihonhoitorutiiniini edes viikottain, mutta yhä tulee joskus päiviä, jolloin tekee mieli laittaa öljyn sijaan voidetta. Talvella, jos iho tuntuu oikein kuivalta, käytän sekä öljyä että voidetta.
Tässä kolme loistavaa voidetta:
* Hajusteeton: Joik Moisturising Cream 21€ / 50 ml (norm. 28€) - tarjouksessa sunnuntaina
Joikin kasvovoiteen kohdalla voi sanoa samat sanat kuin silmänympärysvoiteen: todella ohut ja kevyt koostumus, joka kuitenkin jättää iholle ravitun ja erittäin pitkäkestoisen kosteuden tunteen. Joikin voiteet eivät ohuudestaan huolimatta ole sitä tyyppiä, joka vain hulahtaa ihoon ja kohta tuntuu, kuin ei olisi mitään voidetta laittanutkaan. Koostumukset sopivat normaalista jopa kuivalle iholle.
* Hajusteeton: Evolve Pro+Ectoin Soothing Cream 27€ / 60 ml (norm. 37€) - tarjouksessa perjantaista eteenpäin
Evolven uutuusvoide on Blue Velvet -öljyn tavoin kohdennettu herkkäihoiselle asiakkaalle. Nimi paljastaa tuotteen tähtiraaka-aineen: täällä tapaamme jälleen mainion ektoiinin, joka rauhoittaa, suojaa ja kosteuttaa ihoa sekä vahvistaa suojabarriääriä. Se, että herkän ihon kuningatarbrändi Laponie on valkannut ektoiinin yhdeksi suosikkiraaka-aineekseen, kertoo paljon. ✨
Pro+ Ectoin -voiteen muihin ihoa hoitaviin hyviksiin lukeutuvat mm. sheavoi, kameliaöljy, aloe vera, hyaluronihappo sekä pakurikääpä.
* Evolve Daily Renew Cream 25€ / 60 ml (norm. 34€) - tarjouksessa lauantaina
Daily Renew on vanhimpia suosikkivoiteitani. Toisin kuin monen muun tuotteen kohdalla, Daily Renew'sta en osaa oikein edes sanoa, mikä tarkalleen ottaen tekee siitä niin hyvän - se vain tuntuu iholla todella hyvältä. (Asiakaspalautteiden perusteella moni muukin kokee näin.) Silkkinen voide on kosmeettisesti hyvin elegantti ja hiottu, ja edustaa esimerkiksi täysin erilaista formulaatiotyyppiä kuin vaikkapa Joikin voiteet. Kumpikin kosteuttaa tehokkaasti, mutta on ihan eri näköinen ja tuntuinen.
Daily Renew on koostumukseltaan semitäyteläinen ja sisältää mm. aprikoosinkivi-, seesami-, granaattiomena- ja arganöljyä.
* Mádara SOS Hydra Recharge Cream 32€ / 50 ml (norm. 41,90€) - tarjouksessa lauantaina
Viimeisenä Mádaran luotettava SOS-voide, joka nousee Evolven Daily Renew'n rinnalle mun suosikki-kasvovoiteena. Hydra Recharge on vieläkin kosteuttavampi, mutta kenties vähemmän elegantti kuin Daily Renew. SOS-voiteessa on vähän Joikin tapaan ohut mutta silti hyvin ravitseva koostumus.
Mm. jojobaöljyä, ruusuvettä, tyrniuutetta ja lesitiiniä sisältävä superkosteuttaja on varma valinta kuivalle, stressaantuneelle ja kosteusköyhälle iholle.
Viivi-koiran poismenosta tulee tänään vuosi.
Viivi eli 15-vuotiaaksi, ja vaikka sillä oli viimeisinä vuosinaan haimaongelmia eikä se enää kunnolla nähnyt, se eli viimeiseen päiväänsä saakka iloista ja aktiivista koiran elämää.
Viivi oli sisareni koira, mutta se vaikutti minun elämässäni läheisesti koko 15 vuoden ajan. Viimeiset kolme vuotta Viivi asui puoliksi minun ja toisen sisareni luona, kun sisareni muuttunut elämäntilanne ei enää mahdollistanut koirien pitoa.
Viivi oli äärettömän sitkeä ja elämänhaluinen. Kesällä 2020 se kävi vakavan putoamisonnettomuuden seurauksena kuoleman porteilla - ja yllätti kaikki selviämällä. Viivi oli sairaalaan saapuessaan lähes täysin vailla tajunnan merkkejä, eikä 13-vuotiaalle seniorille juuri annettu toivoa. Murtunut sisareni teki päätöksen aloittaa tehohoito lääkärin heikosta ennusteesta huolimatta. Seuraavana aamuna eläinsairaalan henkilökunta kohtasi suureksi hämmästyksekseen virkeän, häntää heiluttavan ja ruokaa vaativan Viivin. Sen selviäminen oli käytännössä ihme.
Sellainen koira Viivi oli. Sen sitkeys ja elämänilo inspiroi ja ilahdutti kaikkia sen läheisiä läpi sen elämän.
Viivi rakasti metsälenkkejä, vinkuleluja ja marjoja. Jos Viiviltä olisi kysynyt, se olisi todennäköisesti maininnut elämänsä parhaimpiin muistoihin kuuluvan vaellusretket Lapissa ja Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistoissa. Metsäpoluilla Viivi oli elementissään. Hymyilen koko kehollani ja sydämelläni, kun näen muistoissani pienen tarmokkaan hahmon kipittävän kaukana pitkospuilla muun joukon edessä. Välillä se pysähtyi ja kääntyi katsomaan meitä aavistuksen kärsimättömänä, "No hei, vauhtia nyt siellä!"
Kotioloissa Viivi oli rauhallinen ja omanarvontuntoinen. Se asettui mielellään korkeammille paikoille kuten sohvatyynyille - jopa sohvan selkänojan päälle! - tarkkailemaan ympäristöä. Se katseli meitä muita pohdiskellen ja hieman arvoituksellisesti.
Sen uskollinen ystävä ja koiraelämänkumppani Totti taas hosui ja säntäili ja hermoili senkin edestä. 😅❤️
Viivin kulku oli viimeisinä kuukausinaan hidastunut ja saatoimme aavistaa, että kohta oli Viivin aika. Yhä se rakasti ulkoilua vaikkei jaksanut enää kävellä kuin korttelin tai pari, ja Viivin viimeisenä päivänä teimme vielä mukavan aurinkoisen kävelylenkin Pyynikille.
Yöllä Viivi sai sairaskohtauksen ja vein sen eläinsairaalaan.
En kerta kaikkiaan kyennyt tekemään päätöstä sen elämästä ilman, että sisareni saisi olla mukana. Viivin tila saatiin tasaantumaan tiputuksella ja se jäi loppuyöksi sairaalaan.
Mutta tiesin, että nyt oli sen aika.
Soitin aamulla koko perheelleni ja nuorin sisareni hyppäsi välittömästi junaan Helsingissä. Kahta tuntia myöhemmin olimme kaikki kokoontuneet sairaalaan hyvästelemään Viiviä.
Viivi lahjoitti meille viimeisenä aamunaan lahjan, jonka juuri Viivi saattoi antaa. Se saapui luoksemme rauhallisena ja läsnäolevana ja tervehti meistä jokaista katseellaan. Se heilutti häntää ja nuoli sisareni nenää. Vaikka se oli väsynyt, sairaskohtauksen merkit olivat hiipuneet ja se oli täysin läsnä ja tietoinen.
Se katsoi meitä ja sen katse sanoi, että kaikki on ok. Nyt on hyvä mennä.
En ole ikinä itkenyt yhtä paljon. Koko kehoni meni tilaan jossa vain tärisin ja nyyhkytin. Hetki oli niin kaunis ja niin surullinen. Se oli viiltävää. Se oli kaunein ja hienoin tapa Viiville mennä, koko perheensä ympäröimänä.
Silti hyvästien hetki repii ja sattuu niin, että sitä ei meinaa kestää.
Vain kolme viikkoa myöhemmin oli Totin aika mennä ystävänsä luo.
Ikävä on yhä suuri, mutta Viivi ja Totti eivät unohdu.
Eiväthän poismenneet rakkaamme koskaan oikeastaan lähde. He jäävät muistoihimme, ja heidän vaikutuksensa elämässämme jatkavat meissä. Me olemme kokemustemme ja kohtaamiemme merkityksellisten olentojen summa. Niin ihmisten kuin eläinten.
Katselin hiljattain vanhoja kuva-albumeita tietokoneellani ja löysin mm. tämän kuvan vuoden 2015 Indiedays Awardsista.
Tämä on mun mielestä pähein look, joka mulla on koskaan ollut. (Sen loi kampaajaystäväni Leena, joka vastasi monista blogigaala-aikojen hiustyyleistäni.)
Vanhat kuvat erilaisista juhlalookeista virittivät pitkästä aikaa hereille alemmuuskompleksini tyyliin - tai pikemminkin sen puutteeseen - liittyen. Olen kirjoittanut tästä lukuisia kertoja blogin historian aikana. Ja täällä se tunne yhä kutittelee osana mun itsetuntoa vielä 4-kymppisenä.
Olen ihan tyytyväinen itseeni, mutta samalla koen jatkuvasti, että olen jollain tapaa vääränlainen erilaisissa tilanteissa. Ikäänkuin mun pitäisi koko ajan vaihtaa roolia ollakseni hyväksytty. Tai: tunteakseni oloni hyväksytyksi. Tässä on vissi ero. Järkeni uskoo, että minut hyväksytään juuri sellaisena kuin olen, mutta tunnepuoli viestii toisin.
Minulla on aika lailla pysyvästi epämukava olo olemukseni kanssa muissa kuin perusarkeen liittyvissä tilanteissa.
Ehkä siksi viihdyn niin paljon mökillä, jossa "habitus-koodiin" kuuluu verkkarit ja virttyneet paidat. Mökillä kukaan ei ihmettele, miksei mulla ole käsilaukkua tai hiukset laitettuina.
Perustyylini ja tapani olla kiteytyy kaiketi sanaan luonnonlapsi. Poislukien meikkaus, se ei ehkä niin sovi ajatukseen luonnonlapsesta.
Joka tapauksessa, en ole koskaan ollut kiinnostunut muodista tai siitä, että harkituilla toimenpiteillä loisin itsestäni tietyn tyylisen. En osaa tätä oikein selittää, mutta lähestulkoon vihaan esimerkiksi vaatteiden ostoa. Vaatteet ja asusteet ovat mitä suurinta epämukavuusaluettani.
Kaikkein eniten viihdyn retkeily- ja ulkoiluvaatteissa. Ne ovat mukavan tuntuisia päällä ja jollain tapaa anonyymeja, eivät määrittele tyyliä. Ne ovat kuin vaatteiden "sukupuolineutraali" genre.
Mulla on tyyliin kaksijakoinen suhde:
en jaksa yhtään käyttää aikaa näyttääkseni tietynlaiselta, mutta samalla kuitenkin aika ajoin toivon, että olisi toisin. Ja haaveilen siitä, että mulla olisi stailisti, oma palkattu "Leena", joka toisi mulle pari kertaa vuodessa uusia kivan näköisiä vaatteita ja fiksaisi mut kuntoon erilaisiin tilanteisiin tuulipukutakkien tuolla puolen. Ja laittaisi välillä mun hiukset toisella tavalla. 🙏🏻
Kun mietin asiaa, niin mulla on ihan aina aikuisuudessa ollut tyyli-alemmuuskompleksi. Teini-ikään se ei kuulunut, vaan syntyi vasta myöhemmällä iällä. Ehkä liittyen myös odotuksiin, joita "aikuiseen" suunnataan. (Tai siis joita kuvittelen aikuisuuteen tai tiettyihin aikuisuuden ilmentymiin suunnattavan.)
Ylipäänsä minua mietityttää se, millaisia "normeja" mieleni tuntuu erilaisiin asioihin liittävän. Normeja, joille tavallaan on kulttuurillinen peruste, mutta joiden ei silti tarvitse eikä kuulu olla mikään sabluuna sille, miten ihmisen kuuluisi olla. Vaikka käsitän koko homman naurettavuuden, silti mulla on huono olla, jos en mielessäni täytä oletettua normia. Yksi klassinen esimerkki on naisiin usein liitetty kiinnostus muotia ja kaikenlaista naisellista kohtaan. Erityisesti tänä päivänä tämä "oletus" alkaa olla vanhentunut, mutta silti minusta yhä tuntuu, että olisin jollain tapaa hyväksytympi ja öh, "parempi", jos olisin tällainen nainen. Simppelisti: minusta tuntuu, että mun pitäisi jotenkin selitellä tai puolustella itseäni, koska en esimerkiksi ole kiinnostunut käsilaukuista ja kannan nykyään kamojani repussa tai kangaskassissa.
Johtuvatko nämä tuntemukset mun omasta lähiympäristöstä kuten ihmisistä, joiden kanssa olen tekemisissä ja työstä jota teen, vai laajemmin koko minua ympäröivästä kulttuurista..? Välillä kieltämättä mietin, tuntisinko näin, jos olisin koko elämäni asunut muiden "tuulipukutyyppien" kanssa ja päätynyt töihin alalle, jossa ei ole odotuksia tietynlaisesta ulkonäöstä..?
Oli miten oli, huomaan ihailevani ihmisiä, joilta erilaisten roolien vaihtelu sujuu vaivatta. Nimenomaan tyylillisten roolien. He ovat ulkoisesti yhtä lailla kotonaan ja mukavuusalueellaan niin iltapukujuhlissa, mökkiaskareissa kuin työhaastattelussa. Joka tilanteeseen löytyy puku ja kampaus.
Minullekaan ei ole ongelma olla eri rooleissa ja olen innostunut hyvin eri tyylilajin asioista. Minulle maittaa yhtä lailla viiden tähden elämys fine dining -ravintolassa kuin patikkaretki suolla. Ongelmani vain on se, että mieluiten tekisin kaiken fleece-hupparissa.
Ja se taas saa mut tuntemaan itseni vääränlaiseksi.
Olen aina haaveillut matkustelusta asuntoautolla. Se ei ole toistaiseksi toteutunut elämässäni (kai jotain pitää jättää eläkeikäänkin), mutta sen sijaan olen päässyt kokemaan asuntoautoilun vesi-versiota eli veneilyä.
Otsikko viittaa seuraamaani Instagram-tiliin @tinyhouse.yes, jossa esitellään toinen toistaan hurmaavampia minikoteja taloista autoihin ja mökkeihin. Todella ihana hyvän mielen tili, tulen jotenkin tosi iloiseksi, kun näen kuvia erilaisista minikotiratkaisuista!
En haluaisi pysyvästi asua minikodissa, mutta elämä ja asumisratkaisut pikkuisissa tiloissa jostain syystä viehättävät minua. Tyyppiä hobittikolot..! Ahtaat tilat, joihin saa oikein ryömiä ja käpertyä tuovat minulle turvan tunnetta (toisille taas klaustrofobiaa...).
Tällä pohjalla ei tule yllätyksenä, että pienen purjeveneen ahdas kajuutta on muodostunut minulle mieluisaksi "kodiksi". 🙂
Olen nyt purjehtimassa neljättä kesää miesystäväni purjeveneellä. Purjehdustaitoja en ole juurikaan oppinut, fakta, jota surin erityisesti viime kesänä, mutta jonka olen nyt hyväksynyt. Veneilysesonki on lopulta niin lyhyt, että minkä parissa-kolmessa viikossa oppii, unohtaa äärimmäisen tehokkaasti seuraavan 11 kuukauden aikana. Ainakin mun pää.
Tämä ei kuitenkaan estä minua nauttimasta veneilyelämästä ja sen mukanaan tuomasta mahdollisuudesta kokea Suomen saaristoa. Veneessä asuminen on niin söpöä, etteivät sateiset välipäivät vierassatamissa haittaa yhtään. :) Mikäs täällä on ollessa pikkuisessa lämpimässä sopessa, kun netti toimii ja voi tehdä töitä kuten kotonakin. (Mun loma on jo ohi, mutta olen vielä tämän viikon purjehtimassa.)
Tässä postauksessa jaan hieman tinyhouse -tunnelmia veneestä. Kaikkea muuta kuin Instagram-materiaalia, mutta filtteröimätöntä elämää. ☺️
Veneen salonki eli "olohuone" koostuu sohvaryhmästä ja pentteristä eli keittiöstä. Tai tämän veneen tapauksessa keittonurkasta.
Tilaa salongissa on ehkä 4-6 neliömetriä..? Vene on 30-jalkainen. Olen huono arvioimaan tilavuutta. Salonki toimii ruokailu- ja oleskelutilana - sekä mun täällä ollessa mun työhuoneena.
Salongin ja keulassa olevan makuusopin välissä olevassa tilassa on WC sekä pieni vaatekaappi.
Keittonurkkaus. Ja tiskit, jotka odottavat pääsyä vierassataman tiskipisteeseen. Vesillä ei luonnollisestikaan tiskata, ettei mereen pääse tiskiainetta. Ellei sitten halua tiskata pelkällä vedellä.
Jääkaapit eli kylmäsyvennykset ovat sohvatyynyjen alla.
Etenkin taaemmasta kaapista on välillä rasittavaa noukkia eli kaivaa jotain kaikkein alimpana olevia ruokajuttuja... 😛
Keulan makuutila
Veneeseen mahtuu nukkumaan viisi henkeä. Keulassa on makuutila kahdelle, sohville mahtuu nukkumaan kaksi ja peräosassa on vielä yhden hengen makuusoppi, joka tosin meillä toimii varastotilana.
Keulan makuutila on kuin jalkopäätä kohti kapeneva "pesäkolo". Korkeudeltaan tila on noin puoli metriä ja sinne ryömitään. Siellä nukkuminen voi varmasti jollekulle olla klaustrofobinen kokemus. Mä nukun siellä hyvin!
Pyrimme pitämään kajuutan siistinä, mutta jos totta puhutaan, välillä siellä näyttää tältä.... 😂
Tällaisina hetkinä viihtyvyys kieltämättä kärsii, ja joskus tulee suoranaisia "aaargh, mihin nää kaikki kamat mahtuu!" -melt down -momentteja.
Mä olen yleisesti köökki-vastaava. Sehän sopii :) Salaattia syödään joka päivä.
Purjehduksen aikaisina eväinä toimivat nopeasti fiksattavat näkkärit tai voileivät. Minulle on omat siemen- ja kauraleivät ja äijälle ruisleivät ja saaristolaislimput. Lidlin säilykesardiini on myös tutuksi tullut on-the-go-eväs. Vinkkinä muillekin, jotka eivät niin ole ihastuneet tomaattikastikkeessa lilluvaan sardiiniin (kuten mä): Lidlistä saa älyttömän hyviä säilykesardiinifileitä öljyssä. Erittäin maukkaita!
(...ja tuo Tenholan juusto.... 🤤 Harmi ettei tätä herkkua saa Tampereelta...)
Ei tiny house -juttua ilman vähän kosmetiikkaakin. ☺️ Mun oma tilpehöörihylly on muuten yllättävän siisti. :) Siellä on kosmetiikkapurkkien lisäksi matkapahoinvointitabletteja, topsipuikkoja, vanulappuja ja puhdistusliinoja.
Puhdistusliinat ovat käteviä silloin, kun käytössä on rajallisesti vettä, mutta mulle tulee niiden käytöstä - ja ylipäänsä epähuolellisesta huuhtomisesta - helposti näppyjä. Siksi pyrin veneelläkin aina järjestämään kunnon puhdistusolosuhteet, eli keitän iltaisin kuumaa vettä kasvojenpesua varten, jos emme ole vierasvenesataman fasiliteettien lähellä.
On kyllä jännä, miten nopeasti huono puhdistus näkyy iholla epäpuhtauksina! Lämmin vesi ja tätä nykyä myös öljypuhdistus ovat mun iholla aivan must.
Tällä kertaa mukana on tällainen joukkio:
KASVOT
Taiga-puhdistusöljy
Djusie-puhdistusöljy (matkapakkauksessa, käytetty jo loppuun)
Evolve Daily Detox -puhdistusgeeli
Cattier-miselligeeli silmämeikin puhdistukseen
Bränditön ruusuvesi
Esse Sensitive -kasvovesi
Leahlani Bohemian Ruby -kasvovesi
Pure Beauty -hyaluronihapposeerumi
Patyka Dark Spot Correcting -seerumi
Mádara Strawberry Vitamin Blend -kasvoöljy
Urang Vitamin Oil -kasvoöljy
Medik8 R-Retinoate -silmänympärysvoide
Lavera My Age -silmänympärysvoide
HIUKSET
Bruns Jasmiini-shampoo
Bruns Bergamotti-hiusnaamio
Bruns Minttu-hiusgeeli
VARTALO
Dermosil Hydrogeeli
Lemon Juice & Glycerine -kantapäävoide
Taika-jalkavoide (jota käytän myös käsi- ja vartalovoiteena)
Lavera-palashampoo (jota käytän suihkuvaahtona)
Lavera Natural & Sensitive -deodorantti
Olen muuten nyt alkanut käyttää jalkoihinkin "tuplakosteutus"-metodia, eli alle geeli eli vesikosteus, päälle tuhti voide eli rasvakosteus. Tällä metodilla sain käsieni ihon ja suojabarriäärin kuntoon, ja nyt testaan, saisinko jalkojenkin kovettuneesta ihosta pysyvämmin pehmeän tällä systeemillä. Aiemmin olen käyttänyt jalkoihin pelkästään rasvaisia ja karbamidipitoisia voiteita.
Tuntuu hassulta laittaa vesimäistä geeliä etenkin rutikuiviin kantapäihin, mutta selvästi sillä on sellainen vaikutus, että paksu karbamidivoide (kantapäävoide) imeytyy sukkelammin. Ja samalla lukitsee Hydrogeelin kosteuden ihoon.
Veneillessäkin käytän hajuvettä! 😊 Tosin vahvempi iltatuoksu Love, Chloé Eau Intense oli mukana vain, jotta saatoin käyttää sitä hääjuhlissa Ahvenanmaalla. (Hoitolapseni Frida meni naimisiin. ❤️)
Aimée de Marsin sitrustuoksu Divine Émeraude on mun kesäinen arkituoksu. :)
Entä harrastaako joku asuntoautoilua tai veneilyä? ☺️ Tai siirtolapuutarhamökkeilyä? 😍 Oi, siinäpä muuten yksi tiny house -tyyppi, josta tykkään..!
Kaupallinen yhteistyö: Ruohonjuuri
Ruotsalainen Bruns on ollut mun ultimaattinen suosikki-hiustuotesarja Suomen lanseerauksestaan lähtien. ❤️ Tämä ekokampaajien perustama luonnonkosmetiikkalaatuinen salonkisarja tarjoaa niin toimivia ja laadukkaita tuotteita, että kritiikin peitsi tylsistyy täysin. Kun tutustuin sarjaan kolme ja puoli vuotta sitten, minusta tuli fani kertalaakista!
Tänään kerron Bruns-tuotteiden uudistuneista koostumuksista ja siitä, mikä tekee juuri Brunsista mun mielestä sen parhaan hiustuotesarjan, sekä hiusteni kihararutiinista Brunsin tuotteilla. 🙂
Blogiani pitkään seuranneet tietävät, että aloin vuonna 2018 noudattaa hiustenhoidossa Curly Girl -metodia, ja sille tielle myös jäin. Metodi toimii mun hiuksissa täydellisesti, ja kun jokin toimii, minusta tulee uskollinen kuluttaja – niin rutiinien, brändien kuin tuotteiden. Ultrakosteuttavat Bruns-tuotteet sopivat täydellisesti kiharahiusmetodiin, mutta yhtä hyvin ne sopivat suorille hiuksille tai kun haluat elvyttää oikein kuivaa ja käsittelyissä vaurioitunutta hiusta.
Curly Girl’issä on yksinkertaisimmillaan kyse hiusta rasittavien käsittelyjen, välineiden sekä kemikaalien minimoimisesta ja hiusta kosteuttavien toimenpiteiden maksimoimisesta.
Brunsin tuotteet ovat yhteensopivia klassisen Curly Girl -metodin kanssa: tuotteet ovat silikonittomia ja sulfaatittomia ja pursuavat kaikkein parhaita kosteuttavia ja hoitavia ainesosia kuten kookos- ja avokadoöljyä.
Bruns-sarjasta löytyy myös Curly Girl’ille niin olennainen kosteuttava ja lempeä hiusgeeli, joka on avainasemassa kiharoiden jäntevöittämisessä.
SPICY JASMINE -SHAMPOO 32,95€ / 330 ml
Spicy Jasmine eli Kryddig Jasmin on Brunsin kosteuttavin shampoo. (Aika hauska, joskin myös erikoinen valinta brändiltä laittaa etikettien tekstit sekaisin ruotsiksi sekä englanniksi - tuotteen nimi lukee pakkauksissa aina pelkästään ruotsiksi, mutta markkinointimateriaalissa tuotteilla on englanninkieliset nimet.)
Uudistettu koostumus on entistäkin kosteuttavampi ja ylipäänsä koostumus on hiottu vieläkin miellyttävämmäksi. Uusi koostumus on hieman tiheämpi kuin alkuperäinen, sekä vaahtoaa runsaammin, samalla kun se ainakin minun hiuksissani tuntuu vielä selvittävämmältä kuin entinen. Tämä shampoo todella myös esiselvittää takkuja ja jättää hiukset silkkisiksi. Ei minkäänlaista narskuvuutta.
Tuoksukin on mielestäni erilainen uudessa versiossa: paljon miedompi ja pehmeämpi, vaikka nimi on yhä spicy.
SPICY JASMINE -HOITOAINE 32,95€ / 330 ml
Hoitoaine tuntuu läpikäyneen vieläkin suuremman muutoksen kuin shampoo. Avainainesosissa ei ole paljon muutosta, mutta koostumus on nyt paljon paksumpi ja kermaisempi ja huomattavasti hoitavampi. Hiusten takut selviävät hetkessä kun hoitoainetta työstää hiuksissa, ja silkkiseksi sekä pehmeäksi tekevä vaikutus on heti havaittavissa.
Muistatteko kun hiljattain kerroin, että kookos-, avokado- ja oliiviöljy ovat ihan parhaita öljyjä hiuksille? Niiden on tutkimuksissa todettu imeytyvän hiukseen kaikkein parhaiten ja ne vahvistavat ja pehmentävät hiusta parantaen hiusten elastisuutta ja vetolujuutta. Brunsin Spicy Jasmine -hoitoaineessa on sekä kookos- että avokadoöljyä. Niiden lisäksi pörröjä taltuttavat sheavoi ja oliiviöljy, ja tottahan toki mukana on ehdottoman tärkeä kvattiyhdiste, joka selvittää takut ja tuo hiuksiin liukkautta.
Tämä on vain niin hyvä, että oksat pois!
BERGAMOTTI-HIUSNAAMIO 36,95€ / 350 ml
Nyt kun hoitoaineen koostumus on parannettu, se kilpailee tehossaan jo naamion kanssa, mutta yhä naamio on vieläkin tiiviimpi hoitopakkaus. Kuten olen moneen kertaan intoillut, Brunsin naamiot ovat niin tiivistettyjä, että puolikas teelusikallinen riittää enemmän kuin hyvin mun pitkien hiusten hoitamiseen. Tätä tarvitsee niin vähän, että parin ruokalusikallisen satsi riittää kuukauden reissuun. Bruns-naamio onkin mun ehdoton matkakaveri; lusikoin sitä aina minigrip-pussiin, joka vie minimaalisesti tilaa matkatavaroissa. Hämmästyn joka kerta, miten pieni määrä riittää hoitamaan koko tukan.
Jos saisin käyttää vain yhtä ainutta hiustenhoitotuotetta, se olisi varmaankin tämä.
Vaikuttavat aineet ovat samat kuin Spicy Jasmine -hoitoaineessa, naamiossa koostumus vain on tiivistetty ja vettä on vähemmän. Naamion voi antaa löhöillä hiuksissa jopa tunnin. Mitä pidempään jaksat antaa naamion muhia, sitä pehmeämmät kutrit…!
Naamiosta on myös hajusteeton versio hajusteherkille.
MANDARIINI-HOITOAINESPRAY 20,95€ / 200 ml
Hiuksiin jätettävän hoitoaineen uudistettu koostumus on entistä nestemäisempi, ja uudessa pullossa on myös entistä parempi suihkemekanismi, joka tuo hyvin hienojakoisen suihkun. Ihan törkeän hyvä, jos tällaista adjektiivia saa käyttää!
Pullossa lukee Sprudlande Mandarin, markkinointimateriaaleissa ja jälleenmyyjien sivuilla Exciting Tangerine, mutta puhutaan me tästä tuotteesta Mandariini-suihkeena. 😊
Minulla on sen verran ohuet hiukset, että moni hiuksiin jätettävä hoitoaine tekee niistä herkästi tahmean tuntuiset, mutta Bruns ei tee. Toki oikea annostelu on tärkeää, mutta Brunsia voin suihkuttaa keskimääräistä enemmän, eikä hiuksissa silti tunnu tahmaa.
Myös tässä on kookos- ja avokadoöljyä. Miellyttävä mandariinin tuoksu on täyttä plussaa. (Suihkeesta on myös hajusteeton versio.)
Omassa vakkarirutiinissani suihkautan Mandariini-suihketta pestyihin, märkiin hiuksiin ennen kuin käärin hiukset hellästi ploppaustyylillä t-paitaturbaaniin. Curly Girl -metodissa hiuksia ei pyyhekuivata eikä etenkään fööni-kuivata, vaan niistä puristellaan enimmät vedet, minkä jälkeen niiden annetaan hiljalleen kuivua pehmeässä t-paitaturbaanissa. T-paidassa siksi, että t-paidan sileä materiaali ei pörrötä hiusta, toisin kuin perinteinen froteepyyhe. Hiuksiin voi halutessaan lisätä kosteutta sitovaa hoitista ennen turbaania, kuten minä teen.
Syy siihen, miksi hiuksia ei kiharametodissa etenkään föönata, liittyy kosteuteen. Pesun hiuksiin jättämät vesimolekyylit halutaan sitoa hiukseen, sillä kosteudesta täyttynyt hius hakeutuu kuin itsestään kiharaan muotoonsa (niillä, joilla hius luonnostaan on kihara tai taipuisa).
Kun kosteaan hiukseen levittää jätettävää hoitoainetta, hoitoaineen sisältämät humektantit sitovat hiuksiin vettä, samalla kun muut hoitavat aineet kuten kookosöljy ja kvatit imeytyvät hiukseen. Turbaanin ansiosta vesi haihtuu hyvin hitaasti, mikä mahdollistaa maksimaalisen kosteuden määrän sitoutumisen hiukseen sen sijaan, että se haihtuisi ilmaan.
Kun avaat turbaanin, hiukset ovat jäntevät ja kiharat.
TANGY MINT -MUOTOILUGEELI 29,95€ / 200 ml
Rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja ruotsalaiset haluavat kutsua tätä sufleeksi, suomalaiset jälleenmyyjät muotoilutuotteeksi, mutta mun mielestä tämä on ihan rehellinen geeli. Ohut sellainen, mutta teknisesti ihan selvä geeli. Tuotteen koostumusta ei pakkausuudistuksessa juurikaan muutettu, vaan se on ihan samanlainen kuin alkuperäinen.
❤️🔥 Tämä nimenomainen tuote on mun hiusten ulkonäön tekijä numero yksi. Minulla on taipuisat ja laineikkaat hiukset, mutta vain geelin avulla niistä tulee selvästi kiharat. Geelejä on monenlaisia, ja Brunsin on miedoimmasta päästä: se kosteuttaa samalla kun kevyesti kiinnittää kiharan muotoonsa. Hius ei jää jäykäksi koppuraksi, mikä on oma muistoni geeleistä varhaisella 90-luvulla. Brunsin geeliä ei voi edes verrata niihin tuotteisiin.
Mietojen, kosteuttavien geelien juju ja nerokkuus on siinä, että niiden aikaansaaman ”kuoren” voi puristella pehmeäksi, ja sitten taas seuraavana päivänä aktivoida lisäämällä hiukseen vettä. 😍
Myös tästä tuotteesta on hajusteeton versio.
Pehmeän t-paidan käyttö hiusturbaanina on kiharametodin avainjuttuja
Levitän noin puoli teelusikallista Tangy Mint -geeliä kosteisiin, t-paitaturbaanissa levänneisiin hiuksiin, ja joko käärin ne takaisin turbaaniin maksimaalisen kiharan muodostumiseksi, tai annan hiuksen kuivua auki. Kun hiukset ovat kuivuneet, puristelen kevyen geelin tunteen pois, ja tuloksena on luonnolliset, pehmeät ja joustavat kiharat.
Nukutun yön jälkeen hiukset ovat lättänät, mutta geelin ja sen kiharoita tukevan vaikutuksen voi elvyttää kosteuttamalla hiukset. Minulla on tapana kostuttaa hiukset joko pelkällä vedellä (kukkien suihkepullo) tai kosteuttavalla hoitosuihkeella ja voilá, geeli aktivoituu ja napakoittaa hiukset uudelleen. :)
En mene minnekään ilman tätä tuotetta. 🙏🏻
Geelittöminä hiukseni ovat kuin ryhditön hattarapilvi. Vain puoli teelusikallista geeliä muuttaa niiden ilmeen täysin.
Tutustu Brunsin upeisiin tuotteisiin verkossa tai oman paikkakuntasi Ruohonjuuressa. :) Myymälät löydät täältä.
Vinkki hyvään ja edulliseen fetajuustoon, joka on kreikkalaisen salaatin tärkein ainesosa!
Aito feta on kallista, ja meikäläisen fetan täyteisessä ruokavaliossa hinnat tuntuvat.
Arvokkaimpien fetojen kilohinta voi olla kaupasta riippuen 32€ tuntumassa ja kauppahallien juustopuodeissa vieläkin enemmän. Etenkin meille, jotka auton puutteessa teemme ruokaostoksia keskustan pienemmissä marketeissa, juustojen hinnat ovat välillä suorastaan kirpaisevia.
Olen löytänyt pari oikein maukasta suosikkia edullisempien brändien fetajuustoista, ja tässä vinkkini:
Milbona Feta (Lidl) sekä Rainbow Feta (S-Ryhmän kaupat). Kummatkin maksavat 2,09€ / 200 g eli kilohinta on 11€, tosin hinnoissa on kauppa- ja paikkakuntakohtaisia eroja.
Näiden lisäksi Pirkan feta kuuluu halvimpiin Suomessa myytäviin fetoihin, mutta se ei mun maun mukaan yllä Milbonan ja Rainbow'n tasolle. Edes Pirkka Parhaat -versio.
Rainbow'n fetaa on monta eri laatua normaalista laktoosittomaan ja luomuun. Normaali-laatu (kuvassa) on halvinta, mutta maultaan parasta on luomu. Rainbow'n luomu-feta voitti myös mun feta-juuston sokkomaistelutestin neljä vuotta sitten. :) Rainbow'n luomu-fetaa saa halvimmillaan hintaan 2,69€ / 150 g.
Tälläkin viikolla olen syönyt feta-salaattia jo neljä kertaa... ❤️ Feta on mulle vähän niinkuin kananmuna-aamiainen: siihen ei vain voi kyllästyä. 😋
Milbonan ja Rainbow'n suosikki-fetoissani on eroja ja käytän niitä vähän eri tarkoituksiin. Kuva havainnollistaa koostumuseroa: Milbonan feta on pehmeämpää ja murenevaa, Rainbow'n feta on kovempaa ja tiivimpää eikä murene.
Milbonan maku on myös pehmeämpi. Milbonan feta sopiikin parhaiten salaatteihin, jossa sen murenevuus pääsee oikeuksiinsa. ("Kumiset" kuutiofetat ovat mun kauhistus.... tosin valtaosa niistä ei ole oikeaa fetaa lainkaan vaan 'salaattijuustoa'.)
Rainbow'n fetaa käytän paljon lämpimissä ruoissa, joissa koostumuksella ei ole niin väliä, koska juusto sulaa. Tykkään ripotella fetaa vähän vaikka minne, sen maku sopii niin moneen kasvis- ja kalaruokaan. Feta kelpaa yksinäänkin proteiinin lähteeksi, ja yksinkertaisin lämmin fetaruoka syntyy wokkaamalla porkkanaa, parsakaalia ja kukkakaalia ja heittämällä pannuun sekaan fetaa. Annoksen aateloivat murskatut saksanpähkinät.
Jos saisin valita yhden fetan, se olisi varmaankin Milbona, mutta teen ruokaostokset useimmin S-Ryhmän kaupoissa jolloin ostoskoriin päätyy Rainbow'n feta. Milbonan fetan ilmoitti suosikikseen myös tuttavapiiriini kuuluva suomalainen kreikkalaista ruokaa rakastava ammattikokki. :)
Mikä on oikeaa fetaa? Miten se eroaa salaattijuustosta?
'Feta' on suojattu nimitys, jota saa käyttää vain Kreikassa perinteisin menetelmin valmistetusta feta-juustosta. Aito feta valmistetaan vuohenmaidosta tai yhdistelmästä vuohen- ja lampaanmaitoa. Salaattijuuston nimellä myytävä fetan tyyppinen juusto valmistetaan lehmänmaidosta ja on koostumukseltaan kiinteämpää ja kumisempaa kuin aito feta. Se aniharvoin murenee, eikä välttämättä edes sula kunnolla lämmössä. Ilmiö, jota olen välillä ihmetellyt... Tulee fiilis jostain hyvin keinotekoisesta juustovalmisteesta, vaikkei salaattijuusto välttämättä ole sitä.
Myös Kreikassa myydään "feikkifetaa" ja siellä se tunnetaan nimellä 'white cheese'. Joskus joissain turistiravintoloissa törmää white cheese -juustoon, jota ravintola käyttää säästääkseen kustannuksissa oletuksella, etteivät turistit nyt niin huomaa eroa oikeaan fetaan.... (🙄)
(Kerroinkos mä superhalpuutetusta salaatistani Kos'illa... rannalla sijaitseva turisteille suuntautunut ravintola oli käyttänyt kaikki keinot "halpuuttaa" salaattinsa; tilasin horiatikin, ja sain eteeni virityksen, jossa oli puolet vihreää salaattia, vain pari hassua tomaattiviipaletta ja kaiken lisäksi fetan sijaan white cheese -juustoa. Tällaisiin törmää, kun yritetään säästää, eikä asiakkaana ole kreikkalainen, joka ei kuunaan hyväksyisi tällaista esitystä horiatikina.)
En minäkään aina kotona valmista puhdasoppista kreikkalaista horiatikia, vaan tuunaan salaatin välillä mm. porkkanalla ja erityisen mieluusti rouhituilla manteleilla. 😋 Kyllä sinne frisee'kin usein sujahtaa seuraksi. Porkkana sopii makeudessaan hyvin happaman fetan kaveriksi. :)
Liitto, joka toteutuu aivan eeppisen hyvin marokkolaisessa porkkanasalaatissa. 🤤 🥕 Sielläkin muuten manteleita....
(Ja mikä sitten on puhdasoppinen kreikkalainen salaatti? Lue tämä postaukseni ja ota opit haltuun!)
Paluu töihin, ja paluu mieleisten kosmetiikkahommien pariin :)
Mun pääsarjalla Laveralla tapahtuu taas vaikka mitä, ja osa teistä on jo ehkä bongannutkin mun IG-tililtä uutisen Hydro Sensation -sarjan uudistuksesta. Tarkkasilmäiset ovat saattaneet myös nähdä Laveran uusia huulimeikkejä sekä maskaran ainakin Jolien verkkokaupassa. Kuten aina, kivijalkamyymälöihin uudet tuotteet rantautuvat paljon hitaammin kuin verkkoon, joten kivijalassa voit odottaa näkeväsi näitä vuoden lopulla.
Uusista meikeistä kirjoittelen myöhemmin, tänään otetaan katsaus Hydro Refresh'iin. :) Disclaimer: teen töitä Laveran maahantuojalle.
Lavera on tehnyt päivityksen huippusuosittuun, kosteuttavaan Hydro Sensation -linjaansa ja uudistuksen myötä sarja kantaa nyt paremmin tuotteiden raikkautta kuvaavaa nimeä Hydro Refresh. Sarja on myös saanut uuden jäsenen: silmänympärys-roll-on.
Uudet Hydro Refresh -tuotteet tulevat korvaamaan Sensationit sitä mukaa, kun vanhat loppuvat varastosta.
Mikäli kuulut Hydro Sensation -linjan faneihin, älä huolestu: koostumukset pysyvät lähestulkoon samoina. Tuotteiden koostumuksia on paranneltu vain aivan hienoisesti, eikä eroa vanhaan juuri huomaa.
KOSTEUTTAVA KASVOSUIHKE
Esimerkiksi rakastettu ja allekirjoittaneenkin suuri suosikki Hydro Sensation, eli nyt siis Refresh-kasvovesi, on ihan saman tuntuinen kuin ennenkin; yhtä liukas ja yhtä kosteuttava. Ainesosissakaan ei ole muutosta, muutama ainesosa vain on vaihtanut paikkaa ja nyt mukana on sekä luomu- että tavallista glyserolia (vanhassa oli vain tavallista glyserolia).
Hydro Refresh -kasvoveden kosteuttavan tiimin muodostavat glyserolin ohella hyaluronihappo, levä, kurkku-uute, viinirypäleuute sekä ksylitoli. Tämä on suosikkini numero yksi edullisemmista kosteuttavista kasvovesistä. 🙏🏻 Koostumus on häkellyttävän kosteuttava, erityisesti ottaen huomioon, että mukana on myös alkoholia. Tämä kasvovesi on myös yksi eniten seuraajiltani kiitosta saaneista tuotteista joista olen vinkannut - en todellakaan ole yksin ihastuksen kanssa!
Uudistunut versio on myynnissä ainakin Joliessa ja ilmestyy pikku hiljaa muihinkin verkkokauppoihin ja vuoden loppuun mennessä kivijalkoihin.
ALKOHOLI?
Koska Laveran käyttämä alkoholi kerää vuodesta toiseen kysymyksiä uusilta asiakkailta, avataan asiaa jälleen kerran. :)
Lavera käyttää alkoholia (alcohol. denat.) pieninä pitoisuuksina (alle 10%) parantamaan tuotteiden säilyvyyttä, parantamaan niiden levittyvyyttä ja imeytymistä sekä osana tiettyjä kasviuutteita. Alkoholi on erinomainen säilövä aine ja itse asiassa paljon paremmin siedetty, kuin monet muut säilöntäaineet. Ne pitoisuudet, joilla Lavera käyttää alkoholia, eivät kuivata ihoa.
Vaikka alkoholi näkyisi incin kärjessä, mikä ymmärrettävästi voi näyttää paljolta, sitä voi todellisuudessa olla vaikka vain 6%. Kasvovesissä vesi itsessään muodostaa yli 90% tuotteen koostumuksesta, ja uutteita on kutakin tyypillisesti <1-2%. Kasvovoiteissa puolestaan vettä on yleensä 70-90%, erilaisia rasvoja 20-30%. Voiteessakin alkoholi voi tulla heti veden jälkeen, vaikka sitä olisi pieni pitoisuus.
Karvalakkiesimerkki voiteesta: vesi 70%, alkoholi 5%, jojobaöljy 5%, manteliöljy 5%, sheavoi 5%, auringonkukkaöljy 5%, emulgaattori 5%. Alkoholi voi siis esimerkissämme olla ennen öljyjä, koska kutakin yksittäistä ainesosaa on sama määrä, mutta öljyt ja emulgaattori yhteensä tekevät rasvojen osuudesta viisinkertaisen alkoholiin nähden. Alkoholia on lopulta paljon vähemmän kuin rasvoja ja tuotteen kokonaisuudessa pieni määrä.
KASVOVOIDE
Ihastuttavan raikas ja virkistävän tuntuinen Hydro Refresh -voide oli ilmestyessään luonnonkosmetiikan ensimmäinen geelivoide - tai ainakin ensimmäinen, johon minä olen törmännyt. Geelin ja voiteen yhdistäminen ei ole ollut luonnonkosmetiikassa yhtä helpoa kuin synteettisen kosmetiikan puolella, ja vaati onnistuakseen uudenlaisia emulgaattoreita ja apuaineita. Näiden kehittyessä luonnonkosmetiikkakin alkaa rikastua yhä jännittävämmillä koostumuksilla. :)
Hydro Refresh -voide sopii normaalille ja kosteusköyhälle iholle ja kaiken ikäisille. Uudistunut versio tulee myyntiin myöhemmin syksyllä.
SEERUMI
Laveran pakkausuudistuksessa kaikki sarjan seerumit tullaan pakkaamaan kierrätettäviin lasipulloihin muovin sijaan, ja nyt on Hydro Refreshin vuoro. Uusi turkoosi pullo on todella fresh ja paljon kivemman näköinen kuin aiempi valkoinen muovinen, ainakin jos multa kysytään! 😍
Nyt kaikilla Laveran seerumeilla My Agea lukuunottamatta on oma tunnistettava ja herkullinen värinsä: juonteita silottava Firming-seerumi on pakattu vaaleanviolettiin pulloon ja C-vitamiinia sisältävä heleyttävä Glow By Nature -seerumi oranssiin. Veikkaan My Age -seerumin tulevan vaaleanpunaiseen pulloon..!
Hydro Refresh on kaikille ihotyypeille ja kaiken ikäisille sopiva intensiivisesti kosteuttava seerumi. Uudistettu versio tulee myyntiin myöhemmin syksyllä.
SILMÄNYMPÄRYS-ROLL-ON
Hydro Refresh Silmänympärys-roll-on tuo Laveran valikoimaan viimein myös nestemäisen silmänympärysvoiteen.
Roll-on viilentää ja virkistää silmänympärysihoa, samalla kosteuttaen ja vähentäen turvotusta. Tuote on hajusteeton. Kuivalle iholle roll-onin koostumus on liian kevyt sellaisenaan, mutta sitä voi käyttää halutessaan seerumina voidemaisen silmänympärystuotteen alla.
Ainesosiin lukeutuu linjan signature-ainesosien lisäksi myös aloe vera ja sitruunauute.
MISELLIVESI
Viimeisenä suosittu, isoon 400 ml pulloon pakattu Hydro Refresh -misellivesi. Tiedossani on, että kasvosuihkeen ohella Hydro-sarjan misellivesi on joissain kivijalkamyymälöissä loppunut jo kesän alussa, ja uusi versio saapuu vasta syksyn aikana. Jos olet kaipaillut tätä tuotetta, sen saa tällä hetkellä verkosta. :)
(Niin paljon kuin itsekin tykkään shoppailla myös kivijalassa, niin pakko se on myöntää, että ihan yhtä ketteriä ne eivät ole uutuuksien suhteen kuin verkko....)
Mitäs tykkäätte uudistuksesta? :)
Toukokuun Kreikan reissuni viimeinen saarikohde oli pieni ja viehättävä Lipsi.
Olen käynyt Lipsillä kerran aiemmin päiväretkellä Patmoksen saarelta käsin, ja päivä kuuluu Kreikan matkojeni omalaatuisimpiin. Yksin reissatessa tulee välillä päädyttyä juttusille kaikenlaisten erikoisten tyyppien kanssa, ja spontaanille Lipsi-retkelle päädyin eksentrisen, Puolasta Kreikkaan muuttaneen ”poppamiehen” kanssa. Jutun päivästä voi lukea täältä.
Tuon lyhyen päiväretken aikana ehdin todeta Lipsin oikein mukavaksi ja kuvaukselliseksi paikaksi, ja toukokuun reissulla pääsin jatkamaan tuttavuutta saaren kanssa.
Lipsi on yhden kylän ja 800 asukkaan saari Dodekanesian saariryhmässä lähellä Patmosta. Toinen läheinen suurempi saari on Leros.
Lipsi on turistillisesti kutakuinkin tuntematon, ja useimmat ulkomaiset vierailijat ovat joko purjehtijoita, päiväretkeläisiä Patmokselta tai Kreikan saarihyppelijöitä, jotka ovat jo kolunneet läpi alueen tunnetummat saaret.
Kielikuriositeetti: Lipsin kreikankielisessä nimessä on kaksi erikoista kreikan i-kirjainta. Kreikan kielessä on monta eri i-kirjainta, ja kaksi niistä muodostuu kahden kirjaimen yhdistelmänä: 'oi' ja 'ei'. Lipsi on kreikaksi Leipsoi.
Ollakseen niin pieni, Lipsin ainoa, samanniminen kylä antaa itsestään paljon suuremman ja jopa aavistuksen mahtipontisen vaikutelman - ainakin kauempaa.
Viehättävä kalastajasatama sekä vaikuttava Agios Ioannis -kirkko komeine siluetteineen tekee Lipsin kylästä paikan, joka oikein kutsuu laivasta astuvaa vierailijaa pujahtamaan kujilleen.
Suuresta betonimassastaan huolimatta Lipsin satama on mielestäni yksi Dodekanesian tunnelmallisimpia. Satamassa on jotain hyvin erityistä, ja se toimii saarelaisten olohuoneena. Erityisesti alue hotelli Calypson ja satamaviranomaisen toimiston välillä on paikka, jossa Lipsillä näkee eniten elämää. Kalastajaveneiden yli avautuva näköala Agios Ioannis -kirkolle on Lipsin tunnusomaisin.
Maisema hotelli Calypson huoneesta
Tällä maisemalla minäkin halusin majoittua, ja varasin majapaikan nimenomaan näköalan mukaan. Eräs kivenheiton päässä satamasta sijaitseva yksityinen vuokrahuone vaikutti paikkana paljon mukavammalta, mutta varasin lopulta Hotelli Calypson, koska sen huoneista on saaren parhaat näkymät. Hotelli Calypso vaikuttaa muutenkin olevan yksi saaren elämän keskuksia - hotellilla on myös suosittu ravintola sekä oma minimarket. Terassilla tapaa aina lipsiläisiä istuskelemassa.
Samaan hengenvetoon totean, että yksi tai kaksi päivää riittää Lipsillä, ellei sitten halua vain nauttia verkkaisesta tunnelmasta. Tai olla löytymättä.
Kreikkalainen ystäväni Marianna sanoi, että Lipsi on saari, ”jonne menisin, jos haluaisin, ettei minua löydetä”. Marianna kertoi, että yksi Kreikan tunnetuimmista murhaajista ja terroristijärjestön johtajista eli Lipsillä kaikessa rauhassa vuosikaudet ilman että kukaan tajusi kuka hän on, kunnes joku vihdoin tunnisti hänet ja antoi ilmi. Lipsi on paikka, josta kenellekään ei tullut mieleen etsiä murhaajaa…
Rannoista: Lipsin kylässä tai aivan sen läheisyydessä ei ole uimarantaa, mutta saaren pohjoispuolella on komeita rantoja. Korjaus. 🙂 Lipsiin perehtyneempi seuraajani Merja kertoo, että Lipsin kylässä on uimaranta, se vain ei näy kylään. Google Mapsista ranta löytyy nimellä Lientou Beach. Lientou'n rannalle pääsee kun suuntaa laivasatamasta vasemmalle, ei keskustaan päin, joka on oikealle.
Lipsi Town on minusta hurmaava paikka. Se on lopulta pienempi kuin vaikuttava julkisivu antaa ymmärtää, ja kylän tärkeimmät paikat näkee 20 minuutissa. On eri asia, haluaako jäädä hitaasti kuljeksimaan kylän kujille pidemmäksi aikaa - ja kuvaamaan, kun minusta on kyse – ja totta kai haluan! Nautinnollista kylävaeltelua arvostava saa täällä kulumaan paljon pidemmänkin tovin.
Se, mikä turistille avautyy kylänä, ja sijaitsee sataman vieressä kohoavalla pienellä kukkulalla, on lopulta Lipsin ”Old Town”. Kylä rullaa rennosti sisämaahan päin levittäytyen kohti korkeampia kukkuloita, ja suurin osa kylän asukkaista asuu täällä. Vanhan kaupungin alueella sekä satamassa sijaitsee kuitenkin kaikki turistille olennainen.
Agios Ioanniksen kirkko sekä aivan sen takana oleva pieni aukio ovat Lipsin vanhankaupungin sydän. Kaikki vanhankaupungin pienet kujat johtavat jonkin mutkan kautta lopulta kirkolle, joten täältä on hyvä aloittaa tutustuminen kylään.
Lipsin pää "ostos"katu
Kirkon vierestä laskeutuu Lipsin satamaan suloinen kävelykatu, jonka varrella olevien talojen asukkaat ovat selvästi tarkoituksella asetelleet kukkaruukkuja kuvauksellisesti strategisiin paikkoihin.
Tämän kadun varrella on myös pieniä putiikkeja, joissa myydään koruja ja paikallisia käsitöitä. Vierailuni aikaan toukokuussa ne eivät vielä olleet auki.
Kirkon toisella puolella on niinikään tarkoituksellisesti kukkaruukuin koristeltu asuintalo. Minusta kreikkalaisten käsitys esteettisestä kauneudesta ja arvostus sitä kohtaan on aivan ihanaa. ❤️ Hyvin usein Kreikassa kohtaa yksityisten ihmisten pihoja, terasseja, ikkunoita tai portaikkoja, jotka on laitettu kauniiksi myös ohikulkijoiden iloksi – ja koko kylän yhteisen viihtyisyyden nimissä. Fournin kylä oli malliesimerkki tällaisesta paikasta.
Lipsin vanhankaupungin ihastuttava miniaukio
Lipsin vanhankaupungin viehättävä keskusaukio toimii harmillisesti myös osittain parkkipaikkana. Autot verottavat tunnelmaa, mutta jos istuu aukion toisella laidalla sijaitsevaan tavernaan, jonka siniset tuolit ja ruutupöytäliinaiset pöydät levittäytyvät ison limoviikunapuun alla, voi melkein unohtaa idyllin keskelle parkkeeratut ajoneuvot.
Ylläoleva kuva on muuten yksi suosikkejani Lipsiltä. Ihana värien sekamelska; yhdistetään ruosteista oranssia ja syaanin sinistä, miksi ei! 😄, joka silti onnistuu muodostaman kauniin, tunnusomaisesti kreikkalaisen harmonian.
Minä en kuitenkaan päätynyt Old Townin aukion tavernaan, vaan löysin itseni sivukujalta ravintolasta, joka oli todellinen löytö. Tässä vaiheessa reissua ja neljättä viikkoa tavernaruokia nautiskeltuani tervehdin ilolla modernimpaa otetta kreikkalaiseen keittiöön, ja sitä tarjoilee Lipsillä Manolis Tastes. Lipsin kokoisessa paikassa ei välttämättä odottaisi löytävänsä tämän tasoista ravintolaa, mutta toisaalta – Kreikan saarilta voi löytää mitä tahansa!
Manolis Tastes tarjoaa Välimeren makuja ja kreikkalaisia tavernaklassikoita modernilla twistillä sekä kansainvälisiä annoksia risotosta erilaisiin pastoihin ja pitaleipiin. Ruoka tarjoillaan rennossa mutta tavernaa hienostuneemmassa miljöössä kauniisti lautasille aseteltuna.
Tilasin tonnikala-carpaccion ja grillattuja kasviksia. Lasiin kaadettiin paikallisen viinitilan erinomaista viiniä - pikkuinen Lipsi on myös viinikohde, ja täällä on jopa viitoitettu wine road. Sympaattista.
Ravintola toimii kauniissa 1800-luvun suojellussa rakennuksessa, joka on yksi harvoista Lipsillä säilyneistä uusklassisista taloista.
Kävin omistajan ja kokki-Manoliksen kanssa keskustelua ruoka-aineiden laadusta, ja Manolis kertoi maksaneena tänä vuonna ennätyshinnan oliiviöljystä. Hän sanoo käyttävänsä ravintolassaan vain kreetalaista oliiviöljyä, koska se on parasta, ja hän maksaa siitä sen hinnan mikä on maksettava, vaikka kirpaisee. Maku on tärkein, hän sanoo, ja voin vain nyökytellä. Kreetalaisen oliiviöljyn korkean laadun ja hienostuneen makuprofiilin ovat tajunneet monet muutkin Kreikan ulkopuolella, ja kasvanut kysyntä on nostanut hintoja.
(Vinkkaanpa muuten omasta kreetalaisesta suosikkiöljystäni, Terra Cretasta, jota saa myös Suomesta.)
Lounaan jälkeen jatkoin Lipsi Townin kävelyä ristiin rastiin. Kävelin kaupungin taaimmaiselle laidalle, ylös kaupungintalolle ja koululle, kiersin koko sataman sekä nousin kylän korkeimmalle kukkulalle.
Näin mun päivät Kreikassa pääsääntöisesti kuluvat: kävelen ja kävelen. Mitä tutummaksi jokin kylä kävelyjen myötä tulee, sitä tyytyväisempi olen. ❤️ Siksi pienet kylät ovat suosikkejani. Tulen onnelliseksi, kun kylästä tulee ikäänkuin kaveri ja koen todella olleeni siellä, en vain nähneeni sen.
Vannoin Manolikselle palaavani hänen ravintolaansa vielä illalliselle, ruoka oli todellakin niin hyvää, mutta toisin kävi.
Maisema huoneeni parvekkeelta oli niin lumoava (alla), että huomasin mieluusti jääväni viipymään ja mietiskelemään tuohon maisemaan, pehmeän lämpimään iltaan.
Suoraan parvekkeen alla avautui näkymä kahteen satamakadun suosittuun tavernaan, ja niiden täynnä olevat, kadulle levittäytyvät pöydät asiakkaineen tarjosivat miellyttävää seurattavaa. Lopulta tajusin joskus kymmenen aikoihin, että en tosiaan ollut syönyt mitään lounaan jälkeen, ja päätin liittyä alla istuvien ruokailijoiden seuraan.
Lipsi by night.
Kun istuin tavernan - tai itse asiassa ouzerian pöytään, kello oli jo varmaan lähempänä puolta yhtätoista, mutta yhä terassin pöydissä istui ihmisiä ja hämärän illan täytti leppoisa kreikankielinen puheensorina. Ei turisteja. Vain paikallisia. Jäntevä, nuori naistarjoilija kulki uupumatta keittiön ja pöytien väliä, aina vain kannettiin uusia annoksia pöytään; rapuja, saganakia, sardiineja... Asiakkaiden ja tarjoilijan välisistä eleistä ja ilmeistä näin, että kaikki olivat tuttuja keskenään.
Kuvittelin mielessäni, mistä lipsiläiset tuona tavallisena toukokuisena tiistai-iltana mahtoivat puhua.
Manoliksen modernit kokkailut jäivät seuraavaan kertaan, ja söin tyytyväisenä myöhäisillalliseksi periklassisen horta-annoksen sekä grillattuja katkarapuja.
Seuraavana aamuna lähdin Rhodokselle, josta lentäisin kotiin seuraavana päivänä.
Lipsin satamassa kohtasin maailman söpöimmän "My Little Pony" -kalastajaveneen, jota olin ihastellut jo saapuessani saarelle. Pysähdyin jälleen ottamaan kuvan. Voiko olla suloisemman väristä venettä!
Ilokseni veneen omistajakin oli tällä kertaa paikalla. Vaihdoin hänen kanssaan muutaman sanan. Hän kertoi valinneensa tarkoituksella juuri nämä pastelliset värit veneeseensä, ja että vene on ollut hänellä melkein 10 vuotta. Hän maalaa sen joka vuosi saman väriseksi.
"Käytkö kalassa?" kysyin mieheltä. "Njaah, nojoo, käyn joo, mutta en minä mikään kalastaja ole", mies sanoi, ikäänkuin sitä pitäisi jotenkin pahoitella. "Käyn välillä nappaamassa vähän rapua".
"Vene on enemmänkin minua ja merta varten, en minä kalastuksen takia sitä hankkinut. Tykkään mennä merelle ja vain olla siellä. Tiedäthän, omaa aikaa."
"Sehän kuulostaa hienolta", sanoin.
Ei millään lailla huonompi syy, kuin kalastus.
Ja näine eväine lähdin Lipsiltä.
💜🩷💛
