Tässä kuussa tulee kuluneeksi 12 vuotta ruokavaliomuutoksestani. Lyhyeksi interventioksi ajateltu ja hiilihydraattien kohtuukäytön omaksumiseen tähtäävä kokeilu jäi elämäntavaksi.
Ravintoaineryhmien mustavalkoinen kategorisointi hyviin ja huonoihin ei ole millään tavoin järkevää, mutta toisille meistä syntyy niin epäterve suhde tiettyihin ruokiin, että dramaattinen "väliintulo" voi olla ainoa keino muuttaa tilanne. Minulle epäterveen suhteen kohde olivat hiilihydraatit, ja aivan erityisesti nopeat ja kaikkein epäravinteikkaimmat hiilihydraatit pastan, pullan, murojen ja valkoisen riisin muodossa.
Olin jo lapsena nirso, mutta toisaalta kasvoin perheessä, jossa ei juuri vaalittu monipuolista ruokavaliota ja totuin yksipuoliseen ruokaan. En esimerkiksi koskaan maistanut riistaa tai ylipäänsä monipuolisesti eri liharuokia. Kalaa en muista meillä syödyn koskaan, ja salaatit olivat tuntematon asia. Lapsuudesta minulle ovat jääneet mieleen mm. kotletit sekä lauantaisin saunan jälkeen syöty uunimakkara emmentalilla ja ketsupilla.
Koulussa ruokamaailmani hieman laajeni kun tarjolla oli monipuolisempaa ruokaa, mutta olin yhä hyvin nirso ja suhtauduin uusiin ruokiin epäluuloisesti. Saatoin syödä lounaaksi pelkkiä voileipiä, jos ruoka näytti tai tuoksui kummalliselta. Lempiruokiani koulussa olivat pinaattiletut, makaronilaatikko ja uunipuuro marjakiisselillä. Kalamureke oli ainoa kalaruoka, josta tykkäsin.
Erinäisistä syistä johtuen meillä ei kotona enää ollut lainkaan säännöllisiä, yhteisiä ruokailuja muutoin kuin jouluisin (mistä johtuen jouluruoka on minulle yhä pyhä asia), ja teini-ikäisenä ruokin itseni ranskalaisilla perunoilla, makaronilla ja leivällä. Proteiini loisti poissaolollaan, ja ateria saattoi olla ranskalaiset perunat ketsupilla tai spagetti oliivikastikkeella - joka kaadettiin purkista suoraan kylmänä pastan päälle. Kasviksia en syönyt, ja leivän päälläkin oli pelkästään margariinia.
Aikuisena työssäkäyvänä pastan merkitys yhä vain korostui, ja tyypillinen lounaani oli pussillinen nuudeleita. Viikonloppuisin lounas saattoi olla suklaamannapuuro. Tässä vaiheessa nyrjähtänyt suhteeni ruokaan oli jo tiedostettu, ja ruokavaliotani olivat yrittäneet korjata niin ravitsemusterapeutti kuin kuntosalini personal trainer. Ammattilaisten vinkeistä olin opetellut lisäämään ruokaani edes vähän proteiinia, ja nuudeleiden sekaan saatoin sekoittaa valkoisia papuja ja iltaisin närpin rahkaa.
Oppi proteiinin tärkeydestä ei kuitenkaan integroitunut luonnolliseksi osaksi ruokailuani ja voileivät, uunipatongit ja iänikuinen pasta voittivat aina monipuolisesti koostetun lautasmallin. En ollut pätkääkään kiinnostunut terveellisestä ruoasta. Leipä ja leivonnaiset olivat sitä paitsi vain NIIN herkullisia, että en voinut enkä halunnut vastustaa niitä. Tunsin tästä välillä syyllisyyttä, mutta koska en esimerkiksi lihonut, en kokenut motivaatiota muutokseen. Vähät välitin siitä, että vatsa oli usein kipeä ja turvonnut ja kärsin kroonisista ilmavaivoista. Hulluin esimerkki lounaastani oli valikoima erilaisia leipiä kuten ruis- ja myslileipää ja jälkiruoaksi rahkapullaa.
Jossain vaiheessa tajusin viimein, että kyse oli riippuvuudesta ja että tein oikeasti keholleni hallaa syömällä niin yksipuolista ja ravinneköyhää ruokaa.
Tuli vuosi 2011. Karppaus nousi trendiksi ja inspiroiduin vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta lukemistani kokemuksista. Oivalsin, että ruokavalio ei ollut pelkästään laihduttajille, vaan siitä saattoi yleisesti saada apua sokeriaddiktioon ja ylikorostuneeseen hiilariherkutteluun.
Tein täysmuutoksen ja lopetin kerralla kaikkien hiilariruokien syömisen. Sitä ennen olin huolellisesti miettinyt vaihtoehdot tavanomaisille puuro-, pasta- ja leipäaterioilleni ja jääkaapin ovessa oli viikon vhh-ruokalista valmiina. Kaikki kaapit oli tyhjennetty hiilariruoista ja tilalla oli vain uuden ruokavalion ruokaa.
Vaikka muutos oli dramaattinen, olin niin hyvin valmistautunut, että muutos oli vieroitusoireista huolimatta lopulta hämmentävän helppo. Leipäheikotusta varten olin valmistanut mantelileipää, ettei vain tulisi leivän takia ratkettua. Vaikka mantelileipä ei makukokemuksena muistuta lainkaan viljaleipää, sillä saa simuloitua leivän syömisen kaltaisen tapahtuman, mikä riitti rauhoittamaan hetket kun tuli ylivoimainen "pakko saada leipää" -olo.
Mitä pidempään kokeilu jatkui, sitä paremmin voin. Makuaistini vapautuessa sokerin ylivallasta aloin maistaa eri ruokien hienovaraisia nyansseja ja ennen tylsinä pitämäni ruoat suorastaan pursuivat makua. Ruoka maistui ihan erilaiselta enkä ikinä unohda hetkeä, kun tajusin maidon maistuvan luonnostaan makealta kiitos laktoosin. Puhumattakaan siitä, että jopa parsakaalissa maistui makeita vivahteita..!
Uusi makumaailma innosti ja kannusti minua ja suorastaan lumosi minut. Ruoasta tuli minulle ilon lähde.
Pian oli selvää, että en enää halunnut palata entisten lempiruokieni pariin. Aluksi olin kaavaillut palauttavani leivät ja pastat hitaasti ruokavalioon siten, että söisin niitä nyt fiksusti ja kohtuudella - mutta tajusin, että en halunnut.
Fast-forward vuoteen 2023. Ruokavaliomuutoksesta on 12 vuotta, ja aikaan on mahtunut niin vuosikausien ketoosia kuin rennompaakin vhh-lähestymistapaa. Hiilarien taso on vaihdellut, mutta pastat, vehnäiset, karkit ja muut lisättyä sokeria sisältävät ruoat eivät koskaan palanneet lautaselleni.
Tällä hetkellä ruokavalioni on jossain määrin ikään kuin kultivoitunut versio siitä hiilihydraattien kohtuukäytöstä, johon 12 vuotta sitten interventiollani tähtäsin.
Nykyään syön viljaa säännöllisesti, mutta vain kauran muodossa. Vehnä- ja sokeriruokiakin maistan satunnaisesti, kun tilanne on erityinen, esimerkiksi fine dining -ravintolan maistelumenussa. (Tällainen tilanne oli viime lauantaina Helsingissä, ja tästä on tulossa juttua blogiin. ☺️)
Lautasmalliini hiilarilisuke ei edelleenkään kuulu, vaan syön aterialla kasviksia ja proteiinin lähteen. En kaipaa hiilarilisuketta, eikä sille tunnu olevan tilaa. Kaurapuuro toimii silloin tällöin vaihtoehtona vakiintuneelle kananmuna-aamiaiselleni ja kauraleipä lohi- tai juustopäällysteillä puolestaan tekee usein seuraa salaatille iltapalalla.
Tietyt hiilihydraattiruoat kuten jotkin leivät ja leivonnaiset koen yhä puoleensavetävinä ja voin hyvin muistaa, millaisia tuntemuksia niitä kohtaan koin. Mutta mielenkiintoisesti - kaikkein suurin addiktioni kohde eli pasta on täysin, siis täysin kadonnut rekisteristäni. En pysty käsittämään, mikä siinä oli niin herkullista. En saa millään tavoin kiinni siitä maku"elämyksestä", joka pastaan oletettavasti linkittyi.
PERUNA - en syö perunaa arjessa, mutta jos ravintola-annokseen kuuluu paistettuja perunoita, saatan syödä niitä. Paistettu peruna on hyvää. Kuten myös uudet perunat voin kera, myönnettävästi! :)
RIISI - en syö lainkaan eikä herätä mitään tunteita. Poislukien riisipiirakoissa... ☺️
PASTA - en syö lainkaan enkä osaa palata tunteeseen, jolloin pasta on joskus maistunut hyvältä. Ei houkuta millään tavalla.
KARKKI - en syö lainkaan. Poislukien oikein tumma suklaa pari kertaa vuodessa (yli 70%).
LEIVONNAISET - en syö kotioloissa, mutta pari kertaa vuodessa tulee maistettua miesystäväni tekemää mustikkapiirakkaa. Se on aika hyvää, koska ei ole kovin makeaa. Mustikkapiirakkaa tekee joskus rehellisesti mieli! Erityistilanteissa saatan kohteliaisuudesta syödä tarjotun pullan. Kuten tänä kesänä, kun 93-vuotias sukulaisrouva tarjosi ylpeydellä leipomaansa pullaa.
LEIVÄT - syön kauraleipää tai -näkkäriä viikottain. Muita leipiä saatan maistaa ravintolaolosuhteissa eli muutamia kertoja vuodessa. Leivän rooli ateriankorvikkeena on täysin poistunut systeemistäni.
Karjalanpiirakka on niitä harvoja hiilariruokia, joiden hyvä maku ei ole unohtunut. Tiukempinakin vhh-vuosina saatoin kerran vuodessa nauttia seremoniallisesti aidon, huolella valmistetun karjalanpiirakan - tietysti tuhdilla munavoilla..!
Puhtaasti oman olon kannalta ketoosi-taso oli minulle toimivin. Verensokerini heittelee voimakkaasti ja kuulun niihin, joille näläntuntemukset tulevat nopeasti ja jos ruokaa joutuu odottamaan pitkään, sitä seuraa aina heikotus ja päänsärky. Olen oikein klassinen "nälkäkiukku"-tyyppi. Ketoosissa tämä ilmiö poistuu kokonaan ja aina on tasainen ja hyvä olo.
Ylipäänsä vireys- ja energiataso ketoosissa oli omaa luokkaansa, enkä ole koskaan ollut yhtä energinen. Oli ihanaa, kun nälän tuntemukset eivät ohjanneet päivärytmiä ja tekemisiä.
Vaikka edelleen syön vähän hiilareita verrattuna virallis-terveellisiin ruokavaliosuosituksiin, verensokerini heittelee helposti ja olo sen mukaisesti. Tämän vuoksi kaipaan ketoosia. Samalla tunnistan kuitenkin, että en halua luopua ruoista kuten juurekset, hedelmät ja jogurtti. Siksi keto-karppaus ei enää ole mun tapa syödä.
Tämän kesän antipigmentti-seerumi on nyt käytetty loppuun. Novexpertin pigmenttiläiskiä ehkäisevä ja vaalentava Polyphenols-seerumi (esittely täällä) kesti päivittäisessä käytössä 9 viikkoa ja kolme päivää, ja käytin sitä aamuin illoin.
Edelliskesän antipigmentti-seerumi, Nivean Luminous, kesti aamuin/illoin-käytössä noin viikon pidempään. Ei siis merkittävää eroa riittävyyden suhteen.
Kuten odotettua, tykkäsin Polyphenols-seerumista paljon enemmän kuin Niveasta, mitä tulee ainesosiin, ihotuntumaan ja kokonaiselämykseen. Novexpertin seerumi on ohutta fluidimaista maitoa, Nivean seerumi on emulsiovoidetta. Novexpert on tuntunut raikkaammalta ja kosteuttavalta, Nivea tuntui vain "muoviselta" ohuelta voiteelta.
Mutta - mitä pigmenttiläiskiin tulee, kumpikin on suoriutunut yhtä hyvin. Tai voi olla mahdollista, että Nivea suoriutui jopa paremmin. Tuloksia on tietysti mahdoton verrata kunnolla, sillä ihon UV-altistus vaihtelee joka kesä, ja tätäkin kesää on vielä jäljellä.
Tässä kuitenkin kuvia tämän hetken pigmenttiläiskätilanteesta. Erityisen tyytyväinen olen ylähuulen hyperpigmentaatioalueen kuntoon. Täysin läikätön se ei ole, mutta iholla ei ole rusehtavia länttejä tai "pigmenttiviiksiä".
Iho 6.7.2023.
Verrokki: iho 3.8.2021, jolloin aloin dokumentoida pigmenttiläiskiä. Kesällä 2021 en vielä käyttänyt antipigmenttiseerumia.
Totta kai kuvaushetken valaistusolosuhteetkin vaikuttavat, ja jo pelkkä valo vaikuttaa paljon siihen, miten selvästi pigmenttilaikut erottuvat. Mitä valoisampi kuva, sitä tasaisemmalta iho näyttää.
Otin vielä yhden kuvan alivalotettuna:
Iho 6.7.2023.
Läiskät poskipäillä erottuvat, mutta läiskät huulten ympärillä ovat yhä miedommat kuin verrokkikuvassa. Ja ylähuulen yllä voi erottaa jopa muuta ihoa vaaleamman alueen, koska lisään siihen aurinkovoidetta tunnin välein ulkona ollessa.
Viime vuoden elokuussa otetuissa Nivea-seerumin jälkikuvissa iho oli vielä tätäkin tasaisemman sävyinen, mutta kuten todettua, on mahdoton tehdä tasaväkistä vertailua, kun ihon UV-altistus on joka kesä erilainen. Vain se on selvää, että mun naama joka kesän lopulla on selvästi läikikäs, ja nyt kun olen kahtena kesänä käyttänyt anti dark spot -seerumia, iho on vähemmän läikikäs. :)
Nivea vs. Novexpert:
NIVEA LUMINOUS ANTI DARK-SPOT -SEERUMI
Synteettistä normikosmetiikkaa
Vaikuttava aine: Isobutylamido Thiazolyl Resorcinol eli Thiamidol
Koostumus: emulsio
Tuoksu: tyypillinen Nivea-maailman geneerinen markettikosmetiikan tuoksu
Hinta: noin 30€ jälleenmyyjästä riippuen / 30 ml
NOVEXPERT POLYPHENOLS -SEERUMI
Sertifioitua luonnonkosmetiikkaa
Vaikuttavat aineet: EGCG, merinarsissi, balaniittipuun siemenöljy
Koostumus: fluidimainen maito
Tuoksu: kevyesti omenainen
Hinta: 59,80€ / 30 ml
*
Seuraavaksi korkkaan Patykan Dark Spot Correcting -seerumin.
Luonnonkosmetiikassa ei toistaiseksi ole ollut tarjolla vedenkestäviä maskaroita, koska vedenkestävää koostumusta on hyvin vaikea valmistaa niillä raaka-aineilla, jotka ovat (sertifioidussa) luonnonkosmetiikassa sallittuja.
Tuntemistani brändeistä vain Avril on kertaalleen tehnyt yrityksen vedenkestävän maskaran formulointiin, ja mun ripsissä se myös toimi (arvostelu täällä), mutta jostain syystä Avril lopetti Waterproof Mascaransa valmistuksen joitain vuosia sitten.
Harvinaisten kerho: luonnolliset vedenkestävät
Viime talvena sain kuulla toisestakin luonnonkosmetiikan vedenkestävästä maskarasta: Ere Perezin Avocado Mascarasta.
Ere Perezin tuotteilla ei ole luonnonkosmetiikan sertifikaattia, mutta ne vastaavat sisällöltään hyvin pitkälle tai täysin sertifioinnin kriteereitä. Avocado Mascarassa tosin ennen oli pieni määrä silikonia (dimetikoni), mutta uusin versio on silikoniton, ja inci näyttää ainakin mun silmään täysin luonnonkosmetiikalta.
Pyysin Avocado-ripsarin testiin Jolielta. Ripsarilla on hintaa 32€ ja volyymi on 10 ml.
Avocado-ripsarin harja on muodoltaan klassinen kapea porkkana-malli, ja materiaali kuitua. Vaikka itse tykkään enemmän kumisista polymeeriharjoista, tällaiset porkkana-harjat toimivat mun (ahtaasti sijaitsevissa) silmissä usein hyvin, koska ovat siroja ja kapenevat kärkeä kohti.
Suoritus..? Nooh, sanotaan näin, että tällä saa ainakin harjata! 😄 Kun kokeilin tätä ekan kerran, luulin ensin, että maskara on kuivahtanut, koska sieltä ei tuntunut tulevan ripsiin yhtään mitään. Lähempi tarkastelu osoitti maskaramassan olevan kuitenkin ihan kunnossa, sitä vain tulee harjan mukana äärimmäisen vähän. Avocado Waterproof Mascara ei siis ole runsasmassainen, voidemainen maskara vaan massa on hyvin ohutta. Kun hylsyn tehokas "kauluri" vielä niistää liiat pois, on harjassa kerralla hyvin vaatimaton määrä annosteltavaa. 
Olen pari kertaa laskenut, kuinka monta yksittäistä vetoa teen Avocado Mascaralla, ja luku on aikamoinen. Kuvassa näkyvä tulos syntyi 94 vedolla (oikea silmä) ja 40 vedolla (vasen silmä). Tämä on eka kerros, eli en ole tässä antanut kerroksen kuivua vetojen välissä.
Mun oikean silmän ripsiin maskara tarttuu heikommin kuin vasempaan. Syy on ilmeisesti ripsien rakenteessa, ja siksi oikean silmän ripsiin tulee melkein aina vedettyä enemmän maskaraa. Kuvassa ero ei juuri näy, mutta vasemmassa silmässä ripset muodostavat tasaisemman ja hieman tiheämmän rivistön kuin oikeassa.
(Normaalisti käyttämälläni L'Orealin maskaralla saan muuten paksummat ripset seitsemällä vedolla.)
Annoin 94 + 40 vedon jälkeen ripsivärin kuivua vajaa kaksi minuuttia. Sitten seuraava kerros:
Kakkoskerroksen tulos näyttää tältä. Nyt maskara alkoi kerrostua ja ripsiin tuli hieman paksuutta. Mitään megaräpsyjä tällä maskaralla ei kuitenkaan saa, ja jos kerrostusta yhä jatkaa, ripset alkavat pikku hiljaa klimpittyä yhteen osioiksi. Onnistuin myös sotkemaan harjalla ja osuin sillä luomivakoon. Mulla on niin voimakas kulmaluu, että maskarasöhryt ovat yleisiä.
Tokalla kerroksella vetoja tuli 27 (oikea silmä) ja 41 (vasen).
Yhteensä tässä meikissä maskaraa on siis 121 vetoa + 81 vetoa.
Kestävyys?
Avocado Waterproof Mascara on pysynyt mun ripsissä oikein hyvin, ja se on testattu myös ulkona sadesäässä. Tällä viikolla siihen on ollut hyviä mahdollisuuksia :)
Rapisemis-ongelmaa minulla ei ole juuri minkään ripsarin kanssa, mutta luonnonkosmetiikan maskarat leviävät minulla tyypillisesti heti, kun joku vain mainitsee jotain kosteaa. Tai jos ulkona tuulee tai siristelen silmiäni kirkkaassa valossa ja silmät vettyvät. Tavallinen luonnonkosmetiikan maskara ei kestä mulla pienintäkään kosteutta, se leviää tai tahraa heti, kun yksikin vesipisara tai lumihiutale osuu ripseen. Mutta Avocado Mascara on kestänyt moitteettomasti! 💯
Laitoin ripsiin Avocado Mascaraa ja suihkutin naaman litimäräksi. Voin kertoa, että suihkutin todella monta kerrosta, ja pidin silmiä suihkuttaessa välillä myös auki. Homma taisi mennä jo koomiseksi, vähempikin olisi varmasti riittänyt. 😄
Räpsyttelin silmiä ja rutistelin niitä kiinni niin että ripset varmasti koskivat ihoon ihan kunnolla.
Ja....
Avocado Mascara kesti sotkematta! 🥳 Wow!
Alaluomella oli havaittavissa pari ihan pientä tahraa - mutta nekin olivat todennäköisesti lähtöisin eyelinerista (sekin vedenkestävä, mutta mureni vähän, kuten alempi kuva osoittaa).
Luomivärit sulivat, koska meikki oli pohjustettu luonnonkosmetiikan primerilla (Benecos Natural Eyeshadow Base - se ei todellakaan kestä näin märkiä olosuhteita. Urban Decayn primerilla tulos olisi ollut aivan toinen, se kestää saunankin, kuten on tullut monesti kerrottua meikit päällä saunontaa kummasteleville kuulijoille. :))
Ere Perez Avocado Maskara suoriutui hardcore-testistä ensiluokkaisen kiitettävästi!
Arvosana tälle kiinnostavalle uudelle tuttavuudelle on:
Kestävyys: 10
Yleinen suoritus: 5.
Onko joku teistä testannut Avocado Mascaraa? Miten teillä yleisesti pysyvät luonnonkosmetiikan normimaskarat?
Kun löydän jotain josta tykkään, oon siinä uskollisesti kiinni kuin superliima.
Ostan hyvää tuotetta maailman tappiin. Ja jos sen valmistus lopetetaan tai saatavuus heikkenee, ostan varastot täyteen.
Kuten näitä.
Cattier Pulpe Fondante miselligeeli.
Maailman paras silmämeikinpoistoaine minulle, jonka silmät eivät siedä melkein mitään putsaria. Tämä on niin törkeän hyvä meikinpoistaja että en pysty kuin ylistämään ja olemaan monttu auki, kun luonnonkosmetiikan lempeä putsari poistaa vahvimmankin synteettisen meikin hujauksessa. (
Pulpe Fondanten myynti Suomessa loppuu. Ostin kymmenen ja olisin ostanut enemmänkin, mutta luonnonkosmetiikan säilyvyydellä näitä ei (valitettavasti) pysty jemmaamaan monta vuotta. 10 kappaletta Cattierin miselligeeliä (pakkaus 200 ml) riittänee mun käytössä kolmeksi vuodeksi jos hyvin käy.
Celeb Luxury Viral Colorditioner sävyttävä hoitoaine.
Näissä on ihan parhaat korallin & ruusukullan sävyt. Edellisellä värjäyskerralla innostuin myös pastellisesta lohenpunaisesta, jonka saa lantraamalla punaista ja sekoittamalla joukkoon ihan tipan oranssia.
Celeb Luxuryn maahantuonti loppuu enkä tiedä mitä koko brändille tapahtuu. Ostin Lykosta puoleen hintaan pari kymmentä kappaletta. Nämä ovat synteettistä kosmetiikkaa, joten asianmukaisesti säilytettynä kestävät vuosikausia. Vieköhän tosin mikään tätä Tigin hoitsikan ennätystä.... (nyt 13 vuotta and still going strong...)
Yves Rocher Low Poo.
Paras vaahtoamaton sulfaatiton shampoo ja ylipäänsä yksi parhaita shampoita koskaan.
Valmistus loppui tänä vuonna. Tilasin 18. (Rocherin verkkokauppa antaa tilata yhtä tuotetta kerralla max 9 kpl joten tein kaksi maksimimäärän tilausta.) Näitten päiväys on vuoteen 2025 ja normikosmetiikan säilöntäaineilla säilyvyyttä epäilemättä piisaa pitkälle tuon yli.
Lagom Kaurasnäkkäri.
Se paras kauraleipä, paras näkkäri ja paras vähähiilihydraattinen leipä.
Mun lähikauppa lopetti näiden myynnin, ja niin on lopettanut moni muukin myymälä Tampereen keskustassa. En löydä näitä enää mistään.
Laitoin lopulta tuskastuneena kyselyn Ullan Pakarille joka Snäkkäriä valmistaa, että mistähän voisin ostaa tätä. Ullalta minut ohjattiin Lejoksen asiakaspalveluun, Lejos kun vastaa Lagom-tuotteiden myynnistä & markkinoinnista.
Lejokselta minulle annettiin tiedoksi yksi ainoa kaurasnäkkäriä myyvä kauppa Tampereen keskustassa (kaukana minusta), ja lisäksi kerrottiin, että Snäkkäriä voi tilata 8 kpl myyntierissä Lejoksen verkkokaupasta. No totta maar tilasin. Suora tilaus Lejokselta tulee vieläpä halvemmaksi kuin kaupasta ostaminen. Ei tullut edes postikuluja.
Lagom-kaurasnäkkäri on gluteeniton tuote ja siksi sikakallis. Mulla ei ole gluteeniongelmaa, mutta muuten vain rakastan tätä leipää. Melkein harmi että se on gluteeniton, normi-kaurana tuote olisi halvempi ja saatavuus sekä menekki tällöin varmasti parempaa. Mun lähikaupassa yksi neljän snäkkärin pakkaus maksoi jotain 3,90€, eli yhdelle leipäpalalle tulee hintaa melkein euro. Voi ymmärtää, ettei näin kallis erityisruokavalion herkkunäkkäri ole monelle kaupalle kannattava pitää valikoimassa.
Onneksi on verkkokaupat. 🙏🏻 Jos joku muukin on tämän herkun fani, täältä voi tilata myyntieriä.
Onko sulla tuotteita, joita ostaisit maailman tappiin?
Tunnustus: en ole saanut yhtäkään silmänympärysvoidetta loppuun yli 15 vuoteen.
En pysty muistamaan, milloin näin olisi tapahtunut. Ennen vuotta 2009, joka tapauksessa.
Olen ihan aina ihmetellyt, miksi silmänympärysvoiteita myydään niin isoissa pakkauksissa, kun kulutus on niin pientä ja säilyvyys tyypillisesti maksimissaan vuoden avaamisesta. Jos silmänympärysvoiteen heittäisi menemään valmistajien antaman säilyvyys-ilmoituksen mukaisesti, tuskin kukaan saisi koskaan silmänympärysvoidetta loppuun. Ehkä joku oikein kuivaihoinen, jonka iho imee suuret määrät voidetta..?
Silmänympärysvoiteen käyttöspeksit:
👁️ Yleinen suositus on levittää silmänympärysvoidetta nuppineulan pään kokoinen nokare silmän alle ja sivuille, sekä tarpeen mukaan kulmaluulle.
👁️ Standardipakkauskoko on 15 ml, Aasiassa jopa 30 ml.
👁️ Valmistajan lupaama säilyvyys avaamisen jälkeen on tyypillisesti 6 - 12 kuukautta, luonnonkosmetiikassa jopa niinkin lyhyt kuin 3-4 kuukautta.
Nuppineulan pään kokoa on vaikea määrittää millilitroissa, mutta ainakin mun iholla puhutaan millilitran sadasosista.
Kerrankin pystyn tarkasti seuraamaan jonkin silmänympärysvoiteen kulutusta, koska käytän Avènen voidetta tunnollisesti joka päivä. Työni puolesta käytän ja testaan monia eri silmänympärysvoiteita (silmien alla), mutta Avènen Soothing Eye Contour -voidetta käytän yksinään silmäluomilla ehkäisemään ihottumaa. Tästä kirjoituksesta voi lukea lisää.
Olen nyt käyttänyt Avènen Soothing-silmänympärysvoidetta kaksi kertaa päivässä yli neljä kuukautta, 130 päivän ajan. Käyttökertoja on siis kertynyt 260. Avènen tuubissa on voidetta 10 ml, poikkeuksellisesti pienempi määrä kuin standardikoossa. Voidetta on yhä jäljellä paljon, arvioni mukaan 1/3 tai 1/4 tuubista. Arvio perustuu tuubin painoon sekä voidemäärään, joka tuubissa näkyy kun sitä katsoo valoa vasten.
Levitän Avènen voidetta silmäluomille ja luomivakoon. Määrä on sama, minkä levitän (tavanomaista silmänympärysvoidetta) alaluomelle. Ehkä suurempikin, sillä välillä laitan voidetta kaksi kerrosta, koska se on niin kevyttä.
Jos oletetaan, että olen käyttänyt Avènen voiteesta 3/4, voidetta olisi kulunut 4 kuukauden aikana 7,5 ml. Näin ollen kuukausikulutus olisi 1,87 ml.
Tällaisella kulutuksella yksi 15 ml silmänympärysvoide kestäisi päivittäisessä käytössä runsaat 8 kuukautta.
Mutta - en muista ikinä edes nuorempana, ennen kuin työ alalla täytti kaappini kymmenistä voiteista, saaneeni silmänympärysvoidetta loppuun alle vuodessa. 🤔
Tällä kulutuksella on siis mahdotonta käyttää loppuun suurta osaa silmänympärysvoiteista, jos seuraa valmistajien antamia säilyvyys-aikoja. Mistä päästään takaisin kysymykseeni: miksi silmänympärysvoiteet pakataan niin suuriin pakkauksiin? Jos ne myytäisiin pienemmissä pakkauksissa, ne olisivat edullisempia sekä tulisivat paremmin käytettyä loppuun. Silmänympärysvoiteet ovat muutenkin litrahinnaltaan kalleimpia voiteita, joten on perusteltua kysyä, miksi asiakas laitetaan maksamaan millilitroista, jota ei ole mahdollista käyttää luvatussa säilyvyysajassa?
Edit. Piti ihan verrata nuppineulaan, paljonko laitan voidetta.
Tämä määrä on se, minkä laitan yhteensä kummankin silmän alle. Ja tämäkin on ehkä vähän liikaa. Pumppupullosta annostellessa voidetta tulee aina vähän liikaa, tuubista taas täsmällisempi.
Tsekkasin kotoani tällä hetkellä löytyvien silmänympärysvoiteiden annetut säilyvyysajat, ja ne ovat seuraavat, lyhimmästä pisimpään:
Mádara Smart Anti-Fatigue Eye Rescue Cream - 3 kk
Mádara Time Miracle Wrinkle Resist Eye Cream - 4 kk
Avène Soothing Eye Contour Cream - 6 kk
Kiehl's Creamy Avocado Eye Treatment - 6 kk
Clarins Extra-Firming Eye Cream - 6 kk
Korres 360 Eye-Lift Super Serum - 6 kk
Primera Cure Eye Cream (korealainen, 30 ml pakkaus) - 12 kk
Remescar Dark Circles Eye Bags Eye Cream - 12 kk
Patyka Youthful Lift Eye Cream - 12 kk
Bybi Eye Plump Eye Cream - 12 kk
Medik8 R-retinoate Day & Night Eye serum - 12 kk
Medik8 Intelligent Retinol Eye Tr - 12 kk
Mádaran silmänympärysvoiteiden extralyhyet säilyvyysajat ovat ihmetyttäneet jo pitkään. Valmistaja on perustellut tätä turvallisuudella; silmänympärykset ja silmät on herkkä alue, ja kun luonnonkosmetiikan säilyvyys on muutenkin heikompaa kuin synteettisen, sy-voiteiden kohdalla luvattu säilyvyys on silmien alueen turvallisuuden kannalta nipistetty vielä muita tuotteita lyhemmäksi.
Laveran My Age -tuubissa ei ole lainkaan säilyvyysaikaa avaamisen jälkeen, ei myöskään Flow Cosmeticsin Green Tea & Peptide -voiteessa. Kummassakin on parasta ennen -päiväys, mutta se viittaa avaamattoman tuotteen säilyvyyteen. Esimerkiksi Flow'n voiteen parasta ennen -päiväys on 06/2025, enkä pidä todennäköisenä, että valmistaja lupaa sen säilyvän käyttökelpoisena yli kaksi vuotta avaamisesta (voide on lanseerattu tänä keväänä).
Heitättekö silmänympärysvoiteen menemään kun luvattu säilyvyysaika täyttyy, vai käytättekö sen loppuun parasta ennen -päivämääristä ja PAO-merkinnöistä huolimatta?
(Itse käytän kaikkia kosmetiikkatuotteitani niin kauan, kuin ne aistinvaraisen tiedon perusteella ovat kunnossa. Eli niin kauan, kuin tuoksu, koostumus ja ihotuntu pysyvät samoina tai normaalin tuntuisina.)
Moni ihonhoitotuote sisältää fototoksisia ainesosia, joita on syytä välttää päiväkäytössä kesäaikaan. Erityisesti sitrusöljyjen joukossa on tällaisia ainesosia. Fototoksisuuden aiheuttavat sitrusöljyjen sisältämät furokumariinit.
Fototoksinen ihoreaktio muistuttaa auringonpolttamaa, mutta on voimakkaampi: iho punoittaa ja saattaa olla kipeä ja tulehtunut. Ihoon voi myös muodostua rusehtavia tai harmaansinertäviä värimuutoksia.
Useimmat kosmetiikan valmistajat ottavat ainesosien fototoksisuuden huomioon tuotekehityksessä, ja vaikka tuote sisältäisikin fototoksisia ainesosia, niiden pitoisuus on pidetty sellaisena, jonka ei pitäisi herkistää ihoa auringolle - ellei tuotteen käyttöohjeissa erikseen neuvota käyttämään tuotetta vain iltaisin.
Kuitenkin, jos omaa herkän ihon ja haluaa pelata varman päälle, asiantuntijat suosittavat tiettyjen sitrusöljyjen välttämistä kokonaan päiväkäytössä kesäaikaan. Tämä suositus annettiin mm. eteeristen öljyjen ammattilaiskurssilla, jolle osallistuin muutama vuosi sitten.
Huom: sitruunan ja limen öljyt eivät ole fototoksisia, kun ne on tislattu. Kuoresta puristetut öljyt puolestaan ovat fototoksisia. Incissä yleensä käy ilmi, onko öljy tislattu vai puristettu. Sana peel (kuori) voi olla mukana tai ei.
🍋 BERGAMOTÖLJY - Citrus Aurantium Bergamia (Peel) Oil tai Citrus Bergamia Peel Oil
🍋 POMERANSSIÖLJY (hapanappelsiini) - Citrus Aurantium (Peel) Oil tai Citrus Aurantium Amara (Peel) Oil
🍋 GREIPPIÖLJY - Citrus Paradisi (Peel) Oil
🍋 SITRUUNAÖLJY - Citrus Limon (Peel) Oil
🍋 LIMEÖLJY - Citrus aurantifolia (Peel) Oil
Listan lähde: Formula Botanica -koulun oppimateriaali.
(Edit. May Chang ja sitruunaruohoöljy poistettu listalta. Formula Botanican oppimateriaalissa oli virhe jonka koulu on nyt korjannut.)
Bergamotöljy on sitrusöljyistä kaikkein fototoksisin. Se sisältää korkean pitoisuuden furokumariineihin kuuluvaa bergapteenia. Koska bergamotöljy on hyvin suosittu ainesosa kosmetiikassa ja sen fototoksisuus hyvin tunnettu, monet fiksut valmistajat käyttävät tuotteissaan bergamotöljyä, josta bergapteeni on poistettu. Asia on yleensä selkeästi mainittu joko pakkauksessa tai valmistajan sivulla.
Pomeranssiöljy on seuraavaksi fototoksisin.
Whamisan tuotteissa käytetään bergapteeni-vapaata bergamotöljyä
🍊 Mandariini - Citrus Noblis tai Citrus Reticulata (Peel) Oil
🍊 Makea appelsiini - Citrus Sinensis Oil tai Citrus Aurantium Dulcis (Peel) Oil
🍊 Tangeriini - Citrus Reticulata (Peel) Oil
🍊 Rumeliini - Citrus Tangelo (Peel) Oil
Listan lähde: Formula Botanica -koulun oppimateriaali.
Citrus Aurantium -nimeä käytetään useammassa eri öljyssä, mikä on omiaan aiheuttamaan sekaannusta.
🚫 Pelkkä CITRUS AURANTIUM Oil tai CITRUS AURANTIUM AMARA Oil on pomeranssi- eli hapanappelsiiniöljy, jota siis kannattaa välttää auringossa.
✅ CITRUS AURANTIUM DULCIS Oil on kuitenkin makea appelsiini, ja sama kuin Citrus Sinensis. Se on turvallista auringossa.
✅ CITRUS AURANTIUM AMARA FLOWER Oil on neroliöljy, eli appelsiinipuun kukista tislattu öljy. Se ei ole fototoksista.
✅ CITRUS AURANTIUM PETITGRAIN Oil on pomeranssin lehdistä ja oksien tislattua öljyä. Se ei ole fototoksista.
Havaijilaisen Leahlanin tuotteissa käytetään runsaasti sitrusöljyjä, mutta valtaosa niistä ei herkistä ihoa auringolle. Tässä ihanassa Siren-kasvoöljyssä on appelsiini-, greippi-, mandariini- ja tangeriiniöljyjä, joista ainoastaan greippi (Citrus Paradisi) on fototoksinen
Hyvin suurella todennäköisyydellä greippiöljyn pitoisuus Leahlanin tuotteessa on niin pieni, ettei se herkistä ihoa, mutta itse olen tehnyt sen linjanvedon, että käytän fototoksisina tunnettuja hedelmäöljyjä kesällä ainoastaan iltaisin.
Eteerisen öljyn vaikutus iholla on suurin levitystä seuraavan tunnin ajan ja haihtuu 6-8 tunnin aikana. Jos siis laitat ihollesi greippi-, pomeranssi-, tai bergamotöljyä illalla, ne eivät enää vaikuta iholla aamulla.
Tässä teille vielä kompakti tiivistelmä ja aurinkovoiteiden muistilista hyvistä ja huonoista UV-filttereistä. Vanhoja filttereitä pidetään huonompina ennen kaikkea ympäristöhaittojensa ja hormonaalisten vaikutustensa puolesta, uudempia pidetään parempina tehokkuutensa ja vähäisempien iho- ja ympäristöriskien takia.
Tähän juttuun olen listannut laajemmin eri filttereitä kuin kahteen aiempaan postaukseen, samalla kun postaus on tiivistetty ja toimii helpompana referenssinä hyviin ja huonompiin UV-suoja-aineisiin. Olen kirjoittanut kunkin filtterin yhteyteen, miltä säteilyltä se suojaa: UVB, UVA2 (lyhyemmät UVA-aallot), UVA1 (pidemmät UVA-aallot) tai broad spectrum (suojaa koko UVB/UVA-asteikolla).
Muistettakoon, että mikään UV-suoja-aine ei tämän hetken tiedon valossa ole 100% vapaa haitoista. Aurinkovoiteen käytöstä on kuitenkin enemmän hyötyä kuin käyttämättä jättämisestä.
Kehitetty 70- ja 80-luvulla. Vaikka osa näistä on todella vanhoja, niitä käytetään yhä, koska ne ovat edullisia ja osa haitoistaan huolimatta hyvin tehokkaita UV-suojia. Esimerkkinä UVA-filtteri Avobenzone, jota käytetään yhä todella laajasti.
Lähes kaikkiin vanhan teknologian filttereihin liittyy epäkohtia. Pahimmat merkitty 🚫.
🚫 OXYBENZONE - UVB + UVA2 - inci Benzophenone-3
🚫 OCTINOXATE – UVB - inci Ethylhexyl Methoxycinnamate (tai Octylhexyl Methoxycinnamate)
🚫 OCTOCRYLENE - UVB - inci Octocrylene
❌ HOMOSALATE - UVB - inci Homosalate
❌ AVOBENZONE - UVA - inci Butyl Methoxydibenzoylmethane
❌ PADIMATE O - UVB - inci Ethylhexyl Dimethyl PABA (ja muut PABA-johdannaiset)
❌ ENZACAMENE - UVB - inci 4-Methylbenzylidene Camphor
❌ ENSULIZOLE - UVB - inci Phenylbenzimidazole Sulfonic Acid (ei lainkaan tunnettuja haittavaikutuksia)
❌ OCTISALATE - UVB - inci Ethylhexyl Salicylate (ympäristölle haitallinen ja imeytyy verenkiertoon, mutta kehoon imeytymisellä ei ole tällä hetkellä todettuja haittavaikutuksia. Octisalate oli aikaisemmin EU:ssa epäiltynä hormonihäirikkönä ED-listalla, mutta poistui epäiltyjen listalta tutkimusten myötä)
Epästabiileja, imeytyvät verenkiertoon asti (--> pieni molekyylikoko), hormoninhäiritsijöitä, vahingollisia ympäristölle, vesieliöille ja koralleille, allergisovia ja ihoa ärsyttäviä. Kaikki ongelmat eivät toteudu jokaisen vanhan filtterin kohdalla, poislukien kaksi ylintä joihin liittyvät kaikki epäkohdat.
Kehitetty 90- ja 2000-luvulla. Kalliimpia ja tehokkaampia kuin vanhat. Niitä käytetään paljon myös stabiloimassa vanhoja filttereitä; kun samassa aurinkovoiteessa käytetään rinnakkain uusia ja vanhoja UV-suodattimia, uudet stabiloivat vanhoja ja parantavat niiden tehoa.
👍 TINOSORB S – broad spectrum UVB + UVA - inci Bis-Ethylhexyloxyphenol Methoxyphenyl Triazine
👍 TINOSORB M – broad spectrum UVB + UVA - inci Methylene Bis-Benzotriazolyl Tetramethylbutylphenol
👍 TINOSORB A2B – UVB + UVA2 - inci Tris-Biphenyl Triazine (uusin Tinosorb-filtteri, vuodelta 2016)
👍 UVINUL A PLUS – UVA - inci Diethylamino Hydroxybenzoyl Hexyl Benzoate
👍 UVINUL T 150 – UVB - inci Ethylhexyl triazone
👍 ISCOTRIZINOL - UVB + UVA2 - inci Diethylhexyl Butamido Triazone
👍 TRIASORB - broad spectrum UVB + UVA - inci Phenylene bis-diphenyl triazine
👍 POLYSILICONE-15 - UVB - inci Polysilicone-15
Kehitetty 90-luvulla ja uusin vuonna 2022. Mexoryl-filtterit kehitetään La Roche-Posay-brändille, ja siirtyvät myöhemmin L'Orealin muiden sarjojen käyttöön. Edit. Mexoryl SX ja XL ovat vapautuneet patentista, ja niitä näkyy nyt myös muiden kuin L'Oreal-brändien aurinkovoiteissa, erityisesti korealaisissa.
👍 MEXORYL SX – UVA - inci Terephthalylidene Dicamphor Sulfonic Acid (maailman ensimmäinen fotostabiili UVA-filtteri)
👍 MEXORYL XL - broad spectrum UVB + UVA – inci Drometrizole trisiloxane
👍 MEXORYL 400 – UVA1 - inci Methoxypropylamino Cyclohexenylidene Ethoxyethylcyanoacetate
Stabiileja, eli eivät menetä tehoaan UV-säteilyssä, tehokkaampia pienemmällä pitoisuudella, suurempi molekyylikoko eli eivät imeydy syvälle eivätkä verenkiertoon asti (osa ei imeydy lainkaan), vähemmän ärsyttäviä, vähemmän allergisoivia, vähemmän haitallisia ympäristölle tai eivät lainkaan haitallisia ympäristölle.
Huomio: turvallisimpia sekä iholle että ympäristölle ei-nano-kokoisina sekä kapseloituina. Nanokokoinen ja kapseloimaton mineraalifiltteri voi mm. tunkeutua korallien ja vesieliöiden sisään ja vaurioittaa niitä, sekä aiheuttaa iholla vahingollisia vapaita radikaaleja.
✅ TITAANIDIOKSIDI - UVB + UVA2 - inci Titanium Dioxide
✅ SINKKIOKSIDI - broad spectrum UVB + UVA - inci Zinc Oxide
Mineraalifiltterit ärsyttävät ja allergisoivat ihoa vähiten koska eivät imeydy ihoon lainkaan ja kestävät paremmin kosteutta ja hankausta. Ne ovat myös kapseloituina sekä ei-nanokokoisina ympäristöystävällisempiä kuin kemialliset UV-filtterit. On alueita, joissa mineraaliaurinkovoiteet ovat tällä hetkellä ympäristösyistä ainoita sallittuja aurinkovoiteita (mm. Mauin ja Hawaiin kunnat Havaijilla).
Mutta: ne eivät tarjoa yhtä tehokasta UV-suojaa kuin kemialliset. Jotta saavutettaisiin kemiallisen UV-suojan teho, tulisi mineraalifilttereitä käyttää niin suuret määrät, että voiteet olisivat iholla äärimmäisen epämiellyttävän tuntuisia ja aivan valkoisia.
Jos oleskelet paljon auringossa, on ihon hyödyn kannalta sama, mitä aurinkovoidetta käytät, kunhan käytät aurinkovoidetta. Jos siis tykkäät vanhan koulukunnan aurinkovoiteista tai käytät niitä budjettisyistä, ole huoleti: ihon terveyden kannalta vanhankin teknologian voide on aina parempi kuin aurinkovoiteettomuus.
Lopulta tärkeintä on suojata iho jollain tavalla, jos altistuu suurelle määrälle aurinkoa. Vaatetus on tietysti suositus numero yksi, mutta toiset meistä haluavat olla auringossa paljaalla pinnalla, ja tällöin aurinkovoiteen riittävä käyttö on tärkeää. Käytä sitä voidetta, joka sopii sinun ihollesi ja budjettiisi. ☀️💛
*
Jos syvempi lisätieto kiinnostaa, sitä löydät näistä postauksistani:
Aurinkovoiteet ja niiden teknologia - näin erotat hyvät ja huonot UV-filtterit
Hyvää juhannusta!
Täällä vietetään juhannusta varsin monipuolisen sään merkeissä, tätäkin kirjoittaessa istun aurinkoisella laiturilla mutta selän takana jyrisee ukkonen.
Olin puolitoista viikkoa sitten Lapissa Tornionjokilaakossa, jonne hyttyset eivät vielä olleet ennättäneet, mutta nyt hyttyset ja paarmat syövät ihmistä kilpaa. Suomen kesä.
Näin juhannuksen iloksi haluan jakaa kolme kosmeettista ”juhannustaikaa”, jotka toki pätevät keskikesän ulkopuolellakin. :)
1 Aloe vera geeli. Käytä after sun’ina, vartalovoiteena, kosteuttavana kasvoseerumina (parasta yhdistettynä kasvoöljyyn 🙏🏻) tai kosteuttavana leave-in-hiustenhoitoaineena.
2 Salisyylihappopitoinen finnigeeli, kuten Laveran Pure Beauty. Ihan paras tökötti lievittämään kutiavia hyttysen puremia.
Voin sanoa kaipaavani itse tätä taikaa aivan erityisesti, paukamia on nilkoista naamaan asti. Mulla on Pure Beauty -geeli lopussa ja otin mökille mukaan Kreikasta ostetun antihistamiinigeelin, joka on kyllä auttanut Kreikan hyttysiin, mutta ei pysty kyllä kilpailemaan Suomen öttiäisten olosuhteissa Pure Beauty -geelin kanssa. Kutittaa!
3 Maailman paras vartalokuorinta.
Nappaa kahvinkeittimestä poroja mukaan mökkisaunaan, sekoita kämmenellä suihkugeeliin ja hiero kroppaan. Tulee muuten niin sileä iho ettei tosikaan. Mitä hienompi jauhatus, sitä tehokkaampi kuorinta – espressojauhatus on paras.
Hoitavamman kuorinnan saat, kun sekoitat kahvinporot öljyyn, joko valmiiseen vartaloöljyyn tai vaikka kookos- tai neitsytoliiviöljyyn.
Suihkugeelin kanssa kahvinpurut liukuvat iholla paremmin ja kuorinta on helppo levittää, öljyn kanssa seos levittyy ”kuivemmin”, on teholtaan vieläkin silottavampi, suorastaan hiova, ja jättää iholle öljyn hoitavia rasvahappoja ja vitamiineja. Kahvikuorintoja myydään kaupoissa kalliiseen hintaan, mutta miksi maksaa niistä kun voit hyödyntää oman keittimen purut.
Helpoiten huuhdot purut iholta pulahtamalla kuorinnan jälkeen järveen!
Ihanaa juhannusta 💛
Tässä kaksi vinkkiä teille, jotka reissaatte Kreikan saarilla :) Vinkki hyödyttää erityisesti saarihyppelijöitä, mutta voi olla iloksi jo yhden ainoan laivareissun tekijälle. Esimerkiksi jos teitä on vaikka koko perhe tekemässä päiväreissun Rhodokselta lähisaarelle.
Puhun laivayhtiöiden kanta-asiakaskorteista.
"Saa käyttää, mut ei oo pakko". 😁
Kortit/jäsenyydet ovat ilmaisia, ja helpot hankkia.
SeaSmiles -kanta-asiakaskortilla saa alennusta Blue Star Ferriesin, Hellenic Seawaysin ja Superfast Ferriesin laivoilla. Alennus koskee kaikkia yhtiön Saronian saarten laivayhteyksiä (Agistri, Egina, Poros, Hydra, Spetses) sekä kampanjakohtaisesti muita reittiliikenteen reittejä (Kreeta, kaikki Kykladien saaret, Dodekanesia, Pohjois-Egean saaret). Kampanjahintoja on tarjolla suhteellisen usein, ja ne ovat hyvinkin meheviä, tyyppiä -50% tai kiinteä hinta 50% Pireuksesta Dodekanesian saarille.
Itse olen missannut monet tällaiset tarjoukset kun minulla ei ollut Sea Smiles -korttia, ja kyllä harmitti. Esimerkiksi viime syksyn reissulla varatessani Kastellorizon laivamatkaa virkailija kysyi mun SeaSmiles-korttia; tyrkyllä olisi ollut mega-alennus kaikille Dodekanesian reiteille. No, eipä ollut korttia, ja maksoin hytillisestä lipustani 153€ (matka kesti 23 tuntia). Kanta-asiakkaalle hinta olisi ollut jotain 80€ luokkaa. Tämän takaiskun jälkeen päätin saman tien hankkia kortin.
Kortin/jäsenyyden saa, kun on 18-vuotias ja tehnyt ainakin yhden laivamatkan Attica Groupiin kuuluvalla laivayhtiöllä (eli Blue Star Ferries, Hellenic Seaways tai Superfast Ferries). Jäsenyyttä voi hakea netissä täällä, tai kortin voi saada saman tien SeaSmiles-automaatista laivalla paikan päällä, kuten mä tein viime syksynä. Jäsenyyttä hakiessa tulee syöttää viimeisimmän Attica Groupin laivayhtiön laivalipun numero.
Oletan, että hakemalla jäsenyyden netissä, saa virtuaalisen jäsenkortin sähköpostitse. Tällainen systeemi on Dodekanisos Seawaysilla.
Alennuksen saa näyttämällä muovikorttia tai antamalla SeaSmiles-asiakasnumeronsa paikan päällä Kreikassa matkatoimistossa, tai syöttämällä asiakasnumeron Attica Groupin laivayhtiöiden nettivarausjärjestelmässä. Argo-Saronian saariryhmän laivoilla alennus pätee aina; matkoista saa 10% alennusta. Muilla reiteillä alennukset ovat kampanjakohtaisia. Kampanjat voi tsekata laivayhtiöiden sivuilta tai kysyä Kreikassa matkatoimistosta.
Tämä jäsenyys on erityisen hyvä tärppi Dodekanesian saarilla reissaaville. Esimerkiksi, jos olet tekemässä laivamatkoja Rhodokselta käsin. Hyödyt tästä vinkistä vaikka olisit tekemässä vain yhden päiväreissun Rhodokselta Symille. Bonusways-jäsenyys on ilmainen, ja sillä saa -20% alennusta kaikilla Dodekanisos Seaways -yhtiön laivareiteille vuoden ympäri.
Dodekanisos Seaways on Dodekanesian saariryhmän oma laivayhtiö ja "paikallisvesibussi" ja linkittää toisiinsa lähes kaikki saariryhmän saaret (poislukien jotkin ihan pikkuiset saaret, aihe josta puhuin tässä postauksessa). Dodekanisos Seawaysin laivastoon kuuluu kaksi katamaraania ja yksi hitaampi perinteinen lautta. Katamaraanimatkat ovat aina paljon kalliimpia kuin perinteiset hitaat laivat, joten -20% on jo ihan kiva alennus.
Sen saa hyvin simppelisti täyttämällä hakemuksen netissä laivayhtiön sivulla täällä.
Saat sähköpostiin sähköisen kortin jossa on asiakasnumerosi. -20% jäsenalennuksen saa ainoastaan varaamalla laivaliput netissä Dodekanisos Seawaysin sivuilla. Matkatoimistoissa tai muilla laivalippujen varaussivustoilla alennusta ei saa - tai ainakaan Bonus Ways -perusalennusta, kampanjat voivat olla asia erikseen.
Hyviä laivamatkoja! ☺️❤️
P.S. Syksyn matka Kreikkaan jo varattu...!
