Tässä teille vielä kompakti tiivistelmä ja aurinkovoiteiden muistilista hyvistä ja huonoista UV-filttereistä. Vanhoja filttereitä pidetään huonompina ennen kaikkea ympäristöhaittojensa ja hormonaalisten vaikutustensa puolesta, uudempia pidetään parempina tehokkuutensa ja vähäisempien iho- ja ympäristöriskien takia.
Tähän juttuun olen listannut laajemmin eri filttereitä kuin kahteen aiempaan postaukseen, samalla kun postaus on tiivistetty ja toimii helpompana referenssinä hyviin ja huonompiin UV-suoja-aineisiin. Olen kirjoittanut kunkin filtterin yhteyteen, miltä säteilyltä se suojaa: UVB, UVA2 (lyhyemmät UVA-aallot), UVA1 (pidemmät UVA-aallot) tai broad spectrum (suojaa koko UVB/UVA-asteikolla).
Muistettakoon, että mikään UV-suoja-aine ei tämän hetken tiedon valossa ole 100% vapaa haitoista. Aurinkovoiteen käytöstä on kuitenkin enemmän hyötyä kuin käyttämättä jättämisestä.
Kehitetty 70- ja 80-luvulla. Vaikka osa näistä on todella vanhoja, niitä käytetään yhä, koska ne ovat edullisia ja osa haitoistaan huolimatta hyvin tehokkaita UV-suojia. Esimerkkinä UVA-filtteri Avobenzone, jota käytetään yhä todella laajasti.
Lähes kaikkiin vanhan teknologian filttereihin liittyy epäkohtia. Pahimmat merkitty 🚫.
🚫 OXYBENZONE - UVB + UVA2 - inci Benzophenone-3
🚫 OCTINOXATE – UVB - inci Ethylhexyl Methoxycinnamate (tai Octylhexyl Methoxycinnamate)
❌ OCTOCRYLENE - UVB - inci Octocrylene
❌ HOMOSALATE - UVB - inci Homosalate
❌ AVOBENZONE - UVA - inci Butyl Methoxydibenzoylmethane
❌ ENSULIZOLE - UVB - inci Phenylbenzimidazole Sulfonic Acid
❌ OCTISALATE - UVB - inci Ethylhexyl Salicylate
❌ PADIMATE O - UVB - inci Ethylhexyl Dimethyl PABA (ja muut PABA-johdannaiset)
❌ ENZACAMENE - UVB - inci 4-Methylbenzylidene Camphor
Epästabiileja, imeytyvät verenkiertoon asti (--> pieni molekyylikoko), hormoninhäiritsijöitä, vahingollisia ympäristölle, vesieliöille ja koralleille, allergisovia ja ihoa ärsyttäviä. Kaikki ongelmat eivät toteudu jokaisen vanhan filtterin kohdalla, poislukien kaksi ylintä joihin liittyvät kaikki epäkohdat.
Kehitetty 90- ja 2000-luvulla. Kalliimpia ja tehokkaampia kuin vanhat. Niitä käytetään paljon myös stabiloimassa vanhoja filttereitä; kun samassa aurinkovoiteessa käytetään rinnakkain uusia ja vanhoja UV-suodattimia, uudet stabiloivat vanhoja ja parantavat niiden tehoa.
👍 TINOSORB S – broad spectrum UVB + UVA - inci Bis-Ethylhexyloxyphenol Methoxyphenyl Triazine
👍 TINOSORB M – broad spectrum UVB + UVA - inci Methylene Bis-Benzotriazolyl Tetramethylbutylphenol
👍 TINOSORB A2B – UVB + UVA2 - inci Tris-Biphenyl Triazine (uusin Tinosorb-filtteri, vuodelta 2016)
👍 UVINUL A PLUS – UVA - inci Diethylamino Hydroxybenzoyl Hexyl Benzoate
👍 UVINUL T 150 – UVB - inci Ethylhexyl triazone
👍 ISCOTRIZINOL - UVB + UVA2 - inci Diethylhexyl Butamido Triazone
Kehitetty 90-luvulla ja uusin vuonna 2022. Mexoryl-filtterit kehitetään La Roche-Posay-brändille, ja siirtyvät myöhemmin L'Orealin muiden sarjojen käyttöön.
👍 MEXORYL SX – UVA - inci Terephthalylidene Dicamphor Sulfonic Acid (maailman ensimmäinen fotostabiili UVA-filtteri)
👍 MEXORYL XL - broad spectrum UVB + UVA – inci Drometrizole trisiloxane
👍 MEXORYL 400 – UVA1 - inci Methoxypropylamino Cyclohexenylidene Ethoxyethylcyanoacetate
Stabiileja, eli eivät menetä tehoaan UV-säteilyssä, tehokkaampia pienemmällä pitoisuudella, suurempi molekyylikoko eli eivät imeydy syvälle eivätkä verenkiertoon asti (osa ei imeydy lainkaan), vähemmän ärsyttäviä, vähemmän allergisoivia, vähemmän haitallisia ympäristölle tai eivät lainkaan haitallisia ympäristölle.
Huomio: turvallisimpia sekä iholle että ympäristölle ei-nano-kokoisina sekä kapseloituina. Nanokokoinen ja kapseloimaton mineraalifiltteri voi mm. tunkeutua korallien ja vesieliöiden sisään ja vaurioittaa niitä, sekä aiheuttaa iholla vahingollisia vapaita radikaaleja.
✅ TITAANIDIOKSIDI - UVB + UVA2 - inci Titanium Dioxide
✅ SINKKIOKSIDI - broad spectrum UVB + UVA - inci Zinc Oxide
Mineraalifiltterit ärsyttävät ja allergisoivat ihoa vähiten koska eivät imeydy ihoon lainkaan ja kestävät paremmin kosteutta ja hankausta. Ne ovat myös kapseloituina sekä ei-nanokokoisina ympäristöystävällisempiä kuin kemialliset UV-filtterit. On alueita, joissa mineraaliaurinkovoiteet ovat tällä hetkellä ympäristösyistä ainoita sallittuja aurinkovoiteita (mm. Mauin ja Hawaiin kunnat Havaijilla).
Mutta: ne eivät tarjoa yhtä tehokasta UV-suojaa kuin kemialliset. Jotta saavutettaisiin kemiallisen UV-suojan teho, tulisi mineraalifilttereitä käyttää niin suuret määrät, että voiteet olisivat iholla äärimmäisen epämiellyttävän tuntuisia ja aivan valkoisia.
Jos oleskelet paljon auringossa, on ihon hyödyn kannalta sama, mitä aurinkovoidetta käytät, kunhan käytät aurinkovoidetta. Jos siis tykkäät vanhan koulukunnan aurinkovoiteista tai käytät niitä budjettisyistä, ole huoleti: ihon terveyden kannalta vanhankin teknologian voide on aina parempi kuin aurinkovoiteettomuus.
Lopulta tärkeintä on suojata iho jollain tavalla, jos altistuu suurelle määrälle aurinkoa. Vaatetus on tietysti suositus numero yksi, mutta toiset meistä haluavat olla auringossa paljaalla pinnalla, ja tällöin aurinkovoiteen riittävä käyttö on tärkeää. Käytä sitä voidetta, joka sopii sinun ihollesi ja budjettiisi. ☀️💛
*
Jos syvempi lisätieto kiinnostaa, sitä löydät näistä postauksistani:
Aurinkovoiteet ja niiden teknologia - näin erotat hyvät ja huonot UV-filtterit
26 comments on “UV-suoja-aineet - muistilista aurinkoon”
Hei! Kiitos paljon sinulle näistä postauksista. Näistä on ollut valtavasti hyötyä. Olen katsellut tässä noita Ey!:n aurinkovoiteita ja jäin miettimään sitä, että onko siis parempi suojaustehon kannalta, että mineraalifilttereitä olisi ns. kummatkin/useampi tuotteessa? Tuossa Eyn ei ymmärtääkseni ole sinkkioksidia ollenkaan.
Moikka Miia,
UV-suojatehon kannalta olisi parempi, että mineraaliaurinkovoide sisältäisi kumpaakin mineraalia. Mutta jos käytetään pelkkää titaanidioksidia, on mahdollista saada aikaan kosmeettisesti miellyttävämpi koostumus kuin sinkkioksidilla, koska titaanidioksidia tarvitsee käyttää vähemmän samaan SPF-tehoon kuin sinkkioksidia. Kuitenkaan pelkällä titaanidioksidilla ei voi saavuttaa yhtä hyvää UVA-suojaa kuin sinkkioksidilla. (SPF kertoo vain UVB-suojasta).
Titaanidioksidi on joidenkin lähteiden mukaan myös pienempi ympäristöpahis kuin sinkkioksidi, joten sillä voi mahdollisesti valmistaa ympäristöystävällisemmän aurinkovoiteen.
Ey:n voiteet jättävät minusta selvästi vähemmän vaaleaa pintaa ihoon kuin sinkkioksidia sisältävät voiteet, ja uskon tämän johtuvan juuri siitä, että siinä on käytetty pienempi pitoisuus mineraalijauhetta kuin saman suojakertoimen sinkkioksidia sisältävissä aurinkovoiteissa.
Nää aurinkovoidepostaukset on kyllä niiiiiin parhaita, suurkiitokset jälleen! ❤️ Toivottavasti tulevaisuudessa tulisi markkinoille myös edullisempia tuotteita, joissa olisi noita parempia filttereitä. Esim. vartalolle on todella vaikea löytää mitään edullista hyväfiltteristä vaihtoehtoa - pienet putelit tulee superkalliiksi, koska vartalolla vielä kuluu valtavat määrät, jos levittää suosituksen mukaisesti. Siitä tulikin mieleeni, että onko sinulla tarkempaa tietoa siitä, mitä SPF-lukua tavalliset kesävaatteet todellisuudessa vastaavat? Tästäkin on todella paljon ristiriitaista tietoa liikkeellä. Puhutaan siitä, että täytyy katsoa kuinka hyvin valo näkyy vaatteen läpi ja vaatteen "suojakerroin" määräytyy tämän perusteella, toiset sanoo että vaatteiden allakin pitäisi ehdottomasti käyttää aurinkovoidetta ja sitten on vielä erikseen UV-suojavaatteita jne... Kaikkialla puhutaan edelleen pelkästään palamisesta tyyliin "vaatteet suojaavat palamiselta", mutta entä muilta auringon haitoilta - onko vaatteiden tarjoama suoja kokonaiskuvassa riittävä ihon hyvinvoinnille ja vastaako vaatteen tarjoama suoja todella esim. SPF50-aurinkovoidetta? Jos nyt siis vaikka puhutaan ihan normaalista kesä-t-paidasta. Minä "varmuuden vuoksi" -tyyppinä käytän siis vaatteiden allakin aurinkosuojaa, mutta en vieläkään ole löytänyt yksiselitteistä vastausta mistään siihen, onko se jopa täysin turhaa.
Sellaisia on jo olemassa! 😍 Vaikkakaan ei paljon ja ne ovat harvassa. Olen saanut lukijaltani vinkin tällaisesta tuotteesta: kyseessä on S-Ryhmän myymän Änglamark-brändin aurinkovoide. Änglamark on ympäristöystävällisiin elintarvikkeisiin ja hygienia- ja kosmetiikkatuotteisiin erikoistunut brändi. Änglamarkin aurinkovoiteita myyvät ainakin Prismat, hinta alle kympin. Saatavilla on SPF30-voide (200 ml) ja SPF50-voide (75 ml), ja kummassakin on ainoastaan uuden sukupolven UV-filttereitä. 🙏🏻
https://www.s-kaupat.fi/tuote/anglamark-sun-lotion-spf50-aurinkovoide-75-ml/7340191125551
Ei ole. En ole tainnut koskaan kuulla SPF-määritelmää vaatteille.
Ajattelen itse niin, että peittävä, ei-läpikuultava vaate, kuten vaikka mainittu T-paita, on ehdottomasti riittävä suoja eikä sen alle tarvitse enää laittaa aurinkovoidetta. Se vastaa varmasti yli SPF 50 -kerrointa. Tämän voi todeta helposti jo siitä, että T-paidasta sekä uikkareista jää rusketusrajat vaikka käyttäisit muualla iholla SPF50-voidetta. SPF50-voiteellakin iho ruskettuu, T-paidan tai uikkarin läpi ei. Ihan tavallinen, ei-läpikuultava vaatetus on ihon hyvinvoinnin kannalta riittävä suoja. Erikseen ovat kenties ne ihmiset, joilla on aivan hypersensitiivinen ja aurinkoallerginen iho. He varmaankin pysyttelevät varjossa tai käyttävät UV-suojakankaisia vaatteita silloin kun on pakko altistua auringolle.
Hei mahtavaa, kiitos! 🙏🥰 Täytyypä tsekata tuo Änglamark. Se näyttää olevan hajusteeton, mistä mun kirjoissa tulee paljon miinusta (perinteiset aurinkovoidetuoksut ovat mulle iso nautinto, ja lisäksi mulla on traumoja monista hajusteettomista tuotteista, jotka haisee kauhean pahalta), mutta tuolla hinnalla ja ainesosalistalla siitäkin huolimatta varmaan ihan huipputuote, pitää kokeilla! Toi rusketusrajahavainto on kyllä hyvä pointti, en edes tullut sitä ajatelleeksi, koska oma supervaalea ihoni ei vaihda väriä oikeastaan koskaan, eikä mulla ole rusketusrajoja koskaan ollut. Monilla jenkkiläisillä sivuilla tosiaan väitetään, että t-paita vastaisi vain suojakerrointa 7 - 15 riippuen kankaasta ja väristä, mutta monet niistä sivuista on kaupallisia ja suojakerroinvaatteita mainostavia, joten suhtaudun noihin väitteisiin epäilevästi. Mitään aukotonta tieteellisellä tutkimuksella todistettua tietoa en ole löytänyt, joten tuo rusketusrajahomma lienee paras käytännössä todistettu järkevästi perusteltu havainto aiheesta. 👍
Oho, jestas, kuulostaa todella vähältä..! 😳 Suhtautuisin todellakin epäilevästi jos kyseessä vieläpä SPF-vaatteita mainostava sivusto. Jos T-paidan suoja olisi noin vähäinen, ihohan voisi kirjaimellisesti palaa T-paidan allakin. En ole ikinä kuullut kerrottavan, että jonkun iho olisi palanut puseron alla.
Mutta joo, jos iho on superherkkä, ei varmasti ole millään lailla huonokaan idea laittaa voidetta varmuuden vuoksi T-paidan allekin, jos on pakko oleskella pitkään suorassa auringonpaisteessa keskipäivällä. Etenkin, jos paidan kangas on hyvin ohutta. Jos taas aurinkoaltistus on vähäistä, en usko että vaatteiden alle voitelu tuo lisähyötyä.
Aion muuten itsekin ostaa testiin tuon Änglamarkin voiteen! :)
Mulla on ollut Änglamarkin kasvoille tarkoitettu SPF50 voide käytössä tämän kesän alun ja itsellä, kun nuo hajusteet on se isoin haaste kosmetiikassa niin sen puolesta tuote toimii loistavasti, siinä ei ole sitä ns. pistävää hajua, jonka itse yhdistän kaikkiin aurinkovoiteisiin, mm Avenen vastaavassa kasvotuotteessa se on, mutta esim. heidän vartalolle tarkoitetussa ei? Ja molemmat siis hajusteettomia, mikä kummallista..
Ko. Änglamarkin kasvoille tarkoitettu tuote on aika "rasvaista", olen kokeillut lisätä sitä normikosmetiikan päälle, mutta huomannut, että imeytyy parhaiten, kun ei laita alle mitään ja ainakin itsellä toimii meikin kanssa hyvin näin! Jonkun verran näppyjä näyttäis tulevan, mutta ovat sellaista tyyppiä, tulee päivällä, mutta vähenee/katoaa, kun illalla pesee tuotteen pois. Mutta kaiken kaikkiaan ihan ok tuote. LV:n tuoksuttomat ei sopinut mulle olleenkaan ja haikailen edelleen Derma merkkisen tuotteen perään, en ole löytänyt sitä järkevästi mistään, ennen sitä sai Prismasta.
Mun iholla useimmat kasvoaurinkovoiteet tuntuvat niin "voidemaisilta" että en laita niiden alle kuin seerumin, eli aurinkovoide saa itsessään toimia "kasvorasvana". Vaikka eihän se toki hoida ihoa niinkuin kosteusvoide tai kasvoöljy. Mutta kun mullakaan ei imeydy kunnolla aurinkovoide jos laitan alle muita rasvakerroksia, niin täytyy toimia näin. Skin 1004:n seerumiaurinkovoide on poikkeus.
(Illalla voi sitten helliä ihoa hoitavammilla aineilla ☺️)
Derma ja Änglamark voiteilla ainakin sama valmistaja. DermaPharma. Onkohan tuotteissa kovin paljon eroja?
Meillä ollut käytössä aiempina kesinä Derma spf50 aurinko voide puikko ja näyttää Änglamarkilla olevan myös. En tosin ole kokeillut.
Olin 90-luvulla Afrikassa kuukauden päiväntasaajan tienoilla. Päivävaelluksella (kesto noin 6-8 h) yhdellä vaalealla henkilöllä tuli rusketusrajat repun olkahihnoista, muualta paloi, myös t-paidan alta. Eli riippuu siitä, missä liikkuu ja mikä ihotyyppi on kyseessä.
Änglamarkin sk 30 tuubi ostettu ja kärpäset rakastavat sillä siveltyjä sääriä 😅 Vielä paremman tuntuinen on sk 50 roll-on! Se on äärettömän helppo laittaa ja kuljettaa mukana. Vedenpitävyys tosiaan herkistää tukkeumille, mutta muuten oon tyytyväinen Änglamarkin hinta-laatusuhteeseen 👍🏻
Ohoh..!
OK, ympäristö ja UV-indeksi vaikuttavat siis ratkaisevasti. Kieltämättä olen itsekin palanut totaalisesti päiväntasaajan tienoilla Brasiliassa pilvisenä (!) päivänä, tosin en vaatteiden alta. Mutta erittäin korkean UV-indeksin alueilla on siis aurinkoherkällä iholla syytä voidella iho myös vaatteiden alta. Suomessa tämä ei taida olla kuitenkaan huolenaihe.
Voi eih... 😂
Onko sarjassa siis myös roll-on..? Mä oon lähipäivinä suuntaamassa Prismaan, täytyy ostaa jokin noista.
Kun nuo aurinkovoiteiden filtterit alkavat vaikuttaa iholla, niin voivatko ne muuten aiheuttaa ihon punoitusta? Oon huomannut, että itsellä posket ja joskus myös otsa alkavat jonkun verran punoittaa n. 10 minuuttia aurinkorasvan levittämisen jälkeen ja päätellyt, että se johtuu juuri voiteen reaktioista iholla uv-suojan saamiseksi, onkohan näin? Vai pelkästään vaan muuten joku ärsytysreaktio..? Tuo punoitus kuitenkin sitten myös katoaa suht nopeasti, eikä ilmene enää uudelleen voiteen ollessa pidempään iholla.
Voivat mun käsittääkseni, etenkin auringossa, kun ne alkavat tuottaa UV-säteilystä lämpöenergiaa. Tai sitten iho vain reagoi UV-suoja-aineisiin.
Itselläni näin käynyt. Heti rasvan laittamisen jälkeen.
Loistava ja tàrkeà postaus. Kiitos tàstà.
Onko ne Air Fit-nimiset aurinkosuojat miten ongelmallisia? Ostin kesäksi käyttöön korealaisen aurinkosuojan kun se on SPF50/PA ++++, nimessä on Air Fit. Mainitsit tuosta termistä jossain aiemmassa postauksessa.
Nimi ei liity UV-suojafilttereihin :) Korealaiset tykkää tuosta "air"-sanasta kosmetiikassa, liittyisiköhän heidän mielessään jotenkin "ilmavan kevyeen"..?
Tarkistin uteliaisuuttani L'Orealin uuden Revitalift Clinical päivävoiteen, ja siinähän on filttereitä ainakin kuusi ... ! Melkein enemmän kuin muita raaka-aineita .. :D
Jostain syystä mukana on myös niitä vanhempia, 'ongelmallisia' UV-suojia, Uvinulin ja Mexorylien rinnalla.
Onkohan kyse puhtaasti hinnasta, vai eri suodattimien toisiaan stabiloivasta yhteisvaikutuksesta, jolla on haluttu mahdollisimman varma teho?
https://www.lorealparis.fi/revitalift/clinical/daily-uva-fluid-spf-50
Kaikissa mun testaamissa ja tutustumissani L'Orealin aurinkosuojavoiteissa on rinnakkain uusia ja vanhoja filttereitä, vaikuttaa olevan L'Oreal-aurinkovoiteiden perusreseptiikkaa. Moni muukin valmistaja käyttää uusia ja vanhoja filttereitä rinnakkain, ja syistä tälle kerroin aurinkovoidevertailuni lopussa, skrollaa ihan postauksen loppuun ja löydät selityksen.
Esimerkiksi La Roche-Posayn uusimmassa aurinkovoiteessa on nuo samat vanhat filtterit kuin linkkaamassasi Revitalift Clinical SPF 50 -voiteessa, eli Octisalate ja Avobenzone. Nämä löytyvät myös Ambre Solairesta. Avobenzonea käytetään siksi, että se "aikuisten oikeasti" on markkinoiden parhaita UVA-suodattimia, ellei jopa tehokkain. Nyt kun stabiliteetti-ongelmatkin on saatu ratkaistua stabiloimalla Avobenzone uudemmilla filttereillä, jäljelle jäävät vain (tai "vain") allergiapotentiaali, ihoärsyttävyys ja mahdollinen hormoninhäirintä-ominaisuus. Mutta tosiaan, UVA-suodattimena Avobenzone on niin älyttömän tehokas, että siksi sitä käytetään ikävistä lieveilmiöistäön huolimatta.
Mitä Octisalateen tulee, itse veikkaan että sitä käytetään ennen kaikkea koostumuksellisista syistä, se mm. liuottaa muita UV-filttereitä eli tukee sitä kautta UV-filtterikokonaisuuden tehoa. UV-filtteriteknologiassa tehoon vaikuttaa aina filttereiden kokonaisuus ja synergia, ei niinkään yksittäinen UV-filtteri.
Luin kyllä aurnkosuojapostauksesi (monikossa), pohdiskelin silti asiaa 😃🤔
.. kun kerran toimiva koostumus on mahdollista saada aikaan ilman vanhempia suodattimia, esim. ACO.
Totta kai, eikä ACO ole ainoa; Korresin Tinted, P20 Sensitive sekä Skin 1004 Hyalu Cica ovat älyttömän hyviä ja sisältävät nekin vain uusia filttereitä. UV-fittereiden valinnassa voi olla kyse myös siitä, millä claimeilla aurinkotuotteensa haluaa myydä. P20 esim. haluaa Sensitive-tuotteillaan tavoittaa sekä herkkäihoiset että allergiset että aurinkovoidekemikaalien ympäristöhaitoista huolestuneet, siksi he ovat valinneet tähän koostumukseen vain uusia filttereitä.
S-Ryhmän myymän ympäristösarja Änglamarkin aurinkovoiteet sisältävät nekin vain uusia filttereitä, ja varmasti juuri siksi, että uudet filtterit aiheuttavat niin paljon vähemmän ympäristöhaittoja kuin uudet (tai jopa eivät lainkaan haittoja). L’Orealille ei selvästikään ole vielä tärkeää tavoittaa niitä kaikkein ympäristötiedostavimpia aurinkovoideasiakkaita.
Aika lailla pettynyt Lorkkuun :/ Kaikissa heidän tuotemerkeissään on samanlaista yhdistelmää.
Ymmärrän sen, että Yhdysvaltojen markkinoille menevissä tuotteisssa ei ole Uvinulia eikä Tinosorb-suodattimia, jolloin Avobenzone & co. on paikallaan,mutta Euroopassa ei noille ole mitään pakottavaa tarvetta..
Ei silti, että olisin ollut mitään L'orealin brändeiltä hankkimassa. Aurinkovoidearsenaalissa on jo muutama uusi, kuten tuo P20 Sensitive sekä Änglamarkin suihke .. (sekä edellisvuosien jämiä, joita käytän huoletta..).. Kiinnosti vain katsoa, mitä formulaa noissa oli käytetty.
Ei ole pakottavaa, mutta on hyvä silti pitää mielessä, että ehkäpä Avobenzone on ainoa vaihtoehto jos filtterikokonaisuudesta halutaan todella hyvin UVA-alueella suojaava. Olen katsellut paljon absorbence curveja eri UV-filttereistä (en osaa suomentaa tuota curvea mutta ko. taulukkoja käytetään määriteltäessä filtteriyhdistelmien kokonaissuojaa) ja Avobenzone on kyllä omaa luokkaansa erityisesti UVA:n pidempien säteiden päässä. Suojaa paljon tehokkaammin kuin esim. muuten niin fantastiset Tinosorb S ja M jotka ovat laajan kirjon filttereitä.
Vielä tohon vaatekeskusteluun lisäisin, että lasten vaatteissa esim. hatussa on välillä merkitty uvsuojauslukema. Esim. UPF +15/+30.
Olen miettinyt että onkohan tärkeää että esim. lapsen hattu olisi UPF +50 vai riittääkö pienempi?
Hmm, jos on olemassa UPF 50 -merkittyja UV-vaatteita, käyttäisin kyllä sellaista lapsella.