Esittelin kuukausi sitten mun all-time Top 4 -hajuvedet, ja tässä tulee sille jatko-osa: loput best of the best -hajuvedet joita on kolme.
Ne ovat tässä: Yves Rocherin Neroli EdP, Guerlainin Aqua Allegoria Pamplelune EdT ja Acorelle Delicious EdP.
(Mun listoilla ei näy niche-hajuvesiä; vaikka rakastan tuoksuja, niin syvälle en ole hajuvesien maailmaan mennyt, että olisin aktiivisesti tutustuttanut itseäni niche-brändeihin muutamia hyvin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta. Sille voisi varata toisen elämän.... :) <3)
ACORELLE DELICIOUS
Mun joulukauden tuoksu ❤️ Alan yleensä käyttää tätä marraskuussa ja lopetan tammikuussa. Tuoksu on silkkaa jouluista jälkkäriä.
Syksyllä 2014 lanseerattu (ja sittemmin lopetettu) Delicious EdP on ranskalaisen Acorelle-luonnonkosmetiikkasarjan ja suomalaisen julkkiskokki Sara La Fountainin yhdessä luoma tuoksu. Varsin mielenkiintoinen idea; yhdistetään ranskalainen hajuvesi ja suomalainen kokki..! :D
Delicious on vahvuudeltaan ja kestoltaan hyvin voimakas, ja kuuluu Diorin Hypnotic Poisonin kanssa siihen hajuvesien ryhmään, joita ei missään tapauksessa kannata laittaa enempää kuin yksi suihkaus kerralla tai päänsärky on aika lailla taattu. Tämä ominaisuus tekee Deliciousista myös poikkeuksellisen luonnonkosmetiikan hajuveden, sillä kesto on luonnollisen hajuveden suurin heikkous; ilman synteettisiä fiksatiiveja tuoksu on vaikea saada pysymään iholla monia tunteja. Delicious pysyy käytännössä aamusta iltaan.
Äärimmäisen makeassa ja mausteisen pehmeässä tuoksussa on vaniljaa, ruusua, hunajaa, paahdettua mantelia, tonkapapua ja praliinia. Tuoksu on niin makea, että en voisi kuvitella käyttäväni sitä jatkuvasti, mutta jouluun se on kuulunut vuodesta 2014 lähtien.
Delicious on niitä harvoja tuoksuja, jotka saavat minut miltei liikuttumaan joka kerta, kun pitkän tauon jälkeen taas suihkautan sitä. Se on täydellinen omassa lajissaan. Täydellinen tuoksu sen vähän aikaa, mitä sitä voi vuodessa käyttää. Kun laitan Deliciousia, minulle tulee kauttaaltaan hyvä ja lämmin olo. Tuoksun lämmin hunajaisuus ja makea mausteisuus ovat kuin joulun tunnelma pullotettuna - vaikkei tuoksussa edes ole varsinaisia joulumausteita.
I LOVE THIS.
YVES ROCHER SECRETS D'ESSENCES NEROLI
Secrets d'Essences oli Yves Rocherin premium-tuoksukokoelma, jonka tuoksut olivat lahjakkaiden tuoksunenien käsialaa ja niihin oli valittu parhaimmat raaka-aineet. Ne olivat hinnaltaankin arvokkaampia kuin Rocherin muut tuoksut.
Kokoelmassa ilmestyi yhteensä seitsemän tuoksua, joista Neroli oli minulle the one. Valkoisia kukkia yhdistettynä raikkaan sitruksiseen pomeranssiin. Tyylikäs, naisellinen tuoksu. Tavallaan ei yhtään minua, mutta silti rakastuin tuoksuun välittömästi.
Esittelin Neroli EdP:n blogissa aikoinaan niin tyhjentävästi, että lainaan suoraan oman tuoksukuvaukseni vuodelta 2013:
Todella ihastuttava, intensiivisen kukkainen sitrustuoksu jossa pomeranssi ei ole yhtään kitkerää tai tunkkaista. Tuoksu on raikas, pehmeä, valoisa ja hienostunut. Aistikas, naisellinen, tasapainoinen… kestävä…
Neroli EdP:n puhdas, intensiivinen ja vivahteikas tuoksu on saatu aikaan käyttämällä useita eri osia pomeranssipuusta. Tuoksussa on kahta pomeranssipuun kukkaisuutetta sekä lisäksi lehdistä ja hedelmistä saatavia eteerisiä öljyjä.
Kukista saatava eteerinen öljy huokuu raikasta ja pehmeää kukkaistuoksua, kukka-absoluutin tuoksu taas on lämmin, hunajainen ja aistikas. Lehdistä ja hedelmistä saatavissa öljyissä puolestaan on voimakas sitrusvivahde joilla tuoksuun saadaan poreilevaa raikkautta. Pohjatuoksussa on pehmeää myskiä.
Ahhh. 🙏🏻 Myös tämä tuoksu on erittäin kestävä, ja sillä on voimakas "sillage" (miten tämä suomentuu..?), eli se leijuu vahvasti kantajansa ympärillä. Vain yksi suihkaus, max. kaksi, riittää.
GUERLAIN AQUA ALLEGORIA PAMPLELUNE
Paras greippituoksu koskaan. Mehukas kimppu sitruksisia tuoksunuotteja täydellisessä tasapainossa; greippiä, bergamottia, petitgrainia ja nerolia.
Tuoksu on samalla mehukkaan ja hivenen kirpeän hedelmäinen, kukkainen, vihreä ja raikas. Niii-in ihana.
Pamplelune ja appelsiinipuun tuoksuinen ystävänsä, Lancômen Ô de l’Orangerie ovat kaksi ihaninta sitrustuoksua jotka tiedän. Aina vuoron perään toinen on vähän "parhaampi" kuin toinen... Syksyn rankingissani Orangerie pääsi Pamplelunen ohi Top 4 -listalle, mutta voi olla, että ensi vuonna sijoitukset taas vaihtuvat :)
Sitrustuoksut ovat tosi vaikea tuoksulaji. Ne vetävät minua valtavasti puoleensa, jopa enemmän kuin makean mausteiset, mutta lopulta vain aniharva puhuttelee minua alun treffailun jälkeen. Hyvin monet "paljastuvat" ihollani lopulta saippuaisen pliisuiksi tai ne ovat liian kukkaisia eivätkä tarpeeksi kirpsakoita. En tykkää nynnyistä sitruksista. Niissä pitää olla luonnetta. 💪
Mikä on sun lempisitrustuoksu..?
P.S. Ostin Kuopiosta alennuksesta viimein uuden Hypnotic Poisonin keväällä Prahaan "menettämäni" vanhan tilalle. ❤️
Edellisen Top 4 Tuoksut -postaukseni kommenteissa lukijani Heidi ja toinen Hypnotic Poison -fani kirjoitti, että uudempi ja vanha versio tuoksuvat erilaisille:
"Joskus vertasin vierekkäin uutta ja vanhaa Hypnotic Poisonia, ja uusi tuoksui paaaaaljon terävämmältä ja toisaalta miedommalta mitä tuo vanha versio – tavallaanhan sitä luulisi, että vanhalla tuoksulla on ollut aikaa laimentua vuosien saatossa, mutta se on kyllä paljon tymäkämpi tuoksu mitä tuo nykyinen versio."
Nyt saatoin (haikeana) todeta, että hän oli oikeassa. Nykyinen ei avaudu yhtä pehmeänä vaan on tosiaan vähän terävämpi, mutta samalla myös voimakkuudeltaan kevyempi - tuoksu ei kestä iholla lainkaan yhtä vahvana. Onneksi tästä sentään toki tunnistaa Hypnotic Poisonin. Mutta pitääkö näiden valmistajien mennä kajoamaan tuoksun kompositioon vuosien varrella... törpöt.
20 comments on “Mun Top-hajuvedet, osa 2”
Harvoin kommentoin, vaikka olen pitkään seurannut blogiasi ja pidän valtavan paljon kirjoitustyylistäsi, nykyään vielä enemmän kuin ennen. ❤️ Nyt oli kuitenkin pakko kommentoida, koska itselleni raikkaat sitrustuoksut ovat kaikkein mieluisimpia. Minulla on hyvä ystävä, jonka kanssa meillä on voimakas viehtymys limen tuoksuun ja olemme usein todenneet toisillemme, että ”tämän tuoksun kun saisi pullotettuna”. Toissa kesänä tuoksuttelin Helsingin Stockalla Chanelin Cristalle Eau Verteä ja tajusin vihdoin löytäneeni ainakin lähelle ”sen oikean”, limeä hienoisella twistillä. Kevyt vihreä tuoksu, jossa on sitruunaa, limeä ja nerolia sekä valkoisia kukkia. Ihana, ihana tuoksu minun nenääni! 🥰
Onpa mukava kuulla ❤️ :) Kiitos, Linnea.
Kiitos Cristalle Eau Vert -vinkistä, täytyy ehdottomasti käydä tuoksuttamassa :)
No höh, olisin mielelläni ollut väärässä tuon uuden Hypnotic Poisonin suhteen :(
Hyvää tuossa uudessa versiossa on kuitenkin se, että se tosiaan tuoksuu edelleen hyvin tunnistettavasti Hypnotic Poisonilta - joskus kun tuoksuja muunnellaan jopa siinä määrin, että alkuperäisen tuoksun "syvin olemus" katoaa ja tuoksusta tulee vähemmän tunnistettava. Myös tuon uuden version mietous lienee näin Suomen oloissa hyvä asia, sillä tuo alkuperäinen on tosiaan aika voimakas tuoksu. Tästä syystä käytän sitä itse ensisijaisesti kotituoksuna :)
Tuo kysymys sitrustuoksuista olikin aika hauska sattuma, sillä normaalisti en välitä sitrustuoksuista lainkaan, mutta nyt olen innoissani Jo Malonen juuri julkaistusta Orange Bitters -tuoksusta. Sitä myytiin myös viime vuonna joulun alla kausituoksuna, mutta tammikuussa se katosi kaupoista. Tyhmänä en ostanut sitä silloin, kun se vielä oli saatavilla, joten jäin odottelemaan, josko tuoksu vielä palaisi kauppoihin. Ja voi sitä onnea, kun ihan muutama päivä sitten huomasin tuoksun palanneen myyntiin! Tilasin sitä itselleni 100 ml tonkan välittömästi, jotta tuoksua riittää nyt loppuelämäksi :D Yleensähän sitrustuoksut luokitellaan kesätuoksuiksi, mutta tuota Orange Bitters -tuoksua markkinoidaan nimenomaan talvituoksuna. Minusta se ei kuitenkaan ole niin täyteläinen, etteikö sitä voisi hyvin käyttää kesälläkin.
Tosiaan en yleensä niin välitä sitrustuoksuista, mutta tuosta Jo Malonen tuoksusta tykkään kuin hullu puurosta. Tuoksu muistuttaa minua lapsuuden jouluista, jolloin tuli syötyä paljon appelsiineja ja mandariineja, joita äitini oli ostanut reilusti niiden ollessa joulun tienoilla sesongissa. Jostain syystä juuri tähän hajuveteen on mielestäni saatu parhaiten vangittua se tuoksu, joka mandariinin tai appelsiinin kuorimisesta vapautuu. Lisäksi tässä tuoksussa tuo mandariini / appelsiini pysyy läsnä loppuun saakka, kun yleensä sitrustuoksuista se sitruksinen alkunuotti katoaa melko nopeasti.
Joo, mietous on itse asiassa hyvä asia ☺️ ...mutta samalla tuosta päivitetystä versiosta puuttuu se tietty jopa röyhkeä oumph joka alkuperäisessä oli... Joka tekee siitä niin häkellyttävän viettelevän ja otteeseensa kaappaavan. Tämä uusi on kiltimpi, "domesticated" versio :D
Jo Malonen Orange Bitters -tuoksu täytyy ehdottomasti käydä tuoksuttamassa 😍
Tällä sait suunnilleen myytyä tuoksun mulle ilman haistamistakin... :D Kuulostaa ihan mielettömän hyvältä..!
Ja hei... mä muistan, että en koskaan palannutkaan vastaamaan sun viimeisimpänä jättämään kommenttiin siihen edelliseen tuoksupostaukseen... 🙈 Olisikohan tänä iltana hetki... Olen niin hidas kommenttien kanssa, että joskus ei vain saa vastattua vaikka asia on koko ajan mielen päällä. 😞
Ai että, nämä tuoksuasiat ovat niin henkilökohtaisia. Pystyin hyvin konkreettisesti kokemaan sen tuoksun, joka kohoaa ilmaan kun mandariineja tai appelsiineja kuorii. Mutta itselläni se on negatiivinen muisto, sillä jostain ihmeen syystä en pidä siitä ollenkaan. Pienenä ja jopa teininä pyysin aina vanhempia kuorimaan sirtushedelmät, sillä tuo tuoksu oli ikävä. Tämä on erikoista, sillä pidän yleisesti sitrustuoksuista, bergamotista ja nerolista. Mutta jotenkin juuri tuo mandariinin ja appelsiinin kuorimiseen liittyvä tuoksu on ollut aina sellainen, jota vältän.
Minua jäi tosi paljon kiinnostamaan, miltä tuo Yves Rocherin Neroli tuoksuu.. :) Sitä ei ilmeisesti saa enää? Ainakaan Suomesta?
Onpa jännä..!
Koko Secrets d'Essences sarja on lopetettu, mutta Ebayn ja Amazonin kaltaisista paikoista Neroli-tuoksuakin vielä saa:
https://amzn.to/3lwFF3T
Rakastan sitrustuoksuja! Versace Versense lienee kaikkien aikojen paras. Huonoa siinä on se että se säilyy hyvänä vain pari vuotta ja aina jää puolet käyttämättä. Myös Guerlainin Limon Verde on ihana.
Se on kyllä TOSI hyvä..! Se oli mun lempituoksuja töissä kun olin kosmetiikkamyyjä. Ja aika monta kertaa olin jo kiikuttamassa sitä kassalle mutta aina vain se jäi...
Muistikuvani mukaan olisin samaa mieltä... :D (En ole omistanut tätä tuoksua mutta nuuskutellut kaupoissa ja tax free'ssa kyllä...)
Acorellen Delicious on yksi minunkin lempparituoksuja, se on tosi ihana! Itse en edes miellä sitä niin jouluiseksi, vaan olen käyttänyt hyvillä mielin ympäri vuoden (paitsi nyt korona-aikaan ei kyllä ole tullut käytettyä mitään tuoksuja).
Mutta yllätyin, kun kuvailit tuoksua todella voimakkaaksi – minusta se taas nimenomaan on sopivan pehmeä ja mieto, jota voi huoletta suihkaista parikin painallusta ilman pelkoa hyökkäävyydestä. Samaa en voi sanoa monestakaan muusta hajuvedestä, sillä useimmat aiheuttavat päänsärkyä tai huonovointisuutta. En esimerkiksi voisi kuvitellakaan käyttäväni Hypnotic Poisonin kaltaista tuoksua, sillä jo yksi suihkaus on aivan liikaa. :D Voikohan tuoksun voimakkuudessa olla eroja pullojen välillä, vai johtuukohan tämä vain siitä, miten eri tavalla ihmiset tuoksuja kokevat?
No, saapa nähdä miten käy kun pääsen jossain vaiheessa avaaman toisen pullon samaa tuoksua – tämä on nimittäin ensimmäinen tuoksu ikinä, jonka kuvittelen voivani käyttää loppuun, ja hädissäni hankin jo uuden varastoon odottamaan kuultuani valmistuksen lopettamisesta, ettei vain käy niin että joutuisin luopumaan tästä kokonaan :D
Mun iholla se on tosi vahva, ja tuoksuu ihan liian voimakkaasti, jos laitan yhtään enempää kuin kaksi suihkausta - ja nekin on laitettava tosi kaukaa :D Yhdellä kaukaa suihkaustulla sumulla saan aika pehmeän tuloksen.
Mä luulen, että kyse on eniten siitä, miten ihmiset kokevat tuoksuja. Ihon ja tuoksun kemiakin vaikuttaa, eri tuoksut voivat käyttäytyä hyvinkin eri tavalla eri ihoilla (eniten tämän huomaa sitrustuoksuissa).
Myös mä olen hankkinut Deliciousia yhden pullon varastoon kun sitä vielä sai 🙏🏻 En haluaisi koskaan luopua tästä... (Ja täytyy siis vain toivoa, että toinen pullo säilyy pitkään pilaantumatta..!)
Tykkään sitrustuoksuista mutta niiden kestävyys on mielestäni surkea. Ostin aikoinaan (2008) Kuopion torin laidalta olevasta myymälästä Moschinon tuoksun I love love, samainen tuoksu jäi pysyvästi käyttööni. Se on sitruksinen mutta ei imelällä tavalla. Siinä on greippiä, appelsiinia ja sitruunaa ja jokin nuotti joka tekee siitä raikkaan aivan kuin kirpeä limppari.Kestävyys on hyvä sitrustuoksuksi. L'occitanella oli myös eräs sitruksinen tuoksu, mutta en muista enää nimeä ja kestävyys oli surkea.
Tuoksunuottien perusteella saattaisin tykästyä Pampleluneen ^_^ Siellä on myöskin patsulia josta pidän kovin.
Voi kyllä sitrustuoksuille! I love love on mun The tuoksu jota voisin suihkia joka päivä. Myös Pamplelune kuuluu suosikkeihin eli Kronos ehkä sinäkin tykkäsit ;)
Aqua Allegoria-tuoksuista pidän monesta, mutta ehkä ihan lemppari on Mandarine Basilic. Siinä on myös jotain muuta kuin vaan sitrusta ja se on minusta mielenkiintoinen tuoksu!
Tuo on myös ihana..! Aqua Allegoria -linjassa on liian monta tosi ihanaa tuoksua...
👍 :)
Sitrustuoksut ovat tosiaan kestoltaan kaikkein kevyimpiä, ne haihtuvat iholta ensimmäisinä. Niiden ei ole "kemiallisesti" mahdollista tarttua ihoon pitkäksi aikaa, toisin kuin esimerkiksi vaniljan, monien muiden mausteiden, ambran ja joidenkin puu-tuoksujen kuten santelin.
Hei, kiva kun mainitsit tuon Moschinon I Love Loven, nyt muistan että itsekin tykkäsin siitä kovasti kosmetiikkamyyjävuosina :) Mulla oli töissä omat työpaikka-suosikit, joihin tutustui perusteellisesti kun tuoksuja esitteli asiakkaille, ja käytin näitä tuoksuja töissä itsekin mutta vain harvan ostin omakseni kotiin.
Hei Sanni ja muut sitruksen ystävät! Mielestäni sitrustuoksujen aatelia on Pradan Infusion d'Oranger. Raikas ja sopivasti makea, ei pelkkää vihreyttä siis.
Onpa muuten kiva aihe - sain tästä paljon vinkkejä!
Kiitos vinkistä Päivi :)
En tiedä mitä Honores des Presin tuoksuille on käynyt, mutta saatavuus on ollut lähes olematonta Suomessa jonkin aikaa. Sarjan kookostuoksu oli ehdottomasti parasta.
Mä en ole aktiivisesti seurannut tuoksusceneä enää pitkään aikaan, niin en ole tullut kiinnittäneeksi huomiota, saako Honoresin tuoksuja Suomesta. Siitä on jo tosi kauan aikaa, kun huomasin ne Kicksissä, mutta eivät tainneet sielläkään olla kuin lyhyen aikaa.
Aina välillä yhä käytän mun yli 10 vuotta vanhoja HDP:n tuoksuja ja eivät ole menneet miksikään. <3