Ahh, tämä analyysi oli kutkuttavan mielenkiintoista tehdä!
Edit helmikuu 2026: Soluni on vaatinut minua poistamaan postauksesta mainosmateriaalistaan otetut screenshotit, joten olen korvannut ne itsetehdyillä ja kuvapankki Unsplashin kuvilla.
Aloin jo viime syksyn aikana saada seuraajiltani yhteydenottoja, joissa kyseltiin mielipidettäni uudesta ihonhoitosarjasta nimeltään Soluni NOVA. En ollut sarjasta kuullutkaan, ja vielä oudompaa oli, ettei sarjasta löytynyt netistä mitään tietoa. Kun meni Novaa markkinoivan Solunin sivulle, ei sivuilta löytynyt kuin ravintolisiä. Mun seuraajat sitten lähettivät minulle valokuvia pakkausteksteistä ja inci-listoista. Tuotteita heille oli myynyt ja esitellyt Solunin edustaja.
Myyntipuheet olivat olleet ilmeisen vaikuttavia – ja moninaisia -, niin moni otti minuun Novan tiimoilta yhteyttä ja halusi tietää, onko Nova niin mullistava, kuin brändin myyjät antoivat ymmärtää.
Heti ensimmäinen assosiaatio incit nähdessäni oli suomalainen BTB13. Oli helppo tunnistaa BTB13, sillä yhdiste on patentoitu ja siksi hyvin harvinainen. Alkuperäinen BTB13 muodostuu yhdisteistä karnitiini ja oroottihappo (Carnitine ja Orotic Acid.) Nova-tuotteista bongasin Carnitinen ja Magnesium Orotaten. Magnesium Orotate on oroottihapon suola, ja vapauttaa ihoon päästyään oroottihappoa. Eli: sama aine, kuin alkuperäisessä BTB13-yhdisteessä.
Myös se, että tuotteet vaikuttivat BTB13-yhdistettä lukuunottamatta luonnonkosmetiikalta, vei ajatukseni heti BTB13-sarjaan. Alkuperäinen BTBT13-sarja on sekin lähes-luonnonkosmetiikkaa.
En pystynyt kuitenkaan tämän enempää seuraajilleni syksyllä vastaamaan, koska muuta tietoa ei ollut saatavilla. Totesin vain, että tuotteet vaikuttavat oikein laadukkailta, mutta hinta oli aivan liian kova (käytin verrokkina tietysti alkuperäistä BTB13:a).
Fast-forward tammikuuhun 2026, ja saan Instagramissa yhteydenoton Soluni Novan edustajalta. Hän kysyi, olinko kuullut sarjasta ja oliko se herättänyt mielenkiintoa. Vastasin, että kyllä, monien kyselyiden perusteella kiinnostukseni oli tosiaan herännyt. Sain sitten kuulla Novan edustajalta, että sarjaa ei näkynyt netissä, koska sen virallinen, Euroopanlaajuinen lanseerauspäivä oli vasta 17.1. Osa edustajista oli saanut tuotteita testiin ja myyntiin jo edellisenä syksynä, mutta viralliseen myyntiin ne tulisivat vasta 17.1. Okei.
Edustaja kutsui minut Novan web-lanseeraustilaisuuteen, ja ajattelin, että miksipäs ei. Kuunnellaan, mistä tässä hypessä on kyse. Edustaja tarjosi minulle tuotteita myös testiin, ja kun vastasin myöntävästi, sain kuulla saavani ostaa tuotteet -20% tarjoushintaan (!). Kävi sitten ilmi, että edustaja ei tiennyt minun olevan kauneusalan vaikuttaja, vaan hän luuli minun olevan kauneudenhoitotuotteita myyvä yrittäjä. (Tämä siksi, että Instagram-tilini profiilissa lukee ”Skincare expert”). Edustaja kertoi haluavansa tarjota minulle ainutlaatuista tilaisuutta päästä tutustumaan tähän uuteen, upeaan kosmetiikkainnovaatioon.
Kuinka tienaat Solunilla -grafiikka
Minulla klikkasi heti. Edustaja oli ottanut minuun yhteyttä, koska oli värväämässä uusia Nova-edustajia verkostoonsa. Soluni on verkostomarkkinointiyritys, ja edustajat tienaavat oman myyntinsä ohella myös värväämiensä toisten edustajien myynneillä. Ahaa, tästä hommassa siis oli kyse. Kiinnostukseni laski saman tien. Ei siksi, etteivätkö tuotteet oikeasti voisi olla hyviä, vaan siksi, että verkostomarkkinointi bisneksenä ja tienaamismallina ei kiinnosta minua tippaakaan.
Lanseerauspäivä tuli, ja ajattelin uteliaisuuttani kuuntelevani webinaarin. Kosmetiikan ja markkinoinnin ammattilaisena minua kiinnosti nähdä, millä tavoin verkostomarkkinointifirma esittelisi tätä ”uutta mullistavaa” ihonhoitosarjaansa. Minua kiinnosti myönnettävästi myös kuulla, paljastuisiko BTB13-kytkös webinaarin aikana, ja miten yritys ylipäänsä sanoitti tuotteiden toimintamekanismia.
Lanseerauspäivänä verkkoyhteys sitten kaatui, ja sain webinaari-tallenteen katsottavaksi myöhemmin.
Lanseeraustilaisuuden katsominen oli yksi viihteellisimpiä hetkiä kosmetiikkaurallani. Popcornia teki mieli kaivaa esiin useaan otteeseen..! 🍿
Puolentoista tunnin mittainen webinaari oli kuin koulukirjaesimerkki teemasta: ”Näin esittelet tuotteen X mahdollisimman myyvästi ja houkuttavasti, luoden tuotteesta mahdollisimman tieteellisesti tehokkaan kuvan vailla aidosti uskottavaa tieteellistä tukea.”
Tapahtuma oli taitavasti koottu, ja aivan varmasti moni ihonhoitoon, kosmetiikan hinnoitteluun tai kosmetiikkatuotteiden tieteelliseen validointiin perehtymätön oli aivan myyty. Webinaariin oli siroteltu runsaasti tieteellistä sanastoa, viitattiin Novan saamaan hienoon vastaanottoon kansainvälisessä tiedekonferenssissa ja paikalle oli tuotu syöpätutkija vakuuttamaan kuulijoita tuotteiden ennennäkemättömästä tehosta. (Syöpätutkija on toki solujen asiantuntija, mutta ei kosmetiikan kemian tai tuotekehityksen asiantuntija. Mutta syöpätutkija antaa maallikoille vakuuttavamman kuvan tieteen edustajana, kuin kosmetiikan labranisse..!)
Ennen kuin luulette mun dissaavan Nova-tuotteet kokonaan, sanon: tuotteet vaikuttavat itse asiassa oikein hyviltä. Tuotteissa ei ole mitään vikaa, ja ne vaikuttavat oikein päteviltä hoitamaan ja kosteuttamaan monia ihotyyppejä. Niiden sisältämä patentoitu teknologia on sekin lupaava.
Mutta! Kaksi asiaa, mille irvistän:
1. Nova-tuotteet on totaalisen ylihinnoiteltu. Miksi? Ainakin siksi, että niitä myydään verkostomarkkinointi-konseptin mukaisesti, ja tässä myyntimallissa suuri osa hinnasta menee edustajien provisioihin. Vastaavan tuotteen VOI saada tavallisesta kaupasta tai kosmetologilta halvemmalla. (Pätee kaikkiin verkostomarkkinointi-mallilla myytäviin ihonhoitotuotteisiin, ei vain Novaan.)
2. Nova-tuotteiden täysin överi markkinointi tieteellisillä väittämillä. Tämä tietysti kulkee käsi kädessä verkostomarkkinointiyritysten strategian kanssa, jossa halutaan innostaa ja vakuuttaa ostajat siitä, että kyseessä on ainutlaatuisen tehokas tuote tai palvelu, jota et saa mistään muualta. Ja tuo ainutlaatuisuus, TIETEELLINEN TEHO ja patentoidut teknologiat sitten tuovat perusteen tuotteen korkealle hinnalle. Mikä esimerkiksi Novan tapauksessa ontuukin sitten pahasti.
Tiivistettynä: tuotteet ovat hyviä. Mutta ovatko ne niin ainutlaatuisia ja tieteellisesti tuettuja, kuin Soluni antaa ymmärtää, ja ovatko ne premium-hintansa arvoisia? Mun mielestä eivät.
Kerron nyt miksi.
Aloitetaan esittelemällä itse tuotteet. Niitä on kolme:
Hoitoneste 45€ / 30 ml
Seerumi 127€ / 30 ml
Hoitovoide 67€ / 30 ml
Huomaa pakkauskoko! Jopa hoitoneste, joka tyypillisesti myydään 50-100 ml pakkauksessa, on vain 30-millinen. Puhutaan todella premium-tason hinnoista. Suomessa myytävistä luonnonkosmetiikkasarjoista vain Tata Harper tulee lähelle tätä hintatasoa, ja Tata Harper on luksuskosmetiikkaa pakkauksia myöten. Novassa taas pakkaukset clip art -tyyppisine kasvikuvineen ovat vähemmän luksusta.
🌿 En nyt tässä postauksessa käytä aikaa tuotteiden ainesosien syvempään perkaukseen, mutta kerron pähkinänkuoressa: tuotteiden pohjat ovat laadukasta, joskaan ei luksus-tason luonnonkosmetiikkaa, ja niiden synteettinen pääaktiiviaine on patentoitu suomalainen keksintö, jolla on potentiaalia tukea ihon nuorekkuutta ja hyvää kuntoa. Tuotteet ovat hajusteettomia ja niissä käytetään mm. koivunmahlaa, prebiootteja, marjaöljyjä ja ektoiinia. Eli hyvät lähtökohdat.
Kyseessä on kolmen tuotteen kokonaisuus, joka sopii kaikille ihotyypeille ja vaikutus on kosteuttava ja ihon hyvää yleiskuntoa tukeva.
Nova-tuotteet ovat siinä mielessä monelle ihotyypille sopivia, että ne eivät sisällä komedogeenisiä öljyjä ja kaikki aktiiviaineet ovat ylipäänsä hyvin neutraaleja.
Tuotteet eivät sisällä voimakkaita, ärsytysreaktioistaan tunnettuja aktiiviaineita kuten retinoideja ja C-vitamiinia. Eivät edes niasiiniamidia. Kaiken kaikkiaan Nova-tuotteet ovat hyvin lempeitä ja hellävaraisia.
Nyt päästään itse asiaan. Soluni korostaa Nova-tuotteiden mainonnassa patentoitua ainesosaa, joka heidän mukaansa takaa ennennäkemättömän tehokkaat tulokset. Aavistukseni piti paikkansa, ja tämä ainesosa pohjautuu BTB13-innovaatioon, nyt se vain on paranneltu: BTB13-yhdisteeseen on lisätty ainesosa nimeltä Glycerophosphorylethanolamine eli GPE.
Yhdisteen on kehittänyt sama kemisti ja tutkija kuin alkuperäisen BTB13-yhdisteen; oululainen Simo Rasi. (Tätä ei enää kerrota Solunin materiaaleissa, siellä puhutaan vain "oululaisesta tutkijaryhmästä" -> Rasin yritys Bio Option Oy.)
Rasi kehitti alkuperäisen BTB13-yhdisteen 2000-luvulla, ja se patentoitiin 2011. Yhdiste on sittemmin ollut käytössä Naviterin, nykyään Berner-omisteisen BTB13-brändin tuotteissa.
2010-luvulla Rasi on lähtenyt kehittämään uuden sukupolven versiota BTB13-yhdisteestä. Näin syntyi karnitiinia, oroottihappoa ja GPE:tä yhdistävä kompleksi. Se patentoitiin Euroopassa jo vuonna 2020. (Parhaillaan sille ollaan hakemassa koko maailman kattavia patentteja, ainakin Solunin mukaan.) Tämä yhdiste ei ole BTB13:n tapaan rekisteröity tavaramerkki, ja koska BTB13-nimi yhteenkirjoitettuna on suojattu, Nova puhuu BT-, B13- ja GPE -yhdisteestä.
Edit. Päivitys helmikuu 2026: korviini kantautui, että Bernerillä katsottiin Solunin loukkaavan heidän omistamaansa tavaramerkkiä käyttäessään BT- ja B13 -kirjainyhdisteitä. Ja kappas: helmikuun aikana BT- ja B13-ilmaisut Nova-mainosmateriaalista ovat poistuneet. Päättelen, että asiaan on puututtu juridisesti ja kirjainyhdisteiden erikseenkin käyttäminen on katsottu tavaramerkkiä loukkaavaksi.
Mikä tämä uusi GPE-molekyyli sitten on? Se on fosfolipidi, joka osallistuu solukalvojen aineenvaihduntaan. Se on "viestimolekyyli".
Kun alkuperäisessä BTB13-yhdisteessä karnitiini (BT) auttaa solun energiantuotannossa ja orotaatti (B13) auttaa rakentamaan DNA:ta, niin GPE toimii ikään kuin "liikenteenohjaajana", joka auttaa soluja kommunikoimaan keskenään ja ylläpitämään solukalvojen eheyttä.
Alkuperäisen BTB13-yhdisteen pääpointti on suojata soluja (erityisesti kantasoluja) oksidatiiviselta stressiltä. Patentin otsikkokin kuuluu: ”Cosmetic skincare preparation that protects stem cells”. GPE:n lisääminen on parantanut tätä vaikutusta vahvistamalla solukalvoja. Uudessa BTB13 + GPE-patentissa kuvataan, että GPE:n lisäys nopeuttaa vaurioituneen solukalvon paikkaamista. Synergia on seuraava: kun karnitiini tuottaa solulle energiaa, GPE varmistaa, että solun "kuori" on tarpeeksi vahva kestämään tämän lisääntyneen aktiivisuuden. GPE siis ankkuroi karnitiinin ja oroottihapon vaikutuksen.
Soluni itse puhuu markkinoinnissa Nova-tuotteiden vaikutusmekanismin olevan ”kantasolujen elinvoiman lisääminen”. Ja sitä BT+B13+GPE -yhdiste juuri tekee. Mutta – ja nyt tullaan tärkeimpään kohtaan: kyseinen vaikutus on vahvistettu soluviljelmä- eli in vitro -tutkimuksessa, ei ihmisen iholla.
Soluni puhuu kovaan ääneen tieteellisistä tutkimuksista, joita Nova-tuotteille on tehty. Tutkimuksista kuitenkin kerrotaan hyvin vähän, eikä missään tarkasti kuvata tutkimusasetelmia. Verkkosivullaan Soluni mainitsee ainoastaan, että tuotteille on tehty "kaksi kliinistä pilottitutkimusta, jossa oli mukana 24 henkeä." Ei mitään muuta. (24 henkeä on pieni otanta, ja 'kliininen testi' kertoo ainoastaan, että testi tehtiin ihmisille, ja 'pilottitesti' viittaa siihen, ettei kyseessä ole täysimittainen, satunnaistettu ja kontrolloitu koe, RCT, jota pidetään kliinisen testauksen kultaisena standardina.)
Lanseerauswebinaarissa Soluni mainitsee kaksi tutkimusta, joita taas verkkosivulla ei mainita: soluviljelmä-tutkimuksen sekä 15 (!) hengen testiryhmällä toteutetun instrumentaalisen mittauksen. Toki voi olla, että tuo 15 hengen ryhmä oli toinen niistä "pilottitutkimuksista", jotka mainitaan verkkosivulla.
Puhun kantasolututkimuksesta tuonnempana, mutta tartun ensin testiryhmä-tutkimukseen, koska tämän testin tuloksia Soluni käyttää vahvimmin Nova-lupausten tukena.
Kerrottakoon heti alkuun, että Solunin kuvailema testi ei ole tieteellinen tutkimusasetelma, vaikka yritys puhuu mainoksissaan "tieteellisestä testauksesta". Jotta tutkimus olisi tieteellisesti relevantti, siinä tulee vähintään olla kontrolliryhmä, eli joukko testihenkilöitä, jotka käyttävät plasebo-tuotetta toisen ryhmän käyttäessä tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta. Kaikkein järein, tieteellisesti uskottavin tutkimusasetelma on sokkoutettu RTC eli satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus, jossa tutkittavat sekä tutkijat eivät tiedä, kumpi ryhmä käyttää tutkittavaa ainetta ja kumpi plaseboa. Vain tällaisella tutkimuksella saadaan aidosti relevanttia tietoa tutkittavan aineen tai tuotteen vaikutuksista.
Novan tutkimuksessa ei kuitenkaan ollut plasebo-ryhmää. Ryhmän koko oli erittäin pieni (15 henkeä), ja kaiken lisäksi testihenkilöt olivat Novan yhteistyökumppanina toimivan kosmetologin asiakkaita (!!). Puolueeton testiryhmä, eikö? Lisäksi neljä viikkoa on liian lyhyt aika tarkastella muutoksia liittyen erityisesti ihon kiinteyteen ja ryppyihin. Kollageenin lisääntymiseen liittyvät muutokset alkavat näkyä parhaimmillaankin vasta 8 viikon jälkeen. Sitä, että testiryhmässä oli vain 15 henkilöä, ei tarvitse edes kommentoida; vasta 20-30 henkilön ryhmä alkaa olla jollain tapaa merkittävä, ja yli 50 henkilön ryhmä antaa selvästi relevanttia dataa.
Koska Nova-tuotteiden käytön tuomia tuloksia verrattiin vain testihenkilöiden lähtötilanteeseen, voidaan ymmärtää, että asetelma on tieteellisesti kestämätön. Tavallinenkin kuluttaja käsittää, että mikä tahansa kosteuttava ihonhoitotuote säännöllisesti käytettynä parantaa ihon kosteutta, sileyttä ja yleiskuntoa.
Se, että testihenkilöiden iho oli mitattujen parametrien osalta paremmassa kunnossa Nova-tuotteiden käytön jälkeen, ei kerro siitä, että juuri Nova paransi ihoa. Ilman plasebo-ryhmää, tulos kertoo vain siitä, että ihon säännöllinen hoito ylipäänsä kosteuttavilla tuotteilla parantaa ihon kuntoa.
Soluni ei kerro testistä mitään yksityiskohtia, mutta netti on näppärä väline kun haluaa kaivella tietoja. Löysin nopeasti Simo Rasin yrityksen tilaaman Oulun ammattikorkeakoulun bioanalytiikan tutkinto-ohjelman opinnäytetyön, jonka otsikko kuuluu: Uuden kosmeettisen tuotteen BTB13 + GPE soluja suojaava vaikutus.
Opinnäytetyön tiivistelmästä käy ilmi, että Rasin yritys (Bio Option Oy) oli tilannut tutkimuksen patenttihakemustaan varten (”tulokset tulivat Bio Option Oy:n käyttöön heidän hakiessa patenttia uudelle kosmeettiselle tuotteelle.”)
Opinnäytetyö ei ole kokonaan luettavissa, se on arvatenkin salattu, koska liittyy patentoituun teknologiaan, mutta julkisesti näkyvästä tiivistelmästä pystymme kuitenkin näkemään – tai ainakin suurella varmuudella päättelemään (onhan kyseessä Rasin tilaama tutkimus), että kyseessä on juuri Nova-tuotteiden teknologiaan liittyvä kantasolututkimus.
Tiivistelmästä: ”Opinnäytetyö toteutettiin kokeellisena tutkimuksena, johon sisältyi mesenkymaalisten kanta-solujen viljelyä ja jakamista. (…) Tutkimuksen tuloksista havaittiin, että uusi kosmeettinen tuote pystyy suojaamaan soluja oksidatiiviselta stressiltä. Solut, joille lisättiin uutta tutkittavaa tuotetta, olivat elinvoimaisempia kuin solut, joille lisättiin pelkkää kasvatusliuosta.”
Rasin patentissa (josta ote yllä) puhutaan mesenkymaalisten solujen suojaamisesta, ja Novan mainonnassa puhutaan ”kantasolujen elinvoimaisuuden lisäämisestä”, ilmaisu, jota käytetään myös opinnäytetyössä. There we have it.
Mitä tämä kertoo? Se kertoo, että Soluni (tai Simo Rasin yritys) on säästänyt tutkimuskuluissa hakiessaan tieteellistä tukea keksinnölle ja sen patenttihakemukselle. Yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa ja opinnäytetöiden hyödyntäminen yliopistotason tiedon hankinnassa on yrityksille näppärä tapa säästää kuluissa, kun halutaan saada tutkimusdataa halvalla. Laajat kliiniset tutkimukset olisivat uskottavimmat, mutta ne ovat kalliita.
Yliopistotason opinnäytetyö on tieteellisesti validia dataa, mutta sen akateeminen painoarvo ei ole yhtä vankka, kuin vertaisarvioidun, tieteellisen tutkimuksen. Opinnäytetyö on loppupeleissä kuitenkin harjoitustyö. Sen voi pitää mielessä tarkasteltaessa Solunin väitteitä kovan luokan tieteellisestä tutkimuksesta.
Mitä tehty soluviljelmä-tutkimus myös kertoo?
Se kertoo, että BT + B13 + GPE -yhdistelmällä on todistettu biologinen mekanismi toimia tietyllä tavalla, eli tässä tapauksessa suojata soluja oksidatiiviselta stressiltä ja solukuolemalta. Mutta! Soluviljelmässä todettu biologinen tapahtuma ei vahvista sitä, että sama tapahtuu myös elävällä iholla.
Soluviljelmä- eli in vitro -kokeessa tutkittavat aineet laitetaan suoraan soluihin – iholla niiden on päästävä koko epidermiksen läpi. Se on aivan eri asia. Sen todentamiseen vaadittaisiin juuri nuo yllä mainitsemani kliiniset RTC (Randomized Controlled Trial) -tutkimukset, suurilla testiryhmillä ja mieluusti vielä sokkoutettuna, ja paljon järeämmillä mittauslaitteilla ja -metodeilla kuin niillä, joilla mitataan vain ihon pinnan kosteutta ja napakkuutta. Sellaisia tutkimuksia Soluni ei ole teettänyt, joten mitä heillä on tiedossa on se, että labraolosuhteissa solumaljassa kantasolujen elinvoima lisääntyi. EI ihmisen iholla.
15 hengen testiryhmälle suoritetussa tutkimuksessa mitattiin ihon kosteuspitoisuutta (Moisturemeter), kosteuden haihtumista / TEWL (Vapometer) sekä ihon kimmoisuutta (Elastimeter). Mikään näistä ei liity kantasoluihin.
Laitoin muuten Solunille sähköpostia ja kysyin tarkempia tietoja tutkimuksista. Kysyin myös, miksi tutkimukset eivät ole näkyvillä Solunin nettisivulla. Viestiini ei vastattu.
Se, että Soluni perustaa tieteellisen näyttönsä näille tutkimuksille, on vähintään haparaa.
Kyllä, BT+B13+GPE -yhdistelmän suojaava vaikutus soluissa on todistettu opinnäytetyöllä. Mutta mitä todisteita on siitä, että sama vaikutus toistuu myös elävällä iholla, jossa aineiden on imeydyttävä epidermiksen läpi ja itse asiassa aina dermikseen saakka? Mesenkymaaliset kantasolut, joiden suojaamiseen patentti liittyy, sijaitsevat syvemmällä kuin epidermiksen kantasolut (jotka asuvat tyvisolukerroksessa), ne sijaitsevat dermiksessä. Ja – kosmetiikka ei itse asiassa saisi vaikuttaa dermiksessä saakka.
Edit. Kommenteissa esitettiin tieto toisesta opinnäytetyöstä, jota on käytetty Nova-tuotteiden tieteellisenä näyttönä.
Tämä opinnäytetyö sopii palapeliin ja täydentää puutteellisia tietoja; webinaarissa näytetyssä tieteellisten tutkimusten kaaviokuvassa puhutaan "neljän viikon tutkimuksesta" ja esitetään iholla tapahtuneet muutokset MoistureMeter, ElastiMeter ja VapoMeter -laitteilla mitattuina. Kyseisessä, myös Oulun ammattikorkeakoulun bioanalytiikan tutkinto-ohjelmassa tehdyssä tutkimuksessa, on käytetty näitä laitteita tulosten mittauksessa.
Tämän opinnäytetyön on tilannut Oncobone Oy, joka on Solunissa mukana olevien tohtorien, Tiina Kähkösen ja Jussi Halleenin, yritys.
Tässä tutkimuksessa näyttää olleen myös kontrolliryhmä, mikä on hyvä juttu. Kuitenkin kyseessä on vain neljän viikon mittainen ja ryhmäkooltaan hyvin pieni, mitä ilmeisimmin alle 24 hengellä toteutettu tutkimus (koska Soluni mainitsee, että on tehty kaksi pilottitutkimusta, joissa yhteensä 24 henkeä). Myöskään ei ole tiedossa, onko tutkimus ollut satunnaistettu tai sokkoutettu, mitkä olisivat tieteellisesti merkittävän tutkimuksen edellytyksiä.
Opinnäytetyön tiivistelmän loppukaneetissa todetaan suoraan tutkimusasetelman rajallisuus; "Jatkotutkimuksilla voisi selvittää BTB13G:n vieläkin pidempiaikaisia vaikutuksia suuremmalla tutkimusryhmällä ja tutkittavien kesken yhtenäisillä mittausalueilla."
Loppukaneetista käy ilmi tutkimusryhmän pienuus sekä se, etteivät tutkittavat ihoalueet ole olleet yhtenäiset. Tämä vähentää olennaisesti tutkimustulosten merkittävyyttä. On siis tutkittu: opinnäytetyön asetelmassa hyvin pienellä koehenkilöryhmällä Nova-tuotteiden käytön myötä tapahtuneita muutoksia verrattuna kontrollituotteeseen, vaihtelevilla ihoalueilla. Se, etteivät mitattavat ihoalueet tutkittavilla koehenkilöillä ole olleet yhtenäiset, haastaa tulosten vertailukelpoisuuden. Onko esimerkiksi Nova-tuotteita käyttäneellä ryhmällä mitattu tietyt ihoalueet, ja plasebo-tuotetta käyttäneeltä ryhmältä toiset ihoalueet? Ihon kosteus ja kimmoisuus voi luonnollisestkin vaihdella ihon alueesta riippuen.
Kaiken kaikkiaan tämänkin tutkimuksen tieteellistä merkittävyyttä voi perustellusti kyseenalaistaa.
Kun yritys mainostaa uutta ihonhoitotuotetta "vallankumouksellisena", olettaisi taustalla olevan vähintään yhden vertaisarvioidun artikkelin. Soluni on kuitenkin valinnut toisen tien. Miksi ihmeessä? Miksi valita opinnäytetyö ”oikean” kliinisen tutkimuksen sijaan?
Mahdollisia (jopa todennäköisiä) syitä:
Kustannustehokkuus. Oikea kliininen tutkimus maksaa kymmeniä tuhansia euroja. AMK-opinnäytetyö taas maksaa yritykselle tyypillisesti vain nimellisen korvauksen, jos sitäkään. Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on hyvät laitteet käytännön mittauksiin (kuten bioanalytiikan labrat), jolloin yrityksen ei tarvitse näitä itse vuokrata.
Opinnäytetyön tuottama data riittää markkinointiin. BT+B13+GPE-yhdisteen patentti on jo itsessään voinut riittää Solunille tieteelliseksi validaatioksi, mutta patentissa ei ole lukuja, joita käyttää valmiin ihonhoitotuotteen mainonnassa. Soluni on siis tarvinnut jotain ”kättä pidempää” tukemaan Novan markkinointia, ja tämän kättä pidemmän ovat tarjonneet opinnäytetyöt sekä ei-tieteellisessä tutkimusasetelmassa tehdyt instrumentaaliset mittaukset.
Kahden opinnäytetyön kautta Soluni on saanut markkinointimateriaalia tukemaan Novan tieteellisyyttä. Ensimmäinen opinnäytetyö on tuonut heille tuen sille, että BT+B13+GPE:tä sisältävä ihonhoitotuote todella vaikuttaa kantasolujen elinvoimaan, toinen opinnäytetyö taas on tuottanut mukavat numerot ihon kunnon, kosteuden ja kimmoisuuden kohenemista kuvaavaan kaavioon.
Markkinointimateriaaleissa harva kuluttaja osaa erottaa, onko luku peräisin gradusta vai Lancet-tiedelehdestä.
Aika. Opinnäytetyöllä saa datan nopeasti käyttöön. Vertaisarvioitu tutkimusprosessi kestää vähintään 1–2 vuotta (kirjoittaminen, arviointi, korjaukset), opinnäytetyö taas valmistuu lukukaudessa.
Se, että ihon positiivisia muutoksia esiintuoneen opinnäytetyön tilanneet tutkijat Kähkönen ja Halleen ovat sekä tilaajia (Oncobone) että hyödynsaajia (Soluni), luo ilmeisen eturistiriidan.
Ongelma 1: puolueettomuus. Tieteessä ideaali on riippumattomuus. Tässä tapauksessa tutkimusasetelma on tutkimuksesta hyötyvän yrityksen suunnittelema, ja opiskelija on vain suorittanut sen.
Ongelma 2: tieteellinen painoarvo. Koska kyseessä on AMK-opinnäytetyö (eikä edes yliopiston väitöskirja tai pro gradu), sen tavoitteena on osoittaa opiskelijan ammatillinen osaaminen, ei tuottaa uutta kiistatonta tieteellistä tietoa.
Se, että tutkimus on tehty opinnäytetyönä, ei tarkoita, että tulokset olisivat valheellisia. Se kuitenkin tarkoittaa, ettei tutkimusta ole altistettu ulkopuolisten asiantuntijoiden kriittiselle arvioinnille. Se on "itse tehtyä ja itse tarkistettua".
Soluviljelmän ja ihmistestiryhmän ohella Soluni käyttää kolmatta dataa pönkittämään tuotteiden tehoa: kotona tuotteita testanneiden henkilöiden omat havainnot. Soluni kertoo Novan Q&A-sivulla, että sivuilla näkyvät käyttäjäkokemukset ja ennen/jälkeen-kuvat eivät ole osa tutkimusta, vaan tulevat yli sadalta testihenkilöltä, jotka ovat testanneet Nova-tuotteita kotona. Kyseessä on siis ihmisten omia ”minusta tuntuu” -kokemuksia ja testausajan päiväkirjamerkintöjä, jolla ei niilläkään ole mitään tekemistä tieteellisyyden kanssa, vaikka niistä varmasti saa meheviä ja kivan kuuloisia sitaatteja sivuille.
No niin. Eiköhän tässä tullut analyysia tarpeeksi.
Nova on ainesosiensa puolesta puolesta oikein hyvännäköinen tuotesarja, joskaan ei mitään uniikkia, sillä BTB13 on ollut markkinoilla jo yli 10 vuotta. GPE-lisäys voi tehdä tuotteista hieman tehokkaampia suojaamaan soluja, mutta ottaen huomioon Novan ja BTB13:n suuren hintaeron ja sen, että BTB13-tuotteilla on jo yli 10 vuoden käyttäjäkokemukset taustalla (ja ilmeisen hyviä tuloksia, koska sarjasta tykätään ja se on vakiinnuttanut asemansa), Novalla taas ei lainkaan historiaa, laittaisin kyllä itse pennoseni mieluummin edullisempiin BTB13-tuotteisiin, JOS tämä kantasoluja suojaava teknologia kiinnostaa.
🚩Eniten punaista lippua salkoon vetää Solunin tapa liioitella tutkimustuloksia mainonnassaan ja ylipäänsä pitää tutkimuksiin liittyvät tiedot hyvin epämääräisinä. Se, etteivät he kunnolla avaa, millaisista tutkimusasetelmista on ollut kyse ja puhuvat ei-kontrolliryhmän sisältävistä ihotestauksista tieteellisinä, ei ainakaan lisää uskottavuutta.
Vaikka laki ei vaatisikaan testimenetelmän ja -suorittajan mainitsemista mainonnassa, se on hyvän tavan mukaista silloin, kun mainonnassa tehdään nimenomaan tutkimustuloksiin viittaavia väitteitä. Isommat, kansainväliset yritykset kuten L'Oreal ja Beiersdorf sisällyttävät nämä tiedot aina markkinointiväitteisiinsä. Mutta ehkäpä Soluni ei halua tai voi näitä lisätietoja markkinoinnissaan antaa, kun kyse on mitä ilmeisimmin opinnäytetöistä sekä tieteellisesti epärelevanteista, vailla kontrolliryhmää tehdyistä mittauksista?
81 comments on “Analyysi: uusi kotimainen ihonhoitosarja Soluni NOVA”
Kiitos tästä analyysistä! Itsekin mielenkiinnolla olen tätä keissiä seurannut, tuotteet vaikuttavat lupaavilta. Tuo GPE on kuitenkin itselleni uusi tuttavuus kosmetiikassa, tiedätkö onko sitä käytetty enemmänkin? CosIng ei ainakaan omalla hakemisellani tunnista ainesosaa..?
Se on hyvin uusi ainesosa, en ole siihen törmännyt aiemmin. Molekyyli itsessään on ollut olemassa pitkään, mutta se ei ole ollut yleinen ainesosa kosmetiikassa.
Tästä uutuus/harvinaisuus-statuksesta johtuu, ettei sitä näy vielä Cosingissa.
Nobelin kosmetiikka palkinto Sannille 💯🏆
Tää sinun tietämys ja paneutuminen asiaan on niin parasta viihdyttävää luettavaa 👍
Voi kiitos kukkis! 🥰 Oon kyllä iloinen, että mun umpinörtteydelle löytyy kiitollista yleisöä! 🤓
Valitettavasti ihan kaikki asiat eivät pidä paikkasnsa.
Jos sinulla on tästä parempaa tietoa, haluat varmasti jakaa ne meidän kanssa? :) Tai laita mulle sähköpostia ja avaa ihmeessä nämä tiedot. ☺️
Onpa herkullinen case! Onko tässä sarjassa myös lisäravinneverkostomyyntiä? On näkynyt somessa ja kalskahtaa tutulta…
Onpa hyvinkin, ja toki Nova-tuotteiden kyljessä myydään myös lisäravinteita ja muistetaan korostaa, että parhaiden tulosten saamiseksi myös ravinnon tulee olla monipuolista ja tukea ihon hyvinvointia - ja helpoin tapa tähän ovat Solunin ravintolisät. 😊
Taas aivan loistavaa analyysiä! Kiitos Sanni💯!
Kiitos Pia! 🙏🏻
Opinnäytteet on itse asiassa julkisia lain mukaan. Se miten julkisuutta opiskelija voi rajata on, että työ ei ole verkossa avoimesti saatavilla. Sen sijaan ko. työn pääsisi lukemaan oletettavasti, jos menisi fyysisesti kirjastoon Ouluun ja lukisi sen kirjaston laitteella (ennen tämä toimi niin, että kaikki opinnäytetyöt löytyi kirjaston hyllystä ja niitä sai selata kirjastossa). Ehkä tietopyynnöllä tuon julkisuuslain perusteella voisi saada, en ole ihan varma. Opetan itse pääasiassa kandi- ja maisteritason opiskelijoita yliopistossa ja tosiaan varsin varovainen olisin sen suhteen, että joku käyttää väitöskirjaa alempia opinnäytetöitä tieteellisenä näyttönä (on mahdollista toki, että sisältää tieteellisesti relevantteja tuloksia, mutta jos näin on, yleisesti ottaen silloin tulokset pyritään julkaisemaan myös vertaisarvioidulla foorumilla).
Kiitos tästä näkemyksestä, A :)
Tämä lienee oletettava syy siihen, miksi in vitro -testiä ei siteerata nimeltä missään Solunin materiaaleissa. Yleensä, kun puhutaan tutkimuksesta, josta vieläpä ollaan ylpeitä, totta kai liitetään mukaan tutkimuksen otsikko, tekijän nimi ja linkki tieteelliseen tietokantaan (Google Scholar, PubMed), josta tutkimuksen voi käydä lukemassa. Solunilla täytyy varmaan olla hyvä syy sille, että he eivät niin tee.
Niin ja mitä unohtui aiemmasta kommentista, on se, että arvostan sitä millä pieteetillä teet näitä analyysejä. Näitä on ilo lukea (oma ala ei todellakaan ole kosmetiikkaa, eikä mulla ole edes suurta kiinnostusta kosmetiikkaan ylipäänsä, mutta arvostan suuresti teksteistäsi huokuvaa asiantuntijuutta ja, nykyään niin harvinaista, objektiivisuutta).
Kiitos A 🙏🏻
Tämän suuntaiset palautteet kaltaiseltasi akateemikolta vahvistavat, että teen jotain oikein (enkä vain toivo/luule niin... ☺️)
Loistava yhteenveto! Yliopiston opettajana (ja tutkijana) korostaisin myös A:n kanssa sitä, että varsinkin yliopiston puolella tehty maisterintyö voi olla ihan tasokasta tiedettä. Mutta jos se on, tulokset pyritään ihan varmasti julkaisemaan lehdessä tai konferenssissa, vähän riippuen tieteenalan jäytännöistä. Itsekin olen näin toiminut (vaikkei mitään huikean hyvää tulosta omasta työstä tullutkaan). Vertaisarviointi ja sen nukainen julkisuus olisi mielestäni yrityksillekin hyvää mainosta, toki mielipiteeni on kovin akateeminen 😅
Opinnäytteet ovat tosiaan julkisia asiakirjoja, joista voi tehdä ko. yliopiston kirjastolle tietopyynnön ja saada siten kopion luettavaksi omaan sähköpostiin. Toki jokin osa opinnäytteestä voi olla perustelluista, painavista syistä johtuen salattu.
Entäs jos yliopisto / AMK ei ole selvillä? Ainakaan tuossa BTB13+GPE-lopputyön Theseus-tiedoissa ei näy, missä koulussa se on tehty.
Täältä sivusta huikkaan, että Theseuksessa opinnäytetyön otsikon yläpuolella näkyy ns. polku, joka johtaa tähän opinnäytetyöhön: Ammattikorkeakoulut / Oulun ammattikorkeakoulu / Opinnäytetyöt (Käyttörajattu kokoelma) / Näytä viite. Eli Oulun ammattikorkeakoulusta on kyse ☺️
Kiitos :) Lisään tiedon postaukseen.
Google näyttää opinnäytetyön Theseuksen hakutulossivulla, johon on listattu Oulun ammattikorkeakoulun opinnäyteyöt. Lisäksi opparin Theseus-sivun "näytä kaikki kuvailutiedot"-kohtaa klikkaamalla saa esiin sivun, jonka lopussa työn mainitaan kuuluvan Oulun ammattikorkeakoulun kokoelmaan.
Korkeakoulun nimi näkyy tiivistelmän Theseus-sivulla opinnäytteen nimen yläpuolella.
Theseus tiedoissa näkyy, että viite kuuluu Oulun ammattikorkeakoulun kokoelmiin. Tieto on sivun alalaidassa.
Oulun AMKissa voi opiskella bioanalytiikkaa.
Kiitos tästä! :)
Ilo on mun puolella! :)
Kiva lukea näin perusteellista analyysiä, kiitos Sanni! Itsekkin olen törmännyt somessa ko. sarjaan, mutta jo pelkästään verkostomarkkinointi lopetti kiinnostuksen. Ja lisäksi se että olen huomannut että kaikki poikkeamiset itselle sopiviksi todettujen tuotteiden parista on loppujen lopuksi rahanhukkaa.. eli toisinsanoen yritän pienentää kosmetiikkajemmoja ja olen laittanut itseni ostokieltoon :D
Jälleen loistavaa analyysia! Kiitos!
Mahtavaa selvitystyötä ja asian avaamista meille maallikoille, kiitos Sanni!
Siis olipa mahtavaa luettavaa.
Kiitokset Sanni tästä! Olen seurannut palstaasi vuosia enemmän ja vähemmän aina elämäntilanteeni mukaan. Opiskelun myötä kiinnostus on lisääntynyt kun ymmärtää paremmin ihosta ja sen hoidosta.
Olen tätä sarjaa seurannut nyt mielenkiinnolla viime vuodesta, koska tuttu sattumoisin myy näitä ja kovasti kehui - ja perusteli niiden tehoa. BTB13-sarja on jo tuttu työharkan puolelta (opiskelen kosmetologi-kosmetiikkaneuvojaksi) ja siksi Novan hehkutus nosti mielenkiintoa juuri mainospuheissa käytetyn termien ”BTB13- ja GPE”-yhdisteiden takia. Koska edellinen on ollut tuttu ja tämä jälkimmäinen aivan vieras.
Myynti verkostomarkkinoinnin kautta myös herätti ihmetystä; jos tuote on älyttömän hyvä, miksi myydä vain verkostomarkkinoinnin kautta? Miksi juurikin testiryhmässä on niin vähän testaajia ja miten sitten verrokkiryhmä?
Osallistuin viime keväänä oman opettajani YAMK-opintoihin liittyen tekemään tutkimukseen oluen sivutuotteena syntyvän mäskin käytöstä kosmetiikassa ja siinä tuli huomattua, miten perinpohjaista työtä vaatii tutkimuksen tekeminen ja testaajia oli enemmän. Minulle kerrottiin juurikin se, että tutkimuksen toteuttaja (siinä tilanteessa kun itse olin paikalla) ei tiennyt onko hänen minulle antamat tuotteet A ja B sisällöltään mitä, vaan että sokkotestauksessa kerätään dataa ja sitten kun ne analysoidaan niin selviää sitten, kummasta tuotteesta oli mitkäkin tulokset.
Opettajani mukaan tutkimustuloksia viime vuoden keväältä analysoidaan vielä parhaillaan ja hän saanee YAMK-opparinsa valmiiksi toivon mukaan keväällä.
Olipa mielenkiintoinen analyysi Soluni NOVASTA. KIITOS!
Kerkesin kokeilla ja totesin ei ole minun tuote. Iho kuivui ja värivoide rullasi pois kasvoilta jos vähän koski ihoon. Ohjeistettiin laita enemmän, ei auttanut.
Nämä ovat vähärasvaisia (vain voiteessa rasvaa, ja siinäkin vain kevyen emulsiokoostumuksen tyyppisesti), eli kuivalla iholla näihin tulisi lisätä kasvoöljyä.
Väärää tietoa.
Ehkäpä sinä sitten haluaisit korjata tämän tiedon? ☺️
Ainoastaan Novan kasvovoide sisältää öljyjä & rasvoja, ja kyseisen kasvovoiteen ainesosaluettelossa se ensimmäinen "kunnon" rasva eli sheavoi on sijalla 10, ja tulee vasta säilyvyyttä parantavan retiisinjuuriuutteen ja viskositeettiä säätävän ksantaanikumin jälkeen. Tämä tarkoittaa, että sheavoita on äärimmäisen suurella todennäköisyydellä mukana alle 2%, todennäköisesti max 1%. Ksantaanikumia ja retiisinjuuriuutetta käytetään tyypillisesti 0,5-1% pitoisuudella. Mikäli ksantaanikumia olisi mukana vaikkapa 2%, voide tuntuisi limaiselta, hyytelömäiseltä geeliltä.
Nova-voiteen merkittävät öljyt ovat Caprylic/Capric Triglyceride sekä skvalaani, jotka ovat kummatkin erittäin kevyitä, vähärasvaisen tuntuisia aineita. Yksinomaan niillä ei saa aikaan kuivan ihon lipidivajetta paikkaavaa koostumusta Se, että nämä ovat incissä glyserolin, betaiinin ja propanediolin alla, antaa lisää viitteitä voiteen vähärasvaisuudesta. Mikäli voide olisi runsasrasvainen, öljyt olisivat incissä itsestäänselvästi ennen humektantteja.
Oikein käytettyinä eivät tarvitse öljyä lisäksi.
Selvä juttu :) Tämän varmaan osaa arvioida käyttäjä itse. Jos iholta puuttuu lipidejä kuten keramideja ja rasvahappoja, kuulostaa mielenkiintoiselta, että "oikein käytettynä" myös näitä ainesosia vailla olevat tuotteet pystyvät tämän vajeen ihossa paikkaamaan. 😊
Kertoisitko tässä ihan avoimesti, miten näitä tuotteita käytetään oikein niin, että tuotteet sopivat kaikille, kaikissa tilanteissa? Kyse on ihonhoidosta perustuotteilla, joiden käyttö pitäisi olla helppoa kuluttajalle ilman erityisasiantuntemusta. Minulla ei riitä luottamusta tuotteeseen, josta sanotaan että vika on sinun, käytit väärin, jos en kuluttajana saa tuotteesta hyötyä jota luvatusti odotin.
Minulla on ollut aina pintakuiva ja karhea iho, mitkään aiemmin käyttämäni kasvovoiteet eivät ole auttaneet. Kun aloitin NOVA:n käytön, ihoni on pehmeämpi ja sileämpi sekä iho on kosteampi.
Minusta tämä teksti on kateellisten panettelua. Käyttäjäkokemukset kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.
Miksi olisin kateellinen? Kenelle? Mille? 🙂 En ole kosmetiikan valmistaja. Minulla ei ole motiivia olla kateellinen kosmetiikkafirmalle.
Sain kutsun juuri tämän tuoteryhmän julkistamiseen netissä, hyvä etten osallistunut, toki hinnankin puolesta en olisi tuotteita tilannut😊
Hyvää työtä, Sanni! Enpä ole aiemmin sarjasta kuullutkaan, mutta kaikki uskottavuus karisee silmissäni heti, kun kyse on verkostomarkkinoinnista. Vaikka tuotteet olisivatkin hyviä, en halua tukea tällaisia yhtiöitä. Kulutan paljon anti-MLM-sisältöä netissä, ja pyramidimaisesti rakentuva yhtiörakenne on vähintäänkin ongelmallinen. Tuotteiden hinnoista puhumattakaan…
Sama pyrämidirakenne on ihan perus marketissa, on lähiesimiehet ja päälliköt ja johtajat, jotka tienaa enemmän kuin peruskassa.
Ne verkostomarkkinoijat on suomalaisia pienyrittäjiä.
Apua, pyramidirakenne ei liity vähittäiskaupan palkkataulukkoon mitenkään. 😅
Kiitos loistavasta postauksesta. Kyseinen yritys on aiemmin toiminut nimillä Ecoway Oy ja Arctic Nutrition Oy, ja toimii nykyisin nimellä Soluni. Toimintamalli(t) vaikuttaa valitettavasti hyvin oppikirjamaiselta pyramidihuijaukselta. Asiaa voi tarkastella tarkemmin yrityksen tai yritysten historiaa verkosta etsimällä.
“Lanseeraustilaisuuden katsominen oli yksi viihteellisimpiä hetkiä kosmetiikkaurallani. Popcornia teki mieli kaivaa esiin useaan otteeseen..! 🍿”
Edellä kuvattu viihteellisyys ja tunnepitoisuus on yksi pyramidimallien tyypillisistä piirteistä. Tarkoituksena on usein saattaa ihminen hurmoksen kaltaiseen tilaan, jossa kriittinen ajattelu heikkenee ja tilalle tarjotaan lupauksia yhteisöllisyydestä, taloudellisesta vapaudesta ja merkityksellisyydestä. Samalla kritiikki pyritään kehystämään negatiivisuutena tai vääränä asenteena.
Ymmärrän mitä tarkoitat, ja tilaisuudessa tosiaankin oli paljon Jenkki-tyylistä hurmoksellisuutta, mutta mun kohdalla viihdearvo tuli ennenkaikkea yleisön tieteellisen ymmärryksen täydellisestä aliarvioinnista. Toki moni Solunin yleisössä varmasti myös on "epävalistunut", mitä tulee kosmetiikkatuotteen vaikutuksiin ja näiden vaikutusten tieteelliseen validointiin, jolloin heille on helppo myydä pajunköyttä. Valistuneille kosmetiikan ammattilaisille tilaisuus oli huvittava kaikessa sirkusmaisessa hehkutuksessaan. Tieteellinen pönkitys Novan "ennenäkemättömistä vaikutuksista" kuulosti NIIN upealta ja kimaltavalta, ja taustalla ei ollutkaan mitää aidosti merkittävää tutkimusta. Kyllä sitä oli viihteellistä seurata.
Kiva. Eli hurmoksellisuus yhdistettynä pseudotieteeseen. Apua :)
Sanoisin, että verkostomarkkinointifirmat ovat toiminnaltaan jo suorastaan vaarallisia. Mukaan huijattujen ihmisten mielenterveys, ihmissuhteet, (taloudesta puhumattakaan).. kaikki ovat vaakalaudalla ja vapaata riistaa. Tämä on yleinen piirre näillä yhtiöillä, tuotteista riippumatta..
Vaikka näennäisesti toimittaisiin lain puitteissa, toimintatavat ovat niin epäterveitä, että MLM-firmoista pitäisi varoittaa enemmän..
Taitaapa tämä toinenkin erittäin "tieteellinen", neljän viikon tutkimus olla ihan vain opinnäytetyö. Löytyy Theseuksesta nimellä BTB13G:n vaikutus atooppiseen ja normaaliin ihoon, myöskin syystä tai toisesta ei suoraan luettavissa. Tilaajana tämän syöpätutkijan firma.
Aa, kiitoksia tästä tiedonmurusta. Todella mielenkiintoista. :) Perehdyn tähän opinnäytetyöhön ja lisään tiedon postaukseen. Aikamoista, että kaikki Novan tieellinen näyttö on opinnäytetyö-tasoa.
Mielenkiitoinen…
Jäin miettimään ajatustasi verkostomarkkinoinnista. Se kuitenkin on vanha malli myydä tuotteita,joten olisi mielenkiintoista kuulla tästä lisää, ehkäpä uutena blogipostauksena? 😊
Mun puoli vuotiaalla tyttärellä alkoi viime vuoden alussa todella paha ihottuma kasvoissa ja kaulalla. Yöt meni puoli vuotta jatkuvasti heräillen kutinaan ja yrityksiin raapia. Kortisoni ja lääkevoiteitakin oli pakko käyttää pienellä kun mikään ei auttanut. Päästiin tätä voide sarjaa syksyllä testaamaan ja jo muutamassa päivässä alkoi ihottumat rauhoittumaan. Lääkevoiteet on saatu heitettyä roskiin. Näiden aloituksen jälkeen ei ole kertaakaan käytetty. Se on aika huojentavaa tietäen kortisonien haitat. Myös yölliset kutinakohtaukset on pysynyt pois. Itselläni myös ollut 8 vuotta käsiihottuma talvisin joka pysynyt aisoissa vain kortisonilla. Nyt kun talvella alkoi tulla ihottumaa niin aloin käyttämään nova sarjaa siihen ja käsi ihottuma on pysynyt pois koko talven mitä ei ole ennen tapahtunut. Halusin vain kertoa omat kokemukset koska itse olen niin kiitollinen siitä miten tuotteet on meidän arkea ja pienen elämää helpottaneet ja niiden avulla vältytty haitallisilta lääkevoiteilta 😊 ja voin sanoa että puolen vuoden aikana kerkesi mennä erinäisiin rasvakokeiluihin rahaa triplasti enemmän kuin nova sarjaan mutta ymmärrän että mikäli ei isoa iho haastetta ole niin tuotteet on kalliita mutta mikäli on elämää isosti hallitseva vaiva niin pieni hinta on tämä.
Kiitos erinomaisesta ja perusteellisesta analyysista, Sanni! Katsoin webinaarin ja jäin ihmettelemään lennokasta markkinointia ja aivan uskomattomia myyntipuheita. Vedottiin tieteeseen ja tutkimuksiin, mutta ei käynyt ilmi, onko tästä BT + B13 + GPE aineesta tehty kaksoissokkotutkimusta ja millä otannalla. Hämmennystä herättää myös väittämä, että Nova -tuotesarja ”vaikuttaa ihon kantasoluihin tehden niistä elinvoimaisempia”. Ymmärtääkseni kosmetiikka saa vaikuttaa vain ihon pintakerrokseen, epidermikseen. Oletan, että jos Novan aktiiviaine vaikuttaisi kantasoluihin ihon kautta, silloinhan kyse olisi lääkkeestä ja se taas vaatisi Fimealta myyntiluvan.
Kiitos jälleen kun avasit yhden "ihme" aineen taustat. Ihan uusi tuttavuus minulle ja olisi jäänytkin koska verkostomarkkinoiti/myynti. Kuten joku jo aikaisemmin totesi jos on niin mullistava tuote niin olisi kaikissa kaupoissa myynnissä.
Mä oon yks niistä, joka on tuotteita päässyt testaamaan ennen virallista lanseerausta.
Mulla on atooppinen iho ja lisäksi vielä ruusufinni.
Mulla on ollut yksi ainoa Eucerinin voide aiemmin, joka iholle on sopinut, hutiostoksia oon kyllä tehnyt enemmän kuin tarpeeksi, myös hoitola-sarjoja olen kokeillut.
Noin 2kk Nova-tuotteiden käyttöä takana ja muita en enää osta. Mun iholle nämä sopivat, ovat rauhoittaneet ihoa, kortisoneja en ole tarvinut ja ruusufinni on rauhottunut. Kasvot eivät enää ole niin punaiset, näppyläiset ja kuivat kuin aiemmin ja muutoksen on huomannut myös lähipiiri. Mä olen siis vallan tyytyväinen.
Hei, ymmärtääkseni kortisonia ei suositella käytettäväksi ruusufinni-iholle :O mutta jokaisen tilanne on tietysti eri.
Niin mulla on myös atooppinen iho eli aikamoista tasapainoilua ollut.
Mukava kuulla, että löytyi apu.
Koska samoista raaka-aineista on pitkälle kyse, mietin, olisiko BTB13-sarjalla samat hyödyt, kohtuullisemmalla hinnalla..?
Noita btb13 -sarjoja on monenlaisia, joten en oikein tiedä, mikä niistä sitten sopisi ja kuinka monta sarjaa taas joutuisi kahlaamaan läpi... ja mulla on asiakkuus Solunille, joten saan ostettua tuotteet ovhta edullisemmin.
Mielessä oli lähinnä ne, joita nuo molekyylit ihonhoidossa kiinnostavat, mutta eivät halua maksaa Solunin verkostomarkkinointifirmalle.
Esim. Bernerin omassa verkkokaupassa on BTB13-tuotteita, jotkut jopa poistomyynnissä tällä hetkellä.
Joo kuten jo mainittu Soluni on entinen Arctic Nutrition, hyvin tunnettu verkostomarkkinointifirma. Kun nimellä alkoi olla liian paljon negatiivista kaikua (aggressiivisen uusien tyyppien haalimisen seurauksena) niin nimi kappas muutettiinkin. Kaikessa tässä jo suuret red flagit ottamatta kantaa tuohon hurmokselliseen webinaariin oh dear. Tuleepa vähän liikaa nyt Luonnotaren ja Saaren Taikan myyntistrategiat mieleen. Itselle ei todellakaan toimi tällainen aggressiivinen myyntitaktiikka, vaikka siinä olisikin jotain perää ja tutkimustuloksia. Tässä nyt sitten ne tutkimustulokset ovat vähän tuollaista iltapuhdehommaa eli pitäisi kyllä hälytyskellojen ainakin vähän alkaa soimaan.
Sulla on väärää tietoa nimenmuutoksesta. Nimi muutettiin, kun firma laajeni muuksi kuin ravintolisiä tarjoavaksi yritykseksi.
Käydessäni kosmetologilla hoidossa törmäsin tähän laskelmoituun ja naurettavaan tapaan myydä ja hankkia lisää edustajia. Vaikka en pyytänyt lisätietoa, sain sitä ja lisää hehkutusta jälkeenpäin pitkällä viestillä. Minusta tuli sitten entinen asiakas. Ajattelen että kun ostan jonkun palvelun, ostan sen ja sen pitäisi riittää, en halua että minulle yritetään myydä jotakin muuta.
Ja unohdin sanoa että suuri kiitos sinulle Sanni todella hyvästä analyysista liittyen näihin tuotteisiin.
Olisiko sinulla suositella jotakin hajusteetonta luonnonkosmetiikan suht. edullista kosteusvoidetta, joka olisi aavistuksen ravitsevampi kuin Taigan 24 h -voide? Saatavuus mielellään marketit/Sokos.
Laveran Basis Sensitiv Calming Night Cream. (En tunne muita antamiesi speksien mukaisesti. Urtekramilla on hajusteettomia kasvovoiteita (tai ehkä yksi? 🤔) mutta en ole itse testannut niitä, niin en osaa arvioida niiden täyteläisyyttä.)
Kiitos.
Miten Laveran Basis Sensitive Rauhoittava Kosteusvoide suhteutuu Taigaan ja tuohon Laveran yövoiteeseen?
Onko tuo yövoide liian rasvainen esim. meikin alla käytettäväksi?
Se hajusteeton päivävoide ("Basis Sensitiv Rauhoittava Kosteusvoide" on jäänyt pois Saksan ulkopuolisesta valikoimasta, sitä ei siis enää pitäsi olla meillä kauppojen hyllyissä. Se on paljon kevyempi kuin Laveran hajusteeton yövoide, mutta Taigaan en osaa verrata, koska Taigan testaamisesta on niin kauan. Mulle on vain jäänyt mieleen, että se tuntui sellaiselta kevyen ja semitäyteläisen välimuodolta, ei superkevyeltä "lotionilta" mutta ei myöskään kovin paksulta ja rasvaiselta. Laveran hajusteeton päivävoide kenties on sitä kevyempi.
Riippuu täysin ihotyypistä. Jos ihosi on erittäin kuiva, se imee rasvaisenkin voiteen rasvat nopeasti, ja tällöin myös täyteläisempää yövoidetta voi käyttää meikin alla. Mutta esim. mun iholla tuo Calming Night Cream olisi vähän turhan paksu päiväkäyttöön.
Mulle tuli yhtäkkiä mieleen myös Laveran Barrier Balance -päivävoide, se on myös hajusteeton:
https://www.sokos.fi/tuote/111084803/lavera-barrier-balance-paivavoide-50-ml-111084803
Hieman täyteläisempi kuin Basis Calming-päivävoide.
Kiitos! Taiga on juuri kuvailemasi kaltainen.
Tuo Barrier Balance -päivävoide on juuri sitä mitä nyt hain. Aivan ihana. Toimii meikin alla pitkälle kevääseen.
Sometuttavani kauppasi Novaa tavalla, josta huokui hurmoksellisuus.
Koin jopa syyllisyyttä siitä, että niin nopeasti ja vaistomaisesti reagoin varautuneesti.
Suurkiitos Sanni melkoisen kattavasta ja asiantuntevasta jutustasi.
Tuttavani mainostaa tuotteita seuraavalla tavalla:
"Tiedätkö sen tunteen, kun jokin täysin odottamaton käynnistää jotain ihossasi, kehossasi, koko olemuksessasi, jotain, mitä et edes tiennyt odottavasi?"
"Jos sinäkin tunnet, että ihosi kaipaa jotain enemmän kuin pintapuolista kosteutta, jotain syvempää, todellista, ehkä tämä on se hetki, jolloin kosmiset ajat kohtaavat."
Mielenkiintoinen analyysi kosmetiikan tutkimuksesta, tosin vaikeahan tuota on analysoida kun ei ole saatavilla kaikkia tietoja läpinäkyvästi. Siinä siis Soluni saisi kyllä avata tuotteen taustoja läpinäkyvämmiksi.
Ehkä tässä kirjoituksessasi ja some”öyhötyksessä” asiaan liittyen kuitenkin häiritsee enemmän läpi paistava hyvin kielteinen ja tekstin perusteella vähän perusteeton suhtautuminen verkostomarkkinointiin ja sen varjolla tuotteen ja yrityksen tuominen esiin negatiivisessa valossa, vaikka vähän sivussa mainitsetkin, ettei tuotteessa ole mitään vikaa. Ihan kuin se, että tuotetta myydään marketissa tai apteekissa tekisi siitä paremman. En siis itse ole mikään verkostoalan kannattaja, suhtaudun niihin aika neutraalisti ihan vaan siitä syystä, että niillä usein on, kuten näyttäisi Solunillakin olevan, erittäin laadukkaat tuotteet. Ja joo, ärsyttäähän ne yksittäiset myyjät, jotka tyrkyttävät tuotteita tapaan, jossa potentiaalinen asiakas vähän salamyhkäisesti houkutellaan keskusteluun ja vasta pitkän ajan päästä kerrotaan, mistä on kyse. Mutta väitän, että ärsyttäviä, tyrkyttäviä myyjiä on myös kivijalkakaupoissa, joten en tuomitsisi koko alaa sen perusteella. Olisi minusta hedelmällisempää tarkastella tuotetta ja jättää negatiiviset näkemykset alasta sivuun ja esim. testata tuotetta itse ja tutustua siihen samoin kuin muihinkin kosmetiikkatuotteisiin. Itse olen tuosta BTB13 lukenut jonkin verran aiemmin, joten kiinnostaa kyllä tuotteet, jotka ovat sitäkin tehokkaampia, sama se minulle, onko BTB13 -tuote jo ollut olemassa ja kuinka kauan, kun ei kuitenkaan ole sama tuote, ainostaan samantyyppinen. Tämä nyt siis vaan sen pohjalta, mitä näihin kahteen tuotteeseen perehdyin lukemalla taustoja, molemmista olen erittäin hyviä kokemuksia myös kuullut.
Oli miten oli, mielenkiintoinen tuote ja pitänee itse ottaa testiin ja tarkemman tutustumisen alle, niin voin aiheesta tehdä puolueettoman arvioinnin. Kiitos inspiraatiosta!
Syy, miksi en pidä verkostomarkkinoinnista, on konseptin asettama välttämätön ylihinta. Olen perusteltujen hintojen sekä hyvän hinta-laatu-suhteen puolestapuhuja, ja verkostomarkkinoinnin asettama, provikat sisältävä hinta ei ole mun maailmassa sellainen, jonka maksamista lähtökohtaisesti suosittelen. Etenkin, kun edullisempi mutta vastaava tuote on lähes aina mahdollista saada tavallisesta kaupasta. Olen tässä asiassa kuluttajan puolella.
Toinen syy, miksi en pidä verkostomarkkioinnista, on sen ikävät sosiaaliset lieveilmiöt. Koska verkostomarkkinoinnissa myydään ennen kaikkea omalle lähipiirille (perhe, ystävät, tutut, työkaverit, päivätyön asiakkaat), ja myynti on ikävä kyllä usein "pushaavaa", jopa hyvin aggressiivista (kuten tämänkin postauksen kommenteista käy ilmi) ja kohde voi tuntea olevansa velvoitettu tai painostettu ostamaan vaikkei haluaisikaan, ihan vain koska myyjä kuuluu hänen tuttavapiiriinsä, MLM-myyntimalli on omiaan aiheuttamaan kitkaa sosiaalisissa suhteissa. Olen itsekin kokenut tämän, joten aihe on tuttu omasta elämästä.
Tuotteet todellakin voivat olla vaikka kuinka hyviä. Itse en vain halua tällaista myyntimallia tukea. (Vaikka aivan varmasti MLM-alalla on myös ystävällisiä, ei-tyrkyttäviä myyjiä. Ikävä kyllä ne aggressiiviset ja hurmoksellisesti tuotteitaan hehkuttavat alan ihmiset, joihin myös Soluni vaikuttaa kaiken kuulemani ja kokemani perusteella kuuluvan, ovat pilanneet MLM:n maineen.)
Allekirjoitan täysin tämän, mitä Sanni sanoi verkostomarkkinoinnin ongelmista. Kyseinen malli on sellainen, jota en itse halua tukea, juurikin näistä syistä. Arvostan Sannin kriittistä otetta, tuotelukutaidon näkyväksi tekemistä tavalliselle kuluttajalle sekä oman ajattelun ja taustatyön avaamista lukijalle. Tällaista ei itselleni ole muualla tullut vastaan kosmetiikan teemoissa, ja akateemisena ihmisenä arvostan sitä, että mielipiteet voidaan perustella faktoilla kevyen mutu-tuntuman sijaan. Solunin tuotteet sinänsä voivat olla hyviä ja toimivia, mutta juurikin tässä tekstissä kuvattujen ongelmien takia en itse halua tuotteisiin koskea. Tutkimustiedon hankinta ja raportointi, tutkimuseettiset ongelmat sekä valitut markkinointitavat ovat valmistajalta tietoisia valintoja, jotka eivät itsessäni herätä luottamusta.
Kiitos Johanna.
Kiinnostavaa, miten eri tavalla saman tekstin voi lukea.
Sanni kirjoittaa (osin boldattuna) kokonaisen kappaleen verran että: ”Ennen kuin luulette mun dissaavan Nova-tuotteet kokonaan, sanon: tuotteet vaikuttavat itse asiassa oikein hyviltä. Tuotteissa ei ole mitään vikaa, ja ne vaikuttavat oikein päteviltä hoitamaan ja kosteuttamaan monia ihotyyppejä. Niiden sisältämä patentoitu teknologia on sekin lupaava.” - Ja Ellimein mielestä tämä on vähän sivussa mainittu seikka. 🤔 Eihän tämän suorempaan asiaa voisi edes sanoa? Mielestäni Sannin teksti oli hyvin puolueeton ja asiallinen, ja jokaisella onneksi on vapaus muodostaa mielipiteensä tuotteista itse. Henkilökohtaisesti arvostan sitä, että Sanni perkaa kosmetiikkafirmojen väitteitä auki (firmasta riippumatta, viimeksi muistelen CeraVen saaneen vähän huutia). Verkostomarkkinointifirman ollessa kyseessä sitä kyllä arvaa jo ennen kommenttien avaamistakin, että mitä on tiedossa - MLM-firmoja puolustelevat tekevät hyvin selväksi miksi monella on ”kielteinen suhtautuminen verkostomarkkinointiin”. Hyvää työtä Sanni!
Voitko tehdä muistakin noista sun suosittelemista tuotteista tällaisen vastaavan, missä kerrottu siis mitä ja millaisia titkimuksia kosmetiikkafirmat käyttää? Olis mielenkiintoista kuulla, mitä tutkimuksia näissä on takana, kun en kauheesti tajua kosmetiikka alaa.
Läheskään kaikki kosmetiikkabrändit eivät mainosta tuotteita minkäänlaisilla tutkimuksiin vetoavilla väitteillä. Kirkkaasti valtaosa perustaa markkinointiväittämänsä jo olemassa oleviin, raaka-aineille tehtyihin tutkimuksiin, joita tekevät tyypillisesti raaka-ainetuottajat, heitetään tähän vaikka Sederma ja Grant Industries. Eli, kun firma X vaikka ostaa uuden bakuchiol-yhdisteen raaka-ainetoimittajalta, he saavat toimittajalta raaka-aineen tehokkuutta koskevia tietoja sekä suosituspitoisuudet. Firma X voi sitten oman valintansa mukaan käyttää näitä tietoja markkinoinnissaan, tai sitten ei.
Kun firma mainostaa, että heidän bakuchiol-voiteensa tekee sitä tai tätä, kannattaa kiinnittää huomiota sanamuotoihin. Tyypillisesti, jos lopputuotteelle ei ole tehty tutkimuksia, käytetään mainonnassa ilmaisuja, jotka liittyvät vain raaka-aineisiin. Eli ei näin "Tämä voide stimuloi kollageenin tuotantoa ja kirkastaa pigmenttiläiskiä" vaan "Voiteemme sisältämä bakuchiol stimuloi kollageenin tuotantoa ja kirkastaa pigmenttiläiskiä".
Jos firma puhuu mainonnassaan tutkimuksista, heidän tulisi ilmaista, mihin tutkimukseen väite perustuu (kenen tekemä tutkimus, montako koehenkilöä, montako viikkoa tutkittiin). Näet tällaisia tietoja usein vaikkapa Nivean tuotteissa. Hyvin tyypillisesti nämä tutkimukset ovat epätieteellisiä kuluttajatutkimuksia ("80% koki ihonsa muuttuvan sileämmäksi"), mutta aika usein näkee myös in vitro -tutkimuksia. Luonnonkosmetiikkabrändeistä esimerkiksi Antipodes teettää runsaasti in vitro -tutkimuksia tuotteistaan. RTC In vivo -tutkimuksia näkee todella harvoin, koska ne maksavat maltaita, ja näitä teettävät tyypillisesti vain suurimmat massifirmat kuten L'Oreal, jotka kehittävät itse omia raaka-aineita.
Mahtavaa analyysiä! Tuli mieleen vielä pari pointtia opinnäytetöistä (bioanalytiikan opinnot käyneen näkökulmasta). Jälkimmäinen opinnäytetyö (jossa mitataan tuotteen vaikutuksia ihoon), herättää paljon kysymyksiä koska aihe ei mielestäni kuulu bioanalyytikon osaamiseen, vaan menisi enemmänkin kosmetologian puolelle.
Lisäksi opinnäytetyön toteuttaminen yhteistyössä yrityksen kanssa voi olla kiusallista opiskelijalle. Tutkimusasetelma tulee firmalta, kuten mainitsitkin, ja sen kyseenalaistamiseen tai firmalle negatiivisten tulosten tuottamiseen voi olla korkea kynnys. Opiskelijat ovat usein nuoria, joille opinnäytetyö voi olla ensimmäinen kosketus tieteellisen tiedon tuottamiseen, joten he ovat asiassa tavallaan firman armoilla (ja ohjaajansa, jotka AMK:ssa nykyään usein hukkuvat työmääräänsä).
Totta..! Hyvä pointti.
Kuten myös tämä. Samaa mietin itsekin.
Kiitos kattavasta, analyyttisestä arviosta. Olin jo törmännyt somessa tämän firman jälleenmyyjien mainontaan.
Pitkän linjan kauneusalan ammattilaisena kiinnostaa aina kaikki uudet tuotteet. Ja faktat näiden takana.
Syksyllä teki mieleni tutkia patenttia ja aineosia. Pyysin kirjasto (at) oulu.fi toimittamaan opinnäytetyöt luettavakseni. Tulikin nopeasti.
Kiitos tarkasta arviosta. Olen täysin samaa mieltä, että tämän tuotteen markkinointi herättää paljon epäilyksiä ja hinta on järjettömän kallis.
Haluan silti jakaa oman kokemukseni itse tuotteesta. Olen atoopikko ja kävin läpi kortisonivieroituksen (tsw:n) muutama vuosi sitten. Sen jälkeen iho on ollut todella herkkä ja etenkin kasvoissa ihottumat lehahtelevat ja moni tuote ei sovi ollenkaan edelleenkään.
Olen vuosien varrella testannut läpi monia kymmeniä erilaista rasvoja (luonnonkosmetiikkaa, apteekkikosmetiikka sekä korealaista kosmetiikkaa). Läheiseni osti minulle Nova tuotesarjan lahjaksi, koska on nähnyt kamppailuni kutisevan ihottuman kanssa. Olin pyörtyä kun näin hinnan, eikä odotukseni tästä huolimatta olleet korkealla, koska mikään voide ei ole tuntunut viime vuosina auttavan.
Yllätyin suuresti sillä viikon käytön jälkeen ihoni kunto parani selvästi ja minun kohdallani VALITETTAVASTI tämä tuote TOIMII. Tuote ei ole tarpeeksi kosteuttava ja olen lisännyt päälle laponie of scandinavian rich cremeä, joka on ollut jo aiemmin käytössä. Tällä kombolla kasvojen ihottumat lähtivät ja iho tuntui vahvemmalta ja kosteutetummalta. Oman kokemukseni mukaan tuotteet oikeasti hoitavat ihoa. Nämä tuotteet eivät myöskään aiheuttaneet mitään reaktioita, toisin kuin suurin osa aikaisemmin testatuista tuotteista etenkin silloin kun ihon kunto on huonona.
Koska Nova tuotteiden hinta on törkeä päätin kokeilla btb13 sarjan tuotteita vastaavalla kombolla (hoitovesi, seerumi, voide). Kysyin kosmetologilta apua ja hän auttoi valitsemaan atooppiselle iholle sopivat tuotteet. Valitettavasti Btb13 eivät olleet yhtään vastaavia Novan kanssa. Btb13 kirvelivät iholla ja kasvojen ihon kunto huononi heti (punaisuus ja kuivuus palasivat). Nämä tuotteet tuntuivat myös jotenkin kemikaalimaisemmilta Novaan verrattuna. Johtuneeko sitten hajusteista vai mistä, en osaa sanoa. Minun kohdallani ei jatkoon.
Otin Novan tuotteet uudestaan käyttöön ja taas huomasin iso eron parempaan. Ihon kunto parani muutamassa päivässä. Aloin jo epäilemään sisältävätkö tuotteet kortisonia, kun toimivat niin hyvin.
Fiilikset ovat toisin sanoen hyvin ristiriitaiset! Olen äärimmäisen iloinen, että vihdoin löytyi tuotteet, jotka toimivat herkälle atooppiselle iholleni mutta ovat kuitenkin omalle lompakolle aivan liian kalliita. Ihon kunto vaikuttaa suoraan elämänlaatuun mutta tuntuu ikävältä jos joutuu maksamaan näin kalliin summan.
Toivoisin, että tämänkaltaisiin luonnonmukaisiin rasvoihin saisi kela-korvattavuuden toisin kuin lääkäreiden määräämiin myrkkyihin, jotka veivät oman terveyden vuodeksi.