Tiedätkö, miten fysikaaliset UV-suodattimet sinkkioksidi ja titaanidioksidi eroavat toisistaan?
Sinkkioksidi ja titaanidioksidi ovat epäorgaanisia UV-suojafilttereitä, ja kuuluvat fysikaalisten UV-suojien kategoriaan. ’Fysikaalinen’ tarkoittaa, että UV-suoja-aine jää ihon pintaan ja heijastaa osan UV-säteistä pois. Mineraalit toimivat kuitenkin suureksi osaksi absorboimalla UV-säteilyä.
Sinkkioksidi ja titaanidioksidi ovat olomuodoltaan kumpikin vaaleaa jauhetta. Titaanidioksidi (isokiteisessä muodossa) on niin valkoista ja peittävää, että sitä käytetään myös valkoisissa maaleissa sekä meikkivoiteissa tuomaan peittävyyttä.
Näitä voi kumpaakin käyttää aurinkovoiteissa maksimipitoisuudella 25%. Käytännössä SPF50 ja 50+ -tason suojatuotteet vaativat aina vähintään 20% määrän mineraalifilttereitä, ja tätä vasten voi ymmärtää, miksi mineraaliaurinkovoiteet herkästi tuntuvat jähmeämmiltä kuin kemialliset: 20% jauhoa voiteen seassa on paljon.
Laajan kirjon UV-filtteri, joka kattaa UVB-, UVA1- ja UVA2 -alueet (280-400 nm).
Sinkkioksidi on yksi UV-suojakemikaalien laajimman spektrin UV-filttereistä, ja oli menneinä aikoina ainoa UV-filtteri, joka suojasi ihoa UVA-säteiltä, myös niiltä pisimmiltä. (Myöhemmin kehitettiin Avobenzone 1970-luvulla hoitamaan kemiallisesti samaa hommaa, ja myöhemmin mukaan astuivat myös uudemman sukupolven kemialliset UVA-filtterit.)
Antaa erittäin tehokkaan suojan UVB-alueella (290 – 320nm), kohtalaisen suojan UVA2-alueella (320-340nm) sekä ehdollisesti suojan UVA1-alueella 340-400 nm.
UVA1-suojan ehto täyttyy, kun titaanidioksidin partikkelikoko on suuri ja heijastava, eli näkyy valkoisena. Samaten, kun partikkelikoko kasvaa, myös UVA2-suojan teho kasvaa. Silloin kun titaanidioksidi on iholla näkymätöntä ja nano-kokoista, se suojaa melkeinpä pelkästään UVB-alueella.
Kuva (tekoälyn tuottama): sinkkioksidi vihreällä, titaanidioksidi oranssilla.
Titaanidioksidi: tehokkaampi absorboimaan UVB-säteilyä kuin sinkkioksidi, ja titaanidioksidia tarvitaan pienempi määrä samaan SPF-lukemaan, kuin sinkkioksidia. Kuitenkin absorbaatiokäyrä laskee nopeasti tultaessa UVA-alueelle, ja titaanidioksidia valmistavat raaka-ainevalmistajat markkinoivat titaanidioksidia ennen kaikkea UVB-filtterinä.
Partikkelikoon kasvaessa lisääntyy titaanidioksidin heijastus- ja sirotuskyky, ja kun partikkelikoko näkyy iholla valkoisena, se kykenee neutraloimaan suhteellisen tehokkaasti myös UVA-säteilyä.
Sinkkioksidi antaa tasaisen suojan koko UVB/A-spektrillä, mutta on titaanidioksidia heikompi UVB-alueella. Suoja jatkuu UVA-asteikon loppuun, vaikkakaan ei enää ole erityisen tehokas UVA1-alueella. Partikkelikoko vaikuttaa myös sinkkioksidin tehoon, mutta ei yhtä merkittävästi UV-spektriä kasvattaen, kuin titaanidioksidilla. Sinkkioksidi on kaiken kaikkiaan tasaisempi kaveri, kuin titaanidioksidi.
Suurin osa markkinoiden mineraaliaurinkovoiteista sisältää sekä sinkkioksidia että titaanidioksidia, mutta paljon on myös pelkästään sinkkioksidiin perustuvia mineraaliaurinkovoiteita. Markkinoilla on myös muutama pelkästään titaanidioksidia hyödyntävä aurinkovoidesarja; Ey! ja Acorelle ovat tällaisia.
☑️ Sinkkioksidia ja titaanidioksidia sisältävä aurinkovoide on hyvä idea jos: ulkoilet paljon ja altistut auringolle pitkiä aikoja. Esimerkkejä; veneily, uimaranta, kalliokiipeily, terasseilla istuminen suorassa auringonpaisteessa.
☑️ Pelkkää titaanidioksidia sisältävä aurinkovoide on hyvä idea, jos: etsit kevyen tuntuista UV-suojatuotetta päivittäiseen arkikäyttöön etkä oleskele pitkiä aikoja auringossa.
Mutta: en itse lähtökohtaisesti enää suosittele kenellekään pelkkään titaanidioksidiin perustuvaa UV-suojaa. En näe tälle mitään syytä, kun markkinat pursuavat valtavan hyviä sinkkioksidia sisältäviä aurinkovoiteita, ja sinkkioksidilla saat partikkelikokoon katsomatta hyvän UVA-suojan.
Hynt Beautyn uskomattoman kevyt ja näkymätön aurinkovoide on oppikirja-esimerkki elegantista titaanidioksidi-aurinkovoiteesta. Tuote on vailla sinkkioksidia. Tykkäsin tästä voiteesta aivan valtavasti, ennen kuin opin, ettei titaanidioksidi anna kunnon suojaa UVA-alueella, ja nykyään suosittelen Hyntiä enää lyhyeen ja satunnaiseen aurinko-altistukseen.
Loppuun liitän vielä taulukon, josta näkee, miten UV-säteilyn aallonpituudet vaikuttavat iholle syntyviin haittoihin. Sekä UVA- että UVB-säteily aikaansaavat DNA-vauriota kaikilla aallonpituuksilla, mutta mitä lähempänä ollaan UVB:n päätä, sitä enemmän aurinko polttaa ihoa, ja mitä enemmän lähestytään UVA1-päätyä, sitä enemmän aurinko vanhentaa ihoa ja triggeröi pigmenttimuutoksia. Joten: haluat ihollesi ehdottomasti kummankin suojan, ja tehokkaana!
Tämä taulukko on tekoälyn laatima mun ohjeiden mukaisesti. Tästä on vielä interaktiivinen versio, jossa liikuttamalla palluraa UV-aallonpituuksilla näkee portaattomasti, miten UV-vaurioiden laatu muuttuu UV-säteilyn mukaisesti, mutta en harmillisesti osannut liittää html-koodia tänne siten, että homma olisi toiminut blogipohjassa 😆
Täsä postauksesta syntyisi oiva aasinsilta UVA-suoja-aiheen käsittelyyn, ja sellainen postaus onkin suunnitteilla, mutta ihan lähiaikoina en sitä ehdi kirjoittaa.
