Hämmästyin, kun alkusyksystä korviini kantautui radioaalloilla uuden leipätuotteen mainos: Vaasan Feel Good Minihiilari.
Minihiilari? Taas..? (Tai: yhä..?)
Vaikka olen itse jäänyt elämäntapa"vähähiilariksi", en oikein tahdo pysyä perässä hiilaritrendin yleisessä aallokossa. Suurimman vähähiilihydraattisen ruokavaliobuumin hiivuttua 2010-luvun puolessa välissä päätään nosti kolmisen vuotta sitten sama asia ketoilun nimeen puettuna, mutta olen kuvitellut trendin rajoittuvan vain pieneen harrastajakuntaan. Siksi hämmästyin, kun yhtäkkiä mainstream-elintarvikemarkkinoille on jälleen tuotu minihiilarileipä.
Kysymys kuuluu: miksi? Onko tälle tuotteelle todella tilausta?
Ehkäpä minun pitäisi blogi-ihmettelyn sijaan osoittaa kysymys Vaasan leipomoille, mutta on näitä kiva ihmetellä ääneenkin :)
Minusta on 10-vuotisen hiilaritietoisen ruokavalioni seurauksena muotoutunut jonkin sortin vähähiilarileipäekspertti, ja kauppojen leipätarjonnan niukkahiilihydraattisimmat vaihtoehdot ovat meikäläisellä hyvin hallussa. Erityisesti alettuani viime vuosina syödä kauratuotteita, olen perehtynyt kauraleipien ravintoarvoihin.
Tässä otanta suosikeistani.
Huomautettakoon, että kauraleipävalintaani ei suinkaan yksin ohjaa hiilihydraattipitoisuus, eikä nykyisessä rennossa ruokavaliossani hiilareiden määrällä ole merkitystä, koska ateriamallini puitteissa ne jäävät joka tapauksessa vähäisiksi. En myöskään syö leipää päivittäin. Se millä on merkitystä on hiilihydraattien laatu, mikä tarkoittaa, että nopeat ja raffinoidut hiilihydraatit pysyvät yhä lautaseni ulkopuolella.
Ravintoarvojen tutkiminen elintarvikkeissa on kuitenkin päälle jäänyt tapa, ja niinpä kaikkien kiinnostavien tuotteiden hh-pitoisuudet tulee tsekattua automaattisesti :) Kauraleivästä valitsen aina 100% kauraa (viljaosuudeltaan) sisältävän leivän, ja suosikkejani ovat kauraa ja siemeniä yhdistävät tuotteet. Näissä hiilaripitoisuus on luonnostaan alhaisempi kuin muissa leivissä, kiitos siementen.
Ennen Vaasan Feel Good Minihiilaria, kaupallisten leipämarkkinoiden vähähiilihydraattisimpien leipien titteliä pitivät Fazerin Gluteeniton Siemenleipä (24% hiilaria), Pullapirtin Kaurarireskanen (25,4% hiilaria) ja Leivon Leipomon Pro Siemen & Kauraleipä (27% hiilaria). Kärkiviisikkoon mahtui vielä Vaasan toinen kauraleipä; Kaurasydän (28% hiilaria). Mikään näistä leivistä ei kuitenkaan markkinoi itseään vähähiilihydraattisena, vaikka kaikki sitä ovat; "tavallisen" leivän hiilihydraattipitoisuus on keskimäärin 50%.
Mikä sitten erottaa Vaasanin uutuuden markkinoiden muista vähähiilarileivistä?
Kurkkaus ravintoarvoihin kertoo, että hiilihydraattien osuus Feel Good-leivästä on vain 20%, eli se todellakin kurvaa niukkahiilihydraattisten leipien ykköseksi. Alhaisemmat luvut on tarjota vain Ahvenanmaan kaupoissa myytävällä ruotsalaisella Proteinbrödillä, jonka hiilari% on 7,5.
Koska vähähiilihydraattisuus ei kuitenkaan (ainakaan mun mielestä) ole valtayleisöä puhutteleva trendi tämän hetken Suomessa, on pakko ihmetellä, miksi tämä leipälanseeraus? Kenelle se on tarkoitettu?
Vastaus löytyykin Vaasanin sivuilta (eli ei tarvitse lähestyä heidän aspaansa kysymyksellä 😅). Valmistajan mukaan uusi Minihiilari Kaura on kehitetty treenaajien toiveesta.
Kuvakaappaus: Vaasan.fi
"Uutuusleipä Feel Good Minihiilari Kaura on leivottu treenaajien toiveiden mukaisesti. Siinä on 14 % proteiinia, 51 % vähemmän hiilihydraatteja, runsaasti kuitua (11 %) eikä ollenkaan lisättyä sokeria. Mikä parasta, se myös maistuu herkulliselta." (Vaasanin sivuilta.)
Tuohon viimeiseen lauseeseen en voi oman kokemukseni puolesta yhtyä, mutta proteiinipitoisuus kieltämättä on ihan komea. Fazerin gluteenittomassa siemenleivässä se tosin myös on oikein hyvä; 13%.
Eli - jos totta puhutaan, markkinoilla oli jo olemassa niukkahiilihydraattinen ja runsasproteiininen leipä - jos nyt treenaajat juuri sitä olivat peräänkuuluttaneet. Fazerin Siemenleipä on ravintoarvoltaan hyvin lähellä Vaasanin uutta Minihiilaria.
Fazerin ja Vaasanin tuotteiden olennainen ero on käytännössä siemenissä: Fasun leipä sisältää 39% siemeniä, Vaasanin leivässäkin niitä on, mutta niin vähän, ettei määrää mainita. Koska Vaasanin leipä sisältää myös vehnää, voi oikeastaan todeta, että Fazerin leivässä on kokonaisuutena ravitsemuksellisesti paremmat raaka-aineet.
Treenaajat: voi olla, että toivomanne leipä siis jo oli saatavilla aikaisemminkin :)
Edit. Hyvä pointti kommenteissa; Vaasanin etuna Fazeriin nähden on hinta; Fazerin siemenleivän kilohinta on yli kaksinkertainen verrattuna Feel Good-minihiilariin. Auts...!
Mun mielipide Vaasanin uutuusleivästä?
Niille, jotka noudattavat hyvinkin tarkkaa vähähiilihydraattista ruokavaliota, uutuus on varmasti ihan kiva juttu. Jos tykkää syödä leipää vhh:lla, eikä jaksa sellaista itse leipoa esimerkiksi mantelijauhoista, Vaasanin uutuus on näppärä valmis vaihtoehto. Vähän kyllä ihmettelen vehnäjauhon läsnäoloa minihiilari-tuotteessa. Miksi leipä ei olisi voinut olla 100% kaurasta..? Usein vehnäjauholla tai -gluteenilla haetaan tuotteeseen kuluttajan kaipaamaa sitkoisuutta, mutta oman kokemukseni puolesta en voi sanoa tällaista sitkoisuutta leivässä havainneeni.
Maku? Minusta se on tylsä ja kuivakka verrattuna moneen muuhun markkinoiden vähähiilarileipään. Esimerkiksi Vaasanin Kaurasydän on minusta selvästi maukkaampaa (se onkin 100% kauraleipä).
Summa summarum: tätä vähähiilihydraattista syöjää ei Vaasanin uutuus saanut fanikseen. Valitsen edelleen mieluummin 100% kauraleivän - jo maun puolesta.
Koska maku ratkaisee, jaan tähän loppuun vinkin ihan TÖRKEÄN herkullisesta kauraleivästä. Tästä on tullut mun ykkös-kauraleipä!
LAGOM 100% KAURASNÄKKÄRI.
Tämä osui kerran vahingossa silmiini gluteenittomien elintarvikkeiden hyllyllä. 'Vahingossa' siksi, että en noudata gluteenitonta ruokavaliota enkä yleensä tarkoituksella hakeudu gluteenittomien tuotteiden osastoille kaupoissa. No, onneksi tuote sattui silmiini, sillä se on ihan järjettömän hyvän makuinen!
Kyseessä on näkkärinomainen tuote, mutta ei kuitenkaan ihan perinteinen näkkäri - minusta Lagomin "snäkkäri" on olemukseltaan vähän kuin kuivatettua rieskaa. Se on paksumpaa kuin näkkäri ja kun katsoo sen rakennetta, se näyttää enemmän rieskalta kuin perinteiseltä näkkileivältä.
Parasta Lagomin leivässä on syvän paahteisen kauran maun ohella uskomaton rapeus - näin onnistuneeseen rapeuteen en ole törmännyt missään leivässä. Snäkkäri on murenevan kuivaa, mutta ei kuitenkaan ihan yhtä kuivaa kuin perinteinen näkkileipä. Sanoisin, että tässä on aistittavissa jopa ihan kevyesti sitkoa.... Makuelämystä ja rapeutta ei voi kuvailla muilla sanoilla kuin koukuttava ja todella maukas. 🤩
Ehkä vähän liiankin koukuttava - tässä saattaisi olla vaarana leipäaddiktio-tunteiden paluu, mutta toistaiseksi tällaiset tuntemukset ovat syvästä herkuttelunomaisesta tyytyväisyydestä huolimatta pysyneet aisoissa.
Lagomin kaurasnäkkärissä on vain täysjyväkauraa (jauhona ja hiutaleina), vettä, rypsiöljyä, hiivaa, suolaa ja psylliumjauhetta. Hiilareita leivässä on 28%, joista sokereita vain 0,6%.
Mikähän lienee sen vastustamattoman rapean koostumuksen salaisuus....
Ainiin joo, onhan tässä leivässä yksi huono puoli: hinta. Kuten gluteenittomilla erikoistuotteilla on tapana, myös tämä on kallis: neljän näkkärin pussilla (200 g), on hintaa 3,35€.
*
Laitetaan nyt vielä ulos tämä perinteinen matkakosmetiikkapostaus, joka itse matkan aikana ei ehtinyt julkaistumaan :)
(Myönnettäköön myös, että perfektionisti minussa vastusteli jonkin aikaa näin tylsien kuvien julkaisemista, mutta en jaksanut ottaa uusia. Joten menköön. Kai tällaiset "pöydän reunalla" -kuvat voivat välillä olla ihan virkistäviäkin - ja tuovat tuulahduksen vuoden 2009 blogiajoilta...)
Matkakosmetiikka syksyltä 2021,olkaa hyvä. :)
Koska matkustin (ja matkustan lähes aina) käsimatkatavaroilla, tuli kaiken nestemäisen kosmetiikan mahtua litran vetoiseen pussiin.
Saadakseni mahdollisimman paljon tilaa nestemäisille kasvojenhoitojutuille, otin mukaan kiinteän suihkugeelin, tablettihammastahnaa sekä stick-deodorantin. Vartaloaurinkovoiteen ja käsivoiteen ostin paikan päältä. (Ja lopulta myös normi-hammastahnan, sillä tabletit eivät vaahtoa tarpeeksi mun makuun.)
PUTSARIT
KASVOT: Evolve Daily Detox Facial Wash -puhdistusgeeli. Tämä oli minulla myös kesän lomakosmetiikkapussissa. Ihana putsari, jota ostin juuri täyden pullon voidakseni täyttää tätä pientä matkakokoista. Totta puhuakseni käyttäisin mieluiten koko ajan matkakokoisia tuotteita, koska liikun niin paljon paikasta toiseen Suomen sisälläkin. Pikkuiset pullot on niin helppo heittää beauty boxiin. :)
SILMÄMEIKKI: Korres Jasmiini-silmämeikinpoistoaine (Cliniquen pikkupullossa, johon aina täytän kulloinkin käytössä olevaa silmämeikinpoistoainetta matkaa varten). Korresin Jasmiini-silmämeikinpoistoaine on yksi suosikki-silmämeikinpoistoaineistani, ja yksi harvoja nestemäisiä, jotka eivät kirvele silmissäni. Ilmeisesti tämänkin valmistus on lopetettu, kun en enää löydä sitä Korresin sivuilta.
KOSTEUTUS
SEERUMI: Evolve Hyaluronic Serum. Superhyvä kosteuttava seerumi ja luottotuote vuodesta toiseen. Markkinoilla on myös monia muita erittäin hyviä ja tehokkaampiakin hyaluronihapposeerumeita, mutta Evolvea tulee käytettyä eniten - arvaatteko miksi? Juuri siksi, että sitä on saatavilla pikkuisessa, näppärässä 10 ml pullossa ja se on helppo ottaa mukaan. Pakkauksella on todella paljon merkitystä meikäläiselle kuluttajana. Tästäkin seerumista minulla on myös täysikokoinen pullo, josta täytän tätä pientä.
Aivan erityisen mieluinen Evolven seerumista on tullut tänä vuonna, kun olen täysin hurahtanut yhdistelmään geelipohjainen seerumi + kasvoöljy. Tuoksuton ja überneutraali Evolve Hyaluronic Serum sopii täydellisesti pohjaksi öljy-seerumicocktaileihin.
KOSTEUSVOIDE: Dermosil Nature -silmänympärysvoide. Käytän silmänympärysvoiteita paljon myös kasvovoiteina, ja otin Dermosilin voiteen mukaan ihan vain varuiksi, jos vaikka jonain päivänä haluaisinkin öljy-seerumi-kombon sijaan laittaa voidetta. En oikeastaan halunnut, ja taisin käyttää tätä koko matkan aikana vain kolme kertaa.
KASVOÖLJY: Neal's Yard Remedies Rejuvenating Frankincense Facial Oil. Tämä öljy pääsi mukaan sekin vain pakkauksensa vuoksi: olen saanut tästä muinoin Skin Cityn joulukalenterista 8 ml ihanan käytännöllisen minipullon! Vie niin vähän tilaa! 😍 Toki itse öljykin on oikein miellyttävää, mutta moni muu öljy on aivan yhtä hyvää. Pullo ratkaisee. 👍 Matkalla jokapäiväinen kosteus"voiteeni" oli tippa Evolven seerumia sekoitettuna tippaan Nealin öljyä.
SILMÄNYMPÄRYSVOIDE: 100% Pure Coffee Bean Eye Cream. Yksi parhaita silmänympärysvoiteita erityisesti kesäaikaan. Suosikki jo vuosia. Tajuttoman hyvän tuoksuinen voide on todellista kosmetiikkajälkiruokaa.
KOSTEUTTAVA KASVOSUIHKE: Mario Badescu Facial Spray With Aloe, Herbs And Rosewater.
Sain tämän pikkupullon kaupan päällisenä ostaessani viime talvena Mario Badescu -tuotteita. (Niistäkin oli kovasti tarkoitus blogiin kirjoittaa.... No, mun tämän vuoden tuotehamstraus-hurahdukset ja niiden seuraukset tiedetään... onpahan materiaalia valmiiksi koko ensi vuodeksi. 😅)
Tämä on ensimmäinen Mario Badescu -tuote jota olen käyttänyt, ja tykästyin siihen kovasti. Suihke on erittäin kosteuttava ja koostumukseltaan kevyesti liukas. Jättää iholle sekä kosteutetun että hoidetun tunteen. Ainoa juttu mistä en pitänyt on se, että tuote kirvelee silmissä. Ohjeissakin neuvotaan välttämään tuotteen suihkutusta silmiin, mutta spray'n ollessa kyseessä, on aika vaikea annostella sitä kasvoille suoraan osumatta silmiin. Enkä haluaisi laittaa tätä vanulapun kautta. Päädyin sitten suihkuttamaan tätä sormiin ja levittämään kasvoille sormien kautta.
Sannin kritiikki: miksi kehitetään kasvosuihke, joka ei saisi osua silmiin...? Tuotekehitys hoi....
HIUKSET
SHAMPOO: Dermosil Hydrating Shampoo (Naturativin pullossa). Dermosilin uusi, sulfaatiton ja kosteuttava shampoo on oikein mainio tyyppi. Esittelin sen juuri täällä.
HOITOAINE: Bruns Växa-naamio (minigrip-pussissa). Vuoden paras hiustenhoitotuote taitaa olla tässä."Kilpailu" on ollut kovaa ja olen testannut tänä vuonna monia erittäin kovia hiustuotteita, kuten Gyada. Silti, Bruns vetää ykkössijan äärimmäisen tiivistetyllä, superhoitavalla koostumuksellaan, jota hämmästyttävästi riittää meikäläisenkin hyperkuivaan hiuspehkoon vajaa teelusikallinen - ja hiukset ovat huuhdellessa kuin nestemäistä silkkiä. Tuote esitelty täällä.
HIUSGEELI: Ekopharman Minttu-geeli. Luottotuote ja fantastisen hyvä hiusgeeli, joka voisi muuttua paremmaksi vain sillä, että sen alkuperäinen purkki-pakkaus muutettaisiin pumppu-muotoon. Pakkauksen takia kotioloissa tulee käytettyä enemmän pumpullista Brunsia.
VARTALO
SUIHKUGEELI: Lavera Basis Sensitiv Body Cleansing Bar. Edellisessä postauksessa esittelemäni kiinteä suihkugeeli oli mulla matkakaverina, ja ai että tykkään tästä. Olihan hotelleissa myös suihkugeelejä, mutta tuo hotellien geneeristen suihkugeelien laatu tiedetään... useimmissa ei mitään hoitavuutta, pesevät vain ja iho jää kiristämään. Laveran pala-suihkuvaahto vaahtoaa yhtä runsaasti kuin nestemäinenkin ja pesee hellästi. Iholle jää mukava tunne. Ja tän tuoksu..! Ah! Olen aina tykännyt Basis Sensitiv -linjan tuoksusta.
DEODORANTTI: Rexona Motionsense Aloe Vera. Mulla ei ole mitään erityistä syytä valita juuri Rexonaa, vaan käytän randomisti vähän eri merkkien stick-deodorantteja. Tai siis antiperspirantteja. Stick on mun suosikki-koostumus deodoranteissa, ja matkoilla se on myös kätevä, kun sitä ei tarvitse ujuttaa nestemäisen kosmetiikan kiintiöön :)
(Vartalovoide....) Uskokaa tai älkää, mutta mulla oli matkalla mukana vain 2 x Cattierin 10 ml vartalovoidenäyte-sachet. Olin ajatellut ostavani matkalta jonkin vartalovoiteen mutta... se sitten jäi. Ja suoraan sanottuna laiminlöin vartalon ihon kosteutusta. 🙈 Koska ilmankosteus Kreikassa oli korkea, vartalon iho ei auringon porotuksesta huolimatta tuntunut edes valtavan kuivalta....
No, ostin mä joitain voiteita vartalolle kuitenkin: käsi- ja jalkavoiteen. Koska ilman niitä en tule toimeen, ja jalkapohjat menevät sarvikuononnahaksi viikossa, jos en rasvaa niitä.
KÄSIVOIDE: Vaseline Dry Hands Rescue. Tuotanoin. Ostin marketista halvimman käsivoiteen kuvitellen, että kyllä mä nyt kolme viikkoa pärjään millä tahansa käsivoiteella. Virhe. Tämä voide oli niin huono, että käytin sitä kaksi kertaa, minkä jälkeen se oli lähellä lentää roskikseen, kunnes sai armon toimia Nivea Cremen notkistajana.
Kyllähän Vaseline-voiteen ainesosatkin minulle kertoivat, ettei kyseessä ollut mikään laadukkaasti hoitava tuote, mutta lyhyen aikaa pärjään kyllä vaikka mineraaliöljyilläkin. Kun voiteen nimenä on Dry Hands Rescue, sitä odottaisi paksun täyteläistä ja suojaavaa koostumusta. Eip. Vaselinen voide oli vetistä litkua, joka jätti kädet tahmeiksi ja odottamaan jotain oikeasti kosteuttavaa. Sekoitin sitä sitten yhteen Nivea Cremen kanssa, jolloin sen rooli oli lopulta vain tehdä paksusta ja jankkimaisesta Niveasta helpommin levittyvää.
JALKAVOIDE: Nivea Creme. Tämä klassikkojankki on kaukana luonnonkosmetiikan kasviperäisten hoitavien aineiden laadusta, mutta sen sisältämät kosteutta lukitsevat ja ihoa pehmentävät aineet kyllä hoitavat hommansa. Mielihyvin käytän tätä SOS-tuotteena, iho pysyy pehmeänä ja kosteutettuna :) Ostin Nivean jalkavoidekäyttöön, mutta se päätyi myös yökäsivoiteeksi Vaselinen feilattua.
Jos kysytte, miksi en käyttänyt Nivea/Vaseline-yhdistelmää myös vartalolla, vastaus on: en tykkää käyttää vartalolla paksuja ja tahmaavia voiteita. Ja tämä yhdistelmä, yhdessä tai erikseen, oli tahmaava.
MEIKIT
Mukana oli perussetti lomameikkejä, tällä kertaa vielä tavanomaista riisutumpana: pari värikästä rajauskynää, pari ei-värikästä rajaustuotetta, ripsari, silmämeikinpohjustaja (a.k.a. hikisten luomien estäjä) sekä mineraalipuuteri. Mukana oli myös vanha Yves Rocherin peiteainepuikko, jonka hajusta päätellen totesin vanhentuneen, enkä käyttänyt sitä. Hassua kyllä - se palasi reissusta myös kotiin, ja heitin sen roskiin vasta kotona. :D
En Kreikan reissuissa yleensäkään käytä luomiväriä, ja koko meikin juju on värikkäässä rajauksessa. Tavallisesti otan mukaan neljäkin värikästä kynää, nyt kun olin "vain" kolmen viikon matkalla, otin kaksi. 😁 Väriä toivat NYXin Epic Wear -kynät oranssin ja violetin värisinä. Oikein kivat! :) Violettia tuli käytettyä enemmän..!
Huulikiiltokin minulla yleensä on mukana, ja nyt kun en sellaista ottanut, kaipasin sitä.
HYTTYSTEN PUREMIIN
Viime vuosina (ennen pandemiaa) hyttysmäärät ovat tuntuneet kasvavan Kreikassa, eikä niiltä saa rauhaa myöhään syksylläkään. Kreikan hyttyskanta on eri kuin Suomessa, ja hoitamattomina puremat tulehtuvat ja ovat kipeitä jopa monta viikkoa - ainakin meikäläisellä. Aiemmalla Kreikan reissullani ostama antihistamiinigeeli Fenistil on tosi hyvä ja tehokas apu hyttysvaurioihin.
Otin mukaan myös viime kesänä Suomessa fantastisesti öttiäisten puremia lievittäneen Laveran Pure Beauty -finnigeelin.
Ja arvatkaa mitä?
Tänä syksynä en kohdannut Kreikassa hyttysen hyttystä.
Lopuksi:
AURINKOTUOTTEET
HUULTEN YMPÄRYKSILLE: Clinique Even Better Dark Spot Defense SPF 50. The one and only. (And gone.) Se paras voide ehkäisemään kasvojen hyperpigmentaatiota. Nykyään samaa tuotetta saa Darphin-brändin alla nimellä Intral Environmental Lightweight Shield.
KASVOILLE: Aloedermal Face Sun Cream SPF 20. Niinikään lopetettu suosikkiaurinkovoiteeni. Ostin tätä viime kesänä jemmaan kaksi tuubia ja viimeisiä vedellään. (Koska tämä on kemiallinen aurinkovoide, en tarvinnut mukaan puhdistusöljyä kasvoille ;) Fysikaalinen aurinkovoide olisi sen vaatinut puhdistuakseen kunnolla.)
VARTALOLLE: NIVEA PROTECT & BRONZE SPF 20. Niveaa tulee ostettua koska: helposti saatavilla, tuttu ja edullinen.
Tätä kirjoittaessani ulkona sataa kaatamalla ja tuuli vinkuu. Istun lauttasaarelaisessa asunnossa ja ikkunasta näkyy tuulen pieksemiä puiden latvoja ja harmaa meren ulappa.
Postauksen kuvat vievät minut hetkeksi takaisin viime viikon tunnelmiin. Ne on otettu Agistrin hotellini parvekkeella, josta avautui rakkaaksi muodostunut maisema. Halusin juuri tuohon hotelliin, että saisin nähdä sekä rannan että Agistrin Skalan upean kirkon ikkunastani. Oli ihanaa herätä joka aamu ja mennä iltaisin nukkumaan tuon maiseman äärellä.
Näihin tunnelmiin....
Auringonlasku
Auringonnousu
Laveralla tapahtuu tänä syksynä, ja paljon. Osa uutuuksista on jo nähnyt päivänvalon, ja tänään tutustutaan niihin :)
Disclaimer: olen töissä Laveran maahantuojalla.
Aloitetaan palatuotteista: palashampoo ja palasuihkugeeli
Nämä olivat odotettu lisäys valikoimaan aikana, jolloin kosmetiikassakin ollaan koko ajan menossa vähämuovisempaan suuntaan.
Mikä ilahduttaa erityisesti minun kaltaistani kuluttajaa on Laveran palatuotteiden saippuattomuus: saippua on emäksinen tuote, eikä sen puolesta sovi ihanteellisesti jokaisen vartalolle eikä etenkään hiuksille. Laveran palatuotteet ovat tensidipohjaisia eli sopivat myös niille, joille saippua-palashampoo ei sovi.
Laveran palatuotteita on sarjan kotimaassa Saksassa useampia, mutta Suomeen saapuivat suosituimmat, Basis Sensitiv -linjaa edustavat palat. Keltainen kiekko on shampoo, vaalea suihkugeeli.
Tässä vaiheessa pala-trendiä uskoisin jo kaikille olevan selvää, miten esimerkiksi palashampoota käytetään, mutta kerrataan sen vielä :) Kostuta palashampoo käsissä ja hiero palaa kostutettuihin hiuksiin. Laveran palashampoo muodostaa nopeasti runsaan vaahdon, joka on helppo levittää joka puolelle hiuksiin. Sama juttu suihkugeelin kanssa, tosin itse tykkään käsien sijaan hieroa palasuihkugeeliä pesusieneen, jolloin vaahto on vieläkin runsaampaa :)
BASIS SENSITIV MOISTURE & CARE -PALASHAMPOO
Tärkeimmät ainesosat:
Tuoksu:
Latva: appelsiini, sitruuna, muskotti
Sydän: elemi, ruusu, balsami
Pohja: vanilja, heliotrooppi, santeli
Basis Sensitiv -linjan kaikissa tuotteissa on tunnistettava Basis-linjan tuoksu, mutta minusta näissä palatuotteissa tuoksu on jotenkin asteen hienostuneempi ja kukkaisempi kuin nestemäisissä. Ehkäpä vedetön koostumus tekee sen, että tuoksu myös tulee esiin selkeämpänä. Joka tapauksessa: rakastan Basis Sensitiv -tuoksua! Oli kiva nähdä tuoksu viimein myös avattuna tuoksunuoteiksi :)
BASIS SENSITIV BODY CLEANSING BAR
Pala-suihkushampoo on itse asiassa kehitetty 2 in 1 -tuotteeksi, ja soveltuu myös hiustenpesuun. Se ei ole yhtä hoitava ja selvittävä kuin varsinainen shampoo (tästä esimerkiksi puuttuu guar-kvatti), mutta kuitenkin hoitavampi ja lempeämpi kuin perus-suihkugeeli. 👍
Tärkeimmät ainesosat:
Suihkushampoossa on sama tuoksu kuin shampoossa.
Kuinka moni teistä käyttää vartalon- tai hiustenhoidossa palatuotteita? 🙂
.
Seuraavaksi kenties vielä kiinnostavammat uutuudet - ainakin Instagram-sisältöjen perusteella nämä voi selvästi nimetä Laveran koko vuoden tähän mennessä kiinnostavimmaksi lanseeraukseksi:
DEODORANTIT
Lavera on tänä vuonna uudistanut deodoranttinsa perusteellisesti. Muutama vanha tuttu dödö-nimi pysyi mukana, minkä lisäksi Lavera toi valikoimaan täysin uudet ja erittäin tehokkaiksi mainostetut Strong-deodorantit.
Vanhasta valikoimasta tuttuja ovat Invisible, Basis Sensitiv sekä limen tuoksuinen Natural & Refresh, joka oli vanhalta nimeltään Lime.
Kokonaisuudessaan Laveran deodoranttivalikoimassa on nyt Suomessa kahdeksan deodoranttia; kuusi roll-onia (joista yksi miesten), yksi suihke sekä yksi voide.
Natural & Invisible - tahraamaton, nopeasti kuivuva deodorantti
Natural & Strong - erityisen vahva koostumus voimakkaaseen hikoiluun
Natural & Sensitive (Basis Sensitiv) - alkoholiton koostumus herkälle iholle
Natural & Mild - miedosti tuoksuva ja rauhoittava koostumus herkälle iholle
Natural & Refresh - raikkaan tuoksuinen perusdeodorantti
Sannin ajatuksia
Alan ihmisenä minusta oli samalla hieman erikoista mutta myös mielenkiintoista, että Lavera päätti uudistuneessa deodoranttilinjassaan tuoda herkkäihoiselle kuluttajalle kaksi eri koostumusta. Tällaiseen ratkaisuun en muista millään muulla merkillä törmänneeni.
Kuvassa etualalla olevan Basis Sensitiv -linjan Natural & Sensitive -dödön etu on alkoholittomuus, se on siis suunnattu kuluttajalle, jonka iho reagoi alkoholiin. Koostumus poikkeaa sarjan muista dödöistä myös sillä, että se on kevyesti emulsiomainen muiden ollessa nestemäisiä. Mutta! Tässä dödössä on suhteellisen voimakas tuoksu.
Vaaleanruskeakorkkinen Natural & Mild -koostumus puolestaan sisältää alkoholia, mutta siinä on koko sarjan miedoin tuoksu. (Hajusteetonta deodoranttia Laveralla ei ole lainkaan.) Lisäksi siinä on Basis Sensitiv -deodoranttia rauhoittavampi ainesosakokonaisuus sisältäen kummallekin yhteisen aloe veran lisäksi myös kaurauutetta ja iltahelokkiöljyä.
👇 🥳 👏
Kokonaisuudessaan Laveran uudistunut deodoranttikoostumus saa minulta pelkkää kiitosta. Olen rehellinen ja totean, että Laveran vanhat deodorantit eivät toimineet minulla lainkaan. Minusta niiden suorituskyky oli suorastaan huono, ja olen koko ajan mielessäni toivonut, että Lavera tekisi koostumukselle jotain. Tänä vuonna toiveisiini vastattiin. :)
NATURAL & STRONG
Luodaan vielä tarkempi silmäys täysin uuteen Strong-sarjaan, joka on kehitetty erittäin voimakkaaseen hikoiluun ja sopii esimerkiksi urheilutilanteisiin.
Tähän sarjaan Laveran tuotekehitystiimi on ammentanut koko kirjon luonnonkosmetiikan parhaimpia ja viimeisimmän teknologian deodoroivia ainesosia, ja koostumus on todellakin aivan eri tasolla kuin Laveran aiemmat deodorantit.
Jos jotakuta kiinnostaa aktiiviainekokonaisuuden tarkemmat speksit, niin tässä tulee:
Alkoholi - antibakteerinen, supistaa ja viilentää ihoa
Trietyylisitraatti - estää hajua tuottavien bakteerien entsymaattista toimintaa
Sinkki- PCA - antimikrobinen
Glyseryylikaprylaatti - antimikrobinen
Ginseng-uute - antimikrobinen, supistaa ihoa
Natrium Kapryyli / Lauryyli-laktylaatti - antimikrobinen
Kalsiumlaktaatti - antimikrobinen, vähentää hikoilua
Merisuola - antimikrobinen, vähentää hikoilua
Strong-linjassa on saatavilla kolme eri koostumusta; klassinen roll-on, suihke sekä voide. Voide on todella pehmeää ja etten sanoisi kuohkeaa, aivan erilaista kuin aiemmin kokeilemani luonnonkosmetiikan jäykät voidedeot.
Voide-deossa on muuten eri aktiiviainekoostumus kuin roll-onissa ja suihkeessa. Vain ginseng-uute on kaikille Strong-dödöille yhteinen. Cream-versiossa on deodoroivina aineina ruokasoodaa, kookosöljyä ja sinkkioksidia sekä savea ja maissitärkkelystä kosteutta imemässä.
Laveran somea kun työssäni seuraan, olen saanut lukea Strong-dödöistä syksyn aikana ihan mielettömän määrän erittäin positiivista palautetta! :) Itselläni myös muut uudistuneet Lavera-dödöt ovat toimineet yhtä hyvin. Olen tosi iloinen tästä uudistuksesta! 👍🙂
Joko te olette ehtineet tutustua Laveran syksyn uutuuksiin?
Jaan taas ajatuksiani asiasta, joka on mietityttänyt pitkään.
Some.
Minua varmaan pidetään jollain mittapuulla somevaikuttajana.
Kun aloitin bloggaamisen 12 vuotta sitten, some käsitteenä oli vielä nuori. 'Some’ ilmiönä ja käsitteenä taisi vakiintua Suomessa kunnolla siinä vaiheessa, kun Twitterin ja Instagramin kaltaiset sovellukset löivät kunnolla läpi ja tulivat meilläkin osaksi monien jokapäiväistä elämää. Ja ihan tavalliset ihmiset nousivat sisältöineen YouTube-staroiksi.
Olen seurannut somen kehitystä yli vuosikymmenen ajan paraatipaikalta, mutta yhtä lailla "takapenkiltä." Olen yli kymmenen vuoden ajan ollut mukana ammattimaisissa someverkostoissa ja päässyt seuraamaan läheltä alan muutoksia ja innovaatioita. Ja samalla… päässyt toteamaan, että vuosikymmenen aikana tapahtunut kehitys, suunta ja innovaatiot eivät ehkä olekaan minua varten.
Kyse ei ole vain iästäni ja siitä, että olen ”liian vanha” lähtemään mukaan viimeisimpiin sometrendeihin. Ehkä iälläkin on jonkin verran merkitystä, mutta monet kypsään ikään ehtineet menestyneet instagrammailijat sun muut osoittavat, että ajan hermolla oleva somevaikuttaminen ei ole iästä kiinni.
Minun kohdallani se on vain omasta kiinnostuksesta, preferensseistä ja persoonallisuudesta kiinni.
Myös asenteesta. Minulla on jonkinlainen viharakkaussuhde someen, mitä en ole koskaan kätkenyt. Somessa on paljon aivan fantastisen hyvää; sen kautta saa vertaistukea, iloa ja hyötyä, sen kautta voi verkostoitua – jopa työllistyä. Minullekin some tuo käytännössä leivän pöytään. Annan siis somelle kaiken sen ansaitseman kunnian hyvistä puolistaan.
Mutta samalla…. some on aikavaras. Aivan pahimmanlaatuinen sellainen, ja lisäksi mukana on liuta muita tunnettuja lieveilmiöitä kiusaamisesta itsetunto-ongelmiin ja siihen, että osa etenkin nuorista menettää kosketuksen realismiin tottuessaan somen edustamaan kuvaan siitä, millainen ihmisen kuuluu olla saadakseen tykkäyksiä ja hyväksyntää.
Some ei ole näin mustavalkoinen, mutta se on omiaan luomaan ahdistusta siitä, millainen pitäisi olla – ja ennen kaikkea viemään aikaamme pois muilta asioilta.
Kerron nyt rehellisesti yhden jutun. Mä toimin somessa, ja onhan minukin etuni, että ihmiset lukevat mun sisältöjä ja tykkäävät siitä mitä teen. Mutta mun mielestä ihmiset viettävät ihan liikaa aikaa somessa ja minusta on suorastaan väärin ja ahdistavaa kannustaa ihmisiä tekemään sitä vielä lisää. Mä en jaksaisi enkä haluaisi viettää joka päivä tuntitolkulla seuraten Tiktokia, YouTubea ja Instaa. Olen esimerkiksi tietoisesti valinnut jäädä Tiktokin ulkopuolelle, koska en halua enää yhtäkään lisäsovellusta viemään mun aikaa.
En halua viettää somessa nykyistä enemmän aikaa vapaa-ajallani – enkä myöskään työkseni.
Tulemme kirjoituksen otsikkoon.
Mä olen somevaikuttaja, joka ei haluaisi olla somevaikuttaja - niillä ehdoilla, mitä menestyvä somevaikuttajuus tänä päivänä on. ”Näin teet IG-tilistäsi Suomen huipun, osallistu valmennukseen!” ”Perusta podcast, se on tämän hetken juttu!” ”Reelssit on kova sana, kannattaa panostaa videosisältöön!” ”Jengi ei enää jaksa lukea pitkiä juttuja, nyt sisältöjä kuunnellaan ja katsellaan, tuota sitä mitä yleisö nyt haluaa..!”
Mä ymmärrän kaiken tämän. Ajat muuttuvat. Harrastukset muuttuvat. Mielenkiinnon kohteet muuttuvat. Se mitä TV:stä katsotaan muuttuu. (TV:täkään ei enää katsota vaan katsotaan suoratoistopalveluita.)
Yleisön käytös muuttuu.
Mutta… aina kaikki eivät osaa tai halua muuttua mukana.
Mä tykkään kirjoittaa. Nimenomaan kirjoittaa. Juuri siksi mä olen aikoinani aloittanut blogin, ja juuri siksi yhäkin kirjoitan blogia.
Termi ’bloggaaja’ on jo aikaa sitten vaihtunut influensseriksi (aarghh..), mutta mulle mä olen yhä bloggaaja. Se on se, missä mä koen olevani hyvä. Ihan hyvä. ❤️ On kivaa ja antoisaa kirjoittaa eri aiheista, oli se sitten kosmetiikkahöpinää, matkatunnelmia, ruokareseptejä ja yleistä ihmettelyä niin paikallisista kuin maailman ilmiöistä. On kivaa, kun tekstit herättävät keskustelua. On vielä kivempaa oppia keskustelujen kautta. Tykkään, kun saan paneutua ja ottaa oman aikani. Yhteen blogitekstiin saattaa kulua kahdeksan tai kymmenenkin tuntia kuvineen kaikkineen. Se sopii minulle. Se sopii mun tahtiin ja mulle luontaiseen tempoon.
Joo, varmasti osaisin tehdä reelssejä jos lähtisin opettelemaan. Ja voisihan sitä alkaa tykittää Instagramiin päivittäisiä oivalluksia ja ihonhoito- ja tuotevinkkejä. Paitsi että en mä voisi, vaikka osaisinkin. Se on mulle liian hektistä ja vääränlaista tekemistä. Aikaa on vain rajallinen määrä ja mieluummin teen muuta, kuten kirjoitan, vajoan ajatuksiini, katson luontodokumentteja tai menen ulos kävelylle.
Instagram saattaa olla tämän hetken suurin juttu kaupallisessa somevaikuttamisessa, ja ne, jotka haluavat tehdä somesta itselleen työn, kouluttautuvat nyt kilvan IG-tilien mestarikursseilla ja ottavat algoritmeja haltuun. Näin minunkin pitäisi tehdä, jos seuraisin aikaani. Enkä haluaisi jäädä pian vanhanaikaiseksi jäävän median pölyisiin museosaleihin edustamaan.
Olen miettinyt tätä tosi paljon. Kyllä minusta on tosi kivaa saada tehdä tätä myös työkseni, en mä sitä laita piiloon. Mutta…. en voi muuttua joksikin, mitä en ole. Enkä halua siirtyä kuluttamaan aikaani ympäristöön tai sellaisen tekemisen pariin, joka ei sovi minulle.
Jos se tulevaisuudessa tarkoittaa, että mä en ole enää somevaikuttaja, niin sitten mä en ole. Olen vain bloggaaja. Hiljaisessa mutta palkitsevassa museossa.
.
Mitä te ajattelette somesta tänä päivänä? Millaisessa somessa ja millaisen sisällön parissa te tykkäätte viettää aikaa?
Katsastellaan tänään Dermosilin alkusyksyn uutuuksia. :)
(...ja ei, en testannut näitä eilen palattuani Kreikasta, vaan nämä olivat testattuina jo ennen Kreikan matkaa... ☺️)
Mielenkiintoisimmat uutuudet mielestäni ovat Hydrating-hiustuotteet, Silky Perefecting -meikkivoide sekä retinoliseerumi.
Nyt lokakuun alussa myyntiin on tullut myös uusia tuotteita Dermosilin Ecocert-sertifioituun Nature-sarjaan..! Täytyy hetimiten tutustua myös niihin, ehdin jo aiemmin alkaa vähän huolestua mitä Nature-sarjalle kuuluu, kun sarjassa ei ole tapahtunut pitkään aikaan mitään. Onneksi sarja on ja pysyy valikoimassa! :)
Uusi Hydrating-hiustuotesarja sopii Curly Girl -metodiin; tuotteet ovat silikonittomia ja sulfaatittomia. Vaikka Curly Girl trendinä on jo huippunsa nähnyt, se jätti jälkeensä kuluttajien keskuudessa mielenkiinnon hellävaraisempaa ja voisiko sanoa "muovittomampaa" hiustenhoitoa kohtaan. Muoveilla viittaan silikoneihin. Nehän eivät ole muovia, mutta ne rinnastetaan kiistattomasta tehostaan huolimatta hiustenhoidon "anti"-ainesosiin jotka tuovat hiuksiin muovista pehmeyttä syvemmän hoitavuuden sijaan. Ja kyllähän se joiltain osin pitääkin paikkansa.
Hydrating-linjan myötä Dermosil on vihdoin lanseerannut sulfaatittoman nestemäisen shampoon. Toissakesänä ilmestynyt kiinteä palashampoo on myös sulfaatiton, mutta nyt valikoimaan saatiin myös laajempaan kuluttajakuntaan vetoava nestemäinen sulfaatiton. Ainakin itse kuvittelen, että nestemäinen shampoo yhä puhuttelee suurempaa yleisöä kuin kiinteä.
HYDRATING SHAMPOO JA -HOITOAINE 12,50€ / 250 ml
Kosteuttava ja hoitava Hydrating-shampoo sopii erityisesti kuiville ja käsitellyille hiuksille. Kuten sulfaatittomalta koostumukselta voi odottaa, koostumus vaahtoaa hyvin miedosti. Kosteuttavia ksylitoliyhdisteitä sekä selvittävän guar-kvatin sisältävä koostumus pesee hiukset hellävaraisesti ja hoitavan tuntuisesti; ei minkäänlaista narskuvuutta havaittavissa ja hiukset tuntuvat huuhdellessa esiselvitetyiltä. Hoitavasta tuntumasta huolimatta hiuspohja jää perusteellisen puhtaan tuntuiseksi ja tyvi on ilmava. Shampoossa on ihana, makeahko tuoksu..! Tätä shampoota minulla oli muuten mukana Kreikassa :)
Silikoniton Hydrating-hoitoaine sopii sekin Curly Girl -metodiin. Hydrating-hoitiksessa on erittäin liukas ja tehokkaasti ja nopeasti selvittävä koostumus sekä ksylitolin myötä kosteutta sitova vaikutus. Tämän hoitoaineen rooli on selvästi olla pikahoitoaine ja tuote auttaa ennen kaikkea selvittämään takut nopeasti. Huuhdellessa hiuksiin ei jää vahvasti hoidettua tunnetta. Sellaisen tunteen saakin sarjan tehohoidolla:
HYDRATING TREATMENT 10,90€ / 125 ml
Hydrating-tehohoito jättää hiuksiin hoidetumman sekä jämäkämmän tunteen kuin hoitis - kuten tehohoitavalta naamiolta sopii toki odottaakin. :) Treatmentissa on voidemainen koostumus ja se levittyy hiuksiin silkkisesti. Naamio ei sisällä silikoneja eli soveltuu Curly Girliin.
Hydrating-tehohoidon hoitaviin ainesosiin lukeutuvat auringonkukansiemenöljy, avokadoöljy, risiiniöljy, moringaöljy, kvinoauute, ksylitoli sekä joukko tehokkaasti selvittäviä ja hiusta silkkiyttäviä kvatteja. Mielenkiintoisesti: ette koskaan näe kvatteja mainittavan minkään brändin markkinoinnissa, koska ne kuulostavat niin tylsiltä verrattuna kuluttajan tunnistamiin ja emotionaalisesti vetoavampiin kasviainesosiin, mutta kvatit ovat hoitoaineen kaikkein tärkein ainesosa. Ilman niitä takut eivät selviä eikä sähköisyys taltu. ;) Myös kvatteja voi valmistaa kasviainesosista. Hydrating-naamion hoitavia kvatteja ovat behentrimonium methosulfate, polyquaternium-47 ja cetrimonium chloride.
Hydrating-naamiossa on myös kookosuutetta joka tuo naamion tuoksuun ihanan kookoksisen ja lämpimän mausteisen vivahteen! Naamion tuoksu onkin suosikkini sarjan tuoksuista. Aivan ihana!
UUSI ZERO WASTE -TUOTE
Mainittakoon myös tämä hiustuoteuutuus: palashampoon rinnalle on tuotu palahoitoaine (7,50€ / 40 g).
Pieni 40 g pala vastaa 300 g tavanomaista hoitoainetta. Pala-tuotteen etuna onkin ympäristöystävällisyyden ohella huomattavasti nestemäistä tuotetta parempi riittävyys. Palatuotteet ovat näin ollen siis myös taloudellisia.
Hyvä tietää: siinä missä palashampoo toimii kaikilla hiustyypeillä samaan tapaan kuin nestemäinen shampoo (ja puhun nyt saippuattomasta palashampoosta, kuten Dermosilin), palahoitoaine on ihanteellinen normaaleille ja suhteellisen hyväkuntoisille hiuksille. Kiinteän muotonsa vuoksi palahoitoaine ei luovuta hiukseen yhtä paljon hoitavia ainesosia kuin nestemäinen, eikä palahoitiksen teho usein riitä hoitamaan todella kuivia, vaurioituneita ja käsiteltyjä hiuksia.
Palatuotteiden säilytykseen Dermosililta löytyy nyt myös käteviä saippuapusseja (3,70€ / 2 kpl).
Biohajoavassa saippuapussissa palashampoota, hoitoainetta tai palasaippuaa on helppo säilyttää ja ne pääsevät kuivumaan ilmavasti käytön jälkeen. Verkkomaista pussukkaa voi myös käyttää vaahdottamaan tuotetta paremmin :) Kun kastelet palashampoon sen ollessa pussin sisällä ja hierot shampoota kämmeneen, verkon rakenne saa vaahdon muodostumaan tiheämpänä ja paksumpana. 👌
SILKY PERFECTING -MEIKKIVOIDE 9,90€ / 30 ml
😍 Sannin suosikki! 😍 Uusi Silky Perfecting -meikkivoide on kaikessa loistavuudessaan kuin peittävämpi versio suursuosikistani, Dermosilin Ideal BB-voiteesta. Kuten Ideal BB, myös Silky Perfecting levittyy iholle täydellisen kauniisti ja tuntuu kuin toiselta iholta. Tiedän, että tällaiset ilmaisut kuulostavat superlatiivisuudessaan vähän överiltä, mutta miksipä säästelisin ylistyssanoja kun nämä ovat minusta aidosti ihan sairaan hyviä. 🔥 Sekä Ideal BB että uusi Silky Perfecting -meikkivoide sopivat iholleni kuin räätälöity hanska käteen, ja myönnettäköön, että Silky Perfecting muutti heti meikkipussiini mineraalipuuterin kaveriksi.
(Tiedättekö muuten, mikä etu kaikessa yksinkertaisuudessaan tuo Dermosilin meikkivoiteille paikan mun hyvin harkitussa meikkipussissa esimerkiksi luonnonkosmetiikan monien hyvien meikkivoiteiden sijaan...? Koko. Dermosilin meikkivoide on pakattu pröystäilemättömään tuubiin, ja vie vähemmän tilaa kuin mikään muu käytössäni oleva ja tykkäämäni - ja pakkauksellaan enemmän huomiota hakeva -meikkivoide. Dermosilin arkiset pakkausratkaisut ovat välillä äärettömän käytännöllisiä.)
Ennen / jälkeen Silky Perfecting -meikkivoiteen
Silky Perfecting -meikkivoiteesta on kaksi sävyä, jotka ovat tutut Ideal BB:stä; lämmin vaalea Honey ja neutraali, medium-vaalea Natural Beige. Natural Beige on mun sävy just eikä melkein. Kuvassa iho ennen ja jälkeen Silky Perfecting Natural Beigen.
Silky Perfecting -meikkivoiteen koostumus ei ole mitenkään selkeästi valoaheijastava tai vahvasti hehkuva, mutta iho jää kuulaan näköiseksi. Himmeänkuulaan, olisi hyvä ilmaisu. :) Koostumus blurraa huokosiakin ja ainakin mun iholla vaikutus jo pienellä pisaralla Silky-meikkivoidetta on välittömästi punoitusta neutraloiva, ihon pintaa tasoittava ja huokosia häivyttävä.
Ja: Silky Perfecting-meikkivoide on vieläpä silikoniton...! Tätä en olisi uskonut, niin notkeasti ja vaivattomasti se levittyy. Meikkivoiteen ainesosista jopa yli 95% on luonnollista alkuperää..!
Vaikka jälki on peittävämpää kuin Ideal BB:llä, tulos on silti erittäin luonnollinen.
Rakastan tällaista kuulasta ja luonnollisen näköistä ihoa jonka sävy on tasainen mutta ihon oma rakenne kuultaa läpi. Täysin tasaiseksi meikattu ja vahvan poskipuna-, korostus- & varjostussävy-yhdistelmän kautta uudelleen "elävoitetty" iho ei ole mun juttu ollenkaan henkilökohtaisesti.
En voi muuta sanoa kuin että uusi Silky Perfecting -meikkivoide saa mun varauksettoman faniuden. ❤️ Todella hieno lisä valikoimaan, Dermosil! 👏
Esittelen tässä lyhyesti myös aiemmin kesällä (vai olikohan jo keväällä..?) ilmestyneen Dermosilin meikkivoidepuikon (9,90€ / 9,5g).
Tämä meikkivoide tekee selvästi mattaisempaa jälkeä kuin Ideal ja Silky Perfecting. Se on myös Dermosilin meikkivoiteista peittävin. Tuote on helppo levittää mutta siitä ei tullut omaa suosikkiani. Pidän enemmän notkeista, kosteuttavamman tuntuisista ja kuulaan pinnan tuovista meikkivoiteista. Lisäksi koin, että puikkomeikkivoide tuo huokosia esiin jos sen levittää nopeasti. Voidetta täytyy vähän lämmittää ja notkistaa että se asettuu iholle huokosia korostamatta. (Saman ilmiön olen todennut monien muidenkin kiinteiden meikkivoiteiden suhteen, kyse ei siis ole vain Dermosilista.)
RETINOLISEERUMI 15,50€ / 30 ml
Dermosil on viime vuosina hypännyt mukaan aktiiviainesosatrendin kärryille, ja viimeisin uutuus näillä kärryillä on retinoliseerumi. Ja vaikuttavan retinoidin he ovatkin valinneet: hydroxypinacolone-retinoaatin eli HPR:n, suurelle yleisölle paremmin tunnettu kauppanimellään Granactive Retinoid.
Jos siis tarkkoja ollaan, seerumin nimi on väärin, sillä Dermosilin seerumi ei sisällä retinolia. Pisimpään markkinoilla olleesta retinolista on kuitenkin muodostunut kansan keskuudessa yleisinimitys a-vitamiinijohdannaisille, joten suodaan tämä nimi tuotteelle :) Tavallinen kuluttaja tunnistaa heti 'retinolin' ja tietää, mistä on kyse.
Uusiin retinoideihin kuuluva hydroxypinacolone-retinoaatti on itse asiassa retinolia parempi valinta; se on samalla tehokkaasti ihoa uudistava mutta vailla retinolin ärsyttävyyttä. (Viime aikaista keskustelua seuranneina voisimme kysyä muuan Orion Pharmalta, miksi he eivät valinneet tätä molekyyliä uuteen Bellavitaansa....) HPR on myös ihon hyödynnettävissä nopeammin kuin retinoli; retinolin täytyy ensin muuntua iholla retinoiinihapoksi ennen kuin se voi vaikuttaa, HPR taas kiinnittyy suoraan ihosolujen a-vitamiinireseptoreihin ja on suoraan hyödynnettävissä.
Dermosilin "retinol"-seerumi on koostumukseltaan lähes nestemäistä ja siinä on mieto, Skin Solutions -sarjasta tuttu tuoksu. Hydroxypinacolone-retinoaatti on saanut seurakseen myös antioksidanttista parsakaalinsiemenöljyä, kombuchaa, pantenolia ja ksylitolia.
Pitoisuuksia emme tiedä, mutta kokonaisuus ainakin vaikuttaa lupaavalta..! :)
Oletko sinä löytänyt lemppareita Dermosilin alkusyksyn uutuuksista? :)
Olen reissun aikana kysellyt paikallisilta, miten he ovat kokeneet tämän kesän matkailullisesti.
Vastaus yllätti.
Meillä Suomessa moni on pysytellyt vielä tänä kesänä - ja syksynäkin - kotimaan kamaralla. Minkä voin hyvin ymmärtää, enhän itsekään ollut vielä tänä vuonna kuvitellut lähteväni ulkomaille. Suomalaisten ulkomaanmatkailuasenteeseen pohjaten olinkin utelias kuulemaan, miltä sesonki täällä Kreikassa on nyt näyttänyt tänä kesänä. Arvelin, että matkailuarkuus näkyy varmasti vielä muuallakin.
Vastaus kaikkialla on ollut: kesä on ollut erittäin hyvä. Fantastinen. "Lähes normaalin tasoinen".
Kieltämättä vastaus hieman yllätti, vaikka olenhan ominkin silmin todistanut, miten paljon täällä vielä syyskuussakin on ollut turisteja ja majoituspaikat pullistelevat täysinä. Turistien määrä kertoo siitä, etteivät etelän lomailijat kaikissa maissa suinkaan ole tänä kesänä jääneet kotiinsa.
Kansanpaljous näkyy hinnoissakin: siinä missä esimerkiksi luksushotellit ovat yleensä syksyllä tarjonneet todella houkuttavia tarjoushintoja täyttääkseen huoneitaan, tänä syksynä nämä tarjoukset ovat ainakin Ateenassa loistaneet poissaolollaan.
Hintataso Ateenan hotelleissa on ylipäänsäkin ollut vahvasti nousujohteinen viime vuodet, mutta pandemian vaikutus hintoihin näkyy nyt kaikkialla Kreikassa: matkailu- ja ravintolapalveluiden hinnat ovat nousseet maanlaajuisesti.
Käytännönläheisiä esimerkkejä ovat vaikkapa tavernojen simppeleiden perusannosten hinnat: siinä missä horiatiki eli kreikkalainen salaatti on aiemmin maksanut 5€:n kummallakin puolella, nyt sen standardihinta on 6€ tai yli. Kaikkein edullisimpiin kasvislisukkeisiin kuuluvat horta (höyrytettyjä villivihanneksia) sekä kaali-porkkanasalaatti, ovat nousseet 3-4€:n hinnastaan nekin yleisesti kuuteen euroon. Suomalaisille nämä eivät ole mitään järkyttäviä hintoja, mutta prosentuaalisesti nousu on merkittävä.
Kun viime perjantaina buukkasin itselleni majapaikkaa Ateenan keskustasta, halvin vaihtoehto, joka oli hostellin äärimmäisen vaatimattomassa kahden kerrossängyn huoneessa (yhdelle hengelle), maksoi 67,50€ - ilman aamiaista, totta kai. En meinannut uskoa hintaa todeksi. Airbnb-huoneistojen keskihinnat huitelevat nekin 80-100€ tuntumassa Ateenan keskustassa, kun vielä muutamia vuosia sitten maksoin kolmen huoneen Airbnb-kämpästä Plakan sydämessä 27€ / yö.
Eli voi sanoa, että Kreikalla menee tänä vuonna matkailullisesti oikein hyvin. Miksipä ei pyytää näitä hintoja, kun ihmiset tulevat ja maksavat.
Ja he todellakin tulevat, vielä syksylläkin. Sesonki on selvästi pidentynyt ja ystäväni Marianna kertoi, että kreikkalaisista moni siirsi itsekin lomansa elokuulta syyskuulle. On voinut helposti todeta kaikkialla olevan paljon vilkkaampaa kuin minään aiempana syksynä, kun olen Kreikassa vieraillut.
Kirjoitan tätä tekstiä Ateenan Hotelli Plakassa, jonka kattoterassilta jutun kuvat ovat. Hotelli on minulle ennestään tuttu ja täällä on yksi kaupungin parhaiden näkymien kattoterasseja (- sekä yksi kaupungin parhaita aamupaloja ;)). Halusin viettää viimeiset Kreikan päiväni Ateenan kattojen yllä parhaiden maisemien äärellä.
Keväällä 2019 maksoin samaisen hotellin hulppean kokoisesta deluxe-huoneesta 65€ / yö. Hintaan kuului Akropolis-näkymien ja asiakkaan käyttöön annetun älypuhelimen (!) lisäksi viinipullo. Nyt istun pienessä Economy-huoneessa ilman Akropolis-näkymää. Huoneen hinta? 90€ - ja tämä on nyt 🔥-merkitty tarjous. (Deluxe-huone irtoaa 123€ tarjoushintaan.... hinta on siis "vain" tuplaantunut kahdessa vuodessa!).
Sama tendenssi on ollut nähtävillä kautta koko reissuni. Siinä missä ennen maksoin vuokrahuoneesta 20€, hinta on nyt 40€.
Ne kengännauhabudjettimatkailun ajat joista hiljattain blogiin kirjoitin, taitavat olla nyt Kreikan osalta ohi. Olen iloinen, että pääsin ne kokemaan - mutta yhtä lailla olen iloinen, että pääsin Kreikkaan juuri nyt. Uusine post-pandemia-hintoineenkin Kreikka on yhä rakas ja ihana kohde. En ehkä enää voi viettää täällä 8 viikon reissuja, mutta otan ilolla vastaan sen ajan, minkä saan.
Olen viimein Agistrilla. Tänne olisin tullut ihan ensimmäiseksi, jos ystäväni eivät olisi vieneet minua yllätysreissulle Maniin. ❤️
Agistri on kuin lepokoti, josta olin haaveillut viimeiset kuukaudet Suomessa.
On yhä vaikeaa ja ehkä kiusallistakin pukea sanoiksi sitä väsymystä, jota tunnen. Jota olen tuntenut Suomessa tämän vuoden ja jota yhä tunnen täällä Kreikassakin. Mutta en ole hyvä naamioimaan tunteitani enkä ylipäänsä halua kirjoittaa matkoillakaan (pelkkää) eskapistista hehkutusta lomakohteen upeista fiiliksistä.
On ihanaa olla Kreikassa ja ihanaa olla viimein Agistrilla mutta olen valtavan väsynyt.
Kuten Instagramin puolella kirjoitin, korona on henkinen koettelemus, josta ei toivuta kahdella tai kolmellakaan etelän lomalla. Vaikka moni meistä on selvinnyt koronasta sairastumatta fyysisesti tai menettämättä työtään, korona on vaikuttanut jokaiseen meistä laajuudella, jonka vaikutuksia emme todennäköisesti vielä edes täysin tajua. Mieli ei ole voinut valmistautua maailmanlaajuisen pandemian ja kriisin käsittelyyn. Kenelläkään meistä ei ollut tähän valmiina työkaluja.
Kukin selviää nyt tavallaan ja mieli työskentelee asian kanssa vielä pitkään. Varmaa on, että maailma ei ole enää entisensä ja meidän elinaikamme jakautuu ennen- ja jälkeen koronan -aikaan.
Olemme lukeneet historian tunneilla maailman aiemmista pandemioista ja nyt yksi sellainen osui meidän aikaamme. Ehkä tämä pandemia ei ollut yhtä tappava kuin jotkin aiemmista, mutta ainakin yksi asia erottaa covid-19-kriisin maailmanhistorian muista kulkutaudeista: meidän aikanamme kriisiä on pahentanut internet.
Koskaan aiemmin vastaavassa tilanteessa eivät ole kaiken maailman salaliittoteoriat, feikkiuutiset ja muut ahdistavat epäinformaatiouutisoinnit pandemiaan liittyen päässeet leviämään kulovalkean tavoin maailman joka kolkkaan. Internet mahdollistaa sen, että tauti ei rajoitu vain konkreettiseen oireiden mukaiseen sairastamiseen ja tartuntaa ehkäiseviin toimenpiteisiin. Olemme sairastuneet myös hämmentävästä ja epävarmuutta tuovasta informaation ja salaliittoteorioiden tulvasta.
Monen mieli on sairastunut jo siitä, että ei tiedä mitä pitäisi uskoa ja millä lailla pitäisi toimia - mikä on oikein. Koronahelvetille leimaavaa on ollut erityisesti jatkuva syyllisyyden tunne. Jos teen näin, onko se oikein? Voinko matkustaa mummolaan? Saako nyt mennä kaverin kanssa kahville? Tuomitaanko minut, jos haluaisin käydä risteilyllä tai ravintolassa?
Tätä on jatkunut taukoamatta puolitoista vuotta. Vähemmästäkin pää menee sekaisin.
Eli joo. Olen todella väsynyt, ja tulen varmasti olemaan vielä pitkään.
Oireet eivät mene ohi kahdella piikillä ja Kreikan lomalla. Mutta rokotus ja iloa tuovien asioiden pariin hakeutuminen helpottaa oloa merkittävästi.
Olen onnellinen, että olen saanut rokotukset ja hyvin onnellinen, että vihdoin pääsin Kreikkaan. Kotona jatkan hyvien asioiden luokse menemistä. Uuden maailman ehdoilla ja sen hyväksyen.
.
.
Agistri.
Olen käynyt saarella kerran aiemmin, keväällä 2018, jolloin jäin tänne miellyttävällä, joskin aavistuksen jännitystä sisältävällä tavalla jumiin.
Pidempi esittelyni Agistrista löytyy täältä.
Agistri on Ateenan lähellä sijaitsevan Argo-Saronian saariryhmän pienin saari. Matkaa Ateenan satamaan Pireukseen on vain 54 km ja tänne pääsee kantosiipialuksella nopeimmillaan alle tunnissa. Saarella asuu runsaat 1000 ihmistä ja asutuskeskuksia on kolme. Minä asun Skalan kylässä, joka on saaren turismin keskus.
Agistri tunnetaan uskomattoman kirkkaista vesistään, hienoista rannoistaan ja aivan erityisesti leppoisasta tunnelmastaan, joka vetää saarelle yhtä lailla lapsiperheitä, telttoineen saapuvia rantahippejä kuin romanttista getaway'ta hakevia pariskuntia.
Agistrissa yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla tuntemattomamman saaren charmi, resort-kylän lomafiilis tasokkaine palveluineen, luonnon kauneus ja rauha sekä Ateenan läheisyys. Saari on samalla tuntematon ja kosmopoliittinen. Rauhallinen, mutta samalla eloisa.
Instagram-viesteissä monet Agistrin kävijät ovat vahvistaneet tätä kokemusta. Agistrin erityislaatuista leppoisuutta on vaikea pukea sanoiksi. Tämä ei ole Kreikan pienin ja uneliain saari - mutta ehkä oikeasti rennoin. Jos jonkin osoitteen voisin antaa vinkiksi korona-uupumuksen lievitykseen - se olisi Agistri.
Saan myös paljon viestejä ihmisiltä, joita kiinnostaisi lähteä tutustumaan charter-matkojen ulkopuoliseen Kreikkaan, mutta joita omatoimimatkailu - tai yksin matkustus - silti arveluttaa.
Agistrin voisi sanoa olevan täydellinen "Kreikan omatoimireissailun vasta-alkajan saari". Saarelle on lyhyt matka Ateenasta, tänne on todella helppo tulla ja saari on turvallinen, ystävällinen ja helposti haltuunotettavissa. :) Agistrin pinta-ala on vain 14 km2, joten täällä on vaikea eksyä..! :D
Agistrilla ei ole lentokenttää, vaan saarelle pääsee ainoastaan laivalla. Laivat lähtevät Pireuksen satamasta, joka on 20 minuutin metromatkan päässä Ateenan keskustasta.
Pääset Pireuksen satamaan myös suoraan Ateenan lentokentältä bussilla X96. Bussipysäkki on helppo löytää terminaalin edestä.
Pireuksen valtava satama voi hämmentää ensikertalaista, ja kannattaakin tutustua satamaan esimerkiksi tämän oppaani kautta. Argo-Saronian saarille kulkevat laivat lähtevät portilta E8, porteille on aika hyvät viitoitukset. Yksi tapa on tietysti ottaa taksi suoraan portille, jos eksyminen huolestuttaa.
Sesonkiaikaan (kesä/heinä/elokuu, erityisesti viikonloput sekä pääsiäinen) liput kannattaa ostaa hyvissä ajoin etukäteen. Muina aikoina lipun voi ostaa suoraan satamassa lippukioskista.
Agistrille liikennöi kolme laivayhtiötä ja voit valita nopean kantosiipialuksen tai hitaamman ja edullisemman autolautan. Flying Dolphin -kantosiipialuksella matka kestää vain tunnin, autolautalla vajaa kaksi tuntia.
Jos ostat liput etukäteen, se onnistuu kätevimmin Openseas.gr -sivuston kautta. Tämä sivusto listaa kaikkien Kreikan vesillä liikennöivien suurimpien laivayhtiöiden reitit ja hinnat, ja sivuston kautta voi myös ostaa lippuja. Kun haet laivayhteyksiä Agistrille, sivusto antaa kaksi satamavaihtoehtoa: Agistri Skala ja Agistri Myli. Skalan satamaan liikennöivät autolautat, Mylin (Megalochori) satamaan nopeat Flying Dolphin -alukset. Megalochorin kylä on vain runsaan kilometrin päässä Skalasta, joten kumman sataman valitsetkaan, olet lähellä kaikkia saaren palveluita. :)
Sunrise Beach House Agistrin Skalassa on ihanin rantabaari jonka tunnen missään.
Olen kolunnut Kreikassa ja muuallakin maailmassa kymmenittäin, varmaan sadoittain saaria ja rantoja, enkä missään muualla ole kohdannut yhtä maagisen tunnelman ja valon paikkaa rannalla. Te jotka harrastatte valokuvausta tiedätte, miten erilainen valo voi olla vaikka muutaman kymmenen metrin alueellakin.
Juuri tässä kohtaa Skalan kylässä Agistrilla, kun Skalan rantakatu tekee pienen käännöksen keskustan jälkeen jatkuakseen kohti Megalochoria, valo ja meren syvän turkoosit sävyt yhdessä rantabaarin lämpimän oranssisten kalusteiden kanssa luovat aivan mielettömän värien ja harmonian kokonaisuuden.
Ihastelin samaa harmoniaa jo keväällä 2018 ensimmäisellä Agistrin vierailullani. Tuolloinkin huomasin koko ajan hakeutuvani tämän kokonaisuuden äärelle, koska siinä tuli erityisen hyvä olo.
On olemassa tuoksujen luomaa aromaterapiaa, ja uskon, että yhtä lailla on olemassa esteettisten komponenttien ja valon luomaa esteettistä terapiaa. ❤️
Oikein hyvää viikkoa kaikille,
toivottaa väsynyt ja onnellinen Sanni Agistrilta.
💜
P.S. Niin paljon kuin rakastankin Ateenaa, tällä matkalla, tai tänä vuonna, paremminkin, se on minulle liikaa. Vietän Ateenassa vain torstaipäivän ennen paluutani Suomeen. Agistri on nyt minulle oikea mielentila.
Edellisessä matkapostauksessani kirjoitin, että minua ihan jännitti edessä oleva tutustuminen Monemvasiaan. Niin satumaiseksi paikalliset ystäväni - ja muutkin - ovat kylää kutsuneet.
He eivät liioitelleet.
Kolmen Monemvasiassa vietetyn päivän jälkeen olen edelleen ällistyksen vallassa. Kokemusta voi verrata ensimmäiseen vierailuuni Santorinilla: silloin haavini tipahti yhtä lailla auki ja olin sanalla sanoen tyrmistynyt. Melkein koin kauneusshokin. On paikkoja, joiden kauneutta on vaikea käsittää. Miten joissain paikoissa luonto ja ihmisen luoma ympäristö yhdistyvät tavalla, jota voi vain kutsua jumalalliseksi - ilman uskonnollisia merkityksiä.
Se on ihmeellistä.
Mikä Monemvasia? Monemvasia on Peloponnesoksen niemimaan etelärannikolla sijaitseva 1400 vuotta vanha kylä ja linnoitus. Linnoitus on rakennettu pienelle, jyrkälle kalliosaarekkeelle, joka aikoinaan on ollut irti mantereesta. Nykyään saari yhdistyy mantereeseen ja Gefyran eli Uuden Monemvasian kylään pengertiellä.
Monemvasian kylä on kokonaisuudessaan linnoituksen sisällä. Juuri tämä tekee siitä niin ainutlaatuisen. Eikä huikean dramaattinen sijainti kalliosaaren syleilyssä yhtään vähennä paikan lumoa.
Vai mitä sanotte? Paikka on ihan uskomaton!
Santorinin rinnalla Monemvasia on todellakin kuvauksellisin paikka jossa olen koskaan Kreikassa käynyt. Se kuuluu ilman muuta myös Top 5 kuvauksellisimpien näkemieni paikkojen joukkoon koko maailmassa. (Muita ovat Havanna, Kapkaupunki ja Sveitsi.)
Olen hyvin onnellinen, että viimein pääsin kokemaan näin erilaista henkeäsalpaavaa Kreikkaa.
Suosittelisin kaikille Monemvasiassa vieraileville myös yhtä tai kahta yötä Gefyrassa mantereen puolella. Täältä avautuu erilainen vinkkeli Monemvasiaan joka on omalla tavallaan yhtä kaunis ja dramaattinen. Monemvasiaa kannattaa ihailla yhtä lailla kauempaa kuin lähempää.
Lisäksi Gefyra tarjoaa hengähdysbreikin Monemvasian ahtaille ja kansoitetuille kujille. Gefyran rantabulevardi ja vilkas keskusaukio ovat oikein viehättäviä paikkoja joissa viettää mielellään aikaa. Kylässä on myös kaunis pikkukivinen uimaranta.
Monemvasia on todella pieni ja myös hyvin turistillinen - vaikkakin kaukana Santorinin kaltaisista paikoista, joissa massaturismin myötä tullut kehitys on ratkaisevasti ja kokonaisvaltaisesti muuttanut saaren alkuperäistä henkeä.
Monemvasiassa turismin ei ole annettu lähteä lapasesta, eikä kylään esimerkiksi ole rakennettu uima-altaita vierailijoita viihdyttämään. Vaikka kylä on täynnään hotelleja, ravintoloita, pieniä putiikkeja ja matkamuistomyymälöitä, tyyli on pidetty uskollisena keskiaikaisen kylän hengelle eivätkä hotellit erotu katukuvassa kuin pienillä puisilla kylteillä. Myymälätkin keskittyvät yhdelle ainoalle kadulle.
Monemvasian charmi piilee juuri sen tarkkaan harkitussa matkailupalvelujen rakenteessa ja autenttisessa ulkonäössä. Kun astut pois pääkadulta, et periaatteessa välttämättä tule muistutetuksi 2000-luvusta tai turismista muuten kuin kohdatessasi muita turisteja. Voit katsella ympärillesi ja todella kuvitella olevasi tuhatvuotisessa kylässä.
Löysin oman lempipaikkani Monemvasian kylän itäiseltä muurilta. Itäisen muurin vieressä on kylän ainoa avara alue, jonka sortuneita rakennuksia ei ole uudelleenrakennettu. Täällä näkymää eivät hallitse talojen katot ja seinät ja muurin rappusilta avautuu esteetön näköala merelle. Tässä istuessa ajatuksilla on tilaa levätä ja mielellä aikaa "ottaa sisään" kylän kauneutta.
Monemvasia jakautuu ylä- ja alakaupunkiin. Alakaupungissa sijaitsee kylä, jyrkkien rappusten viedessä korkealle yläkaupunkiin kallion huipulla sijaitsevalle linnoitukselle.
Nykyään yläkaupungissa on lähinnä enää raunioita, mutta linnoitus on ollut aivan massiivinen ja raunioista pystyy hyvin hahmottamaan, miten valtava rakennelma se on muinoin ollut.
Raunioilla kulkee maastoisia patikkapolkuja, joiden valloitukseen suosittelen ehdottomasti hyviä kävelykenkiä. Näköalat huipulta ovat lievästi ilmaistuna palkitsevat. Ei korkean paikan kammoisille..!
Olin ajatellut, että minulle riittää majoittuminen Gefyran puolella ja vierailen Monemvasiassa päiväsaikaan. Miksipä siellä pitäisi yöpyä, kun Gefyra on 20 minuutin kävelymatkan päässä ja hinnat puolta halvemmat.
Toiseksi viimeisenä Monemvasian iltana minulle kuitenkin tuli tunne, että haluaisin herätä yhtenä aamuna linnoituksen sisällä ja nähdä auringonnousun linnan muurien yllä.
Niin varasin huoneen hotellista, joka sijaitsee alakaupungin yläosassa ihan itäisen muurin vieressä. Tämä on ainoa hotelli koko kylässä, jonka edessä eikä takana ole muita taloja, ja sieltä on esteetön näköala merelle.
Hotellin kahvilan sijainti on vertaansa vailla.
Jos tienne joskus vie Monemvasiaan ja haluatte tämän maiseman äärelle, paikan nimi on Hotel Bastione Malvasia.
Minulle majapaikat ovat useimmiten vain paikkoja nukkua, mutta joskus löydän hotelleja tai majataloja, jotka tarjoavat jotain extraa, - elämyksen, joka tekee pelkästään majapaikassa oleilusta loman arvoisen. Bastione Malvasia osoittautui sellaiseksi paikaksi.
Tänä aamuna heräsin tähän maisemaan - nämä kuvat ovat huoneeni ikkunasta.
Ehkä paras ikkuna Kreikassa. Ainakin Monemvasiassa. ❤️
Sain auringonnousuni linnan muureilla. Ikimuistoista.
(Huoneeni on kuvan oikeanpuoleisen seinämän takana.)
Ai niin. Monemvasiassa on myös "ranta". Linnoituksen muurista pääsee yhdestä kohdasta alas veden äärelle, mutta meri täällä on aika dramaattinen ja jäin miettimään, käykö joku oikeasti uimassa tältä, eh, "laiturilta". Laiturilla on uimarappuset ja suihku, eli se on selvästi tarkoitettu pulahdusta varten.
Kuvan setä valitsi (onneksi) lopulta olla kokeilematta onneaan eilisessä aallokossa. Näytti aika hurjalta!
(Oikeasti uimaan tahtoville suosittelen Gefyran rantaa. Monemvasian rantakalliot sopivat paremmin kameran kohteeksi...!)
Tänään matkani jatkuu Ateenaan ja edessä on pitkä bussimatka.
Jätän Monemvasian äärettömän iloisena kohtaamisestamme. Kiitos. Teit lähtemättömän vaikutuksen, ja tulemme näkemään vielä. 🙏🏻
Mádara on tänä vuonna mukana Syöpäsäätiön Roosa Nauha -kampanjassa. Upeaa, että Mádara on lähtenyt mukaan näin tärkeään asiaan. 💗
Roosa Nauha on maailmanlaajuinen kampanja rintasyöpätietoisuuden puolesta. Viime vuodesta lähtien Suomen Roosa Nauha -kampanja on kerännyt varoja myös muiden syöpien tutkimukseen, sillä kolmasosa syöpäsäätiön rahoittamasta tutkimuksesta on sellaista, ettei sen kohteena ole mikään erityinen syöpäsairaus. Roosa Nauha -keräyksen tuloksista pääsevät näin hyötymään myös muita syöpiä sairastavat. Syöpätutkimus on tärkeää syövän lajista riippumatta.
Mádara tunnetaan ihmisläheisenä ja sosiaalisesti vastuullisena yrityksenä, jolle hyväntekeväisyystoiminta on itsestään selvä osa yrityksen filosofiaa. Kotimaassaan Latviassa Mádara tukee mm. luonnonsuojeluprojekteissa työskenteleviä ympäristöjärjestöjä sekä naisten oikeuksia puolustavaa Marta-järjestöä, joka antaa apua perheväkivallan ja ihmiskaupan uhreille.
Roosa Nauha -kumppanuudesta Lotte Tisenkopfa Iltnere, yksi Mádaran perustajista, kertoo:
”Syöpä voi koskettaa kaikkia, niin miehiä kuin naisia, kaiken ikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Tietoisina sairauden hälyttävästä esiintyvyydestä, varhaisen diagnoosin merkityksestä onnistuneen hoidon kannalta sekä tarpeellisesta mielenterveyteen keskittymisestä hoitojakson aikana ja sen jälkeen, mekin olemme päättäneet tukea Roosa nauha -keräystä Suomessa tänä vuonna.”
Paula Tisenkopfa
Mádaran Roosa Nauha -kumppanuuden taustalla on myös henkilökohtaisempi tekijä.
Paula Tisenkopfalla, yhdellä Mádaran perustajista, diagnosoitiin keväällä 2020 rintasyöpä. Paula aloitti hoidot ja dokumentoi tarinansa Self Noises -taideprojektiin, joka toimi tärkeänä osana Paulan terapiaa ja toipumista.
Self Noises -projektista on toteutettu taidenäyttely Riiassa, Latviassa, ja näyttelyyn voi tutustua myös digitaalisella alustalla täällä. Self Noises -projektissa Paula käsittelee kokemustaan valokuvan, elokuvan, päiväkirjamerkintöjen ja nauhoitetun puheen kautta.
Kampanjaa voi tukea ostamalla Roosa Nauha -tuotteita ja/tai tekemällä lahjoituksen.
Roosa Nauha -kampanjatuotteet ovat myynnissä 31.10. saakka. Rahalahjoituksen voi tehdä ympäri vuoden.
Mádaran Roosa Nauha -tuotteiksi valittiin suosikkituotteita SOS Hydration -linjasta. Kampanjatuotteiden myynnistä Mádara lahjoittaa 10% Syöpäsäätiön keräykselle.
Mádaran Roosa Nauha -tuotteita on myynnissä Mádaran oman verkkokaupan lisäksi Sokosilla, Emotioneissa, Stockmanneilla, Ruohonjuurissa sekä valikoiduissa kauneuden erikoisliikkeissä.
SOS Hydra Recharge Cream 41,60€ / 50 ml
Supersuosittu syväkosteuttava voide sopii kaikille ihotyypeille ja kaiken ikäisille. Erityisen hyvä se on pintakuivalle, kiristävälle, stressaantuneelle ja herkistyneelle iholle.
Voide sopii erinomaisesti myös ensimmäisten ikääntymisen merkkien hoitoon iholle, joka on menettänyt hehkuaan ja jolla alkaa näkyä juonteita ja ryppyjä.
SOS Hydra Recharge Cream kuuluu myös minun suosikkivoiteisiini. Sillä on paikka mun Top 5 kosteuttavimmat ja parhaan tuntuiset voiteet -listallani 🙏🏻 (Jospa tänä talvena muuten saisin ulos aiheesta viime talvena jo suunnittelemani postauksen..!)
SOS Hydra Intense Rose Jelly 35€ / 75 ml
Kosteuttava, rauhoittava ja ihon mikrobiomia tasapainottava pehmeä geelikosteuttaja. Sopii käytettäväksi seerumin tavoin voiteen alla tai ainoaksi kosteustuotteeksi esimerkiksi sekaiholle, rasvoittuvalle iholle tai normaalille iholle lämpimään vuodenaikaan.
Järjettömän hyvä hinta/laatu-suhde..! 75 ml pullo ja hintaa vain 35€.
SOS Hydra Rescue Lip Balm 13,50€ / 4,5 g
Kosteuttava ja suojaava SOS-huulivoide sisältää antioksidanttista mustikansiemenöljyä sekä ärtyneitä ja rohtuneita huulia rauhoittavaa bisabololia.
Sopii päivittäiseen käyttöön tai lievittämään esimerkiksi vuodenajan vaihtelun aikaansaamaa huulten kuivumista.
*
P.S. Tiesitkö, että Roosa Nauha -keräys on suomalaisten mieluisin lahjoituskohde? 💕 Taloustutkimuksen helmikuussa 2020 tekemän tutkimuksen mukaan Roosa Nauhalla on enemmän tukijoita kuin millään muulla keräyksellä. Vuonna 2020 Roosa Nauha -kampanja tuotti ennätykselliset 4,2 miljoonaa euroa. Hyvä suomalaiset! 🙏🏻
Näytä tukesi ja ole sinäkin mukana! 🙂
