Tiedättehän vanhan tutun Joikin? Etelän naapuristamme Virosta?
Kirjoittelin sympaattisesta Joikista esittelyn syksyllä 2016, ja saman vuoden tammikuussa olimme Karkkipäivän lukijamatkalla tutustuneet merkkiin Tallinnassa.
Paljon on tapahtunut sen jälkeen; Joik on saanut Suomessa virallisen edustuksen ja maahantuonnin, ja viime vuonna sarja sai kokonaisuudessaan Cosmos Ecocert -sertifikaatin. JA, sertifikaatin myötä sarja koki myös täydellisen ulkonäköpäivityksen, johon minä sanon vain WOW! Tyylikästä tuli ja rytinällä!
Kaikki tuotteet ovat myös vegaanisia.
Katsokaapa vaikka Joikin bestsellereihin kuuluvan tyrniöljy-kasvoveden päivitystä. Nyt Joik haastaa minkä tahansa selektiivisenkin sarjan arvokkaan näköisillä pakkauksillaan.
Uudistuksen myötä Joikin valikoima kasvoi myös uusilla tuotteilla.
Pääsin tutustumaan uudistuneeseen Joikiin House Of Organic -yhteistyön kautta.
Aloitetaan ylellisestä puhdistusöljystä.
20,90€ / 100 ml
Joikin puhdistusöljy on täyteläistä ja kerrassaan ihanan tuoksuista - tuoksusta vastaavat aromaterapeuttisen ja samalla myös antiseptisen vaikutuksen omaavat laventelin, sitruunaruohon ja teepuun eteeriset öljyt.
Varsinainen öljypohja muodostuu auringonkukka-, oliivi-, risiini- ja jojobaöljyistä.
Tämä öljyjen cocktail on mielenkiintoinen; se sopii samalla puhdistamaan hellästi kuivaa ja ikääntynyttä ihoa, mutta on öljyprofiililtaan myös syväpuhdistava (risiiniöljy) sekä tulehdusta laskeva ja antimikrobinen (eteeriset öljyt) ja voi siten sopia myös epäpuhtauksiin taipuvalle iholle.
Joikin puhdistusöljy ei emulgoidu veden kanssa, ja sen saa parhaiten poistettua iholta pakkauksessa mukana tulevalla kasvosienellä tai tekemällä kakkospuhdistuksen vaahtoavalla tuotteella.
Öljyä ei suositella silmämeikinpoistoon (oletettavasti eteeristen öljyjen takia.)
Sanni sanoo: tämän tuoksu on NIIN ihana..! Voisin hengitellä tätä joka ilta... Extravinkki: tuote sopii minusta ihanaksi hemmottelulahjaksi - hintaansa nähden tuote antaa paljon arvokkaamman vaikutelman! Arkiluksusta kahdella kympillä!
20,90€ / 100 ml
Joikin bestsellereitä (ainakin Virossa!), tämä kaksifaasinen kasvovesi on aivan ihana aamuinen herättelijä! Persoonallisessa vedenraikkaassa koostumuksessa tyrniöljy ravitsee ja hoitaa ihoa (rasvafaasi ei tunnu tuotteessa yhtään rasvaiselta) samalla kun aloe, glyseroli ja sodium pca kosteuttavat ihoa. Sopii kaikille ihotyypeille.
Huomionarvoisinta tuotteessa on sen poikkeuksellisen pirteä ja vahvan raikas tuoksu joka syntyy piparmintun, greipin ja katajanmarjan vastustamattomasta yhdistelmästä. Piparminttu tuo tuotteeseen myös viilentävän tunteen.
Ihastuin tähän tuotteeseen kun Joikin edustaja esitteli sen meille 2016 lukijamatkalla, ja ostin pullon kotiin. Se on jo aikaa sitten loppunut, ja nyt - vuonna 2020 entistä ahnaampana kasvovesien suurkuluttajana - sain kätevästi uuden ^_^
Ravista pulloa kevyesti ennen käyttöä että tyrnipitoinen öljyfaasi- ja vesifaasi sekoittuvat.
26,90€ / 50 ml
Erittäin kosteuttava ja samalla erittäin ohut Joik Moisturising Day Cream on jännä tuote. Siinä on nimittäin nestemäisen ohut koostumus, mutta samalla se on erittäin kosteuttava sekä ravitseva ja sopii kuivemmallekin iholle. Nyt kun mietin, niin koostumus muistuttaa paljon Lovely Dayn voiteita, jotka myös ovat lähes nestemäisiä mutta intensiivisesti ravitsevia.
Joikin voiteessa on runsaasti kokonaisia, luomulaatuisia kasviöljyjä kuten makadamiansiemen-, argan- ja jojobaöljyä sekä sheavoita. Muita ihonhoidon universaaleja hyviksiä voiteessa ovat mm. antoksidanttinen c-vitamiinipommi tyrniöljy, a-vitamiinipitoinen ruusunmarjaöljy sekä rauhoittava ja ihon sävyä tasoittava lakritsinjuuriuute.
Moisturising Day Cream sopii valmistajan mukaan kaikille ihotyypeille, mutta itse ehdottaisin tätä normaalista kuivalle iholle. Seka- ja rasvaiselle iholle voide on mielestäni liian ravitseva.
Kokeile tätä koostumusta, jos ihosi on kuiva tai kuivuuten taipuvainen, mutta et pidä paksun voidemaisista, suojaavista kuivan ihon voiteista. Tämä on ihan eri tuntuinen! Mä tykkään, sopii minulle loistavasti talveen.
30,90€ / 30 ml
Joikin kasvoöljyseerumissa on nimensä mukaisesti silkkinen koostumus. Tämä tuote on ollut Joikin valikoimassa pitkään ja olen jonkin näytteen tästä jo muinoin testannut, ja tykkäsin silloinkin. Puhdistusöljyn tapaan tämä tuntuu ylelliseltä. (Hinta ei yhtään korreloi pakkauksen ja luksus-fiiliksen kanssa..! :) Kerrankin voi sanoa, että jonkin merkin luksus-uudelleenbrändäyksen myötä hinnat evät nousseet ihan pilviin..!)
Laadukas öljyseerumi sisältää kuuden ihoa hoitavan kasviöljyn sekoituksen; safflori-, auringonkukka-, sacha inci-, argan-, jojoba- ja kaktusviikunaöljyä sekä joukon tarkkaan valittuja kasviuutteita kuten mäkikuismaa ja lakkauutetta.
Joikin Silky Facial Oil Serumiin valitut öljyt "tekevät kaiken", mukaan on valittu niin kosteuttavia perusöljyjä kuin antioksidanttirikkaita ja anti-age-vaikutteisia öljyjä; ne pitävät ihon pehmeänä ja joustavana, silottavat hienoja juonteita ja auttavat ihoa ylläpitämään tervettä suojabarriääriä lataamalla ihoon sen tarvitsemia rasvahappoja, vitamiineja ja antioksidantteja ja ehkäisemällä kosteuden haihtumista.
Sopii normaalille ja erityisesti kuivalle ja ikääntyneelle iholle.
19,90€ / 50 ml
Ruusuvesipohjainen kasvosuihke kosteuttaa ihoa tehokkaasti ja rauhoittaa ihoa. Ruusuveden ohella koostumus on rakennettu kosteuttavalle betaiinille ja rauhoittavalle lakritsinjuurelle. Kosteuttavan vaikutuksen tiimissä on vielä aina niin luotettava sodium PCA :)
Simppeli koostumus jossa ihoa ärsyttävät ainesosat on minimoitu.
Suihkeessa on miellyttävä, selkeä ruusun tuoksu.
Jos jotain huomautettavaa tulee meleen, niin meikin päälle tämä ei ihanteellisesti sovi (vaikka valmistaja niin vinkkaa), sillä suihke on aika jämäkkää eikä nimensä mukaisesti hienojakoista "mistiä".
Olen huomannut, että suurimmassa osassa kasvosuihkeita suihkemekanismi on tällainen, vähän ronskimman puoleinen, vaikka nimenä olisi 'mist'. Itseäni se ei tosin haittaa ollenkaan, sillä en kuulu niihin, jotka suihkivat kosteussuihkeita päivän aikana - minä kastelen näillä ihon joka tapauksessa märäksi kun käytän niitä aamulla ja illalla :)
Onko joku teistä jo ehtinyt kokeilla uudistuneita, ekosertifioituja Joik-tuotteita? Tai löytyikö vanhoista Joikeista jo suosikkeja?
Mitä tykkäätte brändin uudistuksesta? Vakuuttaako uusi hienostunut tyyli vai tykkäsittekö enemmän vanhasta?
Tutustu koko valikoimaan House Of Organicin sivulla.
Olen tehnyt perinteeksi tehdä katsauksen matkanjärjestäjien Kreikka-kohteisiin, ja tässäpä olisi koottu listaus kesän 2020 kohteista sekä kommenttini uutuuksista :)
Kreeta ja Rodos pitävät itsestään selvästi kärkeä suosituimpina Kreikan kohteina; ne löytyvät jokaisen matkanjärjestäjän valikoimasta. Myös Kos ja Santorini ovat klassikkokohteita ja Joonianmeren saaret Lefkas, Korfu ja Zakynthos ovat suomalaisten kestosuosikkeja.
Sesongin uutuuksia ovat nuorekas bilesaari Ios sekä allekirjoittaneen suurimman ilonkiljahduksen kirvoittanut manner-Kreikan vuoristokyläalue Zagoria. Tämän jutun kaikki kuvat ovat Iokselta, jossa vierailin syksyllä 2014.
Olen jo pitkään halunnut reissata Zagorian upeisiin vuoristomaisemiin Pohjois-Kreikassa. "Sä NIIN rakastaisit Zagoriaa!", ovat kreikkalaiset ystäväni sanoneet. Alue on tyyliltään aivan erilainen kuin rannikko-Kreikka, saarista puhumattakaan. Olen suunnitellut tekeväni Zagoriaan joskus roadtripin kun vain saan jonkun kaverin kuskiksi. :)
Upea Ios on sesongista riippuen kaksi eri maailmaa
Saaret: Rodos, Kreeta, Lefkada, Santorini, Kos, Karpathos, Zakynthos, Korfu, Naxos, Paros, Kalymnos, Leros, Pserimos, Tilos, Ios ja Symi.
Manner-Kreikka: Ateena, Sivota, Parga, Kanali ja Zagoria.
Uutuudet kaudella 2020: Zagoria, Ios ja Symi.
Apollo on Suomen johtava Kreikan matkojen järjestäjä ja jättää laajalla kohdevalikoimallaan kilpailijat kauas jälkeensä.
Muutama sana kauden uutuudesta IOKSESTA:
Ios on Mykonoksen ohella Kreikan tunnetuimpia bilesaaria, mutta biletystyyliltään aivan erilainen kuin Mykonos. Juhlimissesonki on myös lyhyt ja rajoittuu vain kesään, siinä missä Mykonoksella klubit jumputtavat lähes ympäri vuoden. Ios on nuorten reppu- ja budjettireissaajien kohde, Mykonos rahakkaiden jetset-juhlijoiden kohde.
Ios'laisten mukaan myös julkkiksia näkyy Ioksen yöelämässä, mutta siellä "kukaan ei ole toista parempi", eikä kuuluisuus saa (eikä odotakaan) eri kohtelua kuin norjalainen reppureissaaja. Ios on rennompi ja halvempi.
Ioksella on myös upeita, hienohiekkaisia rantoja.
Ioksen meininki heinä-elokuussa
Ioksen meininki syyskuussa :)
Kalenterin saavuttaessa elokuun loppua Ios hiljenee, ja syyskuussa saarta ei enää tunnista samaksi. Kadut ovat tyhjät ja klubit ja pubit menneen kiinni.
Tällaisen Ioksen minä tapasin, ja ilokseni pääsin kokemaan saaren todella kauniin pääkylän kuvaukselliset labyrinttikujat täysin omassa rauhassa.
Tulet rakastumaan Ioksen Choraan jos:
a) rakastat hyvää biletystä ja saavut tänne kesäkuun lopusta elokuun puoleen väliin
b) rakastat kuvankauniita kreikkalaiskyliä joiden kapeat labyrinttikujat johdattavat kiehtoviin seikkailuihin ja häikäisevät maisemat saavat mielen euforiaan - ja saavut tänne syys-lokakuussa.
Ioksen Chora on autoton ja tyyliltään kuin Naxoksen vanhakaupunki, mutta kompaktimpi.
Apollon vahvuudet: valikoimassa on myös pienempiä saaria kuten Tilos, Pserimos ja Leros sekä Suomessa vähemmän tunnettuja mannerkohteita kuten Zagoria. Extrapisteet ehdottomasti siitä, että Apollon kohteissa on myös oma suosikkini ja rakkain saareni Paros.
Näissä pienemmissä kohteissa ei ole Apollon opaspalveluja vaan sinne matkataan omatoimisesti lähimmältä suurelta saarelta jonne Apollo lentää.
MINNE REISSAISIN APOLLON KYYDISSÄ?
Zagoriaan!! ❤️ Myös Sivota kuulostaa paikalta, jossa viihtyisin (alkujaan aito kalastajakylä ja ennen kaikkea lomakohde kreikkalaisille itselleen).
Pikkusaarista Tilos on edelleen kärkisijoilla, jäi kovasti harmittamaan kun viime kevään Tilos-reissu estyi myrskyn takia (jäin jumiin Lerokselle).
Saaret: Rodos, Kreeta, Korfu, Kos, Kalymnos, Telendos, Lefkada, Thassos ja Santorini
Manner-Kreikka: Parga, Paleros, Ammoudia, Kavala ja Ateena.
Uutuudet kaudella 2020: ei käy ilmi.
Tjäreborgin vahvuudet: ainoa erityinen kohde Tjäreborgin valikoimassa, jota muilla matkanjärjestäjillä Suomessa ei ole, on Kavalan kaupunkikohde pohjois-Kreikassa. Vielä viime sesongilla Tjäre oli myös ainoa firma joka vei Suomesta Thassokselle, mutta nyt Thasson on myös Aurinkomatkojen valikoimassa.
Olen viettänyt paljon aikaa niin Thassoksella kuin Kavalassakin ollessani Thassoksella au pairina kesällä 2000. Kavala on hurmaava ja mielenkiintoinen, aito kreikkalainen kaupunki.
MINNE REISSAISIN TJÄREBORGIN KYYDISSÄ?
En välttämättä minnekään, sillä Tjäre ei tarjoa minulle mitään sellaista uutta Kreikan kohdetta joka kutkuttelisi aivan erityisesti. Olen käynyt kaikissa Tjäreborgin kohteissa poislukien Paleros ja Ammoudia.
Saaret: Kreeta, Rodos, Kos, Santorini, Korfu, Lefkas, Zakynthos, Skiathos, Skopelos ja Thassos.
Manner-Kreikka: Parga ja Sivota.
Uutuudet kaudella 2020: Thassos
Aurinkomatkojen vahvuudet: Ehdottomasti Skiathos ja Skopelos. Aurinkomatkat on ainoa matkanjärjestäjä, joka vie Suomesta näille ihastuttaville Sporadien saarille. Skopelos kuuluu omiin henkilökohtaisiin suosikkeihini.
Lue mukavasta syyskuisesta päivästäni Skiathoksella täältä ja Skopelos-fiilistelyjäni täältä.
MINNE REISSAISIN AURINKOMATKOJEN KYYDISSÄ?
Skopelokselle, Skiathokselle ja minulle vielä tuntemattomaan Sivotaan. Myös Thassokselle olisi kiva palata verestämään au pair -kesän muistoja.
Saaret: Kreeta, Rodos, Kos, Korfu, Samos, Zakynthos ja Kalymnos.
Manner-Kreikka: Ateena.
Uutuudet kaudella 2020: ei uutuuksia.
TUIn vahvuudet: ainoa matkanjärjestäjä joka tällä hetkellä vie Suomesta Samokselle.
Olen viettänyt Samoksen pääkaupungissa Vathissa muinoin viikon ystäväni ”mummolassa”, ja ehdin tutustua saaren suurimpiin kyliin pintapuolisesti. Kuvankaunis Samos vaikutti ihastuttavalta ja monipuoliselta saarelta jossa riittää tekemistä niin luonnon ystäville, perhe- ja rantalomailijoille kuin aitoja kreikkalaisia kyliä etsivälle. Samos ansaitsee ehdottomasti uuden ja perusteellisemman vierailun tulevaisuudessa.
Extra-huomio: Tuin Ateenan hotellien valikoimassa on loistava Plaka Hotel, jota suosittelen ilman muuta fantastisen hinta-laatusuhteen perusteella! Kolmen tähden Plaka Hotel sijaitsee niin Ateenan ytimessä kuin olla voi, ja sen kattoterassilta on huiiiikea viiden tähden näköala Akropolille. Tähän hotelliin kannattaa tulla jo pelkästään kattoterassin takia!
Superpisteet myös loistavasta, laadukkaasta aamiaisesta sekä aamiaishuoneessa koko päivän tarjolla olevasta ilmaisesta kahvista ja teestä.
MINNE REISSAISIN TUIN KYYDISSÄ?
Ilman muuta Samokselle!
Saaret: Kreeta, Rodos, Korfu ja Zakynthos.
Manner-Kreikka: Ateena ja Ateenan Riviera sekä Loutraki
Uutuudet kaudella 2020: Korfu ja Zakynthos.
Matkavekan vahvuudet: ainoa suomalainen matkanjärjestäjä jonka valikoimassa on "Ateenan Rivieran" eli Ateenan rannikko. Tämä alue on loistovalinta, jos haluaa yhdistää rantaloman ja suurkaupungin.
Kun itse ensimmäisen kerran matkustin Ateenaan 18-vuotiaana, majoituin nimenomaan Rivieran alueella. Glifada on alueista vilkkain ja trendikkäin (ja kallein), Varkiza rauhallisin. Ateenaan pääsee Glifadasta julkisilla alle tunnissa.
SANNIHUOMIO: Matkavekan sivu on jokseenkin heikko navigoida, kartat eivät lataudu oikein eikä kohteesta toiseen siirtyminen onnistu ilman että palaa aina pääsivulle. Olen kiinnittänyt tähän huomiota jo aiemmin, ja vekkalaiset voisivat ehkä itsekin kiinnittää asiaan huomiota.
Muiden matkanjärjestäjien sivuilla kohteiden selaaminen ja niiden välillä liikkuminen on huomattavasti helpompaa, miellyttävämpää ja sujuvampaa.
MINNE REISSAISIN VEKAN KYYDISSÄ?
Loutrakiin, siellä en ole vielä käynyt. Se on kuulema lähes yhtä viehättävä paikka kuin Parga.
Saaret: Kreeta ja Rodos.
Setti kahden Kreikan suosituimman lomasaaren kohteita.
Vahvuudet? Olisikohan sitten erikoistuminen Kreetaan ja Rodokseen :)
MINNE REISSAISIN DETURIN KYYDISSÄ?
Kreetan Rethymnoniin, siellä olisi kiva viettää pari päivää. Jatkaisin kyllä matkaa omatoimisesti jonnekin vähemmän turistillisiin Kreetan kolkkiin :)
*
Kenellä on jo Kreikan matka buukattuna tälle vuodelle? :)
Lue myös:
Abel. Törmäsin tähän minulle täysin tuntemattomaan luonnolliseen parfyymimerkkiin Jolie Spa & Shopissa marraskuussa.
Tuoksuhulluna ryhdyin heti samplaamaan "aapeleita" iholle, ja tunsin ensikosketukselta että tässä on upean vivahteikkaita, laadukkaita ja tyylikkäitä tuoksuja.
Olin jo arpomassa ostaako parin testinuuhkaisun perusteella Red Santal vai Green Cedar (puutuoksut vetoavat minuun aivan erityisesti), kun huomasin Discovery-pakkauksen, jossa saisi kaikki Abel-tuoksut minikokoisina 1,5 ml sampleina.
No senhän ostaisin ilman muuta, ja perehtyisin kotona tuoksuihin syvemmin ennen täysikokoisen ostamista.
Jolie Spa & Shop Töölö
Abel-tuoksut osoittautuivat juuri niin upeiksi kuin ensituntuma vihjasi, ja olen nyt löytänyt uuden luonnonkosmetiikan lempituoksusarjan Uniquen rinnalle.
Acorelle on edelleen vahvasti suosikkeja sekin, samoin kuin Honoré des Prés, jonka tuoksuissa on fantastisia luonteita, mutta Abel-tuoksut erottuvat joukosta ehkäpä persoonallisimpina. Ja Abelin kestävyys iholla on keskivertoa selvästi parempi. Kestävyyshän on aidon luonnonkosmetiikan tuoksun yksi kompastuskiviä, aitoa luonnollista tuoksua ei vain ole mahdollista formuloida yhtä kestäväksi kuin mihin synteettisillä fiksatiiveilla pystytään.
COBALT AMBER EdP
Sannin fiilikset: savuinen, tupakkainen, kevyen suitsukkeinen, itämainen, makeahko, mystinen, tumma. Kun tuoksu on tekeytynyt iholla se pehmenee ja muuttuu puuteriseksi.
Tuoksuista kestävin.
Virallinen tuoksukuvaus: CHIC, SULTRY ORIENTAL
Latva: punapippuri, katajanmarja
Sydän: kaakao, tonkapapu
Pohja: ambra
GREY LABDANUM EdP
Sannin fiilikset: unisex, jäisen raikas mutta samalla savuinen, tässäkin aistin aavistuksen tupakkaa ja nahkaakin, harmaita sävyjä, alla vivahde makeaa. Tulee mieleen Vicks-voide sekä paksu harmaa ja karkea kalastajan villapaita. Jäämeri, karut olosuhteet.
Virallinen tuoksukuvaus: EDGY, DARK CHYPRE
Latva: pomeranssi, orvokki
Sydän: patsuli, santeli
Pohja: labdanum, olibanum eli frankinsensi
RED SANTAL EdP
Sannin fiilikset: vahva santelipuu, tuoksu on todella puinen, kuin haistaisi juuri veistettyä puuta. Taustalla vivahde jotain viileää joka tasapainottaa santelin lämpöä. Tämäkin on hyvin unisex.
Kun tuoksu tekeytyy iholla, aistin jotain juurevaa ja multaista ripauksella kasvimaista makeutta, porkkanaa..? Tämä tunne vahvistuu kun tuoksu viipyy iholla.
Virallinen tuoksukuvaus: WARM, SPICY WOOD
Latva: neilikannuppu, pippuri
Sydän: bergamotti, inkivääri, timjami
Pohja: santelipuu-trio
WHITE VETIVER EdP
Sannin fiilikset: raikas, hyvin kevyesti makea, tyylikkään pirteä, "uplifting". Ihan ensimmäisenä nenään kohoaa sitruksinen ruohoisuus, joka kuitenkin väistyy nopeasti jääden maskuliinisen raikkaaksi. Mitähän vetiver on..? Onko tuoksun vaikeasti määriteltävä raikkaus peräisin juuri vetiveristä..? (Myönnän, että aina unohdan onko 'vetiver' puuta vai jotain muuta.)
Googlaan, ja vetiver on ruoho, jonka tuoksua kuvaillaan santelipuun kaltaiseksi "pehmeän matalaksi" ja miehiseksi..... Hmmm... ei mene nyt yksiin Abelin White Vetiver-kokemuksen kanssa. Minä sanoisin puinen raikas..? Toisen kuvauksen mukaan vetiverin "runsaassa, maanläheisessä tuoksussa on aavistus sitruunaa." Okei, tämä kuulostaa jo yhteneväisemmältä mun fiiliksen kanssa.
Virallinen tuoksukuvaus: ZESTY, COOL WOOD
(Nojoo, juuri näin..!)
Latva: lime, spearminttu
Sydän: Inkivääri, palmarosa
Pohja: vetiver, vanilja
GREEN CEDAR EdP
Sannin fiilikset: ihastuttava vihreänraikas tuoksu, seetri on vain niin ihana! <3 Hieman sitruksinen ja raikkaan puinen, pohjalla vähän puuteria. Tasapainoinen ja tyylikäs. Tämä tuoksu keventää oloa. Viehättää takuuvarmasti seetrin ystäviä.
Virallinen kuvaus: VELVETY, RICH WOOD.
Hmmm, ei mennyt ihan yksiin minun kokemukseni kanssa, minusta tuoksu on enemmän raikas ja kevyt kuin "samettinen ja runsas".
Latva: magnolia, kardemumma
Sydän: cypriol, guaiac-puu
Pohja: Texas ja Atlas -seetri
Minulle tuntematon tuoksu on cypriol. Mikä se on? *google* "Cypriol kuuluu papyrus-kasvien perheeseen ja kasvaa Intiassa. Sen puisessa ja juurevassa tuoksussa on aistittavissa sekoitus seetriä, vetiveriä ja patsulia kera häivähdyksen kanelia." Hmm, kuulostaapa hyvältä!
Abel Green Cedar lämpenee hieman iholla, mutta erityisen täyteläiseksi puuksi en tätä tuoksua koe. Red Santal EdP olisi minulle se "rich wood", Green Cedar taas "fresh, light wood".
GOLDEN NEROLI EdP
Sannin fiilikset: Pirteä, ihana ja mehukkaan sitruksinen, hyvää mieltä luova, kohottava. Tyylikäs. Sitruksessa ei ole yhtään saippuaisuutta eikä mehukkuudessa keinotekoisen korostettua makeutta. Hedelmäisen ensituoksun alkaessa väistyä iholle jää hieman matalampi nerolin tuoksu.
Golden Neroli on Abelin tuoksuista ihollani vähiten kestävä.
Virallinen kuvaus: BRIGHT, CITRUS FLORAL
Latva: neroli, matcha
Sydän: petitgrain, ylang ylang
Pohja: Länsi-Intian santeli
PINK IRIS EdP
Sannin fiilikset: todella SULOINEN tuoksu, se on sana joka tulee ensimmäisenä mieleen Pink Iriksestä. Tyttömäinen, pehmeän makea, ehkä jopa aavistuksen mylittleponimainen. Ei kuitenkaan makea halvalla tavalla. Kepeä, iloinen. Söpö.
Tekeytyessään tuoksu muuttuu hieman saippuaiseksi. Väriltään tämä tuoksu on todellakin vaaleanpunainen, oikein pastellisen vaaleanpunainen.
Virallinen kuvaus: CONTEMPORARY, CLASSIC FLORAL
(Hmm, mä en olisi kutsunut tätä klassiseksi....)
Latva: sichuaninpippuri, vadelmanlehti, basilika
Sydän: orris-juuri, ruusu, jasmiini
Pohja: vanilja, myski
Vaikka Abel oli minulle vielä marraskuussa täysin tuntematon merkki, olen bongannut Pink Iris -tuoksun jo parinkin blogin "Vuoden paras" -listoilta. Tästä tuoksusta pidetään!
Mikä sitten on minun suosikkini Abelin ihanista tuoksuista?
Jolie'ssa aapeleita tuoksutellessa lemppari tuntui olevan Red Santal, sitten Green Cedar, ja kotona Pink Iris alkoi selvästi tuntua parhaalta. Myös White Vetiver aikaansaa joka kerta "Oooo, miten ihana!" -tunteen. Green Cedar on sekin suurta rakkautta, sillä seetri on aina ollut minulle se kaikkein viehättävin puun tuoksu.
En kuitenkaan enää pysty sanomaan, että jokin Abelin tuoksuista olisi ylivoimaisesti paras. Pidän kaikista, ja kaikki ovat hyvin erilaisia ja sopivat eri fiilikseen.
Summaisinkin Ablel-kokemuksen näin, että jos saisin valita mitkä tuoksuista ottaisin täysikokoisina, sanoisin kaikki muut, paitsi alkuperäisen lempparini Red Santalin. Lopulta suoraviivainen santelituoksu on näistä tutuin ja vähiten persoonallinen, vaikka upea, intensiivinen puun tuoksu onkin.
Persoonallisimmat ja kiehtovimmat Abeleista ovat mielestäni Grey Labdanum ja White Vetiver. Helpoimmat Golden Neroli ja Pink Iris. Raikkaimmat Green Cedar ja Golden Neroli. Voimakkaimmat Cobalt Amber ja Red Santal. Iltatuoksuksi ja talveen ehdottomasti Cobalt Amber ja kesätuoksuksi Golden Neroli. Jokapäiväisiksi tuoksuiksi sopivat Green Cedar ja Pink Iris.
Ostopaikkatiedot / * Mainoslinkki:
Abelin tuoksuja myyvät * Jolie ja * Green Lips. * Discovery-pakkaus (7 x 1,5ml) maksaa Joliella 32€.
Abel-tuoksut ovat kalliita: 50 ml maksaa 118€ tai 15 ml 58€. Green Lips myy 1,5 ml:n sample-kokoja myös yksittäin, yhden hinta on 6€ (eli kannattaa ilman muuta ostaa Discovery-setti jos haluaa kokeilla näitä).
Yksi vuodesta 2019 käteen jäänyt omituinen tekoni oli se, että tein 150€ arvoisen yrityksen pukeutua välillä johonkin muuhun kuin oman superpelkistetyn vaatekaappini sisältöön. Ja heitin sen 150€ hukkaan.
Liityin Vaatepuun asiakkaaksi.
Vaatepuu on vaatelainaamo, jossa jäsenmaksua vastaan saa lainata tietyn määrän vaatteita aina kahdeksi viikoksi kerrallaan.
Olen miettinyt vaatelainaamojen asiakkaaksi liittymistä aiemminkin, sillä minusta idea on tosi fiksu. Harva meistä tarvitsee uusia vaatteita kaappinsa täytteeksi kuin pari kertaa vuodessa (puhun nyt siis oikeasta tarpeesta), ja kaikkea tarpeellistakaan ei välttämättä tarvitse omistaa. Lainaaminen on järkevää.
Etenkin juhlapukeutuminen tuottaa pulmia ainakin meille harvoin juhlissa käyville, jotka emme muutenkaan omista ns. hienoja vaatteita. Yksiin tai kaksiinkaan juhliin ei viitsisi ostaa erikseen pukua.
Ainahan voi myös vuokrata, mutta lainaaminen on vielä edullisempaa.
Syyskuisten häiden häämöttäessä edessä keksin, että nythän minun kannattaa viimein liittyä vaatelainaamoon. Puolen vuoden jäsenmaksu vastaa vuokraamon yhden puvun vuokraa, joten summa kannattaisi ehdottomasti sijoittaa ennemmin lainaamon jäsenyyteen.
Niin kävelin eräänä alkusyksyisenä päivänä Tampereen Vaatepuuhun ja maksoin puolen vuoden jäsenyydestä.
Enkä enää koskaan tullut takaisin.
Näin kävi.
Tiedättekö, miksi en palannut?
Olin huijannut itseäni. Kuvitellen, että nyt alkaisin parin viikon välein käydä lainaamassa kaikkea kivaa ja vähän erikoisempaakin töihin ja työtapaamisiin. Ja tietysti se mekko häihin.
Mutta tosiasiassa vaatteet eivät kiinnosta minua. Lainaamon idea on mitä parhain, mutta siitä hyötyy sellainen ihminen, jolle erilaisten vaatteiden päälle laittaminen ja käyttäminen ja tyylin vaihtelu tuottaa iloa ja mielihyvää. Minä en ole sellainen.
En jaksa käydä vaatekaupoissakaan, miksi kuvittelin että jaksaisin käydä vaatelainaamossa? Samaa hommaahan siellä lopulta tehdään; selaillaan vaatteita rekeillä.
Menin häihin vanhalla mekolla jota olin edellisen kerran käyttänyt morsiamen valmistujaisjuhlissa kaksi vuotta aiemmin.
Hyvin meni :) Ja miksipä ei olisi mennyt?
Vähän tietysti harmittaa että menin maksamaan Vaatepuun jäsenyydestä ennen kuin olin edes löytänyt mitään lainattavaa. No, voihan tälle ainakin vähän nauraa.
Pukeutumiseni motto on; "Niin helppoa, mukavan tuntuista ja neutraalin näköistä kuin mahdollista".
En ilmaise itseäni vaatteilla ja ne ovat melkeinpä "välttämätön paha". Kaikkein mieluiten käyttäisin koko ajan samoja vaatteita, ja niinhän minä melkein teenkin.
Minulla on paljon lähes identtisiä trikoopaitoja ja -hameita. Jos kukaan minut tavannut ei muista mitä minulla oli päällä, hienoa.
Aihe "herkisti" minut miettimään, millä lailla olematon tyylini on muuttunut vuosien varrella. On ollut aika, jolloin vaatteet ovat kiinnostaneet minua - mutta siitä alkaa olla 20 vuotta :D Ja se kiinnostus oli laatua; himoitsen lisää leveälahkeisia farkkuja. ^_^
Tytöt vuosimallia 1992 <3 Iiik miten ihana kuva!
1992-1993 - kuljen värikkäissä farkkuhaalareissa, ribbipoolopaidoissa ja totta kai ylisuurissa tossuissa. Kaiken kuului olla tuolloin monta numeroa liian suurta..! :D
1994-1999 - leveälahkeiset farkut + neulepaita tai neuletakki jonka alla t-paita. Vaatteet edelleen väljiä ja reilun kokoisia, hyvin harvoin mitään ihonmyötäistä.
2000 - 2005 - leveälahkeiset farkut + enemmän ihonmyötäisiä paitoja, trikoopaitojen valtakausi alkaa.
2006 - ostan ensimmäiset suoralahkeiset farkut sitten lapsuuden (!!). Näistä vähän boyfriend-mallisista Leviksistä tulee lempifarkkuni moneksi vuodeksi. Leveälahkeiset farkut jäävät pikkuhiljaa pois kokonaan.
2007 - 2014 - käytän vain suoralahkeisia farkkuja ja lopulta ainoastaan pillifarkkuja. Yläosana trikoopaita, toppi tai ohut neulepaita. Käytän yhä enemmän ihonmyötäisiä ja pienempiä paitoja. Paidan päällä on edelleen aina neuletakki mutta nekin ovat nyt pienempiä ja kapeampia.
Sokoksen stailauksessa
2014 - ihastun Sokoksen stailauksessa trikoomekkoon ja ostan sellaisen. Siitä tulee uusi lempivaatteeni.
2015 - ostan lisää trikoomekkoja. Ne alkavat ottaa valtaa pukeutumisessani. Huomaan, että farkut alkavat tuntua yhä epämukavammilta ja ahdistavilta. Säännölliseen käyttöön jäävät vain leggari-tyyppiset joustavaa kangasta olevat pillifarkut.
Emkan stailauksessa vuonna 2016
2016 - 2017- alan ostaa myös hameita. Yläosana edelleen klassinen Henkkamaukan trikoopaita. Alan ostaa värikkäitä sukkahousuja, joista tulee ainoa väripilkku pukeutumiseeni.
Ostan Emka-stailauksen inspiroimana sinisen pitkähelmaisen farkku-henkisen paitapuseron joka on ensimmäinen paitapusero jota innostun käyttämään sitten teini-iän Levi's farkkupaitisten.
2018 - nykyhetki - entinen vilukissa muuttuu "kuumaveriseksi" ja pitkähihaiset trikoopaidat vaihtuvat talvellakin lyhythihaisiin.
Neulepaitoja käytän enää vain ulkona pakkasella. Käytän lähes yksinomaan trikoohametta, värikkäitä sukkahousuja ja t-paitaa, kesällä myös farkkuhametta.
Emkan stailauksesta löysin myös yhdet lempikengistäni - pinkit Panama Jackit.
Nyt vuonna 2020 tunnen oloni pukeutumisen suhteen entistä mukavuudenhaluisemmaksi. Kotona viihdyn pelkästään pyjamassa ja töissä trikoohame + paita - univormussani. Ulos mennessä vedän mieluiten päälle Partioaitan rekeistä löytyvää vaatetyyliä. Itse asiassa Partioaitan tyyliset kaupat ovat niitä harvoja joissa nykyään yhä välillä innostun... :)
Ehkä tänä vuonna sijoitan sen 150€ johonkin järkevämpään vaateasiaan. Tai sitten vasta 2021. Luulen, etten tänä vuonna tarvitse mitään uutta.
Edit. Kommenteissa alettiin jo kysellä niiden moneen kertaan mainittujen trikoohameiden ja trikoomekkojeni perään, ja miksei niistä ollut kuvaa. Yritin kyllä löytää sellaisia kun eilen kirjoitin juttua, mutta tuoreita vaatekuvia on tosi vähän, sillä en enää juuri ota(ta) itsestäni kuvia (poislukien blogin kosmetiikkanaamakuvat).
Musta trikoohame ei kovin kummoiselta näytä :D Mutta tuossa ylhäällä on nyt tuorein kuva lempihameestani, joita minulla on myös kanervaliilan ja okran värisenä, sekä kuva ultimate-lempimekostani, joka on kotimaisen Riimingan. Sitä olen käyttänyt todella paljon. Hurahtaessani trikoomekkoihin, tein niistä myös vuonna 2015 esittelypostauksen, josta tuo Riiminka-kuva on.
Karkkipäivän Vuosikymmenen Parhaat Awards -palkinnoissa vuorossa tänään värikosmetiikka.
Olen koonnut listalle toimivimmat, laadukkaimmat ja merkityksellisimmät meikkituotteet viimeisen 10+ vuoden varrelta.
Aloitetaan kovasta kolmikosta:
Jos pitäisi nimetä kolme ihan tärkeintä, meikkimaailmaani muuttanutta värikosmetiikan tuotetta vuosien varrelta, ne olisivat Urban Decay Eye Shadow Primer Potion, Lily Lolo -mineraalipohja ja IsaDoran sisäkajal sävyssä Blonde.
Kukin nästä on tuonut muassaan merkittävän ahaa-elämyksen ja kauaskantoisen oivalluksen meikin käyttöön ja vaikutuksiin liittyen.
Urban Decay legendaarisen silmämeikinpohjustajan myötä opin, että meikki VOI myös kestää koko päivän. Tämä tuote muutti silmämeikkauksessani kaiken, enkä voi kyllin korostaa sen vaikutusta.
Lily Lolon mineraalipohja oli yhtä mullistava kokemus. Aidon mineraalimeikin kautta tajusin, mikä vaikutus meikkipohjatuotteella voi ihoon olla, ja pääsin eroon ihon pintaepäpuhtauksista ja löysin maailman kestävimmän, oman ihoni kanssa täydellisesti toimivan meikkipohjan.
IsaDoran nudensävyinen Blonde-kajal voi näyttää vähäpätöiseltä meikiltä, mutta sen tuoma pieni ihonsävyinen viiva kohentaa ilmettä täysin ratkaisevasti.
Punertava sisäluomi luo väsyneen, valvoneen yleisvaikutelman jolle emme voi mitään, toisilla punertavuus on kroonista ja geneettistä. Paitsi että - pienen meikkikynän avulla VOIMME sille jotain! Yksi veto ihonsävyistä kynää punertavaan silmänreunukseen ja voilá - näytät hetkessä virkeämmältä, bonuksena suuremmilta vaikuttavat silmät!
MASKARAT
Ripsiväri-kategoria on erityisen vaikea maskaramarkkinan suuren elävyyden takia - maskaroita tulee ja menee joka vuosi enemmän kuin mitään muita värikosmetiikan tuotteita. Monia suosikkiripsivärejäni ei enää myydä, ja tälle listalle päätyivät ne joita edelleen on saatavilla.
MAYBELLINE LASH SENSATIONAL MASCARA - ehkä paras ripsiväri koskaan. Alkuperäinen Lash Sensational on luottotuote joka tekee JUURI sellaiset siistin tuuheat ja erotellut ripset kuin haluan, aina yhtä siististi ja paakkuuntumatta. Onneksi tämä kaveri on myös tuhansien muiden suosikki, ja säilyy Maybellinen valikoimassa vuodesta toiseen. Kosmetiikan Hall Of Fame -kamaa. 🙌
Precision-ripset
ISADORA PRECISION MASCARA - tarkka miniharja tekee älyttömän hyvää jälkeä ja jättää jälkeensä tuuhean, siistin ripsistön. Sopii täydellisesti pienille ja ahtaille silmille.
YVES ROCHER SEXY PULP MASCARA - harvinaisen typerällä nimellä varustettu maskara on kolmas luottoripsarini, voidemainen koostumus levittyy kauniisti ja tasaisesti ja jättää ripset joustaviksi. Ilmiömäinen säilyvyys; tämän ripsarin massa ei kuivahda kuukausienkaan käytön aikana ja tekee yhä vain siistiä jälkeä elinkaarensa lopputaipaleellakin.
SILMÄMEIKIN POHJUSTUS
URBAN DECAY EYESHADOW PRIMER POTION - tämä kulttiklassikko ei ehkä esittelyjä kaipaa; Urban Decayn alkuperäinen silmämeikinpohjustaja kuuluu tämän kategorian pioneereihin ja maailmalla värikosmetiikan suurimpiin menestystarinoihin. Se mullisti ilmestyessään monen meikkailijan elämän - "Hei, siis luomiväri voi tosiaan kestääkin koko päivän..?" Minä kuuluin heihin.
Tuote tuntui silkalta taikuudelta ihmiselle, joka luuli vuosien ajan että meikin nyt vain kuuluu sulaa luomivakoon iltapäivään mennessä. Ei, sen ei tarvitse. UDPP:llä meikki kestää saunankin. Jos olisi pakko nimetä vain YKSI kaikkein merkityksellisin meikkituote koko vuosikymmeneltä, se olisi tämä. 🙏🏻
MAC PAINT POT - toinen yhtä fantastinen silmämeikinpohjustaja on MACin voidemainen Paint Pot -luomiväri. Erityisesti ihonsävyiset Soft Ochre (lämmin) ja Bare Study (viileä) -sävyt. Ennenkuin Urban Decay lanseerasi sävytetyt versiot Primer Potionistaan, oli MACin peittävä Paint Pot suosikkivalinta meille, joiden silmäluomet ovat kirjavat ja punertavat. Tällä pohjustuksella luomivärit näkyvät vieläkin intensiivisemmin, kun luomen oma kirjavuus on tasoitettu alta.
Henkilökohtainen suosikkini oli vuosien ajan itse asiassa Paint Potin "halpisversio", Indelible Creme Eyeshadow -nimellä netissä myyty vastaavanlainen voidemainen luomiväri.
Indelible oli jopa kopioinut monet MACin Paint Pot -sävyt. En kuitenkaan valinnut listalle Indeliblen versiota, sillä ne eivät enää kalliine postikuluineen ole sen halvempia kuin MACitkään, joten on paljon helpompaa kävellä lähimpään MAC-pisteeseen ostamaan se alkuperäinen. ;)
ELIZABETH ARDEN EYE-FIX PRIMER - Ardenin silmämeikinpohjustaja on koostumukseltaan hyvin samankaltainen ja käytössä yhtä hyvä kuin Urban Decayn, mutta Arden hakkaa UD:n paremmin säilyvällä koostumuksellaan ja (allekirjoittaneen mielestä) paremmalla pakkauksellaan.
Arden on puristettavassa tuubissa, UD vaahtomuoviapplikaattorituubissa. UD:n applikaattorisysteemi vie tuubiin joka käyttökerralla likaa ja altistaa tuotteen myös paremmin hapelle, mikä johtaa UD-primerin nopeampaan kuivahtamiseen. Valitettavasti. (Silti valitsin UD:n ykköstuotteeksi, sillä se on se alkuperäinen game-changer. Ardenin Eye-Fix tuli markkinoille myöhemmin.)
PEITEAINEET
ESTEE LAUDER DOUBLE WEAR STAY-IN-PLACE CONCEALER - tämä tuote on Urban Decayn pohjustajan ohella suurimman vaikutuksen tehneitä meikkituotteita koko elämäni aikana.
Lauderin pitkää kestoa lupaavaan Double Wear -meikkisarjaan kuuluva peiteaine on yksinkertaisesti fantastinen ja ihan omaa laatua lajissaan. Se on todella ohut, lähes nestemäinen, ja silti todella peittävä ja erittäin kestävä. Sävy 02 Light Medium on minulle täydellinen. Tämä peiteaine täyttää kaikki tarpeeni ja toiveeni; se peittää supertummat silmänaluseni, ei kasaannu päivän aikana juonteisiin ja jättää huomaamattoman ohuen pinnan. En voi ylistää tarpeeksi.
Huomioitavaa: kuivalle iholle Double Wear -tuotteet eivät sovi, joten kuiville silmänympäryksille en voi tätä tähtituotetta suositella.
MAYBELLINE FIT ME CONCEALER - edullisen markettikosmetiikan paras peiteaine! Fit Me Concealer on myös ohutta ja peittävyydeltäänkin oikein kiitettävää, vaikka ei ihan yllä Estee Lauderin tulokseen. Kestävyydeltäänkään Fit Me ei ole yhtä hyvä kuin Lauder, mutta erittäin hyvä joka tapauksessa. Löytö markettikosmetiikan joukossa! Minun sävyni on 20 Sand.
IDUN CONCEALER - semiluonnonkosmetiikkamerkki-Idunin kiinteän voidemainen peteaine-duo sävyssä Strandgyllen on kultaa. Voidemaisena sen kestävyys ei yllä ohuiden ja iholle "imeytyvien" Lauderin ja Maybellinen suoritukseen, mutta Idunin koostumus saa minulta kiitosta loistavan peittävyytensä, miellyttävän levityvyytensä ja erinomaisen sävynsä ansiosta.
Juuri sopiva sävy on peiteaineissa yhtä tärkeää kuin toimiva koostumus - kestävin ja peittävinkään peiteaine ei tuo hyvää tulosta, jos sävy on väärä. Strandgyllen-duon lämpimähköt beiget sävyt ovat ihan nappiin meikäkäläisen sävytykselle. Kesällä menee tummempi beige, talvella sekoitus tummempaa ja vaaleampaa. Koostumus ei myöskään kuivahda - oma Idun-peteaineeni on jo X vuotta vanha ja koostumus liukuu iholle edelleen kauniisti.
MEIKKIVOITEET
Tämä kategoria oli ripsivärien ohella haastavin. Todella hyviä meikkivoiteita on paljon, ja oli vaikea miettiä mitkä niistä ansaitsisivat Vuosikymmenen Paras -tittelin. Lasken tähän kategoriaan kaikki sävyttävät, peittävät, voidemaiset meikkituotteet mukaanlukien BB- ja CC-voiteet.
LUMENE FRESH SKIN TINT - tämä tuote on vuosikymmenen yllättäjä. Ylipäänsä yllätyin, kun listaa koostaessani huomasin, kuinka moni Lumenen meikkipohjatuote oli kärkyllä Vuosikymmenen Parhaaksi. Ilmeisesti Lumene siis osaa tämän homman, ja ihoni tykkää merkin meikkivoiteista. (Samaa ei esimerkiksi voi sanoa Lumenen ripsiväreistä.)
Fresh Skin Tint on järisyttävän hyvä, ihan kaikki siinä on onnistunutta; koostumus, ihotuntu, jälki ja sävyt. Kevyen ja kosteuttavan tuntuinen, raikkaan kuohkea värivoide levittyy iholle kuin unelma.
Läpikuultava koostumus jättää luonnollisen pinnan ja tekee täydellistä jälkeä, kun haen lookkia, jossa iho näyttää kuulaalta ja tasaisen sävyiseltä näyttämättä meikatulta. Kosteuttava koostumus sulautuu ihoon todella kauniisti. Minun sävyni on Universal Medium.
Kaikki ovat kehuneet tätä, eikä ihme. Kun Fresh Skin Tint on olemassa, olen vähemmän surullinen upean Nordic Girl -CC-voiteen lopettamisesta. Vaikka Fresh Skin Tint on toki paljon kalliimpi.
Nui-taikaa iholla <3
NUI FOUNDATION - luonnonkosmetiikan paras meikkivoide. Tässä on kaikki kohdallaan; koostumus, levittyvyys, peittävyys, jälki, kesto, tuoksu... Nuin voidemainen koostumus on ylellisen kermainen ja tuntuu iholla hoitavalta, ei takerru ihon kuiviin kohtiin eikä levity läikikkäästi.
Monet luomukilpailijat on kokeiltu mutta minun ihollani ei ole Nuin voittanutta. Tästä hädin tuskin tuntee, että se on luonnonkosmetiikkaa. Sävy Intense Taiao on kuin minun iholleni tehty. Tsekkaa Nui-meikkivoidesävyt esittelevä postaukseni täältä ja löydä omasi.
* Mainoslinkki:
Nui-meikkivoidetta saa (käsittääkseni) edelleen vain verkkokaupoista, Nui'ta myyvät * House Of Organic, * Biodelly ja * Jolie.
LUMENE CC-MEIKKIVOIDE - tämä meikkivoide on siinä mielessä käänteentekevä, että ilmestyessään vuonna 2013 se sai minut viimein haluamaan käyttää mineraalipuuterien ohella säännöllisesti myös nestemäistä meikkivoidetta. Siihen saakka olin ollut koko elämäni vannoutunut puuterimaisen meikkipohjan ystävä, ja hyppyni meikkivoiteiden puolelle olivat lähinnä lyhytkestoista flirttailua tai työhöni kuuluvaa ammattitaidon ylläpitoa.
Lumene CC on nykyään tämän näköinen (omat arkistokuvani edustavat vuoden 2013 tuubia)
Lumene alkuperäinen CC on siis tuote, joka teki minustakin perinteisen meikkivoiteen käyttäjän. Huomasin käyttäväni sitä lanseerauksensa jälkeen viikkotolkulla, ja lopulta oli pakko myöntää, etten ollut enää täysin uskollinen mineraalimeikille. Pätevä haastaja oli löytynyt.
Tosin, kumpikaan ei korvaa toistaan - mineraali- ja voidemeikki ovat kokemuksena hyvin erilaiset ja käytän niitä eri syistä. Välillä haluan käyttää toista ja välillä toista - ja välillä kumpaakin yhtä aikaa :D
MINERAALIMEIKKI
LILY LOLO - ensimmäinen ja pitkäaikaisin mineraalimeikki johon hurahdin. Lily Lolo on hinta-laatusuhteeltaan edelleen ihan paras mineraalipohja; kahdella kympillä saa 10 g purkin siinä missä kilpailijoiden hinnat ovat kalliimmat ja/tai purkeissa vähemmän tavaraa.
KORENTO - kotimaisen Flow Kosmetiikan Korento-mineraalipohjasta on kuin vaivihkaa tullut ykkössuosikkini mineraalimeikissä. Korennon mineraalipartikkelit ovat lesitiinipinnoitettuja ja sopivat näin ollen paremmin kuivemmalle iholle. Oma ihoni on vuosien myötä kuivunut, ja tällainen koostumus tuntuu nyt iholla kaikkein parhaalta. Korennolta löytyy myös tällä hetkellä minulle se ihan paras sävy: Warm 03.
Kuvat: valmistajat, paitsi vasen alareuna
POSKIPUNAT
Ahh, joko tänä vuonna saan oman postauksen pelkästään tälle meikille pyhitettynä? Rrrrrakastan poskipunia!
Ystäväni lausuttua noin 25-vuotiaalle Sannille kohtalokkaat sanat; "Mutta miksi et käytä poskipunaa, saisit eloa kasvoihisi..!" olen ollut punaan mennyttä naista. ^_^ Kun kaverini vielä suti naamaani kauniin persikkaisen hehkun eräänä baari-iltana, koin aivan uuden ahaa-elämyksen joka on jatkunut tähän päivään. :)
MAC MINERALIZE BLUSH, SÄVY DAINTY - ihastuttava kultaan shiftaava persikkapinkki, kaikkien ihanien persikkapinkkien poskipunien äiti <3
Iced Lotus poskilla
CLINIQUE, SÄVY ICED LOTUS - PARAS viileä roosa/liila poskipuna, ihan parasparasPARAS. Vaikka violetti on lempivärini, ei liila todellakaan helposti pue lämpimään taittavaa ihonsävyäni poskipunan muodossa. Mutta Cliniquen satiininen, hienovaraisen liila Iced Lotus -sävy on todella ihana, raikas ja kaunis. En ole löytänyt mitään toista liilaan taittavaa poskipunaa joka sopisi minulle yhtä hyvin.
LAVERA, SÄVY CHARMING ROSE - ihana, helppo arkiposkipuna, Charming Rose on kevyesti roosaan taittava neutraali persikka vailla shimmeriä. Tällä ei voi tehdä ylilyöntejä!
LILY LOLO, SÄVY Ooh La La - klassinen roosa, todella naisellinen ja tyylikäs sävy.
LUOMIVÄRIT
Entisenä luomivärifriikkinä ja nykyisenä "pärjäisin neljällä sävyllä" -tyyppinä tämäkin oli vähän hankala osio. Oikeastaan vain kaksi sävyä kuuluvat tähän ihan nimeltä mainittuina, ja niistäkin toinen on lopetettu. Päädynkin mieluummin nimeämään kaksi suosikkimerkkiäni luomiväreissä, ja ne ovat (odotetusti) MAC ja Urban Decay.
MAC on se merkki jonka sävyjä olen käyttänyt kaikkein eniten, ja koko merkki on aina puhutellut minua aivan erityisesti mitä tulee luomiväreihin.
Nimetyt vuosikymmenen parhaat luomivärit ovat:
Tonic-silmät <3
URBAN DECAY TONIC - mielettömän upea siniturkoosiin shiftaava pinkki-liila. Kaunein luomiväri ikinä, ja laatu täysi kymppi. Tälle löytyy hitusen vaaleampi dupe Buxomilta.
MAC BEAUTIFUL IRIS - pastellinen laventeliliila. Valmistus lopetettu.
EYELINERIT JA RAJAUSKYNÄT
ISADORA INLINER KAJAL sävyssä Blonde - markkinoille on tulvinut lukuisia nudekajaleita, mutta IsaDoran alkuperäinen Blonde on edelleen se parhaan sävyinen, parhaan ja kestävimmän koostumuksen nudekajal. 🙏🏻
GEELIEYELINER - tähän on vaikea nimetä tiettyä merkkiä, sillä tämän eyeliner-genren valikoima on yhä kummallisen pieni ja suosikkisävyni on joko lopetettu tai ne ovat vaikeasti saatavilla (--> vain ulkomaisista nettikaupoista).
Geeli- eli paremminkin voidemainen eyeliner on minusta kirkkaasti paras tuote rajata silmät, sillä se KESTÄÄ, on paljon nestemäistä rajausta paremmin hallittavissa, on kynää sirompi ja mahdollistaa terävän graafisetkin rajaukset ja sopii loistavasti hieman ruttuiselle, epätasaisellekin iholle.
Voidemainen koostumus liukuu ryppyjen ja epätasaisuuksien yli, jättäen tasaisemman viivan, kun taas nestemäinen "vajoaa" ryppyihin ja pahimmillaan karkaa juonteisiin, jättäen epätasaisemman rajan.
Kynä taas tunnetusti on ruttuiselle, veltolle iholle se huonoin mahdollinen rajaustuote aina sivellintä tylpemmän päänsä ansiosta. Kynäpäällä on lähes mahdoton saada rajausta siististi aivan ripsien tyveen. Pahimmillaan kynärajaus jääkin ikään kuin ripsirajan yläpuolelle.
Elf -geelieyeliner, lopetettu violetti sävy
Ikääntynyt iho ja ryppyiset silmäluomet? Geeli on ihan paras valinta!
MACin Fluidline on laadultaan parhaita geelieyelinereita, mutta sävyvalikoimassa ei ole tällä hetkellä yhtäkään minua puhuttelevaa sävyä. (Lue: ei mitään kauniin violettia, ainoa violetti sävy Macroviolet on "likainen luumu".)
*spontaanisti kirvonnut 5 minuutin ostoshetki* Noniin, kirjoitettuani äskeisen vilahdin samantien nettikaupoille ja laitoin pitkästä aikaa Indelible-geelilaineritilauksen vetämään. Miksi jäädä harmittelemaan ettei kauniita sävyjä saa kivijaloista, kun verkkokauppojen mahdollisuus yhä on olemassa. :)
Indelible Gel Eyelinereita myy mm. Meow Cosmetics, joka ei näytä päivittäneen antiikkista verkkokaupan layouttiaan sitten 2000-luvun alun... XD
KULMAKARVATUOTTEET
DERMOSIL-KULMAKYNÄ sävyssä MEDIUM - kulmakynien ykkönen. Kaikkien kapeampiinkin kyniin ulottuneiden suhteiden jälkeen Dermosil hallitsee yhä kuninkaana muiden yläpuolella. Kynän sävy (Medium) ja koostumus (juuuuri sopivan kova) on yksinkertaisesti parhautta.
Myös Urban Decayn ja MACin mikrokärkiset automaattikynät (eli ei-teroitettavat) ovat olleet todella mieluisia, mutta lopulta Dermosil voittaa nekin. Vähintään sillä, että Dermosil-kynä ei ole kuivahtanut, mutta UD ja MAC ovat. Urban Decayn kynän ollessa tauolla pari kuukautta, kynä oli kuivahtanut käyttökelvottomaksi. Thumbs down.
ANASTASIA -KULMAGEELI sävyssä CLEAR - kulmageelien ykkönen. Todella vahvan pidon kulmageeli pitää kulmakarvat paikoillaan koko päivän, tehtävä, johon lopulta vain hyvin harva markkinoiden "löpsö" kulmakarvageeli pystyy. Voimakkaasta pidostaan huolimatta Anastasian geeli ei jätä kulmakarvoihin jäykän näköistä panssaripintaa. Kulttimaineensa ansainnut.
HUULIPUNAT JA -KIILLOT
DIOR ROUGE DIOR -HUULIPUNA - Klassikkohuulipuna, johon tutustuin myyjävuosina, on pitänyt kutinsa huulipunakoostumusten huippuna. Mangovoita sisältävä Rouge Dior -koostumus on kermainen ja huulilla supermiellyttävä ja kestää hyvin. Yli 60 sävyn sävyvalikoimakin on upea.
100% PURE ANTI-AGE LIPSTICK - luonnonkosmetiikan vastine Rouge Diorille. Erittäin hoitava ja äärimmäisen miellyttävän tuntuinen pigmenttinen koostumus liukuu huulille silkkisesti ja jättää kauniin pinnan. Suosikkini on pehmeä roosabeige sävy Foxglove.
Benecos Pink Honey - 100% Pure Foxglove
BENECOS-HUULIPUNAT - Benecosin koostumus ei yllä Diorin ja 100% Puren luksuksen tasoon, mutta pääsevät listalle loistavan hinta-laatusuhteensa perusteella.
Benecos-huulipunat ovat sertifioitua luonnonkosmetiikkaa ja hinta vain neljänneksen 100% Puren huulipunasta. Koostumus vaihtelee eri huulipunasävyjen välillä, mutta parhaat ovat voidemaisia ja ihanan silkkisiä ja tuntuvat huulilla tosi hyviltä. Suosikkisävyjäni ovat Pink Honey ja Pink Rose.
DIOR LIP MAXIMIZER - Blogiani pitkään seuranneet tietävät, että olen heikkona huulilla kihelmöiviin, ns. huulia turvottaviin huulikiiltoihin. Alkuperäinen suosikkini oli Dermaglow'n pöyristyttävän kallis (Suomen ovh yli 70€..!!) Instant Lip Gloss Plumper, ja sen jälkeen olen löytänyt ihan kivoja haastajia halvemmastakin kosmetiikasta, kuten Avonin Mark Plump It Lip Gloss ja Kicksin Lip Plumper.
Paras on kuitenkin Diorin Lip Maximizer, jonka koostumus on Dermaglow'takin miellyttävämpi. Kun pidemmän tauon jälkeen palasin Diorin Maximizerin pariin, muistin miten älyttömän hyvä sen koostumus on. Se on samalla kiilto mutta tuntuu myös huulirasvamaisen hoitavalta. Edullisemmat merkit tuntuvat Dioriin verrattuna tahmeilta. Onhan tämä kallis mutta... joku sanoisi että "elämä on". Joskus voi sallia itselleen jotain heikommin perusteltua luksustakin.
NYX BUTTER GLOSS - pääsee listalle edullinenkin huulikiilto - NYXin legendaarinen "voikiilto" Butter Gloss. Nimensä mukaisesti ihanan rasvainen huulikiilto tuntuu huulilla ihanalta ja söpön pastellisissa sävyissä löytyy! Eniten käyttämäni huulikiilto.
L'Oreal Golden Beige -luomiväri 🙏🏻
Nordic Girl / Natural Code CC -voide 🙏🏻
L'Oreal Infallible -poskipunapaletti 🙏🏻
Yves Rocher Rose Doceur -poskipuna 🙏🏻
Lumene Intense Liner Waterproof 🙏🏻
Lumene Arctic Definition -kulmakynä sävyssä Harmaanruskea 🙏🏻
.
Karkkipäivän Vuosikymmenen Parhaat Awardsin viimeisessä osassa tulossa vielä hiustuotteet.
Sain tuossa päähänpiston selailla kuva-arkistoani hakusanoilla 'look', 'meikki' ja 'makeup', ja löysin kymmenittäin vanhoja meikkikuvia. Näitä on ihan viihteellistä katsoa joten jaan teillekin. :)
Kuinka moni voi sanoa muistavansa joitain näistä meikeistä? Kuvat ovat vuosilta 2012-2015. Paitsi alin, joka on todellinen "vintage"-treat...
Ohhoh 😁
Kuulasta luonnollisuutta... ^_^
...ainakin on oltu oikeanpuoleisessa kuvassa vähän auringossa...! Kuva onkin otettu jonkin Kreikka-syksyn jälkeen :D
Jestas... Siis että mulla on ollut tällaiset hiukset oikeasti...! Ihan kuin katsoisi kuvaa toisesta ihmisestä...
Tässä olen esitellyt Laveran meikkiuutuuksia vuonna 2014 <3
Klassista eleganssia
The many faces of Sanni...
.
Sokerina pohjalla... Tässä on Inkivääri:
...eli Karkkipäivä-blogia pitänyt nimimerkki syyskuussa 2009. 🤗 Muutuin 'Sanniksi' vasta liittyessäni Indiedaysille ensimmäisen blogivuoteni jälkeen.
Tämä kuva on ajalta jolloin en vielä julkaissut kokokasvokuvia blogissa. Olin epäilemättä ottanut tästä silmämeikistä kuvat blogiin, mutta kasvot ja huulet on jätetty meikkaamatta koska vain silmät olivat menossa blogiin :)
Voihan nostalgia. ❤️
P.S. Huomenna julkaisen viimein Vuosikymmenen Parhaat Meikit -listauksen..!
En ole pitkään aikaan kirjoittanut liikunnasta. Ei ole ollut syytäkään.
Lopetin vuodenvaihteessa 2017/2018 melkeinpä kaiken liikunnan, en tehnyt yhtään mitään puoleen vuoteen. En käynyt lenkillä, en käynyt jumpassa, en katsonutkaan puntteihin päin.
Kesällä 2018 tein rauhallisen paluun salille ja pääsin taas säännölliseen treeniin kiinni, mutta liikunta ei alkanut maistua entiseen tapaan. Puolen vuoden tauko oli romahduttanut vaivalla hankkimani juoksukunnon täysin, ja turhauduin parin lenkkiyrityksen jälkeen. "Olkoon. Mä en juokse", sanoin.
Jätin aerobisen liikunnan kokonaan pois ja kävin vain suorittamassa salia. Tajusin, että siitä nimenomaan oli kyse; suorittamisesta. Liikunta ei tuntunut mukavalta ja raahauduin tutun rutiinin läpi koska pääni sanoi, että tämä on hyväksi.
"Harrastathan liikuntaa? Se edistää toipumistasi", sanoi lääkärikin viime keväänä.
"Joo, harrastan", sanoin.
Mutta edistikö minun zombie-salitreenini todella palautumistani vuosien uupumuksesta ja stressikierteestä? Ei varmastikaan.
Kaikeksi onneksi tapahtui niin iloinen asia, että sain keväällä sisareltani hänen vanhan polkupyöränsä. Aloin pyöräillä ensimmäistä kertaa yli 15 vuoteen. Ja ai että minä pyöräilinkin. Violettihiuksinen nainen nähtiin kiertämässä pyörineen Tammelaa, polkemassa Nekalantietä ja parkkeeraamassa Hiedanrantaan. Pyöräilin joka päivä.
Pyöräilen edelleen. ❤️
Syksyllä pysähdyin eräänä päivänä asuintaloni portaissa ja kuuntelin puuskuttavaa hengitystäni. Olin jo pitkään ollut taas tässä pisteessä; peruskunto niin pohjalukemissa että kahden kerroksen portaat saivat keuhkot anomaan armoa. Leppoisa pyöräily voi tehdä hyvää mielelle mutta tässä asiassa se ei auttanut.
Tein päätöksen; nyt lopettaisin väsyneen salisuorittamisen ja alkaisin kuntouttaa itseäni oikeasti. Tarvitsisin siihen apua. Olin toipumassa kriisistä ja pitkästä uupumuksesta eikä vanhoihin kaavoihin kangistunut liikunta"harrastukseni" selvästikään tukenut toipumistani.
Kävelin kuntosalini asiakaspalveluun ja kerroin etsiväni personal traineria palauttamaan minut lempeästi liikunnan ilon pariin. Ei muuta tavoitetta kuin voida hyvin ja tuntea taas hyvää mieltä liikkuessa. Ja joo - kävellä portaat ylös hengästymättä.
Selailin kuntosalini personal trainereiden listaa, ja joukosta erottui nainen, jonka kasvot olivat aiemmin jääneet mieleeni salillani. Hän vaikutti sympaattiselta tyypiltä, ja kun naisen CV:ssä mainittiin arjen voimavarat, mindfulness ja esikoisteos "Miksi suoritamme?", tunsin että tässä voisi olla minun valmentajani.
Marisasta tuli personal trainerini, ja olen vihdoin oikealla tiellä liikunnan kanssa.
Ensimmäistä kertaa 15 vuoteen minulla ei ole varsinaista painoharjoitteluohjelmaa lainkaan, vaan teen salilla toiminnallisen lihaskuntoharjoituksen kaksi kertaa viikossa. Sen lisäksi teen kerran viikossa aerobisen harjoituksen ja kerran viikossa intervallilenkin.
Ohjelma on helppo ja hauska, ja sitä on tosi kiva tehdä! Ja vaikka se on helppo, olen sykettä nostavien liikesarjojen jälkeen ihan puhki. :) Kuntoni on huono, mutta se nousee pikkuhiljaa. Jonain päivänä en enää olekaan ihan niin puhki kyykkyhyppyjen tai punnerruskävelyn jälkeen :)
Marisa on myös pilates-ohjaaja, ja tulen tulevaisuudessa tekemään myös pilates-treenejä. Ainakin kokeilemaan!
Ne voisivat olla hyväksi avaamaan jäykkää kroppaani joka ei ole koskaan ollut innostunut venyttelystä. Harmittaa kun jätin joogan, joka oli niin hyvää kehonhuoltoa - mutta olen liikunnan harrastuspaikkojen suhteen laiska ja mukavuudenhaluinen, sitä ei voi kieltää. Kun kansalaisopiston edulliset joogatunnit siirtyivät lähikorttelista kaupungin toiseen päähän, jätin joogaharrastuksen.
Perheessäni on kaikilla "tanssijan nilkat" - vain minun nilkkani ovat jättäneet tämän fysiologisen edun hyödyntämättä ;)
Ehkä näillä jaloilla voisi joskus myös kokeilla nyt-niin-trendikästä barre'ta..?
LUONTO
Itsestään selvä vinkki on luonnossa liikkuminen. Mikään ei vähennä kierroksiani ja maadoita niinkuin luonto, erityisesti metsä.
Aina ei ole mahdollista päästä suureen metsään niinkuin kansallispuistoon, mutta lähialueilta löytyy pienempiäkin alueita joissa metsän voimaannuttava vaikutus toteutuu. Tampereella Pyynikki ja Kuopiossa Puijo ovat minun lähimetsiäni. Maarianhaminassa metsän virkaa toimittaa Västerhamnin pieni havupuinen luonnonalue. <3
ULKOILMA
Ulos meneminen rauhoittaa levottoman mielen ja kohentaa mielialaa. Ulos mennessä saa muuta ajateltavaa ja virikkeitä kuin neljän seinän sisällä. Ulkona ei tarvitse olla mitään kohdetta tai tavoitetta. Lähtee vain ja katsoo mihin päätyy. :) Se voi olla jännääkin. Olen löytänyt monia uusia kivoja paikkoja vain kävelemällä tai pyöräilemällä kaupunginosaan tai kortteliin jossa en ole ennen käynyt.
Ennen minulla piti olla aina "syy" miksi mennä ulos. Kauppaan, lenkille, salille, ravintolaan, siskon luokse, juna-asemalle... Nyt menen ulos vain ollakseni ulkona. Kuullakseni ja nähdäkseni muutakin kuin omat ajatukseni.
Tämä on minulle ihan ehdoton apu rauhoittumiseen:
YLE AREENAN LUONTODOKUMENTIT
Laitan kotona luonto-ohjelman pyörimään taustalle vaikka en varsinaisesti seuraisikaan sitä. Tiedättehän luontodokumenteille tyypillisen rauhallisen ja lempeän kertojanäänen. Linnuista, koralliriutoista ja eläimistä kertova ääni on äärimmäisen tyynnyttävä ja tuo turvallisen olon.
Joskus sitä saattaa jopa oppia jotain kuunneltuaan saman Avara Luonto -jakson viisi kertaa peräkkäin. :)
Onko teillä hyviä omia vinkkejä rauhoittumiseen, palautumiseen ja itsestä huolen pitoon?
Palataanpa vielä Mádaran uuteen meikkivoiteeseen - joku teistä antaa varmasti mielellään tälle kodin :)
Minun oli tarkoitus arpoa pois toinen testiin saamistani sävyistä, #30 Rose Ivory, joka oli minulle liian viileä ja hitusen liian vaaleakin.
Tässä se nyt olisi tarjolla. Tuotetta on testattu kerran.
Mádaran Skin Equal -meikkivoiteen sävyjä on yhteensä kymmenen, joista #30 on kolmanneksi vaalein.
Veikkaan, että #30 Rose Ivory on #20 Ivory -sävyn ohella Suomessa myydyimpiä, tämä on juuri sellainen perus-skandi-vaalea sävy. Ei yhtään kellertävä, eli lämpimälle iholle ei sovi.
Kuten Mádara-meikkien arviossani kirjoittelin, Skin Equal -meikkivoide on todella hoitavan ja kosteuttavan tuntuinen ja tekee kuultavaa jälkeä, ja sopii mielestäni parhaiten kuivalle iholle.
Kostean kuulas koostumus korostaa huokosia ainakin omissa kasvoissani, mutta muuten Mádaran meikkivoide tekee todella kaunista ja luonnollista jälkeä ja levittyy kuin unelma. Kuvassa minulla on iholla vain Skin Equal -meikkivoidetta ja poskipäällä kevyesti Mádaran Cosmic Rose -highlighteria, ei yhtään puuteria.
Skin Equal on mielestäni toiseksi parhaiten levittyvä luonnonkosmetiikan meikkivoide Nui'n jälkeen. 👍
Tässä vielä koostumus levitettynä - näette kuinka ohut ja ihoon katoava se on.
Osallistut arvontaan kertomalla kommenttilaatikossa, miksi haluaisit voittaa tämän meikkivoiteen.
Osallistumisaikaa on perjantaihin 10.1.2020 saakka.
Edit. Arvonta suoritettu. Meikkivoiteen voitti nimimerkki Maija, onnea :) Voittajaan on otettu yhteyttä.
ARVONNAN SÄÄNNÖT
Koska on hyvä idea lisätä elämään hyvää mieltä tuovia asioita, ajattelin tänä vuonna kirjoittaa enemmän Kreikasta :)
Instagram-tililläni ovat startanneet Kreikka-perjantait; julkaisen joka perjantai kuvasarjan ja pienen esittelyn Viikon Kreikka-kohteesta. Kohteet ja kuvat ovat omilta Kreikan matkoiltani. Viime perjantaina sarjan aloitti nukkekotimaisen kauniista Chora-kylästään tunnettu upea Folegandros.
Tänään kerron omatoimista Kreikan matkaa miettiville, miten pääsee Suomesta Kreikkaan helpoiten ja edullisimmin.
Jaan myös muutaman helpon reittiehdotuksen Kreikan saarihyppelyn ensikertalaisille - tai saattaahan vinkeistä hyötyä "vanha Kreikan reissaajakin" :)
Lentotilanne on vuodelle 2020 ja tarkistettu tammikuun alussa.
Tiedot saattavat toki muuttua, mm. Norwegian on jo todella rankalla kädellä nostanut tämän vuoden lentojen hintoja :/ Hinnat pomppasivat joulukuun puolivälin 49 eurosta tämän hetken tilanteeseen, jossa suuri osa lennoista on 200-300€ kieppeillä (!). Voi sanoa, että ihan pikkuisen harmittaa kun en varannut noita 49 euron lippuja joita oli tarjolla vielä joulukuussa koko vuodelle, läpi kesänkin.
Edullisin kyyti Kreikkaan tällä hetkellä on:
KESKIVIIKKOISIN 3. kesäkuuta - 21. lokakuuta
Lappeenranta - Ateena 11.00 - 14.55, alkaen 50,99€
Ateena - Lappeenranta 06.50 - 10.35, alkaen 71,99€ (kesäkuussa ekat lennot alkaen jopa 30€!)
LAUANTAISIN alkaen 4. huhtikuuta
LAUANTAISIN ja TIISTAISIN 21. huhtikuuta - 24. lokakuuta
LAUANTAISIN, TIISTAISIN ja TORSTAISIN 4. kesäkuuta - 30. heinäkuuta
Helsinki - Ateena aikataulu vaihtelee: 15.30 – 19.10 // 15.55 - 19.35 // 13.20 - 17.00 alkaen 100,40€
Ateena - Helsinki aikataulu vaihtelee: 17.40 - 21.10 // 20.05 - 23.35 // 20.15. - 23.45 alkaen 114€
TIISTAISIN JA PERJANTAISIN alkaen 3. maaliskuuta.
Helsinki - Ateena 13.25 - 17.00, alkaen 80,43€
Ateena - Helsinki 08.55 - 12.40, alkaen 79,69€
Aegean on tällä hetkellä se lentoyhtiö jota itse suosittelen, Norskin "käännettyä takkinsa" hintapolitiikassa. Aegean ei ole ns. halpalentoyhtiö, vaan halvimmankin lipun hintaan sisältyvät aina juomat ja ateriat.
JA - Aegeanilla voi eri aterioista valita myös seafoodin! Tärkeä seikka meille, jotka emme syö lihaa emmekä halua iänikuisia valkoinenhöttöhiilari-ilman-proteiinia-ateriakammotuksia (Finnair, tämä on erityisesti teille.)
Finskistä puheen ollen, suomalaisten siipien tämän kesän reittilennot Ateenaan ovat typistyneet vain kahteen kuukauteen, ja tsekatkaapa "mukavat" lentoajat...
TIISTAISIN, TORSTAISIN JA SUNNUNTAISIN 31.5. - 2.8.
Menopaluu alkaen 181 €
Helsinki - Ateena 23.30 - 03.10
Ateena - Helsinki 04.00 - 07.35
Latvialaisen Ecolines-bussifirman kyydissä pääsee Tallinnasta Ateenaan kerran viikossa tai kahdessa sesongista riippuen. Yhdensuuntainen matka maksaa 180-200€ ja matka kestää yhteensä noin 64 tuntia, plus vaihtoaika Riikassa ja Sofiassa.
Kumma kyllä Ecolines näyttää aikataulut ja hinnat vain kaksi kuukautta eteenpäin, eli matkaa ei voi suunnitella kovin aikaisin.
Junamatka Ateenaan starttaa Tukholmasta ja kestää kolmisen päivää. Reittivaihtoehtoja voi katsella esimerkiksi täällä.
Interrail-passilla hinta lienee edullisempi kuin jos liput ostaa yksittäin, mutta halpaa hommaahan ympäristöystävällisin junamatkustaminen harmi kyllä ei ole. Aikuiselle junamatka Tukholmasta Ateenaan Interrail-lipulla maksaa edullisimmillaan 246€ suuntaansa, alle 28-vuotiaalle 185€ / suunta. Interrail-lippujen vaijtoehdot ja hintatiedot löydät täältä.
Yksi klassikko, yksi vähemmän turistillinen ja yksi nopea lähialueen reitti saarihyppelyn ensikertalaisille.
Mykonos - Naxos - Santorini
Reitti pitää sisällään kolme Kykladien tunnetuinta saarta jotka tarjoavat kaikkea antiikin temppeliraunioista valkoisiin sokeritoppataloihin ja kansainvälisestä jetset -yöelämästä Kreikan eeppisimpiin postikorttimaisemiin.
MYKONOS
Luksusta, upeita hiekkarantoja, legendaarista yöelämää vaativaankin makuun ja Kreikan kauneimpiin kuuluva (tosin nykyään myös turistillisimpiin kuuluva) pääkylä-Chora.
Jetset-taso ja loputtoman täydelliset Insta-kuvakulmat pitävät sisällään myös Kreikan kalleimmat hinnat, mihin on hyvä varautua. Vieressä Kreikan tärkein antiikin arkeologinen alue Delos.
NAXOS
Koko perheen saari tarjoaa jotain ihan jokaiselle. Kauniita kyliä, hienoja rantoja, antiikin raunioita, vilkasta urbaania elämää, hyvää ruokaa ihanissa ravintoloissa, vaellusreittejä, paljon retkimahdollisuuksia ympäri saarta.
Omavaraisella, vehreällä Naxoksella on vilkkaasta turismistaan huolimatta kuitenkin säilynyt paljon autenttisemman Kreikan tunnelma kuin superstar-naapureillaan Mykonoksella ja Santorinilla. Naxoksella ei ole kansainvälistä lentokenttää, mikä on kenties säästänyt saaren päätymästä pahimmaksi charterturismirysäksi. Lue laajempi Naxos-esittelyni täältä.
SANTORINI
Tämä ainutlaatuisen kaunis saari on sekä (valitettavasti) turistirysä että saari, joka on niin upea, että sitä ei kannata missata. Santorinin poikkeuksellisen hienot maisemat antavat syyn ymmärtää, miksi se on turistien kansoittama. Kun saarella vieläpä on kansainvälinen lentokenttä, ei massaturismia ole voinut estää.
(On surullinen paradoksi, että saaret, jotka nyt surevat alkuperäisen tunnelmansa katoamista turistimassojen jalkoihin, ovat alun perin itse tehneet päätöksen rakentaa saarelleen kansainvälisiä charter-lentoja palvelevan kentän...)
Suren itsekin Santorinin kohtaloa, mutta samalla haluan itsekin aina vain vierailla siellä, sillä saari on niin kaunis että se saa ihoni kananlihalle. Caldera-puolen dramaattiset, mereen putoavat kalliojyrkänteet kera ainutlaatuisen kyläarkkitehtuurin ovat näkymä, joka on varmasti etenkin 60-luvulla ennen turismin kosketusta saanut veren seisahtumaan Santorinin vierailijan suonissa. (Ja yhä 2010-luvullakin efekti on ollut allekirjoittaneelle sama.)
Aikatauluesimerkki (1 viikko):
Maanantai - Pireus (Ateenan satama) - Mykonos 7.00 - 9.35
Tiistai - Mykonos
Keskiviikko - Mykonos - Naxos 12.50 - 13.30
Torstai - Naxos
Perjantai - Naxos - Santorini 10.30 - 11.40
Lauantai - Santorini
Sunnuntai - Santorini - Pireus 15.30 - 21.00
Laivareitit ja aikataulut löydät kätevästi ja luotettavasti Openseas-sivustolta, jota käyttävät myös kreikkalaiset matkatoimistot.
Serifos - Sifnos - Milos ( - Folegandros)
Nämä pienemmät, rauhallisemmat ja kuvankauniit saaret ovat massaturismin tuolla puolen ja kuuluvat tyypillisesti omatoimista Kreikan matkailua harrastavian Kreikan ystävien suosikkikohteisiin. Turisteja näilläkin saarilla kohtaat, mutta turismi on hyvin eri tyyppistä kuin edellisen reitin suurilla saarilla.
Länsi-Kykladien saaret sopivat matkailijalle, joka ei etsi suuren luokan tunnettuja antiikin nähtävyyksiä tai maailmanluokan hiekkarantoja, vaan rauhallista tunnelmaa idyllisissä kreikkalaiskylissä, patikointia luonnossa, istuskelua puun alla tavernassa ja kirjan lukemista rannalla, jossa ei välttämättä ole palveluita - tai kolmea sataa muuta turistia etsimässä pyyhkeelleen paikkaa ;)
SERIFOS
Leppoisa saari yhdistää klassisen Egeanmeren kyläidyllin mukavaan rantaelämään. Serifoksen Chora on yksi Kreikan kuvauksellisimman sijainnin kylistä; valkoisten sokerikuutiotalojen kylä lepää majesteetillisesti kukkulan laella juurellaan mukava satamakylä hienohiekkaisella rannalla. Maisemat ylhäältä Chorasta ovat kuin luodut valokuvaajan linssille.
Serifos sopii erittäin rauhalliseen lomailuun, yökerhot loistavat poissaolollaan ja ostosmahdollisuudet rajoittuvat muutamaan pieneen myymälään. Lue kertomukseni mieleenpainuneesta päivästä Serifoksella täällä.
SIFNOS
Kiehtova Sifnos on saari todelliselle kylänautiskelijalle - vehreällä saarella on toinen toistaan ihastuttavampia kyliä joista osa lyhyen patikkamatkan etäisyydellä toisistaan.
Sifnos tunnetaan myös upeista vaellusreiteistään sekä heinä-elokuussa elegantista, vilkkaasta iltaelämästään. Pääkylä Apolloniassa yksi katu muuttuu kesäisin manner-kreikkalaisten kansoittamaksi "mini-Mykonokseksi" - vailla Mykonoksen hintoja ja kansainvälistä jetsettiä ^_^
MILOS
Vulkaaninen Milos tunnetaan rannikkonsa dramaattisista, värikkäistä kivimuodostelmista ja luolista sekä kirkkaista, turkoosinsinisistä vesistään. Ja onpa saarella myös postikortin kauniita, perinteisen kykladisen arkkitehtuurin kyliä.
Täällä jos missä kannattaa lähteä veneretkelle saaren ympäri - näkymät ovat upeat.
FOLEGANDROS
Jos aika ja into riittää, voi läntisten Kykladien reittiin yhdistää vielä dramaattisen kauniin Folegandroksen. Alle 800 ihmisen saarella on vain kolme kylää, mutta jyrkän kalliopudotuksen reunaa halaava pääkylä onkin sitten näkymiltään sitä luokkaa, että sitä tituleerataan usein koko Kykladien kauneimmaksi. Fiiliksiä voi kurkkailla vaikka tästä Folegandros-postauksestani.
Autoton kylä lukuisine miniatyyriaukioineen ja talojen väleissä labyrinttimaisesti puikkelehtivine kujineen on niin viehättävä, että tekee mieli varmistaa ettei koko kylä ole harkitusti rakennettu teatterikulissi... mutta ei se ole. Kaiken kruunaa korkealla kylän yllä lepäävä Panagian kirkko ja sen portille siksakkaavat valkoiset portaat, jotka luovat kokonaisuudesta täydellisen postikorttimaiseman.
Aikatauluesimerkki (1 viikko):
Maanantai - Pireus - Serifos 12.00 - 14.30
Tiistai - Serfos
Keskiviikko - Serifos - Sifnos 9.30 - 10.20
Torstai - Sifnos
Perjantai - Sifnos - Milos 9.20 - 9.55
Lauantai - Milos
Sunnuntai - Milos - Pireus 16.30 - 20.50
Tai lisäyö Folegandroksella:
Lauantai - Milos - Folegandros 10.05 - 11.00
Sunnuntai - Folegandros - Pireus 16.30 - 21.00
Aikataulut ja reitit: Openseas
Agistri - Hydra - Poros
Kun aikaa on vain pari päivää, tai et muuten vain halua lähteä laivailemaan kauemmas, voit tehdä antoisan saarihyppelyn ihan Ateenan "etupihallakin". Kauimmaisinkin saari on vain runsaan kahden tunnin päässä.
Viisi Argo-Saronian saarta; Egina, Agistri, Poros, Hydra ja Spetses, sijaitsevat kaikki lähietäisyydellä toisistaan ja niiden väliset tiheät laivayhteydet mahdollistavat helpon pariinkin päivään mahtuvan minisaarihyppelyn.
Agistri
Jos itse saan ehdottaa kolmea Argo-Saronian saarta Kreikan ensikävijälle, suosittelisin yhdistelmää Agistri - Hydra - Poros. Pikkuinen Agistri on uneliaan rauhallinen rantalomakeidas, Hydra edustaa klassisen kaunista ja kosmopoliittista luksus-lomasaarta ja Poros on rentotunnelmainen ja vilkas purjehtijoiden saari. Poros on näistä kolmesta monipuolisin.
Laiva-aikataulu-esimerkki:
Pireus - Agistri 55 minuuttia
Agistri - Poros (Eginan kautta) noin 1 tunti
Poros - Hydra 35 minuuttia
Lisää tietoa avuksi omatoimisen Kreikan matkan suunnitteluun löydät näistä postauksistani:
Yleisopas Kreikan saarihyppelyyn
Opas Pireuksen satamaan - kuinka löydän oikeaan laivaan
Kreikka-hakemisto - kaikki Kreikan matkakertomukseni yhdessä saarittain järjestetyssä hakemistossa
.
Kertokaapas muut Kreikka-fanit, millä saarilla olette käyneet ja mikä on ollut lempipaikanne? :)
