Kuopiolaisena en voi olla tuntematta suurtakin haikeutta lukiessani uutisista Anttiloiden sulkemisesta. Jokohan myös Kuopion Anttila on sulkenut ovensa..? Kun seuraavan kerran saavun vanhaan kotikaupunkiini, tuttu rakennus on hiljentynyt.
Se tulee olemaan omituista.
Oletan, että tunteellinen suhde Anttilan tavarataloon on ehkä epätrendikkäintä mitä voi entisenä muotiblogiportaalina tunnetun sivuston bloggaajana ilmaista, mutta eipä minua trendikkyydestä tunnetakaan.
Kuopiolaiselle Anttila on merkinnyt paljon. Ainakin minun ikäluokalleni. Se on maamerkki. Se on paikka jossa kaikki käyvät. Kävivät. Mistään muusta yksittäisestä kaupasta en ole elämäni aikana ostanut yhtä paljon. Ihan kaikkea. Poneista verhoihin ja meikkivoiteesta pastasiivilöihin.
Siksi Anttila ansaitsee muistokirjoituksen.
Kuopion Anttila, monet hetket olen sisuksissasi viettänyt. Muistoihini jäävät:
Kun 90-luvun alussa jonotin Top 10 -osastolla Hausmyllyn nimikirjoituksia.
Kuinka kerran sain teini-ikäisenä päähänpiston osallistua leluosastolla My Little Pony -värityskilpailuun, voitin ja soitin Anttilaan hirveissä omantunnontuskissa että antakaa voitto jollekin toiselle, en mä voi ottaa tätä kun joku lapsi olisi ilahtunut siitä.
Kuinka liukuportaiden välissä olevan myyntilaarin pikkutavaroihin kuten nenäliinapakkauksiin ja käsisaippuoihin piti aina tarttua liukuportaissa seistessään, ja kuljettaa ne liukuportaiden toiseen päähän ja sotkea sillä tavalla laareja. Lapsena piti tehdä kaikkea tällaista tyhmää.
Kuinka ala-asteikäisenä tienasin taskurahaa viemällä Anttilan asiakaskärryjä paikoilleen. Siihen aikaan kärryjen paikoilleen viemisestä sai pienen tarran ja tarpeeksi tarroja kerättyään sai rahaa.
Kuinka lukioiässä kävin aina koulun jälkeen ostamassa ruokaosaston paistopisteestä porkkanaleipää, myslileipää ja Veljmiehen omaa ruisleipää. Ja tein niistä ruoan.
Kuinka yhden lapsuudenaikaisen parhaan kaverini äiti oli töissä yläkerran osastolla ja minusta oli niin siistiä lapsena ajatella että jonkun äiti saa olla töissä Anttilassa.
Kuinka jännää oli teettää alakerran käyntikorttikoneessa höperöitä käyntikortteja - ihan kuin 11-vuotias olisi sellaisia johonkin tarvinnut.
Kuinka yläasteiässä notkuimme tavaratalon katon parkkipaikalla ja katselimme alas torille ja bongailimme ihmisiä.
Kuinka monet kerrat olen korjauttanut kenkäni alakerran pikasuutari-pisteessä.
.
Viimeisen kerran asioin Anttilassa viime jouluna.
Niin monta vuotta katselitte toisianne torin yli, sinä ja Iso Sininen. On se outoa kun yksi on nyt poissa. Kilpailu on päättynyt.
Puijonkadun Anttila, kiitos kaikesta.
66 comments on “Anttila in memoriam”
Me tilattiin välillä kuvastosta, kun maalla kerran asuttiin. Aina sitä pakettia odotti.
Joskus olen ostanut cd-levyjä tai joitain meikkejä. Kävin 2 viikkoa sitten Kampissa. Suht hiljaista ja tyhjää oli.Kyllä haikea olo tuli.
Mä en ole koskaan tainnut tilata kuvastosta mutta siirryin nettiAnttilan asiakkaaksi kun muutin Ahvenanmaalle :) Sinne tuli aina Anttila-paketteja... Pussilakanoita, räsymattoja... ja onkohan mun parvekkeen kalusteetkin NetAnttilasta... ^_^
Juu, mullekin iski haikeus kun kuulin Anttilan uutisista. Juurikin tuon Kuopion Anttilan takia. <3 En ole siella asunut moneen, moneen vuoteen (moneen vuosikymmeneen...), mutta olen kaynyt sukuloimassa saannollisesti.
Omat Anttila-muistoni:
- juurikin tuo mainitsemasi liukuportaiden (hihnojen) valilla ollut rako. Niita nenaliinapaketteja piti hilata laarista toiseen ylos- ja alaspain mentaessa.
- Anttilan kattoparkkipaikka. Woooo! Siina oli sita Suuren Maailman tuntua! Ylos ajettiin tosi pitkaa tunnelia ja katolla tuuli vihloi korvissa ja kaiteen raosta naki maailman aariin. <3
Joka kerta Kuopiossa kaydessani oli Anttilassa kaytava ainakin kerran!
Eikäh, joku muukin on tehnyt tätä? :D
Ja todellakin, katolla tuntui kuin olisi jossain eri maailmassa, isommassakin cityssä.. ^_^ Kun näki Kuopion keskustan ylävinkkelistä. :) Kaikki näytti ylhäältä jotenkin erilaiselta ^_^
Kukapa ei? Oikein harmitti, kun ne nenäliinat oli otettu pois :)
Anttilan levyhyllyllä vierähti kyllä tovi jos toinenkin.
Tuota tavaroiden siirtelyä liukuportaissa on varmaan tehnyt iso osa nuorista ja lapsista jossain kaupassa joskus...
Myös muualla kuin Kuopiossa. ; ) =)
Mä taas en ole nähnyt tällaista liukuportaiden väliin sijoitettua laarisysteemiä missään muussa tavaratalossa kuin Kuopion Anttilassa joten mulle se on aina ollut vain Kuopion Anttilaan liittyvä "harraste" :)
Olipas hauska tätä lukea, kun tajusi, miten paljon itsellänikin on lapsuus- ja nuoruusmuistoja Kuopion Anttilasta. Maalta ostoksille tullessa oli ensin Anttilan leluosasto ja sittemmin vaate- ja kosmetiikkaosastot pääasiallinen ostospaikka. Muistan kerran pienenä nolostuneeni, kun halusin anttilaan vanhemman serkkuni ja tämän äidin kanssa ja he pitivätkit anttilaa junttipaikkana. Teininä top ten taas oli mun taivas ja pengoin niitä loputtomia ale-cd-laareja varmaan tunteja. Ja lukioikäisenä veljmiehestä haettiin nuudeleita ja pussipastaa, joita sitten kokkailtiin ylpeinä poikakaverin ekassa yksiössä. Voi Anttila <3
Täällä kanssa yksi Anttilan kasvattama kuluttaja! :D Oi hitsi, oon unohtanut nuo laarit liukuportaiden välissä! Meillä oli sellaiset Anttilan lisäksi myös Ekamarketissa (myöhemmin Euromarket) kun olin pieni. Täällä tais olla muistaakseni Rimi Anttilan alakerrassa joskus ysärillä, siellä haisi kummallisen tunkkaiselle. Myöhemminhän nuo ruokapuolet poistuivat Anttiloiden yhteyksistä. Oon syntynyt -88, että aika varhaisilta ajoilta ovat nuo ensimmäiset muistikuvat. Täälläkin surettaa tuo konkurssi, Anttila on ollut samalla paikalla 1960-luvusta lähtien, kyseinen rakennus jopa liitettiin tällä vuosikymmenellä valmistuneen kauppakeskuksen kanssa yhteen! Eihän siihen voi tulla enää mitään muuta, katukuvan raiskausta pelkkä ajatuskin.
Voi ei, mä olen myös hilannut niitä nenäliinapaketteja liukuportaissa. En oo muistanut koko juttua. Ne ei kyllä menneet yhtään sotkuun kun koko matka oli täynnä nenäliinoja joita vaan piti iirrellä paikasta toiseen :D Ihmeellistä on se, miten koko juttu muistuu niin elävästi mieleen.
Mun mielestä välissä oli jotain muutakin pientä sälää, kuten just saippuoita tai pesusieniä :D Mutta siis hassua että niin moni muukin on tuota tehnyt ^_^ Kai ne laarit sitten oikein kutsui kuljettelemaan tuotteita "pitkän" liukuporrasmatkan viihdykkeeksi :D
Kuopion Anttilan liukuportaat oli mun ensimmäisen "kaupunkimatkan" elämys ehkä vuonna -80. Junalla ajettiin tunnelien läpi naapuripaikkakunnalta, käytiin eläinmuseossa, ja sit ostettiin kultaiset remmikengät Anttilasta ja jäätelöä torilta.
Ihania muistoja :)
"Eläinmuseo" oli mun lapsuuden vakiohengailupaikkoja, sinne mentiin aina keskiviikkoisin jolloin oli ilmainen sisäänpääsy :) Täytettyjen kettujen, karhujen ja jänisten katseluun ei koskaan kyllästynyt. (Ai kun oli paha se näkymä kuolleesta jäniksestä josta vuosi verta...)
Muistanko vai kuvittelenko, mutta ite tykkäsin susien äänistä savupirttihuoneessa...
Savupirttihuone oli ihan parhautta..!! Niiiiin jännä paikka :)
Minäkin olen haikeana tuosta konkurssissa! Niin monipuolinen kauppa ja varsinkin viime vuosien anno-sarja sisustuksen puolelta on ollut ihana! Itse asiassa minunkin ensimmäiset anttila-kokemukset ovat Kuopiosta kun sinne lähdettiin lomalla shoppailemaan :)
Anno-sarja oli kyllä kiva :)
Liikuttavaa kuinka monilla on lämpimiä muistoja Anttilasta <3
Itse tulen ikävöimään suuresti Tampereen Anttilaa. Siitä rakennuksesta tulee mieleen niin paljon muistoja lapsuudesta, että tuntuu tosi haikealta tämä konkurssi. Muistan, kuinka lapsena Anttilan hissien napit oli niiiiin hienoja niiden punaisten pienten valojen takia. :D Ai että sitä riemua, kun niitä sai painaa!
Kuopion Anttila sulki ovensa jo noin kuukausi sitten :(
:´-(
Mä kävin Puijonkadun Anttilassa kyllä tällä viikolla:) Tyhjää oli ja plussapisteitä ei saa enää (yhyyy...), mutta auki on vielä.
Ei kyllä ole sulkenut, viellä on loppuunmyynti käynnissä.
Tosin aika tyhjää ojo on
Ja vain Anttilasta sai niitä mustia ribbipoolopaitoja joita pidettiin iiiisojen neuleiden alla. Ja ruutupaitojen =D
Hahah ^_^ :D Kai mäkin ostin omani sieltä ^_^ Mä pidin niitä myös farkkuhaalarien alla..! Farkkuhaalarien lyhyt ja intensiivinen kausi.. On se hassua että joskus on ollut aika jolloin minäkin olen seurannut muotivirtauksia... :D
Kävin itsekin juuri Tampereella toteamassa, että Kodin1 on jo ainakin kiinni Lielahdessa. Haikeaa kyllä jotenkin... Mulla on meinaan semmoinen nostalginen suhde Anttilaan (ei välttämättä minkään tietyn kaupungin, vaan usean eri), lapsuudessa siellä tuli käytyä paljon. Ja muistan esim nuo nenäliinat liukuportaiden välissä! Kuopion Anttila oli myös minulle tärkeä ja merkityksellinen paikka, vaikka Kuopiossa asuin vain muutaman vuoden ja vasta nyt vähän vanhempana. Kyllä se tuntuu oudolta, ettei sinne pääse pistäytymään kun Kuopiossa seuraavan kerran käyn.
Tällaisten tekstien takia olet yksi suosikkibloggaajistani. Itsekin suhtaudun tunteellisesti tällaisiin asioihin :D itsekin olen paljon ostellut Anttilasta kaikkea ja onkin harmi ettei enää siihen ole mahdollisuutta.
Anttila oli niin helppo kun sieltä sai tosiaan kaiken :) Mun nuoruudessa ihmiset vielä suosivat keskustatavarataloja ja sieltä ostettiin kaikki sisustustavaroista elektroniikkaan ja ruokaan, nykyään valtaosa kai suuntaa Prismoihin ja Gigantteihin.
Anttila on ollut maamerkki monessakin kaupungissa, varsinainen ilmiö useamman vuosikymmenen ajan! Kovin usein en sieltä ole ostanut, mutta tavarataloista Anttila on ollut se, josta on löytynyt kivoja vaatteita kohtuuhinnalla.. ja hyvää käyttötavaraa. Sokos, Citymarket, Prisma, Carlson jne. eivät ole lainkaan yhtä monipuolisia ja helposti lähestyttäviä, vaikka tuttuja tietenkin nekin.
Ongelma on myös siinä, että Anttilan sulkemisen jälkeen on kaupunkialueelta oikeasti vaikea löytää käytännöllistä kunnon kauppaa: automarketteihin mennäkseen pitää saada auto käyttöön, parkkeerata se, ym... varsinainen urakka, kun taas keskustassa sijaitsevassa Anttilassa on voinut vain piipahtaa vaikka hetken mielijohteesta.
Toiveita on, että täkäläisiin toimitiloihin saadaan jokin yhtä hyödyllinen ja kunnollinen tavaratalo... Aikansa aikaa kutakin, RIP Anttila!!
Autottomasta perheestä tulevana mullekin nuo keskustan ulkopuolella sijaitsevat kaupat on aina olleet vieraita (olen alkanut asioida Prismassa vasta nyt Mr. Karkkipäivän kanssa hynttyyt yhteen lyötyäni kun mies siellä aina käy). Anttilaan oli niin helppo kävellä torin yli ja sieltä sai kaiken :) Mun mielestä autollistenkin ihmisten kulutuskäyttäytyminen oli 90-luvulla erilaista kuin nyt eikä noita automarket-keskittymiä edes ollut samaan tapaan kuin nykyään. Ihmiset suosivat kaiken kaikkiaan enemmän lähikauppoja.
Ihan sama surufiilis Anttilan katoamisesta
Anttilan kohtalo sinetöityy tässä lauseessa "Viimeisen kerran asioin Anttilassa viime jouluna." Itsekin olen ostanut varmaan aina vain tarjoustuotteita: kosmetiikkaa ja kodintarvikkeita. Ennen TopTen oli hyvä leffa- ja musakauppa, mutta kun niitäkään ei enää osta.
Kuopion Anttilasa. ;) En asuu enää Kuopiossa joten ihan jo maantieteellisistä syistä siellä on ollut vaikea asioida kovin tiheään. Tampereen Anttilassa taas olen käynyt viime vuodet melkein viikottain.
Aivan, aivan. No sitten olet yrittänyt hyvin pitää Anttilaa pystyssä. :)
Jaahas! Niin ovat erityyppisiä ihmisten muistelot.
Minä kun muistan järkkäilleeni niitä Nessuja...takaisin paikoilleen!
Tämä tapahtui luonnollisesti syvän närkästyksen vallassa, eikä tilannetta helpottanut mäkättävät mummelit jotka ajelivat viereisellä "kaistalla" ja luulivat MINUA kaltaiseksenne nenäliinaterroristiksi!
Lepää rauhassa Anttila.
"Muistot rullaavat, vaikka liukuportaasi ovat pysähtyneet."
:D :D
Ihana <3 <3 <3
Kyllä Anttila aika iso "maamerkki" on varmaankin useammassakin kaupungissa ollut ja todella haikeaa ajatella, että niin kauan olemassa ollut on nyt mennyttä - itsehän surkuttelin aikanaan Tiimarinkin lopettamista :D Kaksi isoa on mennyt - mitä tilalle?
Minäkin surin Tiimaria, sen konkurssi tuli kyllä yhtä suurena pommina..! Miten Tiimari voi muka kaatua..? Tiimari tuntui ihan ikuiselta, ei ollut (eikä ole vieläkään) muita Tiimarin kaltaisia kauppoja. Tosin... ajat muuttuvat ja onhan se myönnettävä, että sen kaltaisille myymälöille ei oikein ole enää tilaustakaan.
Tiimarihan on onneksi avautumassa uudelleen. :)
Minäkin kuljettelin noita Nessuja lapsena! Se oli suurinta huvia. Alakerrasta vanhemmat ostivat imurin ja äiti vei korkokenkänsä alakerran suutarille. Kuopion Anttila <3
Oho, katsopas...! Tuota en tiennytkään. Vieläköhän sieltä löytyy korealaista kirjepaperia legendaarisine sloganeineen.. ^_^ :D
Tiimarin aasialaiset kirjepaperit ihmeellisin englanninkielisin iskulausein koristettuna olivat kyllä parhainta! :) Niitä paperikkoja taitaa olla vieläkin tallella, hajustetuista tosin voi jo olla tuoksut haihtuneet...
Tiger eli Flying Tiger Copenhagen on mulle korvannut täydellisesti Tiimarin. Tavara on parempaa, kynttilät hyviä ja monen värisiä, ihania läpinäkyviä pikkulokerikkoja kosmetiikalle sun muulle sälälle (myös sydämenmuotoinen!) ja vaikka mitä. Tosi hyvä krääsäkauppa.
Nojoo, Tiger on kieltämättä vähän niinkuin "modernimpi Tiimari" :D Miten mä unohdin Tigerin... Kynttilät on tosiaan hyviä :)
Anttila todella ansaitsee muistokirjoituksen!
Muistan lapsuudesta, kun ukit ja mummit asuivat Porissa, viikonloppuvierailun lauantain kohokohta pienelle tytölle oli päästä Teljäntorin Anttilaan ostoksille! Rullaportaat kakkoskerrokseen jo olivat jännittävät. Se oli kuin pieni taivas, vielä paljon myöhemminkin.
En tiedä miksi Anttilan alamäki alkoi, mutta tietynlainen muutos halpistavaratalosta tasokkaampaan ei ehkä ollut oikea ratkaisu? Tietysti verkkokaupan ja halpiskauppojen valikoiman lisääntyminen oli osasyynsä.
Olen nähnyt punaista, kun ihmiset ovat taivastelleet Anttilan häviämistä (en tarkoita nyt sinua) ja jonottivat (+ valittivat jonoista) konkurssimyynneissä. Olisivat käyneet ostoksilla aiemmin, ettei näin olisi käynyt!
Niin, pitäiskö ne edulliset tuotteet jättää ostamatta vain siksi, ettei ole aiemmin tukenut liikettä riittävän suurella pieteetillä..? :)
Kyllä se sulkemispäätös tuli ylemmältä johdolta, sillä ei välttämättä ollut mitään tekemistä kaupan menekin kanssa. Asiakkaita Anttilassa on ollut aina :)
Tuli vähän samanlaiset vibat Lahden Anttilasta. Ensimuistoni Anttilasta on eksyminen vaateosastolle kun olin varmaan kolmen vanha. Käsiä oli pakko päästä uittamaan nenäliinaaltaassa :D Ostin kymmenen vanhana ensi kertaa farkut itse Anttilasta. Kosmetiikka ja levyosastollakin tuli vietettyä tovi. Isadoraa sai Anttilasta ja se oli teininä suosikkini Anytimen ohella.
Eniten jään kaipaamaan kosmetiikkaosastoa ja Kodin 1:stä. Niistä on tullut ostettua tosi paljon. Ja teininä musiikkiosasto oli ihan paras!
Justiin eilen kävin Kuopion Anttilassa viimeisen kerran. Ammotti jo tyhjillään useimmat hyllyt. Silti kassoilla riitti jonoa. Minustakin on harmi et Anttila lopettaa.. Käy kurkkaamassa sisutus- ja tyyliblogiani pellavaajapastellia.fi! Kirjoitin vastikään jutun Sesonkitorista ja se sisältää myös alekoodin pöytävuokrasta!
Joku kirjoitti tuolla aiemmin että Kuopion Anttila sulki jo kuukausi sitten..? Mitähän kauppaa hän oikein tarkoitti...
Mä kävin kans Kuopion Anttilassa 1,5 viikkoa sitten ja silloin se oli vielä auki, tosi tyhjää kyllä oli. Itse Kuopiolaisena tulen myös kaipaamaan Anttilaa tosi paljon :( siinä alakerran suutarilla on kyllä tultu monet kengät korjattua!
Itsekin olen miettinyt, että mistä Helsingin keskustassa asuvana ostan enää perus markettimeikkejä? Lähimmat cittarit ja prismatkin ovat erillisen reissun päässä :(
Onhan Sokoksellakin kaikki perusmarkettimerkit. :)
"Silminnäkijäraporttina" totean, että ilmeisesti konkurssiloppuunmyyntiä Kuopion Anttilassa on meneillään. Isot ale-kyltit ja ainakin vielä eilen liukuportaat vei ihmisiä ylös ja alas, kun ruokakaupassa käydessäni ohi kuljin.
Alakerran ruokakauppa on oma firmansa ja vaikuttaisi onneksi jatkavan ennallaan. Ja suutaripisteellä oli myös vilskettä. Kaupparakennus näyttää jopa saaneen nimekseen Vihtori, jatkunee siis edelleen eikä suljeta Anttilan loppumisen vuoksi. Toivottavasti saavat jonkin vetovoimaisen liikkeen Anttilan tilalle.
Joo, "Ruoka-Anttila" taisi päättyä jo 1996 kun Anttilat myytiin Keskolle, mutta jotenkin sen K-Marketin on silti aina mieltänyt myös "Anttilana" kun tilat ovat samat kuin Ruoka-Anttilalla :) Sanookohan joku kuopiolainen käyvänsä "K-Veljmiehessä" eikä "Anttilan ruokakaupassa"..?
Kyllä se kuopiolaisille on Anttilan ruokakauppa:) ihmettelevät aina mistä minä 5v Kuopiossa asunut puhun kun sanon Veljmiehessä.
Jep, Anttilan ruokakauppa. Vaikka mun Kuopiossa asuinaikana se ei ollut enää Anttilaan kytköksissä. Minäkään en ole muita nimityksiä siitä kuullut, kuopiolaisten tai muualta tulleidenkaan suista.
Olihan se hieman haikea olo, kun Kajaanissakin maanantaina sulkivat Anttilan ovet viimeistä kertaa.. :
Mä kyllä tykkään näistä sun vähän "erkoisemmista" (eli siis persoonallisemmista!) kirjoituksista :))
(Ja hassua sanoa, mutta musta on ihanaa kun sä "kehtaat" kirjoittaa ihan siitä mistä itse tykkäät :P)
Mä kehtaan ^_^ No ei mut Anttilahan on symppis, Anttila todellakin ansaitsi oman postauksen :)
Ah noita liukuporrasmuistoja. Mulle ne tosin on sittarista. Mutta se laari oli vaan niin houkuttava ja hieno. Mä en järjestellyt, vain lääpin niitä nenäliinapaketteja kaikki matkat :)
Ja vielä ihan muu juttu: tein sun mökkikiharat, siis saunan jälkeen (ja vielä mökillä, että oli ihan aidot mökkikiharat :D) nuttura ylös keskelle päätä ja sen kanssa nukkumaan. Ihan huippu juttu nimenomaan mökillä, kun käy joka päivä saunassa, muttei aina jaksa pestä hiuksia, niin menee seuraava päivä kiharoilla sujuvasti.
Tähän sellainen peukkulogo :)
Joensuun Anttila oli se paikka, jonne pääsi aina pienenä sairaalareissun jälkeen lohdutukseksi. :'D Monet Anttilat on koluttu läpi myöhemmin aina kun on muuttanut uuteen kaupunkiin. Itsellä myöskin Kuopion Anttilaan liittyy hyviä muistoja, kun aikoinaan aloitin opiskelut kaupungissa niin pitihän sitä sisustuskamaa käydä hakemassa sieltä. :)
Mä olin ehkä 8-vuotias, kun mummon kanssa ostettiin Kouvolan Anttilasta mulle tennarit. Vasta kotona huomattiin, että ne onkin eri kokoiset, mutta jostain syystä ei menty palauttamaankaan niitä. Jäivät sitten käyttämättä, ja kaupan hävikkiin lienee päätynyt toinen samanmoinen pari. Hassua, et tätä en kyllä unohda vaikka tapahtuneesta on 35v aikaa:) Monta muutakin muistoa liittyy Anttilaan: ekoilla oikeasta työpaikasta (kaupan siivoojana) saaduilla tuloilla ostettu pitkä punainen villakangastakki. Ensimmäiset omat stereot ja kuinka mahtavaa oli soitella LP-levyjä kasettien sijasta.
Olenpa joskus ollut pariinkin otteeseen ihan töissäkin Anttilassa pikku pätkiä.
Hahah, olipa hassu juttu tuo eripariset kengät ^_^
Mä olen muuten myös ostanut Anttilasta ekan oman mankan :) :)
Oi Anttila... Meikä muistaa, kun alkuperäinen Kalle Anttila -tavaratalo avautui Helsingissä Tennispalatsissa. Se oli oikea kansan marketti verrattuna "fiinimpiin" Sokokseen ja etenkin Stockmanniin. Anttilaan mentiin ihmettelemään halpoja hintoja ja ostamaan edullisia, ihan hyviä tuotteita. En ole varma mutta luulen, että postimyynti tuli ennen fyysistä myymälää. Kalle Anttila toi postimyynti-idean Amerikasta ja samoin tämän halpiskonseptin. Kun mies myi liiketoimintansa, "Kalle" putosi nimestä pois, mutta "Anttila" jäi tavaramerkiksi. Hyvin pyyhki siitä eteenpäinkin, kunnes... Haikealta tuntuu. Mahtaneeko toista inhimillisen kokoista kohtuuhintaista yleistavarataloa enää tulla. Ylivaltavat esikaupunkien jättimarketit imuroivat asiakkaat. Paitsi ei meikäläistä, joka inhoan niitä enkä niihin jalallani astu kuin äärimmäisestä pakosta, jos en muualta tarvitsemaani hyödykettä saa. Malja Anttilan, ihmisläheisen ostospaikan muistolle!
Ihana teksti! Entisenä Kuopiolaisena tuli paljon muistoja mieleen :)
Itsekin harrastin lapsuudessa sitä nenäliinojen siirtelyä laarista toiseen, se oli ihan parasta! Minäkin olen ollut jonottamassa top tenissä nimmareita. Olin ihan liekeissä kun sain ilmaiseksi Taikapeilin sinkun ja siihen molempien tyttöjen nimmarit :)
Mekin notkuttiin yläkerran parkkiksilla ja polteltiin siellä salaa tupakkaa :D Ja sit istuttiin alakerrassa kassaa vastapäätä olevilla penkeillä ja katseltiin kun ihmiset kävelivät ohi. Voi mitä muistoja!!
Onpa hauskaa kuinka moni kuopiolainen jakaa samanlaisia Anttila-muistoja :) <3