Esittelyssä L'Orealin kausipaletti La Palette Smoky.
Tein paletilla kolme eri lookkia.
Bongaa puuttuva meikkituote kuvista ^_^
Yleisesti La Palette Smokysta: tässä on nyt vihdoin paletti ei-hohtavien sävyjen ystäville. Kaikki viime aikoina esittelemäni luomiväripaletit ovat sisältäneet runsaasti hohtavia sävyjä, ja kommenteissa onkin harmiteltu kun hohtavat koostumukset eivät ole kaikkien makuun. No, täältä löytyy mukavan mattainen tarjokas! :)
La Palette Smoky sisältää kymmenen sävyä. Sävyt toistuvat kuvassa huomattavasti vaaleampina kuin ne ovat livenä, esimerkiksi oikeanpuoleinen kolmikko on oikeasti hyvin tumma, sininen lähes mustansininen.
Sävyt:
Nudebeige - mattainen ihonsävy
"Likainen" beige - kevyesti hohtava vaalea beige
Vanha roosa - mattainen, murrettu roosan sävy
Tummanruskea - matta perusruskea
Tumma luumu - matta luumun sävy
Keltainen - hohtava keltakulta
Valkoinen - hopeaan taittava hohtava valkoinen
(valkoinen ja keltainen ovat paletin ainoat selvästi iholla hohtavat sävyt)
Tummanharmaa - matta tummanharmaa
Sininen - matta tummansininen
Musta - matta haalea musta (ei paras mahdollinen pigmentti)
Pigmentti on valtaosassa sävyjä oikein hyvä. Heikot sävyt ovat mielestäni likainen beige, valkoinen ja musta. Beige ja valkoinen ovat varisevaa, murustuvaa laatua eikä pigmentti ole kovin peittävä. Mustan pigmentti on sekin haalea.
Kaiken kaikkiaan pidän paletista kovasti muutamasta heikosta lenkistä huolimatta, se tarjoaa vähän erilaisen kattauksen sävyjä kuin muut viime aikojen trendikkäät nude/smoky-kategorian paletit tai joulukauden kimaltavat juhlapaletit. Paletilla on hintaa 19,90€ ja se on myynnissä vain rajoitetun ajan.
Look 1: keltaista, mustaa ja luumua.
Look 2: All-Matte; roosaa, luumua, nudebeigeä ja tummanruskeaa.
Look 3: klassinen sininen smokey eye.
Lookkiin 1 käytetyt sävyt
Keltaista sisänurkassa, harmaata keskellä, mustaa ulkonurkassa (näette ettei ole tosimustaa), luumua luomivaossa ja nudebeigeä kulmaluulla.
Taisin sipaista kulmaluulle myös pienen highlightin MACin Shroomilla.
Tästä lookista puuttuu meikkituote; huulipuna/kiilto. Hullua kyllä, unohdin lisätä huulikiillon ennen kuvien ottoa :D No, kuvapari käy hyvänä esimerkkinä siitä, miten urpolta meikkaamattomat huulet näyttävät kun silmämeikki on vahva, etenkin kun mun huulet on luonnostaan just noin kalpeat.
Meikin tuotteet luomivärin lisäksi:
Urban Decay Primer Potion -luomenpohjustus *
Urban Decay Brow Beater -kulmakynä (en osaa enää käyttää niitä vanhoja paksuja kun tämän sain!)
Maybelline Lasting Drama Gel Eyeliner
IsaDora Inliner Kajal, sävy Blonde *
Maybelline The Colossal Go Chaotic -ripsiväri
Lumene Blur-meikkivoide
Estee Lauder Double Wear -peiteaine *
MAC Mineralize Dainty-poskipuna *
Lookkiin 2 käytetyt sävyt.
Luomen keskellä vanha roosa, ulko- ja sisänurkassa sekä luomivaossa luumuvarjostus, kulmaluulla nudebeige ja alaluomella tummanruskeaa.
Teen aniharvoin täysin mattaisia silmämeikkejä. Itse asiassa, en juuri koskaan. En ole itse mattaisten sävyjen ystävä. Niillä saa toki erilaisen fiiliksen meikkiin kuin hohtavilla ja vaihtelun pitäisi virkistää, mutta minä taidan olla "glowing girl". :) Valoaheijastava meikki näyttää minusta aina kauniimmalta, ainakin omilla kasvoillani.
Käytän myös aniharvoin tätä sisä/ulkonurkka-varjostusta, olen aika lailla jumittunut ulkonurkkapainotteiseen. Sisä/ulkonurkan varjostus ja luomen keskiosan vaaleaksi jättäminen tuo silmiin erilaisen muodon, ja tämä varjostustyyli on kieltämättä ihan elegantti. Jotenkin sitä vain on tottunut siihen ulkonurkkapainotteiseen. Tässä meikissä tein varjostuksesta myös pyöreämmän kuin mitä normaalisti omissa silmissäni suosin.
Meikin tuotteet luomivärin lisäksi:
Urban Decay Primer Potion -luomenpohjustus *
Urban Decay Brow Beater -kulmakynä
MAC Fluidline -geelieyeliner sävyssä Lowlights
IsaDora Inliner Kajal, sävy Blonde *
L'Oreal Volume Million Lashes Feline -ripsiväri
Lumene Blur-meikkivoide
Estee Lauder Double Wear -peiteaine *
Lily Lolo Ooh La La -poskipuna
Yves Rocher Grand Rouge -huulipuna sävy Mauve Pastel
Lookkiin 3 käytetyt sävyt.
Liikkuvalla luomella alimpana mustaa ja sen päällä sinistä. Yritin pitää sinisen luomen keskiosassa mutta se näytti leviävän aika luontevasti ympäri luomea :D Kulmaluulla nudebeigeä ja kyynelkanavan vieressä silmän sisänurkassa valkoista.
Alaluomen sisärajaus Indeliblen-geelilainerilla, sävy Scuba Dive.
Mustan sävyn haaleus antoi sinisen sävyn tulla paremmin esiin, mikä lopulta olikin ihan kiva juttu. Sinisen sävyinen on suosikkini klassisesta smokey eye'sta.
Meikin tuotteet luomivärin lisäksi:
Urban Decay Primer Potion -luomenpohjustus *
Urban Decay Brow Beater -kulmakynä
L'Oreal Superliner -rajaustussi
Indelible Gel Eyeliner, sävy Scuba Dive *
Maybelline The Colossal Go Chaotic -ripsiväri
Lumene Blur-meikkivoide
Estee Lauder Double Wear -peiteaine *
IsaDora Face Glow Powder (poskipunana)
MAC Lustre Lipstick sävyssä 3N
.
Mikä look on kivoin? :)
Täytyy muuten todeta tuosta Lumenen Blur-meikkivoiteesta että ihmettelen, miten se on Lumenen peittävyysasteikolla toisiksi peittävin. Minun kasvoillani se on todella läpikuultava, kuten näistäkin kuvista näkyy. Saan mineraalimeikkipohjalla paljon peittävämmän tuloksen. On kyllä ollut kiva testailla pitkästä aikaa kunnolla voidemaisia meikkipohjia, mutta myönnän, että olen iloinen kun kasvot nyt ovat vaalenneet tavallisesti käyttämäni mineraalimeikkipohjan sävyyn. Ei ole mineraalin voittanutta, kyllä näytti ihon pinta taas hyvältä kun pitkästä aikaa sudin mineraalipohjan naamaan :) <3
Tähdellä merkatut meikkituotteet ovat omia hankintojani, tähdettömät blogin kautta saatuja.
Mitäs te ostitte? :)
Lisätään vielä meikkiblogiosuus eli päivän look. Meikki on osa huomenna ulos tulevaa meikkipalettiesittelyä.
Päivän opetus: älä edes yritä tehdä smokey eye'ta päivänä, jolloin silmät vuotavat koko ajan. Sain muutaman kuvan otettua ja meikki oli pestävä pois. Juusto- ja kalatiskillä asioi meikitön versio. :D
.
Nyt glögiä, siemennäkkäriä kylmäsavulohella ja lautasellinen juuri sopivan lämpötilän saavuttaneita juustoja... Ahh.
Kokeilin ensimmäistä kertaa elämässäni kosmetiikan tuotetta, joka aiheutti näkyvän ärsytysreaktion iholla.
Todellakin - ensimmäistä kertaa koskaan.
Ei, kyseessä ei ole se kasvovesi joka aiheutti Virvelle hiljattain samankaltaisen reaktion.
Tämä on naamio. "Herkälle iholle suosittelemme vaikutusajaksi ensimmäisellä kerralla 60 sekuntia", lukee ohjeissa. No, eihän mulla ole herkkä iho. Pidin naamiota 7 minuuttia. Taisi olla väärä päätös.
Melkein kiljaisin kun katsoin peiliin.
Naama oli kuin just sillä kuuluisalla keitetyllä ravulla ja sitä pisteli ja kuumotti kuin olisin voimakkaan hehkulampun alla. Mutta iho oli sileä kuin hiomakoneen jäljiltä.
Tästä tuotteesta saatte lukea lähempänä joulua Kotimainen Kosmetiikka -teemaviikollani.
.
Pahoitteluni informaatioköyhästä teaser-postauksesta. Oli vain pakko päästä jakamaan mun ensimmäinen kosmetiikan aiheuttama välitön ihoreaktio teidän kanssa! ;) Kai tällaisesta punoituksesta pitäisi jo vähän säikähtää mutta mä olin vain innoissani kun vihdoin joku tuote aiheuttaa mun lähes-mihinkään-reagoimattomalla "sementti-iholla" oikeasti reaktion :)
Ja tulihan tässä samalla infottua, että kotimaiselle kosmetiikalle omistettu teemaviikko on vihdoin tuloillaan. :) Viimeiset testituotteet korkattiin juuri. Luvassa on niin selektiivistä luksuskosmetiikkaa kuin markettien halvimpia merkkejä - kaikki rakkaudella Suomesta <3
No tietysti joulukuun ensimmäinen, eli päivä, jolloin kaikki me lapsenmieliset kaivamme taas joulukalenterimme esiin :)
Karkkipäivä mukaan luettuna! :)
Kuka muistaa joulukuun idolin vuosimallia 2013? :) Meidän perheen perinteisen joulukalenterin seikkailijanalle. Huomenna se aloittaa taas joka vuotisen matkansa kohti aattoa :)
Huomisesta lähtien myös Karkkipäivän lukijat pääsevät oman, kosmetiikanhohtoisen kalenterin kyytiin; joka aamu kalenterissa arvotaan pienempää ja vähän suurempaakin kosmetiikkakivaa.
Ei muuta kuin tervetuloa avaamaan luukkuja! :)
Aika kivoja palkintoja on taas luvassa, vaikka itse sanonkin ^_^
Yhden luukun arvontaan saa osallistua aina kunkin päivän keskiyöhön saakka. Pyrin julkaisemaan luukut aamuisin kahdeksan aikaan.
Huomenna saan muuten virallisesti alkaa kuunnella kotona joulumusiikkia myös silloin kun Mr. Karkkipäivä on läsnä ;)
Meillä on sopimus, että en saa ennen joulukuuta altistaa miestä joululauluille. Michael Bublé onkin siis soinut vain kun olen yksin kotona (miten siihen levyyn ei kyllästy..?). Huomenna koristeet esiin ja kausi saa virallisesti alkaa tässäkin taloudessa! ^_^ Viikonloppuna tein jo pipareita :)
Hassua kun minusta on vanhemmiten tullut ehkä vielä suurempi joulupöhkö kuin lapsena. Ilostutti kun kaverillani oli jo joulukuusi laitettuna viime viikolla ^_^ Milloinkas teillä alkaa jouluvalmistelut?
Viime viikolla ryhmä Karkkipäivän lukijoita pääsi vierailemaan kotimaisen Lifehairin kosmetiikkatehtaalla Ylöjärvellä.
Kierros oli ainakin allekirjoittaneen tehdasvisiittikokemuksella mitä kiinnostavin, ja saimmepa havainnollistavan esityksen shampoon koostumuksen muokkauksestakin. Kaikista kosmetiikan tuotantolaitosvierailuistani voi lukea tämän tägin alta.
Vierailua vetäneet Lifehairin toimitusjohtaja Ilpo Laurila ja kosmetiikkakemisti Alex Westerberg saivat kierroksen aikana niin runsaasti kysymyksiä, että tehtaalla olisi voitu viettää vaikka koko ilta. :) Onneksi hyväntuulisilla miehillä riitti intoa ja kärsivällisyyttä vastailla tiedonjanoisten ja kosmetiikannälkäisten vierailijoiden kysymyksiin.
Lifehair on vuonna 1993 perustettu yritys, joka kehittää ja valmistaa hygienia- ja puhdistustuotteita niin oman talon merkkien alla kuin private label –periaatteella. Lifehair markkinoi tuotteita Lh-Beauty nimellä, ja brändeihin lukeutuvat mm. Lacto Line, Bio Rich ja Oliivi.
Ilpo Laurila
Lifehairin tuotteissa ei käytetä eläinperäisiä ainesosia eikä tuotteita tai niiden ainesosia ole koskaan testattu eläimillä yrityksen perustamisesta saakka (eli jo ennen EU:ssa vuonna 2013 täysimittaisena voimaan astunutta kosmetiikan eläinkokeet kieltänyttä direktiiviä). Tunnustuksena tästä, yrityksellä on ainoana kotimaisena kosmetiikka-alan yrityksenä oikeus käyttää kansainvälistä Leaping Bunny –merkkiä.
Lifehairin omien brändien valikoima ei ole kovinkaan laaja, ja ne profiloituvat niin imagoltaan, hintaluokaltaan kuin ainesosiltaan ns. koko perheen peruskosmetiikaksi. Ne valmistetaan yhdistelmästä synteettisiä sekä kasvipohjaisia ainesosia, niin kuin valtaosa markkinoiden kosmetiikkatuotteista. Hintataso on erittäin edullinen, shampoot, hoitoaineet ja kasvovoiteet maksavat keskimäärin 3-5 euroa. Kallein tuote on Bio Rich -sarjan seerumi, joka maksaa 39 euroa.
Yllätykseni olikin suuri, kun tehtaalla saimme kuulla, että yritys valmistaa myös luonnonkosmetiikkaa. Toistaiseksi vain private labelin puolella, mutta ensi keväänä on tarkoitus lanseerata myös talon oma luontaistuotesarja uudella tuotemerkillä.
Private label –tuotanto on sitä, että yritys valmistaa tuotteita toisille merkeille tai tahoille. Hyvä esimerkki private label –tuotannosta ovat vaikkapa hotellien ”anonyymit” hygieniatuotteet. Tai Karkkipäivän lukijoille tuttuna esimerkkinä ruotsalainen Estelle & Thild, jolla ei ole omaa tehdasta vaan merkki valmistuttaa tuotteensa Ruotsin ulkopuolella private label –tehtaissa (ei kuitenkaan Lifehairilla ;)).
Lifehairin tuotanto kattaa siis kaiken kaikkiaan huomattavasti laajemman skaalan kosmetiikkatuotteita kuin miltä ulos päin näyttää. Talossa on huima osaaminen, ja kemisti Alex Westerberg on yksi Suomen harvoja varsinaisen kosmetiikkakemistin tutkinnon suorittaneita kemistejä. Koska nimenomaan kosmetiikkakemistejä ei kouluteta Suomessa, ei heitä ole maassamme kuin kourallinen. Westerberg on suorittanut alan opintonsa Englannissa, ja opettaa kosmetiikan kemiaa myös Laureassa.
Yksi vähän erilainen esimerkki Lifehairin tuotannosta on muuten vankilashampoo. :) Suomen vankiloissa käytetty shampoo valmistetaan Lifehairilla. Vankien käyttämään shampooseen ja sen pakkaustapaan liittyy monia tarkasti säädettyjä seikkoja, pullo esimerkiksi on tietysti täysin läpinäkyvä, samoin shampoo itsessään. En voinut olla vitsailematta shampoon mahdollisista nimistä ja logoista, näin heti sieluni silmin kalterilogoisen pullon ja tekstin, "Sulphate... FREE!" Pahoittelen huonoa huumoriani.
Alex Westerberg
Tehtaan tuotantotiloissa ei tuttuun tapaan saanut kuvata, mutta sain ottaa kuvan shampoodemonstraatiosta. Westerberg näytti meille, kuinka shampoon koostumus tihennetään ruokasuolalla. Valtaosassa shampoita on tosiaan ihan tavallista ruokasuolaa ainesosana.
Sain myös vihdoin selityksen sille, miksi luonnonkosmetiikan shampoot ovat niin liruja. Yksinkertaistan tähän pitkän ja seikkaperäisen kemiallisen selityksen, en usko että moni jaksaa lukea misellien välisestä adheesiovoimasta ja mikä siihen vaikuttaa. Suola eli natriumkloridi paksuntaa shampoon tehokkaasti, kun siinä on pesevinä ainesosina sulfaatteja (yleisimpinä sodium laureth/lauryl sulfate) ja cocamidopropyylibetaiinia.
Luonnonkosmetiikan shampoissa taas käytetään sulfaattien sijaan sokeri- ja aminohappopohjaisia tensidejä, ja näitä sisältäviä tuotteita on verraten vaikea paksuntaa suolalla johtuen misellien välisestä erilaisesta adheesiovoimasta. Suolapaksunnos on mahdollista yhdessä sopivien apuaineiden kanssa, mutta se on reseptiikan kannalta haastavaa. Näin ollen luonnonkosmetiikan shampoot paksunnetaan yleisimmin suolan sijaan erilaisilla luonnon kumeilla kuten ksantaanikumilla. Kumit eivät ole yhtä tehokkaita paksuntajia kuin suola, minkä vuoksi luonnolliset shampoot jäävät liruiksi. Kumit myös tuovat geelimäisiin puhdistustuotteisiin luonnonkosmetiikalle tyypillisen hyytelömäisen rakenteen.
Puhuimme myös sulfaatteja sisältävistä luonnonkosmetiikan shampoista, joita on ollut markkinoilla. Ecocert on Westerbergin mukaan sittemmin kieltänyt alun perin sallitut kookospohjaiset sulfaattitensidit, joten tällä hetkellä niitä ei pitäisi sertifioiduissa shampoissa näkyä. NaTrue ja BDIH ovat käsittääkseni aina kieltäneet sulfaatit.
Yhdessä huoneessa oli pöydälle aseteltuna liuta erilaisia kilpailijoiden kosmetiikkatuotteita. Tämä ei ollut mikään salainen operaatio vaan meille kerrottiin, että yritys luonnollisestikin haluaa pysyä kärryillä muiden alan toimijoiden tuotekehityksestä. Muiden merkkien koostumuksiin tutustuminen on kosmetiikkatehtaalla arkipäivää.
Lifehairilla on tällä hetkellä kehittelyn alla mm. erilaisiin luonnonkosmetiikan koostumuksiin liittyviä juttuja, joista yksi havainnollistettiin meille vertaamalla kahta eri aloe vera -geeliä. Toinen oli 100-prosenttista aloegeeliä, toisessa oli synteettisiä apuaineita. "Kumpiko teistä tuntuu miellyttävämmältä?", kysyttiin. Useimmat olivat sitä mieltä, että synteettisiä aineita sisältänyt geeli oli miellyttävämmän tuntuinen. Lifehairin tuotekehityksessä etsitään ratkaisuja mm. siihen, kuinka täysin luonnolliseen tuotteeseen saataisiin synteettisten tuotteiden kosmeettinen miellyttävyys. Niiiin kiinnostavaa! Olisiko teillä luonnonkosmetiikan kehitystiimissä assarin paikkaa vapaana?? :D
.
Tehtaalta siirryimme Tampereen keskustaan nauttimaan iltapalaa. Masujen täytyttyä Westerberg ja Laurila jatkoivat vielä kysymyksiin vastailua.
Tässä vastaukset blogin kommenttilaatikkoon jätettyihin kysymyksiin:
Mitä tarkoittaa kun kuorinta perustuu elektrolyytteihin?
Elektrolyyttinen kuorinta perustuu positiivisesti varautuneisiin (kationisiin) ainesosiin, jotka poistavat negatiivisesti varautunutta kuollutta ihosolukkoa. Lisäksi elektrolyyttinen kuorintageeli näitä varauksia hyväksi käyttäen reagoi kasvoille hierottaessa siten, että se muuttuu koostumukseltaan ikään kuin pieniksi pehmeiksi palloiksi. Näin elektrolyyttinen kuorinta pystyy fysikaalis-kemiallisesti hellävaraisesti poistamaan kuollutta ihosolukkoa ihon pinnalta.
Miksi Lacto Linen kasvovettä on nykyään vaikea löytää kaupoista?
Saatavuus riippuu Ilpo Laurilan mukaan jälleenmyyjistä. Lifehair ei ole lopettanut Lacto Linen kasvovettä, eli jos tuotetta ei löydy kaupoista, kannattaa asiakkaan kääntyä kauppiaan puoleen ja pyytää kasvovettä takaisin valikoimaan.
Onko tuotteiden ulkonäkö tarkoituksella 80-lukulainen?
Ei enää kauaa. ;D Lifehairilla on aloitettu mittava pakkausuudistus joka saadaan loppuun kevään 2016 aikana. Kaikki pakkaukset tullaan uudistamaan.
On mahdotonta referoida yhteen blogiartikkeliin kaikki illan aikana kuultu mielenkiintoinen tieto, mutta heitän tähän vielä yhden itseäni erityisesti kiinnostaneen kysymyksen.
Miksi hiustenhoitoaineissa halutaan käyttää myös silikoneja, vaikka yhtäläinen sileys ja pehmeys saadaan aikaan myös muilla keinoin (esim. kvatit)?
Westerberg vastaa selittämällä silikonien ja kvattien erilaista vaikutusta. Kvatit kuten behentrimonium ja cetrimonium chloride poistavat paremmin sähköisyyttä kuin silikonit, mutta silikonit tuovat parempaa kammattavuutta ja sileyttä. Koska silikonien teho takkujen selvittäjänä on ylivoimainen, monet valmistajat haluavat käyttää niitä. (Allekirjoittaneen hiukset selviävät kvateillakin, mutta tajuan ettei omaa kokemustani voi yleistää ;))
Silikonit eivät muuten suinkaan ole välttämättä halpa raaka-aine, millä esim. itse olen usein halunnut selittää niiden runsasta käyttöä. Westerberg kertoo, että silikoniyhdisteet voivat olla hyvinkin kalliita yhdisteestä riippuen.
Ja jälleen kerran saimme vahvistuksen sille, että dimethicone ei ole vain yksi ainoa kemikaali, vaan nimikkeen 'dimetikoni' alle kätkeytyy satoja erilaisia dimetikoneja, joiden ominaisuuksiin vaikuttaa mm. molekyylin pituus. Lyhyt molekyyli: juokseva koostumus, pitkä molekyyli: kittimäinen koostumus.
Erilaiset silikonithan ovat hiustuotteissa ikuinen polemiikin aihe, osan asiantuntijoista väittäessä että samanniminen ainesosa on aina ominaisuuksiltaan samanlainen, jolloin samannimiset ainesosat markettituotteissa kertoisivat samasta suoritustehosta kuin salonkituotteissa. Tämä ei siis pidä paikkaansa. Vaikka se tietysti voi pitää paikkansa, että marketista löytyy yhtä hyviä hiustuotteita kuin kampaajalta! ;) Sitä vain ei voi suoraan selittää samoilla ainesosilla.
Teen kenties joistain illan aikana imuroimistani tiedonjyväsistä vielä erillisen postauksen.
Suuret kiitokset Ilpo Laurilalle, Alex Westerbergille ja koko Lifehairin väelle erittäin mielenkiintoisesta illasta! :)
*
Lifehair tarjoaa Karkkipäivän lukijoille 10% alennuksen verkkokaupan tilauksista 31.12.2015 saakka.
Alennuksen saa koodilla karkkipäivä.
Palataanpa nyt viikon takaisiin meikkilookkeihin, joiden yhteydessä minun piti jutustella vähän muistakin lookkien tuotteista kuin luomiväreistä.
Eli näihin.
Jo kokokasvokuvista voi huomata muuan selkeän eron, vaikka tietysti valaistusolosuhteetkin vaikuttavat jonkun verran (salamavalo vs. luonnonvalo).
Iho. Kummassako huokoset helottavat?
Look 1:n iho on selvästi kiiltävämpi ja huokoset paljon selkeämmin erottuvat.
Ja silti juuri tässä meikkipohjassa on käytetty peräti kahta ihon pintaa blurraavaa tuotetta.
Lookin tuotteet:
Lumene Bright Now Blur Line & Pore Minimizer
Lumene Longwear Blur Foundation
No 7 -poskipuna Pink Shimmer (mun vanhimpia meikkejä ;)) *
Huulilla sekoitus kahta huulipunaa:
L'Oreal Color Riche Naomi's Delicate Rose & Dior Rouge Dior Beige Rita *
(oli pakko lisätä rasvaisempaa Dioria kun L'Orealin Delicate Rose oli yksinään liian kuiva)
Urban Decay Brow Beater -kulmakynä, sävy Taupe
Nythän on viime vuosi eletty todellista BLUR-aaltoa, kaikki on niin blurria että. (Mä tykkäsin Blur-yhtyeestä teininä, ja tykkään vieläkin ;)) Vähän niinkuin aakkostuotteiden kanssa, blur-ominaisuutta liitetään nyt kaikkialle, seuraavaksi näemme varmasti blur-poskipunat ja huulipunat.
Lumenellahan on jo ihoa tasoittava ja huokosia häivyttävä meikinpohjustusvoide Beauty Base -sarjassaan, mutta sen lisäksi valikoimasta löytyy nykyään myös Bright Now -ihonhoitolinjan Blur-voide sekä CC Blur Primer. Uudet tulokkaat ovat Beauty Base -primeria hitusen paksumpia ja siis vieläkin tehokkaammin huokosia täyttäviä, CC-blurrin ollessa tämän lisäksi myös kevyesti sävytetty.
Bright Now Blur löytyy ihonhoitotuotteiden puolelta, mutta se on puhtaasti meikiksi laskettava tuote. Se laitetaan päivävoiteen päälle kuten primerit tavallisestikin, ja on koostumukseltaan hyvin samettinen ja voimakkaasti kalvoa muodostava. Kun tuotetta levittää iholle, tulee hetkellisesti kokemus, että se oikeasti täyttää huokosia ja juonteita. Mutta valitettavasti vaikutus on ainakin minun ihollani todella lyhytaikainen, ja kun päälle on levittänyt meikkivoiteen, on iho jo saman näköinen kuin ilman blur-toimenpidettä.
Edes Blur-meikkivoide ei hämää huokosiani yhtään sen kummemmin piiloon.
Look 2:ssa iho taas on himmeä ja huokoset erottuvuudeltaan normaalia tasoa. Myös tässä meikissä on käytetty pohjana Bright Now Bluria, mutta meikkivoiteena Make Up For Everin HD-meikkivoidetta.
MUFEn HD tekee mattaisempaa jälkeä kuin Lumenen Blur-meikkivoide, mikä tässä tapauksessa luo vaikutelman vähemmän erottuvista huokosista.
Olen ehdottomasti sitä mieltä, että hyvällä pohjustajalla on mahdollista saada huokoset paklattua selvästi huomaamattomammiksi, mutta myös mattaisella meikkivoiteella ja ei-hohtavilla puuterituotteilla on suuri merkitys. Jos tarkoituksena on saada huokoset piiloon, kannattaa valita mahdollisimman himmeä poskipuna ja unohtaa kuultotuotteet.
Näiden kuvien tarkoituksena oli siis demonstroida, ettei blurraavalla pohjustustuotteella juurikaan ole vaikutusta, jos päälle tulevat tuotteet tuovat päinvastaista vaikutusta. Ja njoo, pakko todeta, ettei Lumenen Bright Now Blur myöskään taida olla se kaikkein tehokkain huokosia häivyttävä tuote. Ei myöskään sarjan Blur-meikkivoide. Ainakaan minun ihollani.
Lookin tuotteet:
Lumene Bright Now Blur Line & Pore Minimizer
MUFE HD Foundation sävy 130
Tarte poskipuna sävy Exposed *
L'Oreal Color Riche -huulipuna sävy 392 Tanzania Rubis -tämä on aivan eri laatuinen kuin ykköslookissa käytetty nudepuna Naomi's Delicate Rose, paljon voidemaisempi ja huulilla kosteuttavamman tuntuinen.
Maybelline Eye Studio -geelieyeliner, sävy Black
Maybelline Master Ink Eyeliner sävy Black Gold
Urban Decay Brow Beater -kulmakynä, sävy Taupe
.
Sitten oli tarkoitus lausua vielä muutama sana kummassakin meikissä käytetystä Urban Decayn Brow Beater -kulmakynästä. Kynä on erittäin ohut, kuten tuotetekstikin kertoo; microfine brow pencil. Pää on varmaan kolme kertaa ohuempi kuin perinteisessä terotettavassa kulmakynässä, jolloin sillä saa tehtyä aivan erityisen pikkutarkkoja piirtoja kulmakarvojen sekaan. Hyvä juttu etenkin tällaiselle harvakarvaisten kulmakarvojen omistajalle.
Myös Marianna ihastui Brow Beater -kulmakynään ja kehui sitä spontaanisti. Kynä oli mukana Kreikkaan lähetetyssä Urban Decay -paketissa.
*
Millaisia kokemuksia teillä on erilaisista blurravista tuotteista? Onko joku osoittautunut erityisen toimivaksi?
Oma suosikkini erittäin tehokkaaseen huokosten "pakkelointiin" on jo pitkään ollut L'Orealin Studio Secrets -jankki, tosin se ei kuivan koostumuksensa vuoksi sovi kaikkien iholle. Myös Clarinsin vastaava tuote Instant Smooth Perfect Touch on todella hyvä. Meikin päälle sopivista blur-tuotteista Cliniquen Pore Refining Instant Perfector on loistavaksi havaittu.
.
Tähdellä merkityt tuotteet omia, loput blogin kautta saatuja.
Kaupoista löytyy nykyään vaikka minkälaista vaihtoehtoa perinteiselle vehnäpastalle - on tattaripastaa, riisipastaa, papupastaa, konjac-pastaa. Syökö monikaan enää edes tavallista pastaa, etenkin näinä gluteenittomuutta suosivina aikoina?
Siinä missä tämän pastaholistin ns. terveellisemmät vaihtoehdot entisessä elämässä olivat täysjyväpasta ja systemaattisesti vatsanpuruja aiheuttava proteiinipasta (ero tavalliseen pastaan: siihen on lisätty gluteenia), voi nyt syödä oikeasti proteiinipitoista ja ravintorikkaampaa pastaa niin halutessaan. Tosin - halpaa se ei ole.
Tässä muutamia vähähiilihydraattisia pastakokkailujani vuosien varrelta:
Vhh-piireissä legendaarinen tuorejuustosta valmistettu "philadelphiapasta" oli pitkään ainoa pasta jota söin, kunnes papupastat vyöryivät Suomen markkinoille vuonna 2013. Ja niiden jälkeen konjac-pastat ja -nuudelit.
Olen jälleen maistanut kahta minulle uutta vähähiilihydraattista pastatuotetta, ja nyt olisi tarkoitus turista niistä. Olen saanut pastat testiin vähähiilihydraattisiin elintarvikkeisiin erikoistuneelta YesDeli-verkkokaupalta.
Raaka-aineet ovat ennestään tuttuja eli papua (ylempi pasta) ja konjac-glukomannan-kuitua (alempi).
Minulla on entuudestaan huonoja ja hyviä vhh-pastakokemuksia. Huonoin on soijaproteiiniin ja vehnäproteiiniin pohjautuva "karppispagetti" ja ykkössijaa pitävät erilaiset papupastat joiden koostumus on mielestäni hyvin aidosti pastamainen. Etenkin fettuccine-mallinen pasta muistuttaa hyvin autenttisesti tuorepastaa.
Miten selvisivät tämän kertaiset kokelaat?
Slim-spagetti
Esittelin syyskuussa Slim-sarjan riisin, nyt vuorossa sarjan spagetti. Slim-tuotteet pohjautuvat glukomannan-kuituun eli ovat sitä "ruoatonta ruokaa"; ravintoa vailla energiaa tai muitakaan ravintoarvoja. Niistä saa vain hitusen kuitua. Slim-spagetissa on glukomannanin lisäksi myös kaurakuitua. Hintaa pastalla on 5 € / 200 g (valutettua pastaa).
Aiemmin olen maistanut glukomannan-pastaa nuudelimuodossa, joka on aika yhdentekevää lautasen täytettä. Sinnehän se uppoaa kivasti wokkiin mutta syön wok-ruoat nykyään mieluummin ilman mitään nuudelinkorvikkeita. Konjac glukomannan -nuudeli onkin ollut minulla käytössä lähinnä induktion yhteydessä.
Nyt testasin glukomannania spagettimuodossa. Näyttää aika ehdalta spagetilta.
Tuote on pakkauksessa kosteassa ja valmiiksi "kypsennetyssä" muodossa, sille ei tarvitse tehdä muuta kuin huuhtoa jotta ikävä ominaistuoksu katoaa. Slim-sarjan spagetti on valkoisempaa ja jämäkämpää kuin toisen sarjan aiemmin testaamani glukomannan-tuotteet (jotka olivat jonkin verran läpikuultavia). Glukomannan ei maistu miltään, joten koostumus ratkaisee eron muihin vastaaviin tuotteisiin.
Spagetin "haarukkakäytös" on hyvin autenttisen vehnäpastamainen, samoin suutuntuma. Testasin kummatkin pastat samalla miedolla kastikkeella (herkkusieni) saadakseni parhaan vertailutilanteen.
Slim-spagetti pärjäsi oikein hyvin, etten sanoisi erinomaisesti. Koska vehnäspagettikaan ei itsessään maistu juuri miltään, tuntui glukomannan-pasta oikeastaan ihan samanlaiselta makukokemukselta kuin tavallinen pasta. Sillä erolla ettei vatsaa turvota.
Toinen kokelas oli ExploreAsian-sarjan soijapapuspagetti.
ExploreAsian tuntuu korvanneen monilla jälleenmyyjätahoilla aiemmin esittelemäni A La Econ papupastat ollen nyt yleisin Suomesta löytyvä papupastamerkki.
Hintaa ExploreAsian-pastoilla on 5 € / 200 g.
ExploreAsian-pastaa on saatavilla tavallisen narumaisen spagetin ja leveämmän fettuccinen muodossa. Sain kokeiltavaksi kaikki eri laadut ja aloitin perinteisintä spagettia muistuttavimmasta eli soijapapu-laadusta.
Kuten aiemmin testaamissani papupastoissa, myös tässä on oivalliset ravintoarvot (per 100 g): proteiinia 42 g, ravintokuitua 20 g (eli sitä imeytymätöntä), hiilihydraattia 14 g ja rasvaa 4 g.
ExploreAsian-pasta kypsyy 5-6 minuutissa. Rakenteeltaan tämä testattava on karkeampaa kuin aiemmin maistamani papupastalaadut, mutta ei niin karkeaa kuin huonoimmaksi rankkaamani soija/vehnäproteiinipasta. Siinä on myös jollain tapaa hieman erottuvampi maku kuin aiemmin maistamissani, mutta kokonaisuutena maku on silti neutraali eikä vaikuta kastikkeen makuun.
Sitten vertailutulokseen.
Kumpi pasta-annos oli parempi puhtaasti maun ja pastamaisuuden perusteella?
Slim-glukomannan-spagetti.
Oli yllätys itsellenikin :)
Kokonaisuus oli todella aidon pastamainen. Tavallinen vehnäpasta on pehmeää, joustavaa ja kastikkeeseen "katoavaa", ja Slim-spagetti käyttäytyy juuri näin. ExploreAsian-spagetti on myös hyvää, mutta sen aavistuksen karkea ja normipastaa hieman jäykempi koostumus verottivat annoksen true-pastamaisuutta. Tätä spagettia syödessä tiesi koko ajan syövänsä jotain muuta kuin vehnäpastaa.
Jos katsotaan ravintoarvoja, on papupasta luonnollisestikin parempi vaihtoehto.
.
Kuinka moni teistä syö vaihtoehtopastoja? Mikä on suosikki?
.
P.S. Mulla on YesDeli-testituotelaatikossa odottamassa vielä paha koetin - vhh-"Nutella".... Auts. Olin lukioaikoina järjettömässä Nutella-koukussa tunnetuin seurauksin... Onkohan ihan fiksua maistaa ylipäänsä mitään versiota tästä pahasti addiktoivasta tuotteesta...? Katsellaan miten käy :)
Olen vieläkin vähän "lomatunnelmissa" ja luen tässä parhaillaan teidän ihania ja hauskoja (ja välillä surullisiakin) Yves Rocherin joulukalenteriarvontaan jättämiä joulumuistoja.
Vielä menee monta tuntia että saan kaikki odottavat luettua ja julkaistua joten eiköhän olla sen verran joulumielellä että jatketaan osallistumisaikaa vielä tämän päivän loppuun saakka. Noita on tosi kiva lukea :) Pre-joulu taisi virallisesti alkaa meikäläiselle tänä viikonloppuna! Jos ei joulumieli tartu Napapiirillä niin sitten ei missään! :)
Mitä voi tehdä Rovaniemellä viikonlopun aikana?
- Kävellä edes takaisin Koskikadulla. Muutkin kadut sopivat tarkoitukseen.
- Käydä Mandragoran tee- ja kahvikaupassa.
- Vierailla Korundin taidemuseossa (aivan ihana paikka jo pelkästään rakennuksena, viime vuonna kävin ensimmäistä kertaa ja taas sattui älyttömän kiinnostava näyttely. Olisin voinut katsella Kirsi Kaulasen Välittäjä-teosta vaikka tunnin. Voiko Suomen uhanalaisten kasvien juuria kauniimmin kuvata?)
- Poiketa Hassun Hatuntekijän teekutsuilla kirjastossa.
- Ajaa autolla 5 kilometrin matkan Napapiirille ja käydä fiilistelemässä Joulupukin Pajakylässä.
- Syödä hyvin paikallisessa Nili-ravintolassa jossa kaikesta päätellen saa myös kaupungin hymyilevintä palvelua.
- Kuunnella kun pakkaslumi narskuu kenkien alla. Ja pukea vähintään kahdet housut jalkaan :)
Löysin Mandragorasta myös sokeroimatonta siirappia...!! Tarkoitettu juomiin, mutta täytyy ehdottomasti kokeilla vhh-amerikkalaisen pannukakun kanssa, olisikohan mistään kotoisin!
Rovaniemestähän täytyy tehdä vuotuinen perinne, totesimme sisareni kanssa. :)
Pidän tässä salin mittaisen tauon arvontakommenteissa ja palaan niiden pariin taas myöhemmin iltapäivällä. Olenko vähän turhan itsepäinen kun haluan lukea ne kaikki? ^_^ :D Lukekaa tekin, siellä on kaikkia kivoja hyvän mielen pikkutarinoita :)
*
Yves Rocherin arvonta on suoritettu ja joulukalenterin saa anonyymimuumi! Onnea voittajalle! :) Laitoin sinulle äsken sähköpostia.
Huvittaisiko saada itselle kosmetiikkaa sisältävä joulukalenteri?
Jos nyökkäsit, niin sitten ei muuta kuin osallistumaan :)
Yves Rocher tarjoaa yhdelle Karkkipäivän lukijalle 24 pussukkaa täynnä kosmetiikkayllätyksiä.
Osallistut arvontaan jakamalla kommenttiboksissa jonkun joulumuiston, ihan minkä vain :)
Osallistumisaikaa on sunnuntaihin 22.11. kello 24.00 saakka. Jätäthän kommenttiin myös sähköpostiosoitteesi sille varatulle riville.
Kalenteripussukat voi ripustaa roikkumaan mukana tulevalla narulla ja pyykkipojilla, jos haluaa :) Tässä minun viime vuoden YR-kalenterini.
*
Edit. Rovaniemi-breikki on nyt pitänyt minut (sangen mieluisalla tavalla <3) poissa koneen ääreltä, joten älkää ihmetelkö kun en ehdi julkaista arvontakommentteja. Haluan lukea kaikki kommentit samalla kun julkaisen, ihania ja hauskoja muistoja teillä joita haluan fiilistellä :) Pääsen kunnolla "muhimaan" koneen ääreen taas maanantaina. Pidennän samalla arvontaan osallistumisaikaa maanantaihin 23.11. kello 24.00 saakka.