Olen saapunut pimeässä Skyrokselle.
Jännittävää. Täällä on niin pimeää. Vasta huomenna näen, miltä ympärilläni todella näyttää.
Nyt tiedän vain sen, että olen rannalla. Aallot lyövät tasaisesti rullaten rantaan, niiden kohina on ihanan rentouttavaa, mieltä tyhjentävää. Ympärillä hiljaisuus, pimeys, aallot.
Menin hietikolle kamerani kanssa. Siellä on niin pimeää että en oikeasti edes näe hiekkaa. Oli hassua kävellä ulos huoneestani kohti mustaa kohinaa, suunnistin vain aaltojen ääntä kohti.
Otin aurinkotuolien vierestä pienen muovisen pöydän ja käytin sitä kameran jalustana. Pitkällä valotuksella sain nämä kuvat.
Oikealla näkyy kalataverna Barban valot, kauempana kukkulaa kiiveten Skyros Town.
Haamu-Sanni.
Kävin äsken syömässä Barbassa. Voisin kirjoittaa runon lippalakkipäisen, muikean kokin tarjoamasta munakoisosta, jos osaisin. Tilasin täytettyä munakoisoa ja simpukoita. "I make a very good aubergine dip, I can tell you" muikea viiksekäs kokki myhäili.
Hetkeä myöhemmin edessäni oli kaksi täydellistä munakoisoannosta. Olin niin nälkäinen että vatsa kipristeli. Lusikoin annoksiani silmät puoliummessa. Melitzanosalata - jonka voi saada niin monella tapaa valmistettuna. Tällä kertaa ilman majoneesia - pehmeäksi kypsennetyn paprikan, tomaatin, sipulin, persiljan, mintun ja erittäin ronskin valkosipulilatauksen kanssa. Ja oli seassa jotain jännittävästi rouskuvaakin... siemeniä...? En tiedä - mutta tätä herkkua minun on saatava uudestaan.
Toisella lautasella täytetty munakoiso. Ehkä kymmenes sellainen tällä reissulla. Vakiotäyttteen muodostavat karamellisoitu sipuli ja valkosipuli, useimmissa tapauksissa myös tomaatti. Välillä mukana on juustoa. Niin myös tällä kertaa, pinta oli gratinoitu jollain maukkaalla kypsytetyllä juustolla, ehkä gravieralla.
Luulen, ettei kukaan ihan täysin voi ymmärtää suhdettani kreikkalaisiin munakoisoruokiin. Suomalaisille kokeille kyseisen vihanneksen valmistus tuntuu olevan mysteeri. Tai sitten meillä päin tarjoillaan jotain toista munakoisoa, jota on mahdoton kypsentää makean pehmeäksi. Kreikassa munakoiso tarjotaan niin pehmeänä että se sulaa haarukkaasi. Suomalaisten ravintoloiden grillatut, koviksi jätetyt, kitkerät 'koisot ovat yhtä kaukana melitzanoista kuin Zakynthos Kuopiosta.
Kun simpukat saapuivat, melkein kyynelehdin kun minulla ei ollut kameraa.
Kävelin illallisen jälkeen vielä rannalla ja sitten halusin heti jakaa tunnelmat kanssanne.
Kuvassa näkyy parvekkeeni. Istun täällä ulkona patiolla, netti ei toimi huoneessa. Aaltojen kohina tuntuu voimistuneen.
Asun ensimmäistä kertaa rannalla. Hiekka on kirjaimellisesti kahden askeleen päässä.
Majapaikkani on domatia-standardeissa vähän parempi tapaus, ja yö maksaa 30 euroa. Majoitus Skyroksella on muutenkin selvästi kalliimpaa kuin muilla Sporadeilla. Buukkasin paikan ensimmäiseksi yöksi ja ajattelin etsiväni huomenna halvemman huoneen.
Mutta nämä aallot... Voisin istua tässä vaikka kuinka kauan kuuntelemassa niitä.
Aamulla näen kunnolla miltä paikka näyttää. Teen sitten päätöksen. Pari päivää taas säilykkeitä niin kyllä tähän on varaa :)
Hyvää yötä, toivottaa Skyros.
10 comments on “Beach And Aubergine At Night”
Hyvää yötä Kööpenhaminasta ja kiitos mukavasta iltatarinasta :)
Ihana on kyllä tuo fiilis, hiekka ranta ja pimenevä ilta. Ja vielä kun aallot lyövät rantaan, niin ei moni asia ole parempaa :)
Mahtava tuo lopetus (pari päivää säilykkeillä, niin...). :)
Tuo paikka näyttää niin sympaattiselta noiden kahden viimeisen kuvan perusteella :) Itselleni tuli ihan kylmät väreet noita kuvia katsoessani: olisi niin ihanaa olla tuolla!
Kommentoin harvoin, mutta nyt täytyy. Nää sun Kreikka-postaukset (ja muutkin matka-) on ihania! Pidän niistä ehkä jopa enemmän kuin kosmetiikkapostauksista. Ruokajututkin on kivoja, joten vois sanoa että mitä vaan kirjoitat sitä on kiva lukea :)
Jee :)
Tulin vain taas sanomaan, etten kestä edelleenkään! Oikeasti, nämä sun Kreikka-postaukset ovat niin ihania. Olen vähän ehkä kateellinen, mutta toisaalta nautin tästä tällaisesta "sohvasurffailusta" ihan hirveästi. Edelleen ihanaa matkaa! Sun pitäisi kirjoittaa joku Kreikan saarihyppelyopas!
Kiitos ihana Serafi! :)
Tuo munakoisokommenttisi! Olen syönyt jopa kreikkalaisessa ravintolassa täällä Suomessa munakoisoruokaa, joka on ollut kuin raakaa? Olisiko meillä myytävät munakoisot pakattu lähtömaassa liian raakoina, koska itse tehtynäkään munakoisoruuat eivät ole kreikkalaisten vastineidensa veroisia. Nyt vaan alkoi tehdä hirveästi mieli täytettyjä munakoisoja, ne on työläitä mutta ah niin ihania!
Parhaan koskaan syömäni munakoisoruuan, musakan, olen syönyt yllättäen Kyproksella (ajalta ennen niitä nykyisiä Michelin-ravintoloita). Savikiposta tarjoiltuna se oli niin uskomattoman täydellistä, että oli pakko ostaa vastaavanlaiset savikipot paikalliselta savipajalta kotiin viemiseksi. Ei sitä samaan laatuun ole päässyt, tietenkään, mutta aina sitä parhaansa yrittää. :) Pastitsio onnistuu sentään hiukan paremmin.
Olen ihan samaa mieltä munakoisa. Ne ovat parasta syömistä Kreikassa. Lihansyöjä nauttii myös lampaasta. Viime kesänä näistä nautittiin.