Vieraillessani helmikuussa Laveran maahantuojan toimitiloissa minulle tarjottiin myös mahdollisuutta pieneen hemmotteluhetkeen Laveran tuotteita käyttävässä hoitolassa Riihimäellä.
Kukapa kieltäytyisi ihanasta kasvohoidosta? Totta kai otin tarjouksen vastaan. :)
Hämeenkadun Kauneushuonetta vetää Sirpa Martikainen 15 vuoden kokemuksella. Sirpa on Cidesco-Eko kosmetologi, reikihoitaja ja luontaistuoteneuvoja. Kauneushuone on toimintaidealtaan/konseptiltaan hieman sukua Maarianhaminan valloittavalle Lustans-hoitolalle. Sirpan hoitolassa käytetään ekologisia tuotteita siivousta ja pyykinpesua myöten.
Kauneushuoneen todella laajaan tarjontaan kuuluu täyden linjan kosmetologipalvelujen lisäksi mm. vyöhyketerapiaa, reiki-hoitoa, ki-energiahierontaa, kalevalaista jäsenkorjausta, ravitsemusneuvontaa ja NLP:tä. Jokaisesta osa-alueesta vastaa oma ammatinharjoittajansa. Voipa hoitolassa ottaa myös 80-prosenttisesti luomuraaka-aineita sisältävän suihkurusketuksenkin. Sirpa toivoo löytävänsä tiimiin vielä ekokampaajan.
Sirpa teki minulle klassisen kasvohoidon johon kuuluu ihon puhdistus ja kuorinta, hieronta, naamio, seerumi ja hoitovoide.
Puhdistustuotteena Sirpa käytti Faces-linjan malvaa ja mantelia sisältävää puhdistusmaitoa. En meinannut ensin edes tunnistaa tuotetta, se tuoksui niin ylelliseltä verrattuna putsauskokemukseen omassa kylppärissä. Jokailtaisen meikinpuhdistusrutiinin arkisuus muuttaa tuoksukokemuksenkin miedommaksi ja arkiseksi.
Kuorinta suoritettiin hyvin kevyenä versiona, sillä kerroin kuorineeni ihoni alle viikko sitten. Tuotteena käytettiin Laveran vaahtoavaa, jojobahelmiä sisältävää kuorintageeliä.
Seuraavaksi Sirpa hieroi kasvoni käyttäen Laveran ruusuöljyä. Ensin hän varmisti että ruusu on minulle ok, kaikki kun eivät siitä niin välitä. Ruusu ei ole minunkaan ykköstuoksusuosikkini, mutta Laveran ruusu-tuotteissa on makea, vähän ”karkkimaisempi” tuoksu kuin monissa muissa, ja tykkään siitä pieninä annoksina. Esimerkiksi juuri tällaisessa hemmotteluyhteydessä.
Hieronnan aikana taisin torkahtaa, niin kuin varmasti valtaosa kasvohoitoasiakkaista aina tekee…
Hieronnan jälkeen Sirpa levitti kasvoilleni Ruusu–naamion, ja lopuksi My Age –seerumin ja päivävoiteen (vai meniköhän se seerumi jo naamion alle vaikuttamaan..? Puoliunessa kun olin niin ei kaikki ihan hahmottunut.. ^_^).
Iho oli hoidon jälkeen odotetusti pehmeä ja sileä, mutta ihan saman näköinen kuin ennenkin. (Jotkut käyvät kosmetologihoidoissa parantaakseen tai hoitaakseen ihoaan, minulle hoidot ovat pelkkää hemmottelua.) Ihofiilis oli jonkin verran tahmea, sillä noin monta tuotetta (öljy + naamio + seerumi + kasvovoide) ei pysty imeytymään normaalille iholleni. Sama juttu aina kaikkien kasvohoitojen jälkeen. ;)
Laveran tuotteet ovat tulleet minulle todella tutuiksi vuosien varrella, mutta oli mielenkiintoista huomata miten eri tavalla tuotteet aistii kun ei näe mitä käytetään. (Katsoin tuotteet vasta hoidon jälkeen.) Esimerkiksi tuoksut tulevat esiin aivan eri lailla kun ne aistii ”sokkona”, maatessaan silmät ummessa rennossa tilassa. Hoidon aikana huomasin, kuinka vahva tuoksumaailma Laveralla tosiaan onkin.
Lavera-hoito sopii siis erityisesti kukkaisista tuoksuista ja aromaterapeuttisesta hoidosta pitäville. Tuoksuherkille ja allergikoillekin on kuitenkin vaihtoehto; heille hoito voidaan tehdä Neutral-linjan hajusteettomilla tuotteilla.
Oletteko te löytäneet jotain ihania ekohoitoloita?
Blogosfäärin tuttuja "päivä bloggaajan kanssa" -postauksia ei ole Karkkipäivän historiassa ilmestynyt kuin yksi. Nyt kasvatan luvun kahteen.
Keskiviikko kello 7.40. Herään.
Päivä alkaa karvojenpoisto-operaatiolla. Veetin voiteen vaikuttaessa makailen kylppärin lattialla ja luen Ulla-Lena Lundbergin Is-kirjaa. Sen ruhtinaalliset 6 minuuttia jonka voide vaikuttaa. ^_^ Saadakseni edes jotain päivän lukukiintiöön.
.
Kun karvat on hoidettu, on kahvin vuoro. Maitokahvi on minulle aamiainen numero 1 ja aamun ihanimpia hetkiä. En nauti kahvia mielelläni ruoan kanssa koska se on itsessään kuin ateria. Juon yksi tai kaksi isoa neljän desin mukillista. Puolet kuumaa, vaahdotettua soijamaitoa ja puolet kahvia. (Kuvassa en ole minä ;))
.
Kello 8.40.
Alan kirjoittaa kirjettä norjalaiselle kirjeystävälleni Gro Elille.
Kello 10.20.
Aamiainen nro 2. Juustomunakas salaatilla. Jatkan kirjeen kirjoitusta.
Kello 11.15.
Siirryn meikkaamaan ja kuvaamaan. Otan kuvia tulevia blogijuttuja varten meikistä, meikkipohjasta ja muutamista hiustuotteista.
Natural Code -juttua varten oli enää yksi paletti testaamatta; Denim. Rajaukset uudella Indeliblen Scuba Dive -geelilainerilla --> tein helmikuussa pitkästä aikaa tilauksen Mad Mineralsille.
Teen Denim-meikin vain toiseen silmään, kuvaan ja pesen sen pois. Teen tilalle huomattavasti hillitymmän, liilan meikin.
Kello 12.20.
Hillitty meikki on tarpeen, sillä seuraavaksi lähden salille. Ne ajat ovat takanapäin jolloin vielä "bodailin" smokey-meikeissä. Vuorossa on alakroppapäivä jonka ohjelmaan kuuluu yksi eniten vihaamimpiani liikkeitä; lonkan ojennus laitteessa. Liike on aina yhtä tuskaa ja on todellinen selvityjä-olo kun pääsee eteenpäin seuraavaan liikkeeseen...
Kello 13.45.
Lounas kotona. Valmistan eriskummallisen mössön jääkaapin jämäaineksista; soijasuikaleita, herkkusieniä, sipulia ja punakaalia dijonsinappikermakastikkeessa. Oli aika hyvää. Jätän pienen osan otettavaksi mukaan töihin.
.
Kello 14.45.
Töihin! Minulla on tällä viikolla pitkästä aikaa muutama vuoro vanhassa työpaikassani Kosmetiikkaliikkeessä. Kivaa!
Edellisen kerran tein vuoron helmikuussa, ja sen jälkeen liikkeeseen on vyörynyt kymmenittäin kevään uutuustuoksuja. Aaaaaaa!!!! Nuuhkin ihastuneena uutuuksia läpi ja päässä alkaa uhkaavasti soida tuttu "Tää-ois-niinku-ihan-pakko-saada" -melodia. Jos minun on jotain kosmetiikkaa vaikea vastustaa, niin se on kynsilakat (koska ovat verrattain halpoja) ja hajuvedet (koska olen yksinkertaisesti tuoksufriikki).
Hämmästyneenä huomaan tykkääväni jopa DKNY:n uusista kausiompuista. Myös Lanvinin Me vetää puoleensa.... Onneksi minulla on järkeä päässä enkä tule ostamaan niitä. (Enhän..? Edes viimeisimmällä 20 % alekupongilla + henksualella...? En.)
Kaksi asiakasta ilmoittautuu lukijoikseni. Terveisiä vain, ja toivottavasti toinen teistä tykkää siitä Aussien Luscious Long -hoitoaineesta. :)
Kello 20.25.
Mies hakee minut töistä ja menemme Prismaan. Tuorekasvisosasto kotona kaipaa täydennystä. Mies mutisee kassalla, "Ei hemmetti seitsemän kymppiä vihanneksiin...."
Kotona teen myöhäisillalliseksi salaattia lämminsavulohella. Kello on jo melkein kymmenen. Katsomme yhdessä tv:stä "Rakas, sinusta on tullut Pullukkaa". Ihan tyhmä ohjelma.
Kello 23.00.
Keitän mukillisen Hisaen tuomaa japanilaista Sakura-teetä. Siinä on suolattuja kirsikanpuunlehtiä....!
Alan käydä läpi viikonlopun meikkikurssin mallihakemuksia. Niitä on yli 60. Lopulta suoritan arvonnan.
Kello 23.55. Tajuan, että olen melkein unohtanut päivän zäpäytyksen. On taas bikinirajan valotuksen aika. Karvoja ei ollut kasvanut edellisen käsittelyn jälkeen kuin muutama hassu. Ehkä nekin saadaan nyt uneen...?
Olen niin väsynyt että tajuan etten vielä infonnut malleja heidän valinnastaan. Lähetän sähköpostia.
Kello 00.40. Menen nukkumaan. Näen unia mallihakemuksista.
Sain viikonloppuna rakkaan vieraan Japanista.
Hisae ja minä olemme olleet kirjeystäviä jo 17 vuotta, ja Hisae vieraili Suomessa jo toista kertaa. Harmaita loskakatuja tarpoessamme ja märkien hiutaleiden vihmoessa kasvoihin mietin, tuleekohan enää kolmatta.... ;) Olkoon kukaan mitä mieltä tahansa, minusta Suomi on vähiten edustavimmillaan juuri keväisin katujen muuttuessa likaisiksi kurakentiksi. Japani puolestaan kylpee parhaillaan ihastuttavien kirsikanpuunkukkien vaaleanpunaisessa kajossa...
Kontrastina harmaan ankeille sääolosuhteille halusin tehdä Hisaelle kirsikanpuunkukkien inspiroiman meikin. Hisae vierastaa värikkäitä meikkejä, mutta sain hänet puhuttua ympäri hempeän vaaleanpunaiseen silmämeikkiin. Itse olin kovin tyytyväinen lempeään tulokseen, ja ystävänikin uskalsi lopulta lähteä ulos meikissään totuteltuaan siihen hetken. :)
Hisaen oma perusmeikki koostuu BB-voiteesta, kulmakynästä ja beigestä luomiväristä. Maskaraa hän käyttää kuulema hyvin harvoin
.
Mietin ensin tekisinkö meikkipohjan Hisaen omalla BB:llä, kun epäilin että minulta löytyisi aasialaiselle iholle sopivaa sävyä. Mineraalien ystävä kun olen, päätin kuitenkin kokeilla Bare Mineralsin keltapohjaista Light-sävyä. Ja kas, se sopikin täydellisesti. Käytin mineraaleja myös silmämeikissä.
Ripsien taivutus olisi avannut silmiä ratkaisevasti, mutta ystäväni ei ollut taivuttimista kovin innoissaan. Hisaeta traumaattiselta kokemukselta säästääkseni päädyin levittämään ripsiin vain yhden kerroksen Cliniquen High Lengths -maskaraa.
Halusin kokeilla Stephan Øienin vinkkaamaa tapaa yhdistää meikissä kylmää ja lämmintä 50/50-periaatteella. Meikkipohja ja huulimeikki olivat lämpimät, poskipuna ja silmämeikki viileät. Yhdistin poskilla kahta poskipunaa; IsaDoran kevätlookin kylmää pinkkiä (Pink Blossom) ja Estee Lauderin neutraalia persikkapinkkiä (Peach Nuance). Pink Blossom oli minusta yksinään liian kylmä, ja Peach Nuancella sain sitä taitettua enemmän mieleisekseni.
Luomille levitin ensin kauttaaltaan Mad Mineralsin pinkkiä Big Apple -sävyä. Sitten levitin päälle sisänurkkapainotteisesti Pure Luxen vaaleanpuna-valkoista duochrome-sävyä Red Aura, joka vaalensi Big Applen ärhäkkyyttä. Alaluomen uloimpaan nurkkaan sipaisin Pure Luxen siniseen taittavaa pinkkiä, sävy Smug. Sen sininen hohde toi kivan pienen lisän muuten yksisävyiseen meikkiin. Sävytin alaluomen ripsirajaa vielä kevyesti Big Applella ja kylmänbeigellä sävyllä Natural Coden Chic-triosta. Kulmaluulle laitoin MACin ihonsävyistä Brule-sävyä. Tein ripsirajaan ohuen rajauksen Maybellinen Master Precise -tussilla.
Huulille levitin Lancômen ruusubeigeä Beige Mirage -huulipunaa ja sen päälle Estee Lauderin kullanbeigeä Honey Flower -huulikiiltoa. Huulten "rajaus" on Hisaella luonnostaan omasta takaa. :)
Cherry Blossom Girl.
Airin biisikin on muuten ihana. <3
Kerroin saaneeni joku aika sitten testiin tuotteita The Body Shopin Ecocert-sertifioidusta Nutriganics-linjasta, jota olen jo todella pitkään halunnut kokeilla. Seuraa aatoksiani kyseisistä puteloisista.
Nutriganics-linjaan kuuluu yhdeksän tuotetta; puhdistusvaahto- ja geeli, kasvovesi, päivävoide, yövoide, silmänympärysvoide sekä kaksi eri seerumia. Tai toisen seerumin nimike on tehotiiviste (samaan tapaan kuin Lancôme kutsuu Génifique-seerumiaan tiivisteeksi, tämän tarkoituksena on ainakin Lancômen mukaan tehdä tuote "helpommin lähestyttäväksi" niille asiakkaille jotka automaattisesti mieltävät 'seerumin' vahvaksi anti age -tuotteeksi).
Testipaketista paljastui sarjan puhdistusvaahto, naamio ja kosteusseerumi. Tuota seerumia toivoin itse mukaan testituotteisiin, sillä olen viime aikoina ollut kovasti kiinnostunut silikonittomista kosteuttavista seerumeista.
Juttelin The Body Shopin liikkeessä myyjän kanssa ja hän kehui Nutriganics-vaahdon olevan yksi pehmeimmistä puhdistusvaahdoista mitä hän on kokeillut. Ainakin TBS:n valikoimassa se on kuulema kaikkein miellyttävimmin iholla liukuva.
Minun on todettava, että olen ilmeisesti ollut sangen onnekas omien testivaahtojeni kanssa, sillä kaikkien kokeilemieni pumppuvaahtojen joukossa TBS Nutriganics sijoittuu pehmeydessään keskivaiheen alapuolelle. Huonoa tämä puhdistustuote ei missään nimessä ole, mutta jos arvostelun mittana halutaan nyt pitää vaahdon kosmeettista miellyttävyyttä (huomaatte, että rakastan tuota ilmaisua), niin edelliset testivaahtoni Guinotin BiOxygene, Natuviven Olive Fresh Cleansing Mousse ja Decubalin Face Wash menevät liukuvuudessa ja pehmeydessä reippaasti ohi.
Nutriganics-vaahto poistaa meikin kiitettävästi ja iho jää narskuvan puhtaaksi. Ehkä vähän liiankin narskuvaksi omaan makuuni. Mutta ihan hyvä tuote, kyllä tämä käytettyä tulee.
Smoothing Serum osoittautuikin sitten vallan ilahduttavaksi löydöksi! Silikonittomat kosteusseerumit -postauksessa puhuin siitä, kuinka seerumit ovat markkinoiden arvokkaimpia tippoja eikä edullisia sellaisia todellakaan löydä helposti. Tässä meillä nyt kuitenkin on alle kolmen kympin laadukas kosteusseerumi joka on pakattu täyteen luonnollisia pehmittäviä ja kosteutta sitovia ainesosia ja on vielä eko-sertifioitukin.
Incin alkupäässä on glyserolia (kosteuttaa), dicaprylyl karbonaattia (pahoittelen kun en osaa näitä suomeksi, ns. kuivaöljy, muodostaa iholle lipidikalvoa parantavan, tunnultaan silikonin tapaisen samettisen liukuvan pinnan mutta ainesosa on täysin kasviperäinen) ja oliivi- & jojobaöljyä (pehmentävät, ravitsevat). Loppuinci on myös oikein hyvän näköinen.
Ainoa mikä tuotteessa voisi olla parempi on tuoksu, mutta ei sen niin väliä. :) Todella ihana tuote; tuntuu riittoisalta ja jättää ihon sileän ja kosteutetun tuntuiseksi. Koostumus on ohut maitomainen fluidi. Joinain päivinä olen käyttänyt tätä ihan yksinäänkin ilman päivävoidetta, varmasti etenkin kesällä riittää yksinään.
Mitä naamioon tulee, tämän vaikutuksista on vaikea sanoa oikein mitään.
Pystyn vain kuvailemaan sen koostumusta ja ihofiilistä; naamio on todella jämäkkää, savipohjaista kamaa ja levittyy jäykästi. Varmasti yksi paksuimpia savinaamioita mitä olen elämäni varrella kokeillut, ja kaoliini onkin ainesosissa ykkösenä. Ei jähmety iholla täysin koppuraksi.
Koin jännäksi sen, että naamion nimenä on "Smoothing Mask", yleensä kun savinaamiot nimetään puhdistavina tuotteina. Siksi itse asiassa ihan ensin luulin kyseessä olevan pehmentävän kosteusnaamion. Vasta purkin korkattuani ja alkaessani levittää naamiota (en ollut vilkaissut inciä) huomasin, että koostumushan onkin jotain ihan muuta kuin kosteusnaamion. :) Annoin purkin eteenpäin ystävälleni, joka ilahtuneena kertoi että hän on käyttänyt samaa tuotetta ennenkin ja tykkää siitä kovasti.
Tässäpä ajatuksiani Nutriganics-testikolmikosta. Millaisia kokemuksia teillä on TBS:n ekosertifioidusta linjasta?
Nyt etsintäkuulutetaan henkilöä, jota kiinnostaisi tulla meikäläiselle meikkimalliksi ensi viikonloppuna! :)
Olen osallistumassa Make Up For Ever Academyn hää- ja juhlameikkikurssille joka järjestetään Helsingissä 13.-14. huhtikuuta. Kurssin aikataulu on seuraavanlainen:
Lauantai 13.4. klo 16-20
Sunnuntai 14.4. klo 10-16
Paikka: Make Up For Ever Academy, Museokatu 44 D 114 (sisäpiha), Helsinki
Lauantaina on demomeikki + teoria ja sunnuntaina harjoitusmeikkejä. Tarvitsisin omaa harjoitusmallia sunnuntaille, ja lisäksi MUFE Academyltä kysyttiin haluaisinko etsiä lukijoideni joukosta jonkun kiinnostuneen myös lauantain demomeikkimalliksi. Tämä henkilö voi tietenkin olla myös yksi ja sama, jos pääsee tulemaan kumpanakin päivänä.
Kurssi on varmasti tosi kiinnostava tilaisuus mallille päästä pieneen "makeoveriin" ja luulisi takataskuun jäävän myös hyviä vinkkejä miten korostaa piirteitään ammattimaisella juhlameikillä. Itsehän olin Academyllä balettimeikin mallina helmikuussa, ja kokemus oli tosi mielenkiintoinen!
Jos kiinnostuit, ota minuun yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen karkkipaiva (at) hotmail.com ja laita mukaan kuva itsestäsi. Sinun ei siis tarvitse muuta kuin vain päästä paikalle kurssin ajankohtana. :) Jos halukkaita on paljonkin, niin suoritan valinnan arvonnalla.
Halukkuutensa voi ilmoittaa keskiviikkoon 10.4. klo 10.00 mennessä. Tulen tekemään kurssista myös blogijutun, joten hakijalle olisi oltava ok että hänen kuvansa julkaistaan Karkkipäivässä.
Tuskaillessani joku aika sitten Onnibussin pysäkkien epämukavaa sijaintia, kommentoi tuttavani, "No pääseehän ihan normibussillakin nykyään viidellä eurolla Helsinkiin!"
Häh? Pääsee vai? Matkahuollon nettisivulle on kuulema kaikessa hiljaisuudessa alkanut ilmestyä ihan mielettömiä tarjouslippuja, joita en ainakaan itse ole huomannut mainostettavan yhtään missään. Kävin heti väijymässä lipputilanteen, ja herregud, eteeni avautui aivan uusi tapa matkustaa halvalla!
Muut bussifirmat ovat ilmeisesti Onnibussin tuoman kilpailun vuoksi lanseeranneet omat tarjouslippunsa, sillä huomattavalla edulla Onnibussiin nähden että vuoroja on paaaaljon enemmän, ja hinnat alkaen 2 euroa!! Välillä Helsinki-Tampere, Helsinki-Turku, Turku-Tampere ja Tampere-Jyväskylä löytää pilvin pimein lippuja kahdella ja viidellä eurolla. Lippuja on vaikka minkä hintaisia; kuutta euroa, seitsemää, yhdeksää, kymmentä.... Tarjoushintoja riittää niin monelle lähdölle että ihmettelen tarvitseeko kenenkään enää ostaa normaalihintaista lippua? :) Nojoo. Tarjoukset perustuvatkin siihen, että lippu on maksettava netissä. Valtaosa bussimatkustajista taitaa edelleen ostaa lippunsa suoraan kuskilta bussissa.
Muita kaupunkivälejä joille löysin tarjoushintoja ovat Helsinki-Lahti (alkaen 9€), Helsinki-Mikkeli (alkaen 14€), Helsinki-Savonlinna (alkaen 19€) ja Helsinki-Jyväskylä (alkaen 19€). Ja tietysti hinnat toimii myös toisinpäinkin (siis Helsinkiin päin).
Hinnat ovat tietysti sitä edullisemmat mitä aikaisemmin ostaa, mutta etenkin tosi vilkkaasti liikennöidylle Helsinki-Tampere -välille saa viiden euron lippuja ihan parin päivänkin varoajalla. Tarjouslippuja on viikon jokaiselle päivälle ja lukuisille vuoroille joka päivä. Aivan mahtavaa!
Toivottavasti-toivottavasti-toivottavasti tämä on Matkahuollolta pysyvä jippo...! Itse olen ainakin ihan mielettömän iloinen mahdollisuudesta matkustaa näin halvalla, edes VR:n Veturi-tarjoukset eivät tähän pysty! Kiitos bussit!!! <3
"Väriterapia" jatkui tänään oranssilla kynsilakalla.
En ole todella pitkään aikaan jaksanut lakata useammalla kuin yhdellä sävyllä. Nojoo, onhan tässäkin lakkauksessa vain yksi sävy, oranssi, mutta sentään kolme lakkaa.
Alla kolme kerrosta China Glazen Sun Worshiper -lakkaa, sitten viirut valkoisella koristelakalla ja päällä "sokerikuorrute" Color Clubin oranssilla kimallelakalla sävy Turn The Other Chic (kiitos vain lahjoituksesta, Charming Nails ;)). Yksinkertainen "koristelu" ja tuntuu kynsiblogien häikäisevään matskuun verrattuna ihan säälittävältä, mutta minä tykkään tästä lakkauksesta kovasti. Turn The Other Chic muutti valkoiset viirut hauskasti keltaisiksi ja multisävyinen vihreään shiftaava kimallus tuo kivan bling-extran. Harmi ettei se näy kuvassa niin hyvin.
Kyllä, kynteni ovat edelleen yhtä eri pituiset kuin ennenkin. :)
Dependin valkoinen koristelulakka, China Glaze Sun Worshiper (yhdellä p:llä, kielipoliisi ärtyy!) ja Color Club Turn The Other Chic.
Ei ole oranssin voittanutta.
.
P.S. Bikiniraja-update: Venus Naked Skin -testijakson aloituksesta on nyt 7 viikkoa ja olen ehtinyt tehdä käsittelyn neljästi. Tällä viikolla tulokset alkoivat näkyä. Edellisestä käsittelystä on viikko, ja vain muutama haiven on jaksanut puskea itsensä pintaan. Muut alkavat vaipua luvattuun uneen. Karvan kasvunhan luvattiin hidastuvan neljän käsittelykerran jälkeen, ja juuri näin on käynyt. So far näyttää siis hyvältä.
P.P.S. Mä vastailen edelleen pikkuhiljaa noihin Torstai-postauksen kommentteihin....
Eilinen pakasteinventaario paljasti, että meillä oli jostain kumman syystä jäljellä kantarelleja syksyltä 2011..!! Hämmentävää, minä kun rakastan sieniä eivätkä ne yleensä kauaa pakkasessa lepäile syksyn jälkeen. Löytö muodosti loistavan tekosyyn pyöräyttää pitkästä aikaa yksi suurimmista herkuistani, "syntisen" rasvainen ja suussasulava sienipiirakka!
Erittäin nam!
Olen luonut oman versioni vähähiilihydraattisesta piirakkapohjasta. En oikein ole ollut tyytyväinen netistä löytämiini vhh-piirakkaresepteihin, useimpiin tulee juustoraastetta ja/tai maitorahkaa jotka tekee pohjasta pehmeän ja löysän. Maku ei vain ole ollut se oikea mikä tekee piiraasta täydellisen.
Toki juustoraaste vähentää pohjan hiilihydraattipitoisuutta, mutta kyllä maku ja oikea, rapea koostumus ratkaisevat tässä tapauksessa! :)
Speltin lisääminen tuo pohjaan rapeutta ja ruisleseet tuovat makua. Korvaa ruisleseet vehnäleseillä ja speltti soijajauholla jos haluat vielä vähähiilihydraattisemman pohjan. Tai jos syöt "normaaliviljaista" ruokaa, niin käytä 2 dl vehnä- tai grahamjauhoa ja puoli desiä ruisjauhoa.
Anna voin pehmetä hetki huoneenlämmössä. (Mantelijauhoa käyttäessä tuota voin määrää voi vähän vähentää, kun mantelijauho on itsessään niin rasvaista.) Nypi voi ja jauhot. Lisää muna ja painele vuokaan.
Kuullota sipuli ja sienet nokareessa voita. Mausta suolalla, pippurilla ja timjamilla. Tuore timjami olisi tietysti parasta, mutta kuivattukin toki käy. Itse laitan 2 tl kuivattua timjamia, kun harvemmin jääkaapista löytyy tuoretta versiota.
Sekoita munat ja kerma yhteen ja lisää hieman jäähtynyt sipulisieniseos. Tarkista maku ja lisää mausteita jos tuntuu vielä kaipaavan. Lisää lopuksi juustoraaste. Kaada seos vuokaan. Paista 175 asteessa 15 minuuttia ja sitten 150 asteessa 20 minuuttia.
Minä tykkään tehdä piirakat aina tällaisiin pieniin annosvuokiin niin ne on helppo tarjoilla sellaisinaan vieraille tai pakastaa. Isompi piirakka kun tuppaa minulla monesti hajoamaan leikkausvaiheessa. Pikku vuoissa piiraat säilyvät ehjinä ja kauniin muotoisina pakkasessakin.
Esipaistan pohjaa n. 5 minuuttia ja lisään sitten täytteen. En tiedä olisiko tuo esipaistaminen välttämättä tarpeellista, mutta tottumuksesta teen niin. (Monissa VHH-leivonnan resepteissä pohjia neuvotaan esipaistamaan.)
Hetken kuluttua keittiön täyttää ihana timjamin tuoksu. Tuskin maltoin odottaa että piirakka jäähtyi että pääsin iskemään haarukkani siihen..! :)
Tämä piirakka olisi perusversionakin viljapohjalla aikamoinen kaloripommi (siitä pitävät voi, kerma ja juusto huolen..!), mutta vhh-version rasvaisemmat jauhot tekevät siitä vielä tirisevämmän herkun...! :) Ei ihan jokapäiväiseksi lounaaksi, siis. ^_^ Raikas vihersalaatti sopii loistavasti kylkeen rasvaisuutta taittamaan.
Vinkkejä hyvistä ja rapeista vhh-piirakkapohjista otetaan vastaan, jos jollain on jakaa oma löytönsä tai bravuurinsa! :)
