Rakas puhelimeni, Nokia 3510i, täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Olen ostanut sen kesällä 2003. Puhelinmalli julkaistiin vuonna 2002.
En tunne ketään, joka käyttäisi yhtä vanhaa puhelinta.
Puhelinteknologia ei kiinnosta minua. En kaipaa luuria jolla voi ottaa kuvia, selata nettiä, kuunnella musiikkia, soittaa videopuheluita ja kohta varmaan lämmittää saunankin.
Haluan yksinkertaisen puhelimen, jolla voin soittaa ja lähettää tekstiviestejä. Ja ajastinkin on ihan kiva lisä, käytän sitä ruoanlaitossa. ^_^ Sen edistyneempää teknologiaa en tarvitse.
Siksi pidän kynsin ja hampain kiinni 3510-vanhuksestani. Se on ollut monessa mukana, mutta kestää ja kestää. Kerran se kimpoili alas jyrkkää rantakalliota Ahvenanmaan Källskärissä ja oli hyvin lähellä pudota mereen. Muistan kuinka ihan korvissa humisi kauhusta kun syöksyin vaaleanpunaisen ystäväni perään. Onneksi sen matka pysähtyi ennen aaltoja ja muistoksi jäivät vain nuo kuoren naarmut.
Tiedän ja ymmärrän kyllä, että Kolmeviiskymppini sydän ei lyö ikuisesti. Olen jo jatkanut sen elämää kahdesti uudella akulla. Vanha runko alkaa kuitenkin osoittaa loppuunpalamisen merkkejä. Syksyllä ostettu akku ei kestä montaakaan puhelua, ja välillä puhelin sammuu vaikka akku olisi juuri ladattu täyteen.
En kuitenkaan vielä luovuta. En päästä pientä vielä lepäämään.
Sain mieheltäni joululahjaksi iPhone4:n (miehen siirtyessä vitoseen). En ottanut sitä vastaan. Mies totesi, että olen varmasti maailman ainoa ihminen joka kieltäytyy iPhonesta ja näytti hetken siltä, että mietti jo vakavissaan miten idiootti puoliso sitä onkaan tullut valittua. Sitten hän myi puhelimen pois eikä iPhonesta enää puhuttu. Älypuhelinmies jäi älyvapaan 3510-naisensa luo.
Pelkään, että kun nallukastani viimein loppuu virta lopullisesti, ei markkinoilla ole enää olemassakaan Yksinkertaisia Puhelimia. En tiedä, onko niitä enää tälläkään hetkellä...? Onko minun pakko ostaa 500 eri toiminnolla varustettu puhelin? Ja jos on, niin miksi lopulta vastustelen sitä niin hirveästi? Onko se niin paha asia, että teknologia menee eteenpäin?
En tiedä. Hiljaa mielessäni toivon, että tulevaisuuden puhelimissa on sentään vielä kunnon näppäimet jäljellä. Sillä kosketusnäyttöihmistä minusta ei saa ikinä. Murrr.
Onko lukijoiden joukossa ketään, joka tunnustaa käyttävänsä vieläkin vanhempaa puhelinta kuin minä? Kuinka usein ylipäätään vaihdatte puhelinta? Onko 10 vuotta vanha kalikka jo supernolo?
0 comments on “Kuukauden idoli: mun luuri, 10 vee”
Voi apua! Tuo on kyllä jo kunniotettavaa :D Itse vaihdan n.1-2 vuoden välein puhelinta, ja olen juuri sellinen että tahdon puhelimessa olevan vaikka mitä toimintoja, vaikka välillä olen miettinyt että voi kun olisi vielä joku vanha ja yksinkertainen luuri :)
Eikös 10 vuotta ole jo sen verran pitkä ikä puhelimelle, että se ei ole enää noloa vaan retroa :)
Heh, tuohan kuulostaa hyvältä...! ^_^
upeaa!! Itse ostin Nokian peruspuhelimen reilu vuosi sitten. Uuden puhelimen siis, mutta todella karsitun ja yksinkertaisen mallin. No sepä meni rikki vuodessa. Samoin meni sisarellani ja äidilläni. (kaikilla erilaiset nokian "peruspuhelimet"). Sitten turhauduin ja ostin iPhonen. Tästä olen kyllä tykännyt todella paljon :) Pitää toivoa, ettei mene rikki. Tätä ennen vannoin, etten koskaan koske kosketusnäyttöihin taikka älypuhelimiin. Jouduin syömään sanani. Nyt en voisi elää ilman.
Minusta tuntuu, että enää ei vaan tehdä hyviä puhelimia. Eli seuraava puhelimesi ei välttämättä tule millään kestämään noin kauaa :/ Sääli. Minustakin olisi upeaa omistaa 10 vuotta vanha puhelin :)
Tätä minäkin epäilen... :/ Kaikki tuntuu sanovan samaa. Ehkä valmistajat jopa miettivät, että ei ole "järkeä" tehdä kestäviä puhelimia, kun jengi kuitenkin haluaa uusimman teknologian mukaisen luurin parin vuoden välein.
Varmaan kröhöm.. vanhuksille tarkoitetut puhelimet ovat myös yhtä yksinkertaisia :-D
Mullaki oli aikaisemmin 8 vuotta vanha kännykkä, joka oli osittain teipillä kasassa, mutta sitten alkoi tulla hienovaraista vihjettä, että joko ostaisit uuden :-)
Tää oli sympaattisin postaus ikinä :') Ja noi kuvat <3
Ei ole noloa, vaan varsin ihailtavaa vanhan vaalimista :)
Mä kuulun itse kanssa ihmisryhmään jonka mielestä puhelimella soitetaan ja tekstataan, tosin itse myös kuuntelen musiikkia puhelimella usein mutta pärjään hyvin ilman sähköpostia, GPSää, kosketusnäyttöä yms. Itselläni on reilut 2 vuotta vanha Nokia 7230 joka on hyvin simppeli ja pinkki♥. Puhelinta vaihdetaan kun vanha ei enää (uudesta akusta huolimatta) toimi.
"Syksyllä ostettu akku ei kestä montaakaan puhelua, ja välillä puhelin sammuu vaikka akku olisi juuri ladattu täyteen." Mulla kävi just samalla tavalla vanhan puhelimen kanssa.
Olen tykännyt tuosta 7230 mallista tosi paljon, suosittelen kun uuden osto tulee ajankohtaiseksi! :)
Tuo 7230 näyttää kyllä ihan kivalta :)
Se Nokia 7230 on 9 vuotta vanha
Mulla on kakkospuhelimena 2004 ostettu niin perusluuri kuin vaan voi olla, kehitysmaapuhelimeksi taisivat tituleerata 1110:aa silloin. Kaksi uudempaa ollut sen jälkeen käytössä, semmoista joilla pääsee nettiin ja joissa on kamerat, mutta kun eipä ne näytä kestävän kun alkaa akut pullistella ja puhelimet tilttailee, saati sitten ne surkeat kameroiden kuvat joita ilmankin pärjäisi... Ainoastaan olen tykännyt vähän sujuvammasta tekstiviestin kirjoitusmahdollisuudesta näissä uudemmissa puhelimissa, mutta kyllä pitäisin vieläkin tuota vanhaa palikkaa vakipuhelimena jos pystyisin luottamaan siihen että siitä kuuluu äänet (joskus alkaa pitämään mykkäkoulua ja sitten sitä pitää vähän hakata pöytään niin alkaa toimia taas), varsinkin kun akunkesto on aivan loistava ja siinä on taskulamppu!
Muakaan ei saa kosketusnäyttötytöksi varmaan koskaan (yäk niitä sormenjälkiä ruudussa).
Ai niin, löytyyhän mun vuoden 1997 puhelinkin varmaan vielä, pari kertaa sekin on pelastanut kun muista on akut loppuneet, sitä banskua tosin ei enää voisi pitää vakipuhelimena kun ei siihen saa akkua joka kestäisi päivää. :D
Hihii, mä käytän tuon 3510:n näyttöä taskulamppuna kun se on niin kirkas :) Se on kyllä käytännöllinen ominaisuus.
äää ylisöpö puhelin :33 ja onhan niitä näppäimillä varustettuja yksinkertasia puhelimia vielä kaupan
Haa, mulla on Nokian 3310 vuodelta 2001? :D
Ja muutama vuosi sitten löysin siihen Europehousesta eurolla ihanat Nalle Puh-kuoret, ei oo kellään söpömpää puhelinta ;) (mun mielestä älyluurit on rumia)
Mulla on kanssa tallella 3210 joka oli mun edellinen puhelin ennen 3510:iä
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/e5/Nokia_3210_3.jpg
Se on kyllä tosi painava! ^_^ Muistelen että tuo 3310 olisi jo ollut niitä vähän kevyempiä malleja, tai siis kevyemmällä akulla..? Muistan kun opiskelin vuonna 2001 ja silloin kaikilla luokkakavereilla oli tuo 3310. :)
Iik! 3310! Olen järkyttävän kateellinen. Miksi ikinä suostuin luopumaan omastani :( Ehkä sitä vain ei osannut ennustaa, että tulevaisuuden kännykät vioittuvat alvariinsa, sisältävät kymmeniä tarpeettomia toimintoja ja syövät akkunsa alle vuorokaudessa toimettominakin...
Tiesithän, että tuo on ollut eka nokialainen, millä on pystynyt nettiä käyttämään? ;)
Jees, tiedän että tuolla voisi käyttää nettiä (sitä tosin en tiennyt, että se oli eka sellainen...). Mutta sitä ominaisuutta en ole koskaan puhelimessa käyttänyt. Mitenkähän tuolla pikkuruisella näytöllä on jaksanut kukaan nettiä selata...? :P
Joo, eipä se varmaan mitään valtavaa kansanhuvia olekaan... Itse yritin kohta pari vuotta sitten selata nettiä noksun simpukkaluurilla, kun varsinaisesta luurista loppui akku kesken junareissun. Ei ollut kovin hääviä yrittää esmes lukea muotiblogeja vähän postimerkkiä isommalta näytöltä.
Veljelläni on tuo sama puhelin käytössä. Jostain syystä hänellä ei puhelimet pysyneet ehjinä ja otti sitten äidin vanhan käyttöön. Se on sitten kestänytkin kaikki mahdolliset edesottamukset. Kaverilta taas löytyy puhelin, jossa ei ole edes värinäyttöä tai kuvaviestiominaisuutta. Se on ehkä vanhin joka päiväisessä käytössä oleva puhelin mitän olen nähnyt.
Munkaan puhelin ei voi vastaanottaa kuvaviestejä. Mutta värinäyttö siinä on, siitä taitaa tulla tuo 'i'. (Pelkkä 3510 oli värittömällä näytöllä.)
Joo, hämmästyttävän kestäviä nuo kyllä ovat... Mun puhelin on tippunut ja lentänyt niin monessa paikassa ja moneen kertaan että ei voi kuin ihmetellä miten se on säilynyt ehjänä.
Tipuin! Voi kuinka suloista ja samalla noloa =)))
Mulla on vaihtunut puhelin varmaan viisi kertaa tuona aikana! Enkä myöskään halunnut kosketusnäyttöä, mutta kummasti sellaisen kuitenkin viime kesänä ostin, ainut huonous juurikin tekstarin kirjoitus, muuten tykkään että pääsen kännyllä nettiin ja voin kuunnella Spotifyä ja tarkistaa teevee-ohjelmia +++++muuta "todella tarpeellista".
Mutta onhan niitä tavan kännyjä myynnissä vieläkin, tuskin katoavat jos vielä kymmenen vuotta sinnittelet!
Samaistun. Oma puhelimeni on semiälyllinen luuri, jonka valitsin ulkonäön vuoksi. Kuten muissakin tarpeettomilla ominaisuuksilla varusteuissa nykyluureissa, tässäkin akku kuluu ihan älyttömän (!) nopeasti, huolimatta siitä, etten käytä radiota, internettiä, navigointia, musiikkisoitinta tai juuri edes kameraa. Soitan puheluita ja lähetän tekstiviestejä, joskus tarkistan kalenterista jonkun päivämäärän, käytän herätyskelloa. Nämä kaikki ominaisuudet olivat kuitenkin jo ensimmäisessä puhelimessani viime vuosituhannella.. Älylliset myös vaativat jatkuvaa huoltoa ja päivitystä ja säätämistä, eikä mua yksinkertaisesti kiinnosta niin paljoa. Saisipa sellaisen, jossa olisi hyvä, kaunis muotoilu ja perusominaisuudet, ei muuta.
Kannattaa ottaa se 3G-ominaisuus pois päältä, jos et kerran nettiäkään käytä. Nostaa akun kestoa huomattavasti :).
Minä tunnustan olevan teknologiafriikki, joka haluaa sen uusimman luurin. Mutta yksi periaate mullakin on, EI iPhonea. Pysyn Nokia-tyttönä niin kauan kuin kyseinen pulju vaan puhelimia maailmalle suoltaa.
Minulla on kavereita, joilla on vanhat puhelimet. Eikä se heistä huonompia tee.
Nokialla ja Samsungilla ainakin on vielä noita peruspuhelimia näppäimistöllä, joten älä huoli, ei tarvitse kosketusnäyttöä ottaa :)
Pelko pois! Juuri viikko-pari sitten näin kaupassa Samsungin simpukkapuhelimen, joka vaikutti oikein yksinkertaiselta. Hintaa sillä oli muistaakseni 30e, eli vararikkokaan ei uhkaa! Lisäksi on olemassa vanhuksille tarkoitettuja isoilla napeilla varustettuja puhelimia, en tosin tiedä että voiko niillä edes lähettää tekstareita.;)
Tuo hintakin on niin hassua, jotenkin uskomatonta että puhelimen saa tänä päivänä 30 eurolla... Muistelen että tuo 3510 oli jotain sadan euron hujakoilla. Ja kun ostin ihka ekan kännykkäni käytettynä, se maksoi 400 markkaa..!
Pidä pintasi! Mä kans vannoin etten ikinä sorru kosketusnäyttöön mut niin siinä vaan pääsi käymään, enkä enää kyllä osais olla ilman. Mut ajoittain on kyllä ikävä noita "kaikenkestäviä". Ihanaa kun on vielä sun laisia periaatteen ihmisiä! ;)
Onhan näitä.. :D
http://www.doro.fi/Tuotteemme/Matkapuhelimet-ja-lisavarusteet/Doro-PhoneEasy-338gsm/
Mä oon taas vähän päinvastainen :) Nyt mulla on Nokia N9, mutta esim. iPhone tai Samsungin Galaxy:t olis makeita - eli mitä paremmat toiminnot, näytöt ja kamerat niin sitä parempi :)
Mutta muistan muuten tuon Nokian, mulla on ollut sama parikin kertaa silloin joskus :) Teininä olin kova vaihtamaan puhelinta, silloin kun ne eivät maksaneet paljoa (vrt. joku Samsung tms 600e) ja ei ollut kytkyliittymiä. Joskus puhelinmalli vaihtui jopa 2 viikon välein :P
Härre jessus...!
Ihana...! ^_^ Tuohan saa jo kolmeviiskympin näyttämään modernilta...! :D
ooo. Mulla vastaavia tunteita vanhaa samsungia kohtaan. Ihana pieni, punainen liukuläppäluuri. SGH-E370. Joka kylläkin makaa nyt laatikonpohjalla. Otan sen välillä esiin ja silittelen ja kaipailen menneitä yhteisiä aikoja...Käyttö tyssäsi noin 5 vuotta sitten kun akku tuli finaaliin ja uusi akku olisi maksanut mansikoita. Sun postauksen innoittamana aattelin kyllä ottaa sen koekäyttöön ja kokoeilla kestääkö akku edes päivän.Tän hetken puhelin on nokia, ei sekään mikään uuden uusi, en oo kans lämmenny noille kosketusnäyttöpuhelimille vielä.
Tsekkaa eBay, oma akkuni 3510:iin kustansi eBaylta tilattuna ruhtinaalliset kolme euroa! :)
Noh, mulla on vaan muutaman vuoden takanen puhelin ja en oo siitä ihan hevillä luopumassa :D Samat ajatukset mullakin: tartten tekstarit ja mahdollisuuden soittaa, herätyskello on kans ihan kiva. Kosketusnäyttöön en oo ihan heti siirtymässä.. Tää vois ollakki mun kohdalla ehkä enemmän ymmärrettävää jos oisin vanhempi mut jos 18-vuotias aattelee näin ni millaset on puhelimet sitten ku minä oon 30?
Ei huolta. Edelleen on myynnissä "tavispuhelimia" joten jos rakas puhelimesi menee rikki voit ostaa uuden ihan tavallisen puhelimen jolla pystyy soittamaan ja lähettämään tekstiviestiä :)
Jees, toki ymmärrän että nykypuhelimillakin voi näitä asioita tehdä, mutta rasitun vain niistä miljoonista muista toiminnoista . ^_^ "Arastelen" myös uuden käyttöliittymän opettelemista, kun on 10 vuotta ollut sama känny niin osaa kaikki valikot vaikka unissaan.
Olen monissa asioissa sellainen rutiiniin kiintyvä ihminen, joka ei mielellään muuta mitään toimivaa... Tiedän, vähän naurettavaa kun kyse on niinkin perusasiasta kuin puhelimen käytön opettelusta.... Mutta tällainen mä vain olen. Jos saisin jostain kasan uusia kolmeviiskymppejä niin käyttäisin niitä onnellisena loppuelämäni. :)
Hih, mullakin oli tuollainen :D Tosin siitä on jo aikaa 7-8 vuotta ja lähti muutama vuosi sitten kierätykseen.
Ihana, söpö kännykkä! Vaikka mulla ei ole 10 vuotta vanhaa kännykkää, oon sun kanssa monessa asiassa samaa mieltä. Mä en ihan periaatesyistä ottaisi myöskään vastaan iPhonea vaikka ilmaiseksi saisin. En ikinä voisi maksaa kännykästä 500 euroa (tai yli)!
Mun mielestä on just hienoa, et tässä maailmassa on niitä, jotka ei hifistele uusilla älypuhelimillaan, joiden malli vaihtelee kuukausittain galaxyistä lumioihin.
Ittelläni ei ole käytössä noin vanha puhelin kuin sulla. Vähän aikaa sitten mulla oli Nokia 5130, joka mun mielestä oli just täydellinen. Mulle riittää puhelimessa kamera, musiikkisoitin, tekstiviesti- ja soittomahdollisuus, herätyskello ja ajastin. En kaipaa mahdollisuuksia päästä internettiin sillä, iha ku muutenki ei tulis oltua siellä jo tarpeeksi. Tällä hetkellä mulla on käytössä mun vanha samsung e330 läppäpuhelin, koska aiemmin mainitsemani puhelin meni rikki : /
Ps. Uskallan jopa myöntää, etten tiedä mitään whatsappista tai instagramista, jota älypuhelinkansa jumaloi.
Nimenomaan.
Mullakin on jo valmiiksi "käyttöongelma" niin en mielellään rohkaise sitä lisämahdollisuuksilla....
Mulla on viisi vuotta vanha "peruskalikka",joka toivottavasti palvelee vielä pitkään.Sitä edellinen oli 10 vee käytössä,niin pitkään kuin toimi ja pysyi kasassa.
En tarvitse älypuhelinta koska käytöni on peruspuhelut ja viestit.Niin ja herätyskellon virkaa toimittaa kännykkä myös.
Nettiä ym en tarvitse puhelinmuodossa.
Kameranikin haluan erillisen.Omassa kalikassa on jonkinsortin kamera jolla olen ottanut kuopuksesta synnärillä pari otosta,en muuta =)
Tuntuu ajoittain turhalta hifistelyltä vaihtaa puhelinta vuosittain,tai jopa useammin.Mutta jokainen tyylillään.
Mulla on vähän uudempi puhelin kuin 10 vuotias (se iphone minkä mies hylkäsi), mutta tulin sanomaan että on niitä simppeleitäkin puhelimia olemassa edelleen. Ostettiin juuri äidille sellainen millä voi soittaa, lähettää tekstiviestejä, käyttää kellona/ajastimena jne eikä siinä ole kosketusnäyttöä.
Kyllä on!!! (Siihen nolo kysymykseen)
Voi mikä ihanuus! Mulla oli joskus samanlainen ihan samanlaisilla vaaleanpunaisilla kuorilla varustettuna :D Se on vieläkin jossain porukoiden varastossa. Saattaisi jopa toimiakin :) Itse kuulun tuohon ryhmään joka vaihtaa puhelinta usein ja haluaa aina uusinta teknologiaa. Nyt olen niin rakastunut iPhone 4S puhelimeeni, että saa nähdä tuleeko tätä pidettyä niin kauan kuin siinä henki pihisee. Tosin nykyään puhelimista ei enää edes tehdä noin kestäviä. Luulenpa, että jo parin käyttövuoden jälkeen alkavat nykypuhelimet osoittaa merkkejä siitä, että ovat jo elinkaarensa loppupäässä :/
Mulla on Nokia 1100, joka on ostettu kesällä 2004 - ei siis ihan yhtä vanha tapaus, mutta toisaalta siinä on edelleen alkuperäinen akku!
(En ikinä kommentoi, mutta nyt oli pakko, kun oli niin ihana kuulla järjen ääntä tämän käsittämättömän älypuhelinajan keskellä ;)
Wow...!!
Voi kiitos...! ^_^ Itse kun ajattelin edustavani enemmän sentimentaalisen epäjärjen ääntä....
Mulla ei ole yhtä vanhaa puhelinta, itse asiassa mulla on sellanen kosketusnäytöllinen samsungin peruspuhelin, ilman nettiä ja muita hienouksia. Tuo taisi olla ensimmäisiä kosketusnäytöllisiä puhelimia. Sitä ennen mulla oli vanha nokialainen. Jotenkin itsekään en halua sellaista uutta iphonea tms vaikka poikaystäväni olisi joululahjaksi uuden puhelimen mulle ostanutkin, niin kieltäydyin, koska vanha toimii ihan hyvin. Itse asiassa hän osti myös tuon nykyisen puhelimen valmistujaislahjaksi joku vajaa kolme vuotta sitten. Musta on kummallista, että pitää ostella aina niitä uusimpia puhelimia vaikka vanhat toimisi hyvin. Ja nykyään tuntuu että ne uudet älypuhelimet ei edes kestä montaa vuotta. Eräs kaverini hankki joskus saman puhelimen kun mulla nyt on samaan aikaan ja tällä hetkellä hänellä on jo sen jälkeen kolmas puhelin menossa ja haluaisi jo uutta. :D Itse olen kuitenkin niin pihi, että vanha saa kelvata hyvin. Oishan se netti ihan käytännöllinen reissuissa, mutta onneksi toisella puoliskolla on netti kännyssä, joten mihin itse tarvisin?
Ei ole noloa! Mulla itellä on Nokian L'Amour -Collectionista (joka tais tulla vuonna 2004) malli numero 7373. Mulla on ollut yksi puhelin tässä välissä, mutta siitä lähti takakansi irti, eikä akkukaan enää toiminut hyvin. Palasin rakkaani luo. Ihan paras malli, ei sisällä mitään turhuuksia. Pieni ja huonolaatuinen kamera löytyy, mutta en käytä sitä juuri koskaan. Mulle riittää että saa soitettua ja tekstattua :D Älypuhelimet, ei kiitos.
http://www.inthispartoftown.blogspot.fi
Mulla oli tuollainen olo pitkään, varsinkin kameroiden tunkeminen kännyköihin ärsytti kovasti. Mulla oli n. kahdeksan vuotta käytössä Nokian 3300, ja se alkoi kyllä näyttämään melko kurpsahtaneelta muiden kännyjen vierellä, ja siitä lempeästi kettuiltiinkin mulle aika ajoin. :D Kun se lopulta alkoi sekoilemaan liikaa, ostin 15 euron hintaisen Samsungin(kaikista halvimman...) ja käytin sitä reilun vuoden. Se oli jo vähän turhankin laimea malli, koska siihen ei saanut laitettua esim. muistutuksia ja olin tottunut käyttämään niitä.
Jostain syystä iPhone 4S alkoi kuitenkin houkuttamaan viime kesän lopulla kun olin vaihtamassa liittymää joka tapauksessa, ja sorruin sitten kytkyyn. Tosi tyytyväinen olen ollut, mutta ei se varsinaisesti tunnu mulle puhelimelta, vaan hyvin pieneltä läppäriltä. :') On se kyllä kätevä, ja nyt jo tottuneena harmittaisi palata takaisin johonkin tosi yksinkertaiseen. En kuitenkaan tajua ihmisiä joiden pitää vaihtaa pari kertaa vuodessa kännykkä uuteen, sen hetken "hittiluuriin". Kuulostaa ihan pirun rasittavalta touhulta, eikä niihin kännyihin edes monesti tule mitään eeppisiä uusia toimintoja, vaikka uusi malli olisikin.
Noita perusmalleja on muutamia Nokialla nykyäänkin, tosi simppeleitä ja ilman kosketusnäyttöä tai kameraa. Hinnat taitaa pyöriä suunnilleen 40 euron paikkeilla. Harmi kyllä että ne taitaa kaikki näyttää tosi tylsältä.
Doro valmistaa yksinkertaisia helppokäyttöpuhelimia, eli kun tuosta sun luurista aika jättää kannattaa katsella uutta vaikka siltä saralta. Ihan noin söpöjä ne eivät kuitenkaan ole. Minä taas en iPhonestani enää luopuisi millään, olen sen verran tekniikan orja ;)
Samsungin halvimman puhelimen sain puolisen vuotta sitten 19 eurolla. Välillä kaverit naureskelevat puhelimelleni, mutta parempaa en tarvitse. Ja olen siis 16 vuotias
Ihan käsittämättömiä nuo hinnat..! Toisaalta - jos luurin saa noin halvalla niin ei kai ihmekään ettei niitä tehdä kestäviksi...?
Mun 3510 maksoi silloin 10 vuotta sitten about 100 euroa. Ja oli silloin siis halvimmasta päästä.
Ymmärrän hyvin halun olla siirtymättä uusimpaan teknologiaan. Kuvaannollisesti käytän itsekin mielelläni puuhellaa ja tuohikonttia, mutta puhelimen ja tietokoneen kanssa koin jossain vaiheessa, että on parempi pysyä tekniikan mukana kuin taistella sitä vastaan. Silloin on pienempi kynnys siirtyessä seuraavalle asteelle, joka tuntuu väistämättä tulevan. Älypuhelin on auttanut suuresti pitämään asioita järjestyksessä - tiedän milloin pitää olla missäkin, tiedän milloin olen viimeksi treenannut ja miten/missä/pulssi, pääsen kaupassa käsiksi resepteihin, eivätkä ilmaiset tekstiviestit ja ryhmäviestit kavereiden kanssa ole pahasta, kun tiedon pitää liikkua kaikille yhtä aikaa nopeasti.
Ennen kosketusnäytöllistä puhelinta pidin yhtä puhelinta niin kauan kuin se kesti, 5-7 vuotta. Meillä on vielä tallessa "muinaiskännyköitä", nimittäin autossa hätäpuhelimena. Ulkomaille mennessäni joskus vaihdan varmuuden vuoksi vanhaan puhelimeen, etten tule käyttäneeksi dataa reissussa.
Oma "iPhoneni" on ollut facebook, skype ja kaikki applen tuotteet. ;) Facebook on näistä ainoa johon olen joutunut sopeutumaan, muita olen onnistuneesti vältellyt, rasittavuuteen asti.
..Jehna, miksi mun kommentit on aina niin pitkiä. :O
Nyt puhut asiaa!!! :D mun pikku nokia on kai 6 vuotta vanha. Kauhulla odotan kun se nuukahtaa lopullisesti, osoittaa välillä hiipumisen merkkejä. Mutta hyvin kyllä toiminut. Vierestä seurannut kun kaikki kaverien I phonet hajoaa vähän väliä ja pitää viedä huoltoon.
On vielä yksinkertaisiakin puhelimia! Minun pari vuotta vanha luurini on sellainen missä ei tarvii koskea näyttöön ja se omaa vaan perustoiminnot. Toki siinä on kamera, mutta se on ihan kökkö, ja nettiinkin pääsee, mutta mahdottoman hitaasti, joten periaatteessa sama ku olis tollainen kunnon kännykkä.:)
Aw, multakin löytyy vielä tismalleen sama puhelin samoilla kuorilla! Se on mulla edelleen varapuhelimena. Akku ei tietty kestä kauaa ja näppäimiä täytyy painaa kynsillä aika kovaa.
Mulla on ihan sama, en halua miljoonalla eri sovelluksella ja toiminnolla varustettua puhelinta ja maksaa siitä itteäni kipeäks. Mulle riittää alle satasen perus puhelin, jolla voin txt ja soittaa jne, nettiäkään en tarvitse.
Samsungin s5230 la fleur on ollu tosi hyvä ja kiva pikku kosketusnäytöllinen, ja kääntyvä tekstarinäppäimistö (samantyyppinen kun tietsikassa) on tosi kätsy, siitä kyllä tykkään ja mulle tää riittää :)
en ottais kyl itekkään iphonea vaikka maksettais :D
Käyttäisin edelleen varmaan yhtä vanhaa puhelinta kuin sinun, mutta puhelimeni ovat aina hajonneet jossain vaiheessa. Nyt on käytössä joku ihan halpis peruspuhelin, enkä haluaisi vaihtaa iphoneen, vaikka yksi sukulainen tyrkyttää... tai ok, kelpaisi kyllä puhelimen, jolla voi kuunnella musiikkia ja tehdä ehkä muistiinpanoja ja miksei ottaa kuviakin, mutta en halua nettiä enkä kosketusnäyttöä. :/
Respect sulle! :) Mä en pärjäis enää peruspuhelimella. Ihan noin perusperus-malleja ei taida olla mutta ainakin tämä on niin karsittu kunnykyään voi olla. Ja kukaan ei pakota ottamaan mitään nettijuttuja puhelimeen, sehän on liittymästä kiinni.
http://www.verkkokauppa.com/fi/product/10419/dhggg/Nokia-113-matkapuhelin-magenta (ehkä myös tämä: http://www.verkkokauppa.com/fi/product/34158/cxxxb/Nokia-C2-01-3G-puhelin-valkoinen)
Pitäis käydä jossain räpeltämässä, että tietäis millasia noi on. :)
Munkin pitäis kai joskus ihan asiakseni mennä liikkeeseen tutustumaan nykypuhelimiin.... mutta suoraan sanottuna nolottaa se hetki kun joutuu tunnustamaan jollekin virkulle myyjäheebolle että "hei, en ole ollut mukana puhelimien kehityksessä 10 vuoteen...."
Hihii, mulla olisi laatikossa ehkä juuri tuollainen samanlainen puhelin (tosin ei noin hienoilla vaaleanpunaisilla kuorilla), voin lahjoittaa sen sulle, jos sun omasta joskus aika jättää. Mun puhelinta ei ole käytetty kuin muutama vuosi, joten siinä olisi niin sanotusti vielä kilometrejä jäljellä :).
Mutta juurikin tänään teki mieli heittää oma kosketusnäyttöpuhelimeni seinään, kun näyttö vain jumitti... Lisäksi nakkisormet ja kosketusnäyttö on kyllä ihan tappava yhdistelmä :).
Hei, haluatko ottaa yhteyttä?? :)
Laita mulle sähköpostia jos olit tosissasi; karkkipaiva @ hotmail.com
Miehellesi vastine, minäkään en olisi ottanut vastaan ipponea, mutta se johtuu toki siitä että mielestäni iphonet eivät ole puhelimia, vaan leluja joissa on myös mahdollisuus puheluihin.....ylihinnoiteltuja merkkileluja:) Meiltä löytyisi kaapista vielä juurikin tuo sama puhelin... en vain muista tuliko siihen jotain vikaa kun uudempaan vaihdoin vai mikä mahtoi olla teinin (teko)syy puhelimen vaihtoon aikoinaan....:)
Oi ihana, mun siskolla oli tollanen joskus! Aaa, nostalgiaa. :D Eka puhelimeni oli 3310, ja se täyttää tänä vuonna 10 vuotta. ♥ Toimii muuten mallikkaasti, mutta akku tosiaan ei kestä paria tuntia kauempaa. :/ Että jos sen saisi koko ajan pidettyä laturissa kiinni niin sitten voisin jopa käyttää sitä! :D Tällä hetkellä mulla on Nokia C3-00 (näppäimistöllinen ja pinkki!), sitten kun siitä aika jättää niin ajattelin siirtyä älypuhelinten maailmaan..
Olisin muuten minäkin kieltäytynyt siitä iPhonesta. En ole ikinä ymmärtänyt niiden viehätystä. Rumiakin ovat.
Mä en muuten piittaa noista älypuhelimeni ominaisuuksista, mutta liikuntaohjelma, jolla voi seurata treeniänsä on ollut kätevä samoin musiikin kuuntelu juoksulenkillä ja noh, kamerakin. Monta hyvää kuvaa olen lenkin varrelta ottanut komistamaan mun treeniblogiani. Ei niitä kuvia koskaan järkkärillä olisi otettu.
ja yhteen kysymykseen vastaus. Mä vaihdan n. 3-4 vuoden välein. Nykyinen N8 on ollut käytössä n. kaksi vuotta. ja nyt vasta päivitin sen käyttiksen.
Mulla on vanha 3310 laatikon pohjalla, jota käytän rillumareissuilla. Hyvässä kunnossa aina vain.
Varmasti pitää paikkansa, munkin mies ottaa puhelimellaan tosi hyviä kuvia. Kamerakännystä on varmasti hyötyä etenkin jos on sellaisessa tilanteessa missä kameraa ei vain voi kantaa mukana. Mä vain jotenkin pelkään että en koskaan osaisi järkkäreistä palata simppelikameroihin.... Kun pokkarikin tuntui välillä niin väsyttävän rajalliselta syksyn reissussa. Menee hermo jos ei saa juuri sellaista kuvaa kuin haluaa. ^_^
En voi sanoa, että mulla olisi vanha kapula käytössä, vaan päinvastoin juuri kammoamasi älyluuri kosketusnäytöllä ja lukemattomilla ominaisuuksilla.
MUTTA.
Voi kuinka tunnistakaan itseni tuosta sinun tekstistäsi. Nimittäin, ennen tätä nykyistä puhelintani pidin kynsin hampain kiinni vanhasta Nokialaisestani (en muista mallia) ja perustelin täysin samaan tapaan kunnon peruspuhelimen omistamista, jossa on kaikki tarpeellinen, eli soittamis- ja tekstaamismahdollisuus, muttei mitään ylimääräistä. En voinut kuvitellakaan haluavani älypuhelinta.
Sitten kuitenkin eräänä päivänä puhelin sanoi itsensä irti ja oli pakko lähteä luuriostoksille. Veljeni esimerkin mukaan ostin hienoimman ja uusimman puhelimen mitä tarjolla oli. Enkä ole kyllä päivääkään katunut tai kaivannut vanhaa kännykkää, ihme kyllä. Olen ihan rakastunut nykyiseen puhelimeen kaikkine ominaisuuksineen ja ihmettelen miten edes niin pitkään jaksoin näpsyttää oikeita näppäimiä. Näin se mieli muuttuu... :)
Täällä ilmoittautuu myös simppeleiden puhelinten kannattaja! Tosin täytyy myöntää, että logiikassani on jonkin sortin aukko, koska nykyisestä puhelimestani löytyy kuitenkin navigaattori yms. Puhelin on kuitenkin nykymittapuulla jo aika vanha, siinä on näppäimet ja käytän siitä todellakin vain muutamia perustoimintoja. Tämäkin kapine alkaa ikävä kyllä vedellä viimeisiään ja mietin ihan samoja juttuja kuin sinäkin. Mistä tilalle toimiva yksinkertainen puhelin ilman sitä hitsin kosketusnäyttöä.. No, yhden vaihtoehdon olen jo löytänyt, mutta panttaan sen hankintaa, koska nykyinen puhelimeni ei ole vielä lopullisesti losahtanut. En vain osaa perustella itselleni, miksi olisi hyväksyttävää vaihtaa puhelinta uuteen, kun edellinen vielä enimmäkseen toimii.
Exactly :)
Itselläni on vähän uudenpi kapistus, nokia vuodelta 2006. Mielestäni puhelinta ei ole järkeä vaihtaa, ellei puhelin ole rikki/vastaa muuttuneita tarpeita :)
Aivan samaa mieltä.
Mitä turhaan vaihtamaan uutta puhelinta jos entinenkin vielä toimii. :)
Itsekään en tykkää noista Iphoneista, Nokia Lumioista ym. mutta kosketusnäytöllinen vanhemman mallin Nokia löytyy kyllä. Muutenkin hankin uuden luurin siinä vaiheessa kun entinen aikansa nähnyt luuri alkaa temppuilla ja huolto ei auta :D
Ihan noin vanhaa mulla ei ole - ostin nykyiseni itse asiassa vasta reilu 2 vuotta sitten, mutta on tämmöinen Nokian vanhempi malli. Kutsun tuota itsekin kivikautiseksi puhelimeksi, mutta ei, mulla ei ole aikeissa siirtyä 2010-luvulle mitä puhelimiin tulee :D Kosketusnäyttö ei houkuta täälläkään..
Mun käsittääkseni markkinoilta kyllä löytyy hieman yksinkertaisempiakin puhelinmalleja. Ei ole kyllä mitään kokemusta niistä :/
Itselläni on ollut jo tovin aikaa HTC Desire Z, johon olen myös hyvin kiintynyt. Suhde ei ole yhtä pitkä kuin sulla ja Noksullasi, mutta pystyn hyvin samaistumaan noihin tunteisiin. Tällä hetkellä ei taida markkinoilla olla vastaavaa mallia, jossa on kosketusnäytön lisäksi tuollainen qwerty-näppis - enkä missään nimessä haluaisi pelkkää kosketusnäyttöä :E mut mä kyllä tykkään myös noista lisäominaisuuksista kovasti, kuten kamera, netti jne ;)