Lissabonin harmaan sateinen sää kuvastaa tällä hetkellä täysin tuntemuksiani. :( Olen todella, todella vihainen itselleni ja murheissani.
Kun tänä aamuna saavuin Lissaboniin, läppärini varastettiin juna-asemalla. Sinne meni. Ja ihan omaa syytäni. Laskin kassini turisti-infon lattialle, ja viuh, läppäri oli tiessään alle puolessa minuutissa. Ei kukaan fiksu ihminen laske arvokkaita matkatavaroita käsistään missään julkisella paikalla.
Turisti-info oli puolityhjä, siellä ei ollut mitään tungosta. Mutta ne kaksi paikallaolijaa olivat sitten epärehellisiä. Se riitti.
Tällä hetkellä mieli on tosi maassa ja haluaisin vain mennä hostelliin makaamaan sänkyyn ja haukkumaan itseäni. Kone nyt on "vain kone", mutta mukana meni luonnollisestikin kasoittain tunnearvokasta kuvamateriaalia ja muita tärkeitä dokumentteja. Sekä mahdollisuuteni työskennellä matkalla. Kaikki säästämäni blogimateriaali on nyt bye-bye. En voi julkaista sitä aiemmin mainitsemaani poskipunajuttua enkä yhtään mitään muutakaan arkiston kosmetiikka-aiheista juttua. Se sitten niistä.
En todennäköisesti pysty enää kunnolla päivittämään blogia ollenkaan loppumatkan aikana. :(
Olen niin surullinen. Ja vihainen itselleni. En tiedä kumpaa enemmän.
Nettikahvilatkin ovat kuolleet Lissabonissa lähes sukupuuttoon. Kun kaikilla on nykyään kannettavat laitteensa niin mihin nettikahviloita enää tarvitaan.... Istun nyt Rossio-aukion nettikeskuksessa jossa pystyin lataamaan kuvia kamerastani. Meni viisi tuntia ennenkuin löysin paikan. Edes hostellini työntekijä ei osannut neuvoa yhtäkään paikkaa missä voisin käyttää nettiä.
No, jos nyt yritetään kuitenkin lopettaa postaus johonkin positiiviseen, niin eilen minulla oli ilo tavata Madridissa Karkkipäivän lukija Sari joka asuu Madridissa. Sari laittoi minulle viestiä kommenttilaatikon kautta ja pian sovimmekin tapaamisesta. Kävimme Reina Sofia -taidemuseossa ja tapaksilla. Enpä olisi uskonut törmääväni reissukohteessa blogin lukijaan...! Varmasti yksi mukavimmista matkamuistoistani. Kiitos Sari! :)
...ja nyt lähden taas jatkamaan itseni sättimistä ulos sateeseen.... :/ Jos minusta ei enää matkan aikana kuulu niin kovin tiheään, niin tiedätte mistä se johtuu. :(
0 comments on “Surullinen Lissabonissa”
Voin vain kuvitella kuinka paljon ärsyttää. :(
Voi kuinka harmillista ,että läppärisi vietiin ! Voi kurjuus ! Onneksi kuitenkin itse olet terveenä ja yhtenä palasena seikkailuidesi jälkeen ! Tsemppiä loppureissulle !
Voi ei, voin niin kuvitella miltä susta tuntuu :/// vain yksi epärehellinen ihminen siihenkin tarvitaan. Vakuutus korvaa varmaan tietokoneen, korvaisipa se myös kaikki ne kuvat ja muut tärkeät jutut.. :/
Voi ei:( Tosi kurja kuulla! Mutta kyllä se siitä!:))
Oh babes... :( Voi ei, toi läppärin pöllintäjuttu on ihan kauhee juttu :( Voimia sinne! Kuten Pikku G sanoi, ”virheistä oppii ja kokemust karttuu”. Kyl se siitä! Jaksamista ja älä anna ton pilata sun loppumatkaa, hienoo että oot lähteny reissuun kun siitä niin kauan puhuit!! xx
Yritän kovasti, mutta harmista ja kiukusta on vielä tällä hetkellä vaikea irrottautua... Jos joku vie tavaran sun kädestä väkivalloin, niin silloin voi ajatella että okei, kyllä *ituttaa mutta enpähän olisi voinut tehdä asialle mitään. Mutta kun laskee tavaran kädestään lattialle.... Vaikka kuinka seisoo siinä vieressä, niin tarjoaa kyllä ammattilaiselle huomattavasti helpomman tien varkauteen, ja silloin on jotenkin tosi vaikea antaa itselleen anteeksi.
Voi Sanni! Olen tosi pahoillani puolestasi. Todella harmillista tuommonen. Mutta tapahtunut mikä tapahtunut. Jos mahdollista, niin älä anna sen vaikuttaa loppumatkaasi liikkaa, muuten hinta, jonka varastetusta läppäristäsi maksat, on vielä kovempi. Nokka pystyyn ja kohti uusia tuulia!
Ai niin, ajattelin minäkin piristää mieltäsi: Jos matkaat kohti Pohjois-Saksaa, niin Hampurista lötyy sulle meidän luota (ilmainen, totta kai)yöpymäpaikka. Tiedän, ettei tarkotuksesi ollut tänne päin matkata, mutta ajattelin, että lämmin ajatus olisi nyt kohdalaan. Varsinkin kun nyt juuri luin, että muutkin lukijat ovat näin ihania mahdollisuuksia sulle tarjoneet. Ilmottele siis, jos tarvetta omalle huoneelle löytyy. Ihanat lukijat sulla!
Kiitos Anniina...! Ajatus kyllä lämmittää. <3
Paluulippu Suomeen on jo varattu mutta kiitos paljon sydämellisestä eleestäsi.
Ikävä kuulla, että päivityksiä ei enää tule niin paljon. Ja älä syytä itses (tässä vaiheessa varmaan hankala tehä muutakaan ) mut siekin oot vaan ihminen ja ihmisille tapahtuu virheitä! Jatkat vaan matkaas hymyssä suin ja nautit niistä viikoista, jotka on jäljellä (: Kyllä se siitä viel hyväks muuttuu!
tosi kurja juttu! :( älä kuitenkaan säti itseäs liikaa! ymmärrän kyllä tunteen (...), mutta ei se tavaroiden käsistään laskeminen oo oikeutus varkauteen! ja onneks lähti "vaan" kone... :S
Voi ei.. :/ *hali*
Voi ei!!!
Olet niin rohkea, kun olet lähtenyt yksin matkaan. Todella ikävää, että läppärisi varastettiin, ennenkaikkea kaiken sen sisältämän materiaalin ja muistojen takia.
Ei auta kuin laittaa nokka pystyyn ja jatkaa eteenpäin. Onneksi itsellesi ei ole käynyt matkan aikana pahasti.
Tsemppiä! Eka kommentti jätetty NYT. Lukenut blogiasi pitkään.. kuuluu suosikkeihin :)
Kiitos kun rohkaistuit kommentoimaan emmi! :)
Voi ei :-((( Multakin on kerran viety lompakko ihan oma atyhmyyttäni, vtuttaa vieläkin näin vuosien jälkeen. Ei se lompakko, vaan se tyhmyys! No, ehkä meidän kaikkien pitää kokea tää kerran, siitähän opitaan...
Nimenomaan... :(
Mä tulen katumaan vielä pitkää että koskaan tapasin junassa amerikkalaisnaisen jonka takia ylipäänsä menin turisti-infoon ja laskin tavarani lattialle kun odotin häntä hänen hoitaessa asioitaan tiskillä... Itselläni ei siis edes ollut asiaa koko infoon. :/ Ilman naista olisin mennyt suoraan metroon. Juuri tämä mua *ituttaa niin sikana. Kun jotain tapahtuu ikäänkuin välillisesti toisen vaikutuksen seurauksena.. Toki läppäri olisi voitu viedä missä tahansa, mutta juuri tuohon nimenomaiseen tilanteeseen en olisi joutunut ellen olisi ajatellut että "no, mennään yhdessä samalla metrolla, odotan häntä..." :(
Mut ryöstettiin Prahassa monta vuotta sitten, ja sen jälkeen olen olevinaan ollut niin hurjan huolellinen.... Ja olin ihan että *erhana, tämän jälkeen mua ei kyllä enää ryöstetä...! No, siitä oli näköjään liian kauan ja nyt olen taas oppinut läksyni uudestaan.
Voi ei :( Yritä silti nauttia loppumatkasta, vaikka kävikin köpelösti. Äläkä syytä itseäsi, sillä tilannetta ei voinut ennakoida ja olet varmasti hyvin tarkka ihminen tavaroistasi. Muakin ketuttaisi ihan sikana, jos läppäri vietäisiin, koska se sisältää niin paljon tärkeitä asioita mulle..
Voi ei:( Tuntuu todella pahalta puolestasi.
Voi kurjuus :( Mutta saat varmaan vakuutuksesta rahasi takaisin ja voit ostaa uuden koneen. Menetettyä materiaalia toki ei saa rahalla takaisin...
Eikä!
Voi hemmetti! Kone on kone mutta ne muistot ja kuvat yms, niitä ei voi korvata. Niin on paha mieli puolestasi!
Voi ei! Tosi kurja juttu :/ Minultakin on kerran varastettu reppu ulkomailla, mutta en kyllä jaksanut olla edes vihainen sillä mulle kävi samoin kuin sulle eli käänsin pääni hetkeksi ja se oli siinä. Kaiken maailman kalliit meikit ja vaatteet täytyi ostaa uusiksi, mutta onneksi oli matkavakuutus niin ei talous kaatunut aivan täysin. Tommonen v*tuttaa tapahtumahetkellä aivan kamalasti, varsinkin jos menettää jotain korvaamatonta kuten valokuvia, mutta koita olla armeliaampi itsellesi jossain vaiheessa. Sä et kuitenkaan ollut se rikollinen joka varasti toisen omaisuutta.
Itsesi sättiminen ei tuo läppäriäsi takaisin ja tuollainen olisi voinut tapahtua meille kaikille, joten äläs nyt pilaa loppulomaasi murehtimisella!!
Tulee uusia kuvia ja uusia tapahtumia :)
Tiedän että kun harmittaa niin se harmittaa, mutta ajattele positiivisesti; varkaus olisi voinut tapahtua paikassa jossa olisit voinut itse vahingoittua.
Tsemppiä!!
Voi ei, tuo olisi niin kamalaa!
Osaan kuvitella sen tunteen, kun kaikki kuvat ja rakkaat asiat ovat koneella ja ne ovat muisto vain. :(
Voi miten kurjaa! Älä kuitenkaan itseäsi syytä, eihän ole sinun vikasi jos maailma on niin ikävä paikka, että heti jos jättää tavaransa vartoimatta, joku epärehellinen vie ne. Ei se ole normaalia eikä sinun vikasi, vaan todella huonoa tuuria ja ikävää. Tuli tosi paha mieli puolestasi!
Sehän tässä eniten *ituttaa, että seisoin tavaroiden vieressä, ne olivat kiinni jaloissani ja mulla oli jatkuvasti näköala ympärilleni. Kuitenkin nuo ammattivarkaat ovat toki niin nopeita että heille riittää se jos henkilö kääntää sekunniksikin päänsä toiseen suuntaan.... :(
Voi ei! Itseltäni varastettiin puhelin kassatiskiltä kesken työpäivän. Valvontakameranauhoista vasta ymmärsin, kuinka nopeasti ammattilaiset toimii ja tunsin itseni tyhmäksi, naiiviksi ja sinisilmäiseksi, kun olin jotenkin ajatellut että "ei meillä täällä Suomessa", ja eikä nyt varsinkaan työpaikalla joudu ryöstetyksi!!
Kadonneiden kuvien ja tietojen ohessa ehkä ällöttävintä on se, että joku on kajonnut omaisuuteen. Ja kaikki se vaiva! Muistahan vaihtaa pikaisesti kaikki koneelle tallennetut salasanat yms. Matkavakuutus korvannee materian, mutta se ei juuri lohduta... Onneksi sulla on blogissa ainakin osa kuvista tallessa :)
Herranen aika.... Ei taida tosiaan olla montaa paikkaa maailmassa missä ei joutuisi olemaan varuillaan... :/
Nimenomaan. Tietokone sisältöineen tuntuu tosi henkilökohtaiselta asialta....
Kaikki matkakuvat ovat vielä tallessa myös kameran muistikortilla :) Mutta nyt tietysti pelottaa hulluna että mitä jos kamerallekin sattuu jotain....
Ihan persejuttu ja tyhmää ja ärsyttää puolestasi ihan sikana, mutta en myöskään voi olla ajattelematta sitä tilannetta, kun se varas avaa sen koneen ja rupee selaan läpi niitä tiedostoja...siis mitä, meikkejä? kosmetiikkaa? meikkejä? wooot? :D
En usko että varas pääsee käsiksi / on edes kiinnostunutkaan mun tiedostoista... Konehan on salasanan takana eli pitää omata jonkinlaisia hakkerointitaitoja jotta sen saa auki.. Useimmiten ammattivarkaat käsittääkseni resetoivat koko koneen ja myyvät tyhjänä eteenpäin...
Voi ei! Tosi ikävää tommonen... Mutta ei se itsensä sättiminen tilannetta enää paranna. Turha jäädä harmittelemaan, kun se ei läppäriä tuo takaisin. Toivottavasti sulla oli matkatavaravakuutus. Korvaa ainakin osittain läppärin, vaikkei tietenkään sisältöä takaisin saakaan.
Tämäpä muistutti taas kerran, että pitäisi oman koneen sisällöstä ottaa varmuuskopio. Varmaan kerran joskus ottanut ja siitäkin on jo ainakin pari vuotta. Sitten ihmetellään kun kone poksahtaa tai katoaa, että mitäs nyt.
On muuten totta, että nettikahviloita (ainakaan sanan vanhassa merkityksessä) ei enää oikein ole. Itsekin etsin muutama vuosi sitten brysselissä, onnistumtta sellaista löytämään.
Toivottavasti onnistut jättämään tuon ikävän tapauksen taaksesi ja nauttimaan loppumatkasta!
Niin totta... Itse taisin viimeksi kopioida kaikki tiedostoni ulkoiselle kovalevylle 1,5 vuotta sitten.... :/ Eli kaikki sen jälkeinen on nyt menetetty. Jospa sitä nyt älyäisi sitten ottaa vakituiseksi rutiiniksi kopioida tiedostot vähintään kerran kuussa....
Matkatavaravakuutus mulla on, eli todennäköisesti tietokone korvataan... Mutta kuvien menetyksen lisäksi murhetta aiheuttaa esim. Photoshop, joka on kuitenkin tosi kallis ohjelma ja en yhtään tiedä korvaako vakuutus senkin.... :/
Photoshopin voit aina ladata netin kautta uudelleen ja jos sulla on jossain ylhäällä aktivointitunnus, niin ei hätää. Samaa tunnusta voi muistaakseni käyttää kahdelta saman hlön koneelta, ainakin yrityslisensseissä, ja netin kautta voi myös deaktivoida phtoshopista tarpeettoman koneen.
Ihanko totta...? Mun mies sanoi vain että Photarin mukana tuli lisenssi asentaa ohjelma kahdelle koneelle, ja nämä asennukset on käytetty.
Help-osiossa on Deactivate. En kyllä osaa sanoa mistä versiosta lähtien. Mun työkoneissa on CS5 ja CS4, niissä on.
Meilla on CS4, eli pitaisi siis varmaankin olla...! Pitaa pyytaa miesta tarkistamaan asia.
kyllä sen pitäis korvata, jos voit jotenkin todentaa että olet sen ostanut ja maksanut :)
Voi itku, kurja kuulla. :( Toivottavasti loppureissusi sujuisi ilman ikävyyksiä! Ymmärrän harmisi ja tunteesi kyllä, mutta älä nyt liikaa itseäsi syyttele. Ei minullekaan ehkä olisi tullut mieleen, että jos lasken hetkeksi kassin läheisyyteeni ja valvonkin sitä, niin että joku sen vie. Pää pystyssä kohti New Yorkia!
Voi kauheeta! Mulle tuli tosi surullinen olo, kun luin, mitä sulle on käynyt :( Ihan tosi paljon tsemppiä ja jaksamisia!
Tosi harmi! Tuskin paljoa lohduttaa, mutta materia on materiaa, sinä olet kuitenkin ehjä ja hengissä ja yhtä kokemusta rikkaampi, vaikka tietenkin tosi veemäistä menettää paljon henkilökohtaisia kuvia jne :/
Mutta toivottavasti loppureissu menee mukavasti :)
Niin... tiedän että juuri noin minun kuuluisi ajatella.... Mutta tunnistan tän hetkiset fiilikset viiden vuoden takaisesta auto-onnettomuudestani (vaikkakin se tietysti oli PALJON vakavampi tapaus), jossa surin monta viikkoa pelkästään menettämääni autoa enkä osannut kunnolla iloita siitä että itse selvisin mustelmilla. Sitä vain syyttää itseään tekemistään virheistä ja juuttuu miettimään sitä mitä olisi voinut tehdä toisin, vaikka se on täysin turhaa ja epäolennaista. :/
Voi että! Ihan mieletön harmi! Älä ole kuitenkaan vihainen itsellesi, loppujen lopuksi et tehnyt mitään ihan mielettömän tyhmää vaan ihan pienen virheen - valitettavasti vain tässä tapauksessa se pieni virhe riitti. Itseään ei saa liikoja moittia! (Tiedän, helpommin sanottu kuin tehty. Olisin samassa tilanteessa ihan yhtä pettynyt itseeni, vaikka ei pitäisi.)
Toivottavasti jotain tosi kivaa tapahtuu pian vastapainoksi!
Voi, älä ole niin kova itsellesi! Välillä tuollaista sattuu, ethän sinä nyt koko ajan voi kaikkea omaisuuttasi puristaa rystyset valkoisina sylissäsi ja mulkoilla ohikulkijoita, ettei mitään varastettaisi!
Osanottoni kuitenkin menetettyjen kuvien ja muiden tunnearvoisten materiaalien katoamisesta
Ääähhh olen pahoillani. Tollanen on niin ärsyttävän raivostuttavaa. Meistä varmaan jokainen on jossain vaiheessa joutunut varkauden kohteeksi, kuten myös minä, joten kaikki sympatia puolellesi. Vaikka onkin vain tavaraa, niin tiedän miten voi ottaa päähän. Muutama päivä ketuttaa, mutta kyllä se siitä. Osta jenkeistä uusi läppäri :)
Tuossa joku muukin jo tarjosi Saksasta yöpaikkaa, sama ajatus oli itsellä mutta täältä Frankfurtin liepeiltä. Vaikka ei kaiketi tarkoitus tänne päin tulla, niin suunnitelmat voi aina muuttua :) Toivottavasti pääset harmituksen yli nopeasti, voin vain kuvitella tilanteen.
Kiitos kultaiset...! <3
Voi ei, tosi paskaa! Ja huonoa tuuria, älä syyttele ittees <3
Voi EI! Sanni raukka!!! Ei ole sun syysi, että maailmassa on tuollaisia ihmisiä! Ja älä blogista huolehdi - me lukijat odotetaan täällä kyllä vaikka maailman tappiin asti että saat uuden koneen ja pääset taas päivittämään täysipainoisesti. Jos maailmassa on paikka, joka voi pelkällä ilmapiirillään parantaa suruja, se on New York. Toivottavasti tepsii sullekin! Haleja!!!
Ou nou. :(
Ei ehkä lohduta, mutta mahdollisesti vielä enemmän kuin varkaus ottaa päähän, kun itse unohtaa lompakkonsa junaan tai lentokoneeseen. Molemmat on tullut tehtyä... Toivottavasti loppumatka sujuu hyvin. On ollut mielenkiintoista seurata matkaasi blogin välityksellä.
Voi itku, palasi oikein elävästi mieleen ne fiilikset, kun pitkäkyntiset kävi kääntämässä maastopyöräni meidän lukitusta pyöräkellarista. Vieläkin sieppaa, kun sitä mietin. Että olisi pitänyt jemmata pyörää vaikka omalla parvekkeella jne. Mutta ei auta, viety mikä viety.
Toivottavasti tosiaan vastaisuudessa tulee sitäkin ihanampia sattumuksia kohdallesi, jotta tämä ei jää vaivaamaan. Ihanaa ja aurinkoisempaa loppumatkaa!
Hei! Olen ollut vakuutusyhtiössä töissä ja ainakin yksi vakuutusyhtiö Suomessa korvaa noi ostetut ohjelmat myös varkaustapauksissa. Pidä itsestäsi huolta, varkaudelle ei kukaan voi mitään. Varaskin on voinut seurata sinua vaikka kuinka pitkään ja odottanut oikeaa hetkeä.
Ääiihhh miten huonoa tuuria!!! :(( *Hali*
Tosi ikävä juttu! Tiedän miltä susta tuntuu, koska multa on varastettu kamera junassa Ranskassa. Tarkkaavasuuteni herpaantui kun junavaunuun tuli lipuntarkastaja, joka alkoi selvittää ilman lippua matkustavan naisen tilannetta. Meitä oli matkassa kaksi, joten periaatteessa tavaroita vahtivia silmiä oli enemmän. Huomasimme kameran puutumisen kuitenkin vasta hotelliin päästyämme, joten kamera oli jo ties kuinka kaukana... Olin aivan murheen murtama muutaman päivän, koska kamerassa oli muistikortilla yli tuhat valokuvaa, jotka olimme ottaneet kaksi viikkoa kestäneen matkan aikana (nykyään en ota kaikkia kuvia samalle kortille, jotta edes jotain kuvia säilyy...). Päätimme kuitenkin, että loppumatkan keskitymme nauttimaan siitä hetkestä, jossa olemme ja ottamaan siitä kaiken irti aisteillamme. Muistoja/kokemuksia meiltä ei voi kukaan varastaa :)!
Olen sitä mieltä, että sinun tilanteessa siellä turisti-infossa ei kukaan muukaan olisi voinut välttyä varkaudelta, koska toiminta kuulosti hyvin ammattimaiseslta :(. Älä siis ole itsellesi vihainen! Kaikki, mitä rahalla saa, on korvattavissa.
On ollut ihana lukea kirjoituksiasi tien päältä, mutta koita nyt nauttia loppureissustasi täysillä, otat luvan kanssa etäisyyttä blogiin sekä nettimaailmaan ja keskityt kunnolla itseesi. Kyllä me lukijat jaksamme odottaa jouluun :).
Ei sulla sattunut olemaan mitään jäljitysohjelmaa käytössä? uudemman mallisissa läppäreissä on se jo valmiinakin, ainakin jonkin lähteen mukaan.
Muistan joskus johonkin koneeseeni sellaisen opensource-ohjelman asentaneen, mutta eipä ole enää hajuakaan mihin, ja millä salasanoilla :)
http://www.mikropc.net/kaikki_uutiset/jaljitysohjelmalla+lapparivarkaan+jaljille++nelja+tositarinaa/a639380?service=mobile&page=2
Ei ollut mitään jäljitysohjelmaa.... Wow, en edes tiennyt tuollaisista..! Pitänee ehkä asentaa seuraavaan koneeseen....
Kirjoitinkin jo että olen todella pahoillani :( Se on niin epäoikeudenmukaista että kunnon ihmisille tapahtuu noin ikäviä asioita.
Kiitos sinulle itsellesi vielä kerran tapaamisesta. Pakko sanoa julkisesti että tämän mainion / ihanan blogin kirjoittaja on just' sellainen miltä vaikuttaa. Tai parempikin oikeastaan.
Terveiset ja hyvää loppumatkaa.
Awww, kiitos Sari...! (Näyttää kyllä varmaan siltä että kirjoitin tuon viestin itse...! ^_^)
Voi harmi että näin sulle kävi näin. Toivottavasti et liikaa murehdi ja syytä itseäsi, yritä silti vielä nauttia matkasta ja jäljellä olevista kohteista. Sä vaikutat näin blogin välityksellä todella lämpimältä ja mukavalta ihmiseltä, surettaa sun puolesta että sulta varastettiin noin tärkeä ja kalliskin esine. Hyvää loppumatkaa!
Kerätään Sannille kolehti uutta konetta varten! :)
Kerro vain mihin voi tehdä pienen lahjoituksen, joskaan se ei toki hävitettyä tunnearvoa pelasta. Ja täällä olisi majapaikka Pariisissa, jos olet tätä kautta reissaamassa.
Voi kiitos tuhannesti ihanasta eleestäsi K, mutta uskoisin että vakuutusyhtiö korvaa koneen. Menetettyä materiaalia ei tietenkään mikään kolehtikaan tuo takaisin.... :/
Ja hei, kohtahan tässä pitää kai alkaa säästämään uutta reissua varten kun majapaikkoja alkaa olla tarjolla ympäri Eurooppaa :) Olette kyllä NIIN ihania te lukijat! <3 Voi kun voisin kaapata teidät kaikki syliin ja rutistaa.
Multa katosi lompakko Puolassa.
Se hetki kun tajusin lentokentällä, ettei sitä enää ollut rinkassa.
Soitin tietysti heti sulkunumeroihin ja olin siinä mielessä hyvässä tilanteessa, että passi ja lentolippu olivat tallessa, mutta vollotin silti aika lailla vapaasti ihmisten katsellessa. Matkakaveriparkani ei tiennyt miten päin olisi, ja tietysti mitä tiukemmin yritin kerätä itseni ja huolehtia meidät koneeseen, sitä enemmän itketti.
Pahinta ei ollut se, ettei mulla ollut enää pankkikorttia ja vasta uusittu ajokorttini oli menetetty mukanaan vanhoja ystävien ja perheen valokuvia. Pahinta oli se, että joku oli rikkonut yksityisyyttäni ja koskemattomuuttani, koskenut MINUN omaisuuteeni luvatta. Tuntui kuin olisi yhtäkkiä kuullut naapurin teinityttöjen hiippailevan meidän asunnossa (näinkin on käynyt).
Mutta onneksi sulla on päiväkirjamerkinnät ja ne kuvat, joita olet ladannut Karkkipäivään. :)
Stemppiä reissuun! Vaikka nyt otta päähän niin varmasti myöhemmin naurattaa. Kiitos että jaat reissun hyvät ja ne huonotkin puolet, tämä blogi on ollut todella mahtavaa luettavaa :)
Oman blogini puolella just fiilistelen kesän portugalin reissua. Oon ihan fani ja asuu ystäviä Lissabonissa. Niin koti, haluaisin jo muuttaa sinne. Mutta se on pitkäkyntisiä täynnä. Yritä iloita loppureissusta vaikka ryöstö tietty harmittaa! Toteutat unelmaa johon moni ei ikinä uskalla YKSIN. Ilo lukea reissustasi!