Tänään oli ihana päivä. Heräsin jo ennen kuutta ja lähdin kävelylle. Kävelin, uin, luin ja otin aurinkoa koko päivän. Aivan ihanaa. Rauhallista.
Symi on täyttänyt kaikki odotukset ja palan halusta päästä kertomaan teille enemmän tästä uskomattoman viehättävästä saaresta. Tänä iltana en kuitenkaan ehdi sitä tehdä sillä olen menossa vierailulle uusien suomalaisten ystävieni luokse. Luitte oikein - suomalaisten. ;) Tutustuin eilen tänne saavuttuani ensi töikseni saaren ainoisiin suomalaisasukkeihin.
.
Kiitos lukijani, luen parhaillaan "Eat, Pray, Lovea". :)
* * * * * * * * *
Sitten tällainen ihan erillinen osio jonka meinasin ensin julkaista omana postauksenaan mutta en taida jaksaakaan.... Menee tähän perään.
Olen harmikseni onnistunut aiheuttamaan osalle lukijoistani ikäviä oireita huimauksesta ahdistukseen ja lievään ärtymykseen käyttämällä ahkerasti lainakamerani pienoismallikuvausmoodia.
On kurjaa että kuvillani on näin kyseenalaisia haittavaikutuksia. En käytä miniatyyriefektiä vain siksi, että kuvat näyttäisivät pienoismalleilta. Tokihan itsekin väsyisin jos kaikki kuvani olisivat kuin pikku-Lassen lelukaupungista. Käytän tämän tilaisuuden hyväkseni valottaa tärkeintä syytä, miksi olen jumittunut tämän moodin käyttöön.
Se syy on värit.
Kaikkihan me toivomme, että kun otamme kuvan, sen värit näyttäisivät valmiissa printissä tai koneen ruudulla mahdollisimman eloisilta ja alkuperäiselle uskollisilta. Etenkin meikkikuvissa tämä on erinomaisen tärkeää. Mutta tokihan näen lomakuvanikin mielellään mahdollisimman kauniin ja aidon värisinä.
PowerShot G12 ei ikävä kyllä havaintojeni mukaan toista värejä kovinkaan todenmukaisesti kaikissa tilanteissa. Kuvat ovat totuutta paljon haaleampia, kuin "kivipestyjä". Kamerassa on "Erittäin elävä" -kuvausasetus, joka käytännössä tekee kuville saman kuin jos vedät Photarissa värisaturaatiot melkein maksimiin. Tuloksena on usein liian värikäs kuva, joka ei vastaa kohteen aitoa sävyintensiteettiä.
Ihan vahingossa huomasin, että Pienoismalli-asetuksella värit toistuvat todella kauniisti ja vastaavat käytännössä sitä mitä silmilläni kuvaustilanteessa näen. Haittapuolena tässä on se, että kuvaan tulee tietysti aina myös tilti/shift -efektiin kuuluvat blurrit kuvan ylä- ja alalaitaan. Minua tämä ei haittaa, sillä pidän muutenkin lyhyen syväterävyysalueen hyödyntämisestä kun kuvaan. Mutta teille tämä on aiheuttanut päänsärkyä.
En tiedä auttaako tämä selitys teitä kestämään blurrikuvia yhtään sen paremmin, mutta ajattelin kuitenkin tarjota tämän taustatiedon niin ettei jengi kuvittele että jostain syystä haluan kaikkien kuvieni näyttävän miniatyyreiltä tai muuten vain "taiteellisesti" blurratuilta. Värit ovat minulle todella tärkeitä, ja olisin kovin iloinen jos Canon olisi tehnyt pienoismallimoodin värimäärittelyn myös saataville "tavalliseen" kuvausmoodiin. Tällaisenaan, kun kuvaan perusmanuaaliasetuksilla, tekee mieli säätää jälkikäteen jokaisen kuvan värit vastaamaan paremmin todellisuutta...
Ja toinen esimerkki samoilla asetuksilla. Näette, että sävyt ovat selvästi parhaimmat keskimmäisessä.
Tunnustan kuitenkin olevani aika herkkänahkainen, ja koska tarpeeksi moni on kommentoinut ettei kestä tällä moodilla otettuja kuvia, niin en enää julkaise sellaisia blogissa.
Kiitos ja anteeksi.
0 comments on “Thru Self-Timer”
Minua ei ainakaan haittaa tolla asetuksella otetut kuvat. Minun mielestäni sinulla on oikeus laittaa blogiisi sellaisia kuvia kun haluat, sillä sinun blogihan tämä on!:) Ja olen kyllä todella kateellinen, että olet päässyt matkustamaan noin ihaniin paikkoihin! :)
Miusta kaikki kuvat ovat olleet aivan ihania. Ja nyt tosiaan huomaa nuo sävyerot noissa kuvissa. Nauti sie reissustas, ja jos ei kuvat kelepaa ni ei oo pakko kattoa!
Jos yhtään helpottaa niin minua ei "peinoismallikuvat" ole haitanneet! Ennemminki ne hauskoja.
Itse pidin todella paljon niistä miniatyyrikuvista, enkä oikein ymmärrä niistä valittamista. Miksi et muka saisi julkaista omassa blogissasi juuri niitä kuvia kuin itse haluat? No, palautteeseen on tietysti hyvä reagoida, mutta en ymmärrä miksi jotkut ovat kuvista meteliä nostaneet. Värisävyt ovat todellakin paremmat miniatyyrikuvissa kuin muissa. (Varsinkin, jos sinulla ei ole aikaa tai halua muokata jokaista kuvaa yksitellen kuvankäsittelyohjelmilla, on valmiiden kameran asetusten käyttö erittäin järkevää.)
Mukavaa reissun jatkoa! On aina jännittävää seurata, minne menet seuraavaksi. :D
Mun on nyt pakko tunnustaa, että mua ei kiinnosta pätkääkään, millä moodilla kuvaat valokuvasi - mä ainakin jaksan katella nuita pienoismallikuvia, ne on sulosia! Ja sitäpaitsi, tämä on sun oma blogi ja sananvalta on ehdottomasti sinulla itelläs, ei inisevät lukijat siihen saa vaikuttaa :)
Itse pidin noista "pienoismallikuvista". Ne antavat jotenkin niin kivan fiiliksen kuviin. Ne ovat myös mukavaa vaihtelua verrattuna sellaisiin perus matkakuviin:>
Mää taas lisäisin sitä mikä nolife-porukkaa ärsyttäisi, se olisi todella nautinnollista!
Kiitos ihanista kuvista ja teksteistä. Tosi harmi kun jotkut kommentoivat kuvia. Kuten joku jo mainitsi aiemmin, emmehän maksa sinun juttujen lukemisesta mitään. Eiköhän se ole ihan sinun päätös mimmoisia kuvia postaat. Minä pidin miniatyyriefektistä :) ihanaa matkaa sinulle!
No huoh, sun matka, sun blogi, sun kuvat! Jättäkööt lukematta ne, joita kuvat eivät miellytä... Mä olen nauttinut suuresti matkapäivityksistäsi, kuvineen kaikkineen, ja toivon näkeväni niitä jatkossakin runsain määrin, upeine väreineen ja tunnelmineen. Toivotan sulle elämyksellistä matkanjatkoa, kiitos että olet ottanut meidät mukaan!
Apua mää taas tykkäsin pienoismallikuvista ! Monesti netissä ihmiset hanakammin tuo negatiiviset huomiot esiin.. Eli ehkä jokaista negatiivisesti suhtautuvaa kohden on x määrä positiivisesti suhtautuvia..? :p
Sulla on kyllä mieletön taito tehä tuttavuutta nopeaa paikallisten kanssa! Toi kyllä tuo paljon uolttuvuuksia yksin matkustamiseen. Oot kyllä niin mun idoli!
No voi höpö, ne miniatyyrit oli just kivoja kuvia!
No voi, onpa harmi. Ymmärrän hyvin, ja ehkä itse olisin toiminut samoin, ollut herkkänahkainen. En vain voi käsittää, että kukaan kehtaa valittaa laittamistasi kuvista. Ihan niin kuin ei omaan blogiinsa saisi laittaa sellaisia kuvia, kuin itse haluaa. Kun ei kenenkään ole niitä pakko katsoa, jos ei halua. Minusta se miniatyyriefekti oli ihan hauska tuttavuus, vaikka hyviltä nuo kuvat näyttävät muutenkin. Sellaisella ihmisellä, joka ahdistuu ketään loukkamattomista blogikuvista, on elämässään kovin pienet murheet.
Viimeisten kuvien värierot ovat huimat. Ensimmäsenä on kauhu/kummitustalo ja viimeisenä karkkimuorin riemumökki.
Ja niin, minua ei blurrit juurikaan häiritse. Kuvasi aiheuttavat lähinnä kateutta :)
Voi, minä kun taas pidin kuvista tuolla "pienoismalli"-asetuksella otettuna! Sopivat minun mielestä muutenkin paremmin Karkkipäivään, kuin nuo "normikuvat". Jotenkin niissä on paljon kivempi tunnelma. :)Ihana lukea matkastasi, pääsisinpä joskus itsekin noihin maisemiin. Ehkä jonain päivänä. :)
Julkaise ihmeessä myös miniatyyrikuvia tavallisten rinnalla jos haluat, minusta ne on ihania. Eikä kannata antaa kommenttien vaikuttaa lomatunnelmaan. Mukavaa reissailua! :)
Miniatyyrissähän tulee kirkkaammat värit jotta 'pienoismalli'vaikutelma olisi uskottavampi. Mitä kirkkaammat värit, sitä lelumaisempi tunnelma. Minusta nuo 'erittäin elävä'-asetuksen kuvat ovat nätimpiä kuin pienoismallikuvat.. Häiritsevät jotenkin vähemmän silmää :/
No voi. Minusta miniatyyrikuvat olivat ihania! Ehkä niitä voisi kuitenkin joskus ujuttaa mukaan?
Minusta ne pienoismallikuvat olivat koko ajan tosi kivoja.:( (parempia tietysti olisivat olleet kunnon kameralla otetut kuvat, mutta ei kukaan voi elää pelkästään blogia varten)
Joo arvaa vaan kuinka kaipaan 50D:täni.....
Onhan tämä PowerShot oikeasti tosi näppärä ja kätevä matkakaveri ja siinä on muutama tosi kiva juuri reissukuvaukseen ja yksin matkustamiseen sopiva ominaisuus joita järkkärissäni ei ole, kuten videointi ja pidemmän itselaukaisuajan säätömahdollisuus (ehtii juosta kuvaan kauempaakin ^_^) - mutta pieni kenno on aina pieni kenno. Kuvista jää puuttumaan sama syvyys kuin järjestelmäkameralla.
Kiitos Sanni kauniista matkakuvista olkoon sitten missä muodossa tahansa ja siitä, että jaat matkakokemuksesi kanssamme. Älä pahoita mieltäsi negatiivisista kuva-arvosteluista. Arvostelijoille sanoisin, että joskus on hyvä muistaa, että "tyhmä ei huomaa ja viisas ei sano mitään" :-)
Nyt on ihan pakko kommentoida. ET VARMASTI lopeta ihanien ja kauniiden tilt-shift-kuvien julkaisua muutaman v*ttumaisen lukijan takia. Et saa! Tämä on _sinun_ blogisi, ja julkaiset omassa blogissasi tismalleen sellaisia kuvia kuin itse haluat. Piste.
PS. Jos et tosiaan aio julkaista enää "pienoismallikuvia", voisitko perustaa meille niitä rakastaville jonkun Karkkipäivä on the road tilt-shift edition -kuvablogin, kiitos. ;)
Ihana Vilma...! ^_^
Voi ei! Julkaise ihmeessä blogissasi juuri sellaisia kuvia kuin SINÄ haluat :) Minun mielestäni pienoismallikuvat ovat söpöjä ja tosiaan niissä värimaailma on ihan huikaisevan kaunis :) Olen täällä ruudun toisella puolella kateudesta vihreänä, voi kunpa itsekin joskus pääsisin noin kauniisiin maisemiin! :)
Voi miten todella harmi, jos et enää niitä miniatyyrikuvia laita esille. ;-(
Olethan nyt muistanut myös sen, että suomalainen ennen kaikkea valittaa ja mussuttaa ja kitisee? Suomalaisen tapoihin EI kuuluu kiittää, ihailla ja antaa positiivista palautetta. Minä uskallan väittää kirkkain silmin, että kaikkia noita inisijöitä kohden löytyy ainakin kaksi muuta, jotka tykkäävät ja pysyvät ihan terveiden kirjoissa sinun kuviasi katsellessaan, mutta eivät sitä kerro.
Henkilökohtaisesti olen tässä asiassa sitä mieltä, että teet karhunpalveluksen itsellesi. Ja vähän meillekin, jotka tykkäämme katsella _kaikenlaisia_ valokuvia reissultasi. Tällä tavalla sinun blogisi julkaisuja hallitsevat negatiivista palautetta antavat lukijat, joita on luonnollisesti paljon, koska suurin osa heistä on suomalaisia.
Päätös on tietenkin sinun, kyse on sinun blogistasi. Tämä on vain minun mielipiteeni. Myönnän etten ole ymmärtänyt ihmisten valitusta noista kuvista. Myönnän myös sen, että en ymmärrä miksi blogin kirjoittajan pitäisi kumarrella kenellekään. Blogihan on sen kirjoittajan luovuuden ja itseilmaisun kanava, ei sen lukijoiden!
"Olethan nyt muistanut myös sen, että suomalainen ennen kaikkea valittaa ja mussuttaa ja kitisee? Suomalaisen tapoihin EI kuuluu kiittää, ihailla ja antaa positiivista palautetta"
Kyllä näitä vinkuiitoja löytyy ihan joka maasta ;) Joo, ehkä tämä on henkilökohtainen pet peeve, mutta minulla vähän nousee karvat pystyyn, kun jotkut dissaavat suomalaisia ihan surutta, mutta auta armias jos sanot näille ihmisille ulkomaalaisista samaan tapaan yleistävästi jotain vähemmän positiivista...heti paukahtaa tietty sana ja sylki alkaa roiskua kuin sprinkleristä (tämä ei nyt ollut mitenkään Mohnille suunnattu :) kunhan kitisen yleisellä tasolla)
Valokuva-asiasta kommentoinkin jo edelliseen postaukseen. Tiivistettynä: miksi efektin "ahdistavuudesta" pitää jankuttaa joka kirjoituksen perään, kerran Sanni on jo moneen kertaan kertonut miksi hän sitä käyttää.
Noh, kyllä se nyt vaan niin on, että suomalaiset ON todella huonoja antamaan positiivista palautetta, mutta negatiivista palautetta annetaan lähes aina, kun jokin asia negatiiviselta tuntuu.
Varmasti löytyy jokaisesta maasta vinkuiitoja, en epäile ollenkaan! ;-) Olen silti sitä mieltä, että suomalaiset eivät ole tottuneita kiittämään, kehumaan ja kertomaan, kun asiat menevät hyvin. Ilman kiitoksia ja kehuja tässä maassa on muutamakin sukupolvi kasvatettu eikä se tapa ihan äkkiä mihinkään häviä.
Eiköhän jokaisesta kansallisuudesta löydy ne omat negatiiviset puolensa, ihan tasapuolisesti. Se ei silti poista tyypillisiä suomalaisia huonoja puolia. Eikä tietenkään tarkoita, etteikö meistä suomalaisista löytyisi paljon hyvää ja positiivista. <3
Olen sitten varmaan ollut tosi onnekas, kun en ole tuollaiseen suomalaistyyppiin pahemmin törmäillyt, enkä ole kyseisiä ominaisuuksia päässyt todistamaan ainakaan mitenkään poikkeavalla tasolla verrattuna muihin maihin, joissa olen asunut :) Se on kyllä tosi harmi, jos ihmiset ovat arkoja kiittämään silloin kun aihetta olisi.
Kiitos Mohnille ja kaikille muillekin rohkaisevasta palautteesta. <3 Ehkäpä uskallan vielä harkita _joidenkin_ tilt/shift-kuvien ujuttamista tuleviin postauksiin....
Mun tapana ei tosiaan yleensä ole "kumarrella" kenellekään, mutta oikeasti alkoi jo tuntua tosi kurjalta lukea kerta toisensa jälkeen kuinka joku alkaa voida pahoin katsoessaan kuvaa, josta itse tykkään ja jonka halusin teidän kanssa jakaa.
Hei, sie sait niillä sulosilla miniatyyrikuvillasi harkitsemaan vahvasti PowerShot G12:n ostoa ^_^
Eikös sitä miniatyyriasetusta saa vähän pienemmälle, luulisin?
Ei saa, se on täysvalmis asetus johon ei voi valitettavasti manuaalisesti vaikuttaa... :/
Minä kyllä kestän, etenkin nyt kun kerroit ettei tarkoitus ole tosiaan ottaa noita lelumaailmakuvia vaan toistaa värit oikein. Minulle ainakin kelpaavat paremmin ne kuvat, joissa värit myös toistuvat oikein!
Kaikesta ne ihmiset valittaakin!!
Ja ne miniatyyrit on hauskoja!
Onpa harmi, että niin moni tuntuu ajattelevan, että kuvista valittaminen on ilkeilyä, tahallista, perisuomalaista valittamista.
Tottakai minustakin jokainen SAA laittaa blogiinsa just sellaisia kuvia kun tahtoo. Mutta kun blogi on julkinen, niin kai lukijakin saa toiveitaan esittää? Moni bloggaajahan suorastaan janoaa palautetta :)
Minusta oli kiva, että Sanni valaisi kuvien ja efektin taustoja.
Se, miksi minä annoin palautetta, on ihan oikeasti se, että miniatyyriefekti SATTUI silmiin. Siis tuotti kipua. En siksi, että saisin vain huvikseni nillittää.
Kuvathan ovat kauniita, todella kauniita. Mutta se efekti, etenkin kun kuvia on paljon ja monta peräkkäin, aiheutti päänsärkyä.
Muutenhan ainakaan minulla ei ole Karkkipäivästä mitään valittamista. (En kai muuten tätä seuraisikaan ;) ) Ihania juttuja, upeita meikkejä, laadukasta tekstiä (tätä arvostan erityisen paljon!)..
On ehdottomasti bloggaajan oma asia, kuinka suhtautuu palautteeseen; noudattaako sitä vaiko ei noudata. Kaikillehan ei voi kumartaa yhtä aikaa.
Voin olla seuraamatta blogia, jos kuvat aiheuttavat kipua ja palata sitten taas kun meikkiaika tulee :) Mutta minusta ei ollut kovin suuri synti antaa palautetta, vaikka se oli negatiivista. Aiemmin olen antanut vain positiivista palautetta – ja syystä :)
En mä sinällään pitänyt kuviani kritisoivia kommentteja ilkeilynä, ja ymmärsin kyllä niiden pointin, mutta se ei silti estänyt minua tulemasta vähän surulliseksi. Tiedäthän tunteen - kun itse on innoissaan jostain ja haluaa jakaa sen muiden kanssa, ja sitten joku sanookin että "Hei älä viitsi, ei ole kiva".
Ei ollut synti antaa palautetta, en mä sitä tarkoita, ja näin mä siihen reagoin. :)
Juu :) En siis ajattelut, että sinä pidit palautteen antamista huonona asiana. Ja tottakai negapalaute kirpaisee aina, vaikka se olisikin asiallisesti muotoiltu.
Lähinnä siis ihmettelen näitä muita kommentoijia :)
Olen viihtynyt Karkkipäivässä oikein hyvin ja Kreikka-fanina olen kovasti innostunut postauksistasi nytkin. Siksi koinkin tärkeäksi reagoida kuviin, koska ne kiinnostivat myös minua.
Voi kuinka näytät ihanalta noissa kuvissa, niin kauniilta ja levänneeltä. Ja Eat pray love on tosi hyvää matkalukemista. :)
Kuvista: minäkään en ole ehkä suuri pienoismalliefektin fani, mutta ymmärrän tuon, että värien oikea toistuvuus on sinulle ensisijainen asia. Pokkareilla on aina hankala saada värit toistumaan hyvinä ja itseäkin on usein harmittanut kun reissukuvat eivät näytä koneella ollenkaan niin hyviltä, koska värit ovat jääneet jonnekin ihme puolitiehen. Itsehän sinä päätät mitä kuvia blogissasi julkaiset, miksei vaikka sekaisin efektillisiä ja tavallisia?
Miulle tuli tosi paha mieli siun puolesta (kuten usein monien muidenkin bloggaajien puolesta). On niin helppoa käydä jättämässä nimettömänä ilkeitä kommentteja, ihan kuin "oikeassa elämässä" kukaan käyttäytyisi yhtä törkeästi.
Miusta se on vain ja ainoastaan siun asia, millaisia kuvia julkaiset. Kenenkään ei blogia ole pakko lukea, ja kuvienkin yli pystyy hyvin hyppäämään. Ymmärrän kyllä siun reaktion, itsekin olen aika herkkänahkainen ja varmaan toimisin samalla tavoin.
Olen omassa kamerassani huomannut, että värit ovat usein hyvin hailakoita ja oikein harmittaa ottaa kuvia. Olisin onnellinen jos siinä olisi asetuksia, joilla värit tulisivat esille.
Ja kuten joku aiemmin jo kommentoi, noissa miniatyyrikuvissa on Karkkipäivän tunnelmaa :)
Nyt elä anna Sanni periksi! Siun blogi, siun jutut ja siun kamera. Vot! Jos ei kestä katsella, ni ei maha mittää. Miusta kaikki kuvat on ihania katsella täällä vesisateen ja pimeyden keskellä. Ja ihana lukea siun kirjoituksia. Ihanaa reissua siulle!
Entisenä kuva-alan työntekijänä voin todeta että ei ole olemassa yhtä "oikeaa" sävy- tai kuvausasetusta. Niin usein jouduin aikaisemmassa työssäni korjaamaan mielestäni upean sävyisiä kuvia asiakkaan mielen mukaisiksi. Kyseistä asiakasta ei ollenkaan haitannut että kuvassa esim. omista kasvoista paloi väri puhki, kunhan vieressä istuvan koiran turkki hohti vitivalkoisena - olihan hän suurella vaivalla pessyt koiran juuri edellisenä päivänä. Ei auttanut selittää, että harmaan sävyt itse asiassa ovat varjoja valkoisessa turkissa, asiakkaan mielestä koiran turkki näytti likaiselta. Kaikki riippuu katsojan silmistä, ja vastaavanlaisia tapauksia tuli jatkuvasti korjattaviksi. Asiakkaita oli tietenkin pakko miellyttää, mutta blogin kuvat ovat kuitenkin sinun kuviasi. Niin kauan kuin itse olet tyytyväinen kuviisi voit jättää muiden arvostelut oman onnensa nojaan. Nämähän ovat, kaikesta huolimatta, juuri sinun muistojasi.
Tämä pitää tietenkin paikkansa. :) Ja jos olisin parempi wizard kameratekniikan kanssa, säätäisin kameraan itse oman mieleiseni valkotasapainon ja sävyasetukset (en ole ihan varma kun en jaksanut lukea koko PowerShot-ohjepumaskaa kannesta kanteen mutta mun mielestä tässä pokkarissa olisi mahdollisuus tehdä omat kustomoidut värisäädöt).
Voi hyvänen aika, luin itsekkin eat, pray, lovea kun oltiin rodoksella :D se intia oli tosin vähän tylsähkö :/
Heh, mä oon vielä Italiassa...! ^_^ Ja tiedä vaikka kohta ihan oikeastikin Italiassa...
Oi, älä lopeta niiden julkaisua; ne ovat satumaisen keijumaisia kuvia! H*tin lahopäät, jotka eivät tajua että sinä ITSE päätät millaisia kuvia julkaiset. Mielestäni on mahtavaa, että annat meidän matkustaa mukanasi ja siksi on erityisen hävytöntä, että jotkut aukovat päätään :/
Kreikan saaristo on kyllä ihana. Rhodos (hihi, eka etelänmatkani ikinä), Kos ja Santorini on koluttu. Kreetalle haluan vielä ainakin!
p.s. Du är extra snygg i dessa foton! Avis att du är så slank och fager! :)
Jag tror man blir snygg av lyckan..! ^_^ Det måste man. :)
Hips! Pidän tosi paljon noista blurratuista kuvistasi, ja kuten loistavasti havainnollistit, sävyt ovat aivan eri luokkaa eri asetuksilla.. Blogi on sinun, joten miksi et jakaisi edelleen "aidon" värisiä kuvia meidän iloksemme.. Se joka ei niistä tykkää, olkoon tykkämättä.. Tai sulkekoon silmänsä. Kuvat antavat pienen ripauksen lomataikaa työpäivän piristämiseksi. Kiitos siis niistä! Ja tietysti jutuistasi muutenkin :)
Nautinnollista reissun jatkoa!
Hahahhaa lähinnä naurattaa miten joku/jotkut ovat viitsineet valittaa moisesta. :D Ehkä lomakateus käy ylitsepääsemättömäksi ja siksi on vaan a-i-v-a-n pakko valittaa jostain. Ei muuta kun jatkat lomailua ja anna meille jatkossakin osuus lomastasi ihanien lomakuvien (ja just sellaisten jotka itse haluat ottaa) välityksellä! :)
Minusta on erikoista, että joidenkin lukijoiden mielestä palautteenanto ja kommentointi on sama asia kuin valittaminen..
Näistä kuvista on antanut negatiivista palautetta noin 4-5 lukijaa ja kuinka monta lukijaa tällä blogilla on? Ainakin bloglovinissa pelkästään jo lähes 1000. Lyhyellä matikalla laskettuna noin puoli prosenttia. Vaikka itse kritisoinkin tätä miniatyyriefektiä, en kyllä itse alkaisi muuttamaan _mitään_ blogissani sen takia, että 0,5 prosenttia lukijoista joku asia ei miellytä.
Edelleenkään en tykkää miniatyyriefektistä, mutta itse en ainakaan tarkoittanut kommentointiani mitenkään henkilökohtaisena hyökkäyksenä, jollaisena olet tuntunut nämä kritisoivat kommentit ottaneen.
Ja mainittakoon nyt vielä, että blogisi on yksi lemppariblogeistani ja matkan kulkuasi on kiva seurailla täältä ruudun takaa, miniatyyriefekteillä tai ilman :).
Jenny - en ottanut kritiikkiä "hyökkäyksenä", mutta halusin vain kertoa että täällä vitsailevan ja itseironisen karkkipinnan alla on henkilö, joka surullista kyllä on niin herkkä että kokee jo 0,5%:n negatiivisen kuvasuhtautumisen liikana käsitellä. Suomeksi sanottuna: jos blurrit pois jättämällä mun ei enää tarvitse lukea ikäviä kommentteja itselleni rakkaista kuvista, niin sen teen. Koska mulle tulee niistä paha mieli. Se on inhimillistä.
Jos olisin tiennyt oman kommenttini aiheuttavan tällaista elämää suurempaa mielipahaa tai kaikkien muiden lukijoiden kommenttien ryöppyä ja tahallisia väärinymmärryksiä, olisin jättänyt palautteeni antamatta. En tienny että tämä efekti on sinulle niin tärkeä ja rakas asia, ettei efektistä sovi antaa palautetta. Kritisoin tietääkseni juurikin tuota efektiä, EN valokuvaustaitojasi tai blogisi sisältöä, joista kummastakaan minulla ei ole mitään negatiivista sanottavaa, päinvastoin. Tämän takia en ymmärtänyt asian olevan näin vakava.
No, opimme tästä nyt ainakin se, ettei tähän blogiin kannata antaa palautetta, jos se ei ole positiivista, ylistävää tai erikseen vartavasten pyydettyä, jottei tietämättään aiheuta suurta mielipahaa.
Nohhh..... en nyt tiedä mitä tähän pitäisi sanoa muuta kuin että ei tämä nyt niiin vakavaa/"elämää suurempaa" ollut. ^_^ En ilmeisesti osaa ilmaista itseäni mitenkään tämän asian tiimoilta niin että minut ymmärrettäisiin oikein. Kyllä, minulle tuli paha mieli siitä että kuvistani ei tykätty. Saan kai olla siitä rehellinen? Kertooko se mahdollisesti että olen yliherkkä? Ehkäpä. Kertooko se, että palautetta ei pitäisi jatkossa antaa? Ei.
Mielipaha ei suuri. Ei suuri. :) Rentoudutaan nyt kaikki ja naureskellaan tälle, jookosta? :)
Joo, aina kannattaa miettiä miten "kritiikkinsä" esittää. Tämmöinen marttyyriksi heittäytyminen naurattaa =)))
Milipilille nyt tuli vissiin joku suurtakin suurempi tarve tulla tänne hiettämään tällainen loppukaneetti, vaikka asia oli jo selvästi loppuunkäsitelty.
Ja kun nyt selvästi kerjäsit viellä kommenttia, niin mielestäni annoin kyllä palatteen asiallisesti.
Niin, toisinaan unohdan, että kaikki ei välttämättä ymmärrä ehkä hieman liioittelevaa ja kärjistävää kirjoitustyyliäni itseni ilmaisemisen keinona ja tulkitsevat sen marttyrointina.
Ja mulle jäi vähän epäselväksi nuo sun lainausmerkit, mutta jättänen ne omaan arvoonsa, samaan lokeroon tuon =))) -hymiön kanssa...
Kannattaa muistaa kun tyyli on mitä on.
ET kyllä lopeta niiden julkaisemista, minustakin ne ovat aivan ihania! Ja kiitos vinkistä, minulla sama kamera ja opettelin tuon asetuksen käytön ansiostasi. :)
Mutta hei ihan tosi, minusta ihmiset voisivat oikeasti vähän miettiä, mitä kommentoivat, jos kommenttien aiheet ihan tosissaan ovat tuota tyyliä... Epäkohteliasta bloggaajaa kohtaan, vaikka mielipiteitä saakin toki lausua. Hieman liioittelulta kyllä kuulostaa ja juuri sellaiselta, ettei ajatella, ettei blogia kirjoiteta juuri yksin tietylle ihmiselle ja että kaiken pitäisi miellyttää juuri tuota kyseistä lukijaa (tai noita muutamia joukkoon eksyneitä, jotka varmasti saavat sateisesta ikkunastakin uloskatsoessa migreenin)...
Ensin on pakko sanoa, ihana tuo viimeinen kuva sinusta! Niin rauhallinen, mutta eloisa.
Minusta nuo pienoismallikuvat on ihania, vaikka pistävätkin silmät hieman sikkaralle ensin, mutta se on totta, värit näkyy kauniimmin :>
Itse opiskelen media-alaa ja valokuvaus on lähellä sydäntäni (vaikken omistakaan mitään huippukameroita), niin tiedän että miten turhauttavaa sen on, jos saa kauniita kuvia ja kun ne siirtää... pum, värit on ihan laimeat ja sitten joutuu säätämään niitä kirkkaiksi -joissakin kuvissa häviää se valokuvamaisuus ja idea.
Tympeäähän se on, että jotkut ovat kommentoineet pahasti noita kuvia, mutta ei niitä kannata noteerata. Tämähän on Sinun blogisi, joten myös saat laittaa sellaiset kuvat, mitkä itseäsi miellyttää. :>
Täältä liputetaan pienoismallikuvien puolesta! Eli toivottavasti niitä nähdään jatkossakin, etkä kokonaan lopeta niiden julkaisemista!
Eikös kuvanmuokkausohjelmilla saa aika kätevästi ja nopeasti muokattua värejä? :) Jos siis sulla on mahdollisuus sellaista käyttää. Ja netissäkin on selaimissa toimivia kuvanmuokkaus"ohjelmia".
Jeps, on Photari käytössä, mutta säästäähän se mukavasti aikaa jos/kun ei tarvitse joka kuvaa muokata. :) Ikäväkseni en nimittäin ole kovinkaan nopea kuvankäsittelijä. Nimimerkillä "Käsittelin äsken 20 Symi-kuvaa ja siihen meni 2 tuntia".
Hei Sanni!
Minulla tuli mieleen sellainen asia, että koetko helpoksi uusiin ihmisiin tutustumisen? Mietin vain omalla kohdallani, että jos matkuistaisin yksin vieraassa maassa ja kohtaisin kokoajan tuntemattomia ihmisiä, en tiedä, osaisinko seurustella heidän kanssa luontevasti. Vaovaako sinua laisinkaan ujous tms?
Enpä voi väittää että ujous kuuluisi mun ensisijaisiin ominaisuuksiin...! ^_^ Olen esim. töissä asiakkaillekin välillä jopa hämmentävän tuttavallinen - huomaa kun jotkut vaivaantuu sellaisesta. Mä vain olen aina ollut sellainen "luonnonlapsimaisen" avoin ja välitön. Mun on todella helppo tutustua ihmisiin. Tietenkään kaikkien kanssa ei tule juttuun eikä kemiat aina kohtaa, mutta ainakin aloitteen teko on helppoa. :)
Kiva, kun vastasit. Ihanan rohkea luonnonlapsi olet minun näkökulmastani :D Tosi kiva, kun saa seurata sinun matkaa. Ehkä itsekin vielä uskallan. En tiedä, haluatko avatutua blogissa tämän enempää, mutta olisi tosi mukava kuulla kaikenlaisia ajatuksiasi siitä, mitä olet oivaltanut matkasi aikana. Terv. Ujo ja utelias :D
Voi ei! Inhottava kuulla, että kanssalukijoiden kommentit pääsivät ihosi alle. Minnuu suututtaa, kun ihmiset tulevat tänne blogiisi esittämään VAATIMUKSIA tai kritoisoimaan ikävin sanakääntein postauksiasi. Minä näen asian niin, että vaikka tavallaan kirjoitatkin meille lukijoille, on tämä sinun blogisi, ja täällä mennään sinun ehdoillasi. (Tietysti näin?)
HÖH vielä. Toivottavasti ilkeästi kommentoineet tuntevat piston sydämessään. Ja Sanni, älä välitä muiden mielipiteistä, vaan laita miniatyyrikuvia niin paljon kuin sielu sietää! Ehkä kaksinverroin enemmänkin ärsyyntyneiden kiusaksi ;)
Ps. Minusta tuo erittäin elävä -moodikin on tosi kiva, eikä ollenkaan niin överi mitä voisi kuvitella. :)
Täytyy vielä tarkentaa että en kokenut negakritiikkiä sananmukaisesti ilkeänä, mutta ehkä vain jotenkin töksähtävänä ja ajattelemattomana. Kuin että kommenttien jättäjät halusivat jotenkin "lässäyttää" mun ilon kuvistani. Ehkäpä he eivät sitä tarkoittaneet, mutta näin mä tunnen.
No niin, ymmärrän tosi hyvin. Itsellänikin särähti korvaan (vai silmään kun lukemisesta kyse) muutaman palautteen jättäjän kommentit. Nimenomaan kovin lässäyttäviä olivat, ja mulle tuli pieni myötäharmistus jo ennen tätä sun kannanottoa. Tietysti tekstin välityksellä kommunikointi saattaa vääristää tarkoitusta ja mielentilaa tekstin takana, mutta negatiivistakin palautetta voi antaa positiivisesti.
Minä olen tykännyt erittäin paljon niistä miniatyyri-kuvista, en pelkästään värien mutta ihan myös sen hauskan miniatyyrifiiliksen takia, älä lopeta kuvaamista pliis! :)
Munkin mielestä noissa kiistanalaisissa kuvissa on todella kauniit värit, ja periaatteessa ovat tosi kivoja muutenkin, mutta ne ottavat kyllä munkin silmiin aika pahasti, siis ihan sillä tavalla että silmiin sattuu ja ne alkavat vetistää. Varmaan suurimmassa osassa kommentteja taustalla on joku tällainen eikä tahallinen ilkeily. Toki oma ratkaisuni on olla katsomatta sellaisia kuvia sitten, mutta jotkut ovat innokkaampia antamaan palautetta.
Mutta mulle kyllä tuli paha mieli tästä postauksesta, ja mun mielestä sun kannattaisi ehdottomasti käyttää näitä kuvia jatkossakin jos itse pidät niistä :-) Jos omia touhujaan alkaa säätää muille sopiviksi niin sitä ei kyllä loppua tule!
Siis hyvänen aika..... Mä ihan huolestun näistä teidän oireista... Tiedetäänköhän Canonilla että heidän miniatyyriefektillään voi olla tällaisia fyysisiä seuraamuksia....?
Jaa'a, enpä tiedä :-D
Mulla on kyllä todella herkät silmät ja hajataittoa jonkun verran että olisikohan siinä syy miksi ottaa niin pahasti. Vaikea sanoa, mutta mulla kyllä sattuvat muutkin "sumennetut" kuvat silmiin että ei ole mitään uutta, ja siksipä en siitä ole itsenäisesti kokenut tarpeeksi mainitakaan.
Sanni. Mielestäni sinun kuuluu kuvata juuri niillä asetuksilla kuin itse tahdot, ja jossei se jotakuta miellytä niin ei voi mitään. Tiedän että haluat varmasti miellyttää ja ajatella myös lukijoita, mutta mieti miksi alunperin aloitit blogin kirjoittamisen. Itse en lähtisi muuttamaan asioita vain muiden pyynnöstä. Tämä on sinun blogisi.
Ihanaa lomaa ja nauti elämästä! :)
Hei onkohan tuo kuvatyyli-keskustelu mennyt vähän överiksi... Etköhän Sanni saa kuvata ja postata miten haluat, miniatyyri-efekti on hieno. :) Tsemppiä ja hyvää loman jatkoa!!! :) <3
Sanni, ihan mielenkiinnosta halusin kysyä, että miten paljon seuraat reissussa Suomen tapahtumia? Esim. luetko sanomalehtien/iltapäivälehtien sivuja (tms.), vai irtaudutko loman ajaksi ihan kunnolla?
En seuraa en sitten ollenkaan ^_^ Nohh, yksi Iltalehti osui vahingossa silmiini Rhodoksella, mutta olen jo unohtanut mitä lööpissä luki. :P
Mä tykkään tuosta pienoismalliefektistä. Kaikkea sitä keksitäänkin :)
Voi kuinka kauniita kuvia sinusta ihanissa maisemissa!
Tämä taitaa olla huikeasti jopa toinen jättämäni viesti tänne - olen lukenut karkkipäivää sen alusta asti, mutta sisäistä nyökyttelyä lukuunottamatta minulla ei ole ollut juuri asiaa. Nyt on.
Minusta nuo efektikuvat on olleet tosi kiva lisä matkareportaaseissasi! Kiinnostuin jopa ihan siinä määrin että ensimmäiset kuvat nähdessäni piti googlettaa ne kamerat (ja hinnat..) joilla saa tuollaista jälkeä aikaiseksi. :)
(tämä kirjoitus jäi kesken kun poistuin koneelta, en tälläkään kertaa jaksa paneutua lukijaviesteihin sen enempää, mutta uskon ja toivon etten ole ainut lukija, joka arvostaa sinun näkemystäsi valokuvauksesta.)
Ihan mahtavaa reissun jatkoa sinulle, nauti ja elä!