Varoitus: parental advisory herkkänahkaisemmille lukijoille. Älkää nyt enää useammat lopettako blogin lukemista siksi, että altistuitte rumille luonnonkynsille.
Kynteni ovat koko blogin ajan herättäneet enemmän tai vähemmän kiinnostusta, useimmiten paheksuvien ja pituutta kauhistelevien kommenttien muodossa. Tämä on aika jännä ilmiö, kun ottaa huomioon että tämä ei ole kynsiblogi, ja kynsikuvia on julkaistu erittäin vähän suhteessa muihin postauksiin. Klikkaus-statistiikka kuitenkin kertoo, että kynsipostaukset kiinnostavat Karkkipäivänkin lukijoita erityisen paljon. 'Kynsijutut'-tunniste on viiden eniten klikatun tunnisteen joukossa. En ole tainnut onnistua julkaisemaan yhtäkään kynsilakkapostausta ilman, että joku on ihmettelemässä kynsieni pituutta, muotoa ja yleistä "epäsovinnaisuutta". Julkaistuani kuvan peukaloni kynnestä ilmoitti yksi lukija jopa lopettavansa blogin seuraamisen silkasta järkytyksestä. (Tätä voi mielestäni jo pitää hieman ylimitoitettuna reaktiona.....)
Tässä tulee nyt kynsieni tarina.
[Ainiin - säästääkseni niiden aikaa, jotka haluavat vain tietää, miten kynnet saa pitkiksi, niin tässä nopeat faktat: 1. Geenit. Se tärkein tekijä. Kaikki eivät vaan voi saada kasvatettua pitkiä luomukynsiä, vaikka kuinka hoitaisi. :'-( Surullista mutta totta. 2. Huolellinen hoito. Rasvaa, öljyä, rasvaa. Vähintään kerran päivässä. Kynsinauhavoide pitää kynsinauhat pehmeinä ja siisteinä ja kynsiöljy tekee kynnestä joustavan --> kestää paremmin kolhuja ja vääntymistä. Käytä mahdollisuuden mukaan myös hoitolakkoja. 3. Ravinto. Oikea ravinto vaikuttaa kaikkeen; ihoon, hiuksiin, kynsiin. Syö siis monipuolisesti ja terveellisesti.]
Depend 196-lakka, kuvattu kesäkuussa
Innostuin kynsien kasvatuksesta 14-vuotiaana. Kaverillani oli pitkät kynnet, ja halusin samanlaiset. En tiennyt mitään kynsien hoidosta, ja tilasin kaverini opastuksella Yves Rocherilta (!) kynsinauhavoiteen, aluslakan ja kynsikylpynestettä. Tuohon aikaan Yvesillä oli aivan ihanan tuoksuinen kynsienhoitosarja, joka perustui manteliöljyyn. Aloin päättäväisesti rasvaamaan kynsinauhojani joka ilta, ja liotin käsiäni kynsikylvyssä aina lakanvaihdon yhteydessä. Ensin kynteni pysyivät vain noin 2-3 mm mitassa (siis sormenpään yli), mutta muistan että jo se tuntui minulle saavutukselta, ja kynnet näyttivät pitkiltä. Kului ehkä vajaa vuosi, ja kynnet alkoivat olla niin vahvat, että kasvoivat jo sentin mittaisiksi.
Uskokaa tai älkää, olen säästänyt joitain ikivanhoja pakkauksia. Tämä kynsikylvyn pahvipakkaus on vuodelta 1993. :)
Kynsissä oli kuitenkin eroja. Etusormen kynnet murtuivat luonnollisestikin helpommin kuin muut, kun taas peukalo, nimetön ja pikkurilli kasvoivat ihan mielettömiin mittoihin. Peukalonkynnet olivat välillä niin järkyttävän pitkät, että pysähdyin itsekin tuijottamaan niitä ihmeissäni. Pisin kynteni kasvoi kuuden sentin mittaiseksi ja kiersi täyden korkkiruuvin. Annoin itselleni lempinimen Deinonychus, "hirmukynsi". Panin myös merkille, että kynteni kasvoivat väkisin vinoon. Toiset alkoivat kääntyä jo heti sormenpään ylitettyään, toiset kasvoivat suoraan kaksikin senttiä ennen vinoutumista. Luulin ensin, että asialle voi tehdä jotain, ja yritin pahimmillaan pitää kynsiäni kirjan välissä (!) kylvyn jälkeen, että ne kuivuisivat suoraan muotoon. ^_^ Kuvittelin, että voisin pakottaa ne suoristumaan. Lopulta tajusin, että kynnen muoto on sekin geenien sanelemaa, eikä vinoutumiselle voi mitään.
90-luvun puolessa välissä rakenne- tai tekokynnet eivät olleet yleisiä, ja pitkät kynnet melkeinpä harvinaisuus. Minut on jopa muutaman kerran pysäytetty kaupungilla ja kysytty olenko "se kynsityttö". Olin myöskin meidän piireissä ensimmäinen, joka alkoi käyttää värikkäitä kynsilakkoja. Ensimmäiset värilakkani olivat Star Gazerin violetti ja mattavihreä. Näitäkin ihmeteltiin koulun käytävillä suut ammollaan. Kyllä on ajat muuttuneet vuodesta 1994... ^_^ Lukiossa en ollut enää ainoa pitkäkyntinen, kun kaverini Maija kasvatti myöskin parin sentin sapelit. Maijan kynnet vieläpä kasvoivat suoraan, ja olin siitä niin kateellinen. Lukiossa tokaluokkalaiset nimesivät meidät Kynsityttöduoksi, ja pääsimme jollekin abien friikkilistallekin. :D
Jossain vaiheessa luovuin kynsinauhavoiteen käytöstä, tai käytin sitä hyvin satunnaisesti, ehkä pari kertaa kuussa. Kynsikylvytkin jäivät. Huomasin, että kynteni pysyivät pitkinä joka tapauksessa. Huolellinen hoitojakso oli kuitenkin ehdottoman tarpeellinen alkusysäys kynsien kasvatukselle, enkä usko että olisin muuten onnistunut koskaan. Uskon, että vuodet pitkien kynsien kanssa "opettivat" minut jotenkin käyttämään ja varomaan käsiäni eri tavalla, minkä vuoksi en lyönyt tai kolhinut kynsiä enää niin että ne olisivat koko ajan murtuneet.
Kas näin vääntyy kynsi, ja kynsi vääntyy näin....
Pitkät kynnet eivät ole koskaan haitanneet elämääni millään lailla. Ainoa konkreettinen seuraus oli se, että lukioaikoina jouduin käyttämään apuvälinettä pystyäkseni kirjoittamaan tietokoneen näppiksellä. Useimmiten käytin pyyhekumipäistä lyijykynää - pyyhekumilla oli pehmeä naputella eikä se pitänyt kovaa ääntä niinkuin pelkkä kynä! ^_^ Olen kirjoittanut useat tutkielmat lyijärin päällä naputellen. Kehityin siinä todella nopeaksi. Nykyään kynteni ovat huomattavasti lyhemmät kuin teini-iässä ja voin useimmiten käyttää näppiksellä ihan omaa sormenpäätäni. Geelikynsien aikaan käytin kirjoittamiseen pehmeää kynsiviilaa.
Horrorpeukalo viime perjantaina. Katsokaa nyt - sehän näyttää ihan kiltiltä lakattuna. :)
Niin, geelikynnet. Vuonna 2008 päätin kokeilla, josko kynsien geelaus voisi mitenkään auttaa vinoon kasvamisessa. Ja sehän auttoi! Kynnet eivät tosiaankaan lähteneet enää korkkiruuville, ja puolitoista vuotta nautin suorista kynsistä. Kuten blogin vanhat kynsikuvat todistavat, mopo karkasi kuitenkin välillä käsistä pituuden kanssa.... Ja vaikka kynteni viilattiin ovaalin muotoon huollossa joka viides viikko, ne lähtivät siltikin lapioitumaan. Aika hyvä todiste siitä, ettei edes säännöllinen ammattilaisen käsittely auta pitämään kynsiäni normaalin kauneuskäsitteen raameissa. Ne ovat mitä ovat. :)
Kun geelipinnoitteet poistettiin kynsistä joulukuussa, kynnet olivat tietenkin aivan hirveässä kunnossa. Tiesin, että nyt tarvitaan jälleen tehokasta hoitoa. Olin jo geelikynsien aikaan alkanut käyttää kynsiöljyä, mutta nyt aloin holvata öljyä useamman kerran päivässä. Hankin myös paljon kehuja niittäneen OPIn Nail Envy -hoitolakan. Maaliskuun Mitä kuuluu kynsille? -postauksessa kerroin, miten hoito oli vaikuttanut kolmen kuukauden aikana. Silloin kynnet olivat edelleen erittäin huonossa kunnossa, mutta kesäkuussa saatoin esitellä vahvistuneet, terveet kynnet. Ja kesän aikana olettekin voineet seurata kynsien kasvua lakkakuvista.
Käydessäni geelikynsihuolloissa sain kynsiteknikoltani yhden tärkeän vinkin, joka todella olennaisesti parantaa kynsien kuntoa. Levitä kynsiöljyä myös kynnen alapuolelle, "nurjalle puolelle", miksi sitä nyt haluaa kutsua. Itse olin hieronut öljyä vain etupuolelle, ja lähinnä kynsinauhojen kohdalle. Kun öljyä laittaa myös alapuolelle (tämä on paras tehdä illalla niin että öljy pääsee kunnolla imeytymään yön yli), kynnet saavat maksimaalisen kyllästyksen ja pysyvät joustavina --> ovat paljon vastustuskykyisemmät kolhuja vastaan. Löin kesällä pidemmän peukalonkynteni täysillä kaiteeseen niin, että se taittui 90 astetta. Olin ihan varma että se lohkeaisi, tai että kynteen jäisi vähintään valkoinen taitoskohta, "muistijälki", josta kynsi sitten myöhemmin murtuisi -- mutta ei. Kynteen ei jäänyt jälkeäkään ja se oli aivan ehjä. Ennen kuin aloin öljyämään, tämä selviytyminen olisi ollut mahdoton.
Maanantaiaamuna vasemman pikkurillin kynsi repesi hiustenpesussa. Siinä oli tosin ollut halkeama jo viikon verran, joten odotinkin milloin se repeäisi rikki. Nyt "aikuisena" kynnen katkeaminen ei mitenkään harmita, oli kynsi sitten kuinka pitkä. Yläaste- ja lukioikäisenä hartaasti kasvatetun kynnen murtuminen oli aina suuri tuska.
Loppuun vielä kivan värinen lakkaus parin viikon takaa.
China Glaze Entourage ja SnowCrystal 434.
Sopivat minusta nätisti yhteen!
Loppukaneettina totean vielä, että vasemman käden keskisormen kynnen haluaisin mieluusti nyt leikata, sillä se on niin ruman muotoinen. Jotenkin kynsiin kajoaminen tuntuu silti pahalta, kun ne ovat rauhassa saaneet saavuttaa pituutensa. Osa minusta on superkateellinen kaikille, joilla on suorat, siistit ja kauniit kynnet. Osa minusta taas tajuaa, että kierot kynnet ovat vähän niinkuin tavaramerkkini. Persoonallinen kauneusvirhe. Deinonychus. Se olen minä.
149 comments on “Hirmukynsien tarina, eli kuinka kasvatin pitkät kynnet”
Aika veikeet :D Tuntuu hullulta, etteikö noin pitkät kynnet haittaisi, mutta riippuu varmaan kamalasti että mitä käsillään tekee. :) (Kiipeilijä-käsityöharrastaja kun joutuu pitämään kynnet niin lyhyinä kuin mahdollista... :/ snif) Miekin tarjoilin ennen kynsihorroria, kun soitin kitaraa, ja toisen käden kynsien piti olla aina mahdollisimman lyhyet, toisen taas pitkät ja vielä sellaiseen ihanaan plektra-malliin viilatut (ne olikin tosi tyylikkäät, mutta ainakin käytännölliset) :D Kun niitäkin jaksoi ihmiset päivitellä, niin voin vain kuvitella noiden saaman huomion - koska kyllä noi on pahemmat! (Siis hauskalla tavalla pahemmat, tiijät varmasti mitä meinaan ^_^)
voi että, ihana tuo toinen kuva! :D
Tää on niin hauska kirjoitus :) Vaivun syvälle kynsikateuteen! Mulla on trauma.
Ensin olin viulunsoittajatyttö 10 vuotta.
Sitten menin kokkikouluun.
Yliopistolla annoin kynsien kasvaa ja hankin jopa häihin raksutkin, joita rakastin kaksi vuotta.
Sittemmin ryhdyin toimittajaksi (lyijärin kumipää olisi liian hidas ainakin mun käytössäni),
ja vielä käsityöbloggaajaksikin. (Pienten lasihelmien nappaaminen pitkillä kynsillä vie mielenterveyden.)
Niinpä mulla on maksimissaan sormenpään yli ulottuvat kynnet, mutta aina lakassa. Suhteestani asiaan kertonee se, että näin tynkäkyntisellä naisella on 32 kynsilakkaa varastossa jatkuvasti.
Joskus vielä...
Tiedän NIIN mitä tarkoitat. Jep, teini-ikä meni selloa soittaessa, ja nyt olen hieroja. Lakkaan kynnet kyllä joka ikinen viikonloppu, ihan periaatteen vuoksi, ja kaikilla koristeilla:) mutta ah kun ne vois olla pitkät!
Mielestäni viimeistään se, että kynnet alkavat vääntyä ja kasvaa vinoon, on merkki siitä että ne ovat liian pitkät. Ei ole nättiä. :(
Ei ole ei. :)
Miksi kaikkien ihmisten pitäisi tavoitella jotain standardinättiyttä?! Itse en voi tajuta miten jonkun kynnet jaksaa kiinnostaa niin paljon...
Itsellä on lyhyet kynnet ja joskus revin kynsinauhoja (huono tapa, I know), mutta silti lakkaan kynsiä ja teen joskus jopa pienet koristelut niihin - oli nättiä muiden mielestä tai ei.
Ja aina tätä blogia lukiessa muistan, että kaikkia kynsiä ei tosiaankaan tarvitse lakata samalla värillä, joten jatka vaan kynsijuttuja. :D
Meikällä kasvaa yksi kynsi vinoon jo ennen kuin pääsee sormenpään yli, tuskimpa siis on merkki siitä että olisi liian pitkä.
kiva postaus :)
kiinnostaisi tietää, että miten saat lakattua kynnet nätisti? lakkapullojen siveltimet kun ovat siitä onnettomia, että niihin tulee kohtalaisen vähän lakkaa kerrallaan. ilmeisesti rivakkaa kastamista ja levittelyä?
Rivakkaa kastamista ja levittelyä...! Juuri niin. :) Käytännössä kuitenkin vain peukalo vaatii monta kastamista, muut kynnet menevät yhdellä dipillä, vasemman käden keskisormi vaatii tällä hetkellä kaksi.
Mun tarttee dipata sivellintä 3 kertaa et saan pitkän kynnen lakattua.Ja vuosikymmenten kokemuksella voin sanoo et onnistuu lastenhoidot,leivonnat,käsintiskaukset ja työtkin huolimatta monensentin luonnonkynsistä...kaikki tekojutut kuten tekoripset,silikonirinnat,botoxit ym. ovat niiin perseestä...totean
Ihana postaus! :D Repesin täysin "Minua kiusataan"-kuvalle ja "Kas näin vääntyy kynsi, ja kynsi vääntyy näin..."-tekstille. Toivottavasti kyntesi saisivat tämän myötä hieman enemmän rauhaa, eikä niitä kiusattaisi niin paljon. Ressukat. <3
On se jännä asia, mihin (ulkonäkö)seikkoihin blogimaailmassa puututaan - yleensä anonyymien kommentoijien toimesta. Hyvä että puolustat omaa näkemystäsi, ja annat kynsiesi olla juuri sellaiset kuin haluat.
Niin.... mä epäilen, että nykyisessä kauneutta äärimmäisyyksiin saakka ihannoivassa yhteiskunnassamme monelle on vain ällistyttävä "loukkaus", että joku kehtaa ihan pokkana laittaa esille ei-niin-kauniita kuvia kynsistä. Ihmiset ovat tottuneet siihen, että kauneusmediassa (olivat ne sitten naistenlehtiä, blogeja tai TV-ohjelmia) näytetään vain kuvia, joiden on tarkoitus luoda "kauneuden elämyksiä" - ne ovat esteettisesti hiottuja ja tarkoin mietitty vastaamaan yleistä vallitsevaa kauneusihannetta. Ei mitään aknenaamaisia malleja, haaroittuneita takkuhiuksia tai rumia vaatteita. Sitten kun yhtäkkiä joku bloggari laittaa esille kuvia vääntyneistä kynsistään kaiken "kauniin" keskelle (ymmärrätte pointin), niin se on joillekin liikaa. Eihän kukaan voi vapaaehtoisesti haluta näyttää, että mäpä en olekaan niin kaunis! Ja kun mä näytän, niin se on sitten pöyristyttävää. Kuinka mä kehtaan pilata sen illuusion, että jokainen nainen haluaisi tietenkin täysin moitteettoman ulkonäön! :) Mä näytän, että kaikki eivät halua.
Jep, tämä taitaa olla se pointti. Vähän sama kuin joitakin häiritsee, jos jumppaohjaajalla on liian isot jenkkakahvat tms. Mitä väliä, jos treeni on hyvä?
Minustakin kynnet on hienot ja niiden tarina kiinnostava. Jos "kädet ovat käyntikorttisi" niin sulla on tosi omaperäinen käyntikortti :)
Kävelin viimeksi eilen kaupassa Neem-kynsiöljyn ohi ja ajattelin ettei tuotakaan varmaan tarvitse. Olen öljynnyt kynsiäni satunnaisesti Pienen Tuoksukaupan öljyillä. Miten oikea kynsiöljy mahtaa erota näistä?
Ei eroa juuri mitenkään, muuten kuin että kynsiöljyt ovat yleensä cocktaileja useammista öljyistä. Yleensä kynsiöljyihin pyritään valitsemaan helpoiten imeytyvät, ohuimmat öljyt. Siksi esimerkiksi oliiviöljyä ei näy kynsiöljyjen raaka-aineena.
Kiitos tiedosta! Esimerkiksi manteliöljy ja luumunsiemenöljy tuntuvat hyviltä kynsissä. Lisäksi niissä säästää pitkän pennin verrattuna vaikka Dr Hauschkan Neemiin.
Oih,aivan ihana tarina! :) "Persoonallinen kauneusvirhe. Deinonychus. Se olen minä".
Paras postaus ikinä.Kiitos,liikutuin.
Tiäkkös, mulla oli niin kiirusta, että en ehtinyt opettelemaan niitä kauhisteluita. Mä jätän ne nyt sit väliin, jooskista? :D
Mutta, löysin minä silti jotain nipotettavaa, kun oikein tarkkaan luin. Sinä et missään selittänyt tarkemmin, että mikä on kynsikylpy. Tai siis totesit, että liottelit kynsiäsi kynsikylvyssä aina lakanvaihdon yhteydessä, mutta minua jäi hämäämään, että mikäs cocktail se oli, missä niitä kynsiäsi liottelit. Manikyyristä tulee mulle mieleen miedossa, lämpimässä saippuavedessä liottelu, mutta jotenkin epäilyttää, että tämä kynsikylpy on jotain muuta?
Nimimerkki: menen just poistamaan lakat ja pohdiskelen, että minne nämä kynteni tungen likoamaan.
Ja kauankos sinä niitä kynsiäsi siellä liottelit?
Mulla on aika ohuet ja taipuisat kynnet luonnostaan ja välillä olen pitänyt pitkiäkin aikoja erilaisia rakenteita (akryylit, geelit). Nyt olen taas siinä vaiheessa, että kasvattelen rakenteiden jälkiä pois, iso osa kynnestä on jo uusiutunut, mutta vielä on kärjessä sitä sellaista ohutta ja karheaa. Rakenteista oli minulle se etu, että niiden avulla opin toimimaan pidempien kynsien kanssa - tajusin, että kuinka paljon oikeastaan teen itse kaikkea hallaa kynsilleni (käytän avaajana jne.). Nyt, kun osaan olla pitkillä kynsillä, niin yllättävän hyvin näillä paperikynsilläkin pärjää - tosin laatu tekee sit sen, että mitään erityisen pitkiä kynsiä en voi/pysty kasvattamaan; ne ei kestäisi.
Rakenteet ovat kyllä upean näköiset, mutta minä olen kynsinipo omien kynsieni suhteen ja rakenteissa häiritsi se, että aina sitä jotain sattui. Jos ei muuta, niin pari-kolme päivää ennen huoltoa; joku paikka pikkasen repsotti tai jostain kulmasta oli vähän lohjennut tai kasvuraja erottui tai... Omien luonnonkynsien kanssa ei ole mitään tuollaisia ongelmia.
Kynsikylpy on yhtä kuin lämmintä vettä + hoitavaa nestettä. Tuossa Yves Rocherin Soin Beauté des Ongles -kylvyssä hoitavana aineena oli manteliöljy. Lämmin vesi pehmittää kynnet ja vaikuttavat aineet pääsevät tunkeutumaan syvemmälle kynsikerroksiin. Tietysti kylvyllä on myös puhdistava vaikutus ja kynsinauhat on erityisen helppo työntää paikoilleen kun ne ovat lionneet vedessä.
Koska ainesosaluettelon julkaiseminen kosmetiikkapakkauksissa tuli pakolliseksi vasta 2000-luvulla (vai olisiko ollut 90-luvun lopussa? Nyt en muista tarkkaan), en pysty tuosta Rocherin pakkauksesta näkemään, mitä aineita kylpynesteeseen oli tarkalleen käytetty. Pakkauksessa lukee vain: "sisältää 4% manteliöljyä". Olen niin tottunut tutkimaan incejä, että tuntuu ihan hullulta että on ollut pakkauksia missä incejä ei ole tarvinnut ilmoittaa.....
Hah, ja mä luin, että lakananvaihdon yhteydessä, ja siihen käsitykseen jäin, ennen kuin ehdin kommentteihin asti. Ajattelin kylvyn olleen niin rasvaista puuhaa, että kylpy illalla tarkoitti lakananvaihtoa aamulla.
Apua! Mäkin luin nimenomaan että lakananvaihdon :D mietin jo, että hitto miten noloa, että meillä vaihdetaan niin harvoin. Ja että onpa jännä rutiini. Ensin lakanat, sitten kynsinauhat :D :D :D
Olisiko nyt aika tunnustaa? Olin siellä samaisessa lukiossa ja muistan kuinka aina ihmettelimme kynsiäsi. Blogissa ensi kertaa vieraillessani tunnistinkin sinut juuri kynsistä :). Oiva käyntikortti ja tunnistettava piirre! Kiitos kiehtovista ja niin ihanan ennakkoluulottomista jutuistasi.
Ei oo todellista...! :D Vetää kyllä vähän sanattomaksi että joku voi tunnistaa mut kynsistä yli 10 vuotta myöhemmin..... ^_^ Kiva kun tunnustit!
Mä oon niin kateellinen noista sun kynsistä! Mä joskus yläaste aikoina sain pidettyy kynnet mielestäni tosi pitkinä, mutta ei ne sun kynsiin verrattuna ollutkaan pitkät! ;)
Ja nyt pienten lasten äitinä ei oo mitään mahiksii kasvattaa pitkiä kynsiä. Tyydyn siis kamaliin tynkiin, mutta ihanat kynsilakat aina piristää ja tekee ihmeitä =)
Okei. Tuota noin. Kun ne EI ole natit. Jos sun kynnet ei vaantyis noin kovasti niin sitte, mutta ehka voit iteki tajuta etta eivat ole mitenkaan edustavat..
Okei. Tuota noin. Miten voi joltain taas mennä pointti noin ohi?
Missä kohtaa tekstiä annan ymmärtää, että EN pitäisi kynsiäni epäedustavina...? Olen bongaavinani sanat 'rumat luonnonkynnet' jo postauksen toisesta virkkeestä. Koko postaushan käsittelee valintaani elää vähemmän edustavien kynsien kanssa...!
Vedähän nyt syvään henkeä, 'muussa maassa', lue postaus uudelleen ja toista perässäni: "Sanni pitää itsekin kynsiään rumina. Sanni pitää itsekin kynsiään rumina. Sanni pitää itsekin kynsiään rumina".
Hyvä.
ei oo rumat !! noi on just ihanat !! ;o mitä te möpötätte !? Noi on mahtavat, yrittäpääkä ite kasvattaa tollaset kynnet ! ♥
Lakattuina kynnet ovat oikein nätit! Vähän kuulosti pelottavalta kuuden sentin korkkiruuvikynsi, mutta muuten en kyllä pidä kynsiäsi mitenkään horror-kynsinä. Nauroin kyllä tuolle abien friikkilistalle! :D
Mutta sulla ei varmasti ole kuukuppia!? Sen laittaminen voisi noilla kynsillä olla aika kivuliasta. ;)
Joo, ei tässä elämässä. :) Asettimettomat tamponitkin olisivat täysi mahdottomuus.
Kiva postaus. Olen aina pitänyt pitkiä kynsiä rumina (vaikken olekaan täällä kommentoinut asiaa), mutta kynsifriikkeytesi alkoi nyt näyttäytyä eri valossa, persoonallisena.
Miten nopeasti sulla kuluu 1 kynsilakkapullo noihin kynsiin ? Onhan noi kieltmättä aika hurjat mut onhan kaikilla ihmisillä jotain erikoista itsessään mitä muilla ei välttämättä ole.. Mm. venytys korvassa, hurjat kleopatra rajaukset silmissä..
Oon kyllä hieman kateellinen sun pitkistä kynsistä - mulla on kyllä hiukset tosi vahvat mutta kynnet ei kasva mitenkään, ne vaan liuskottuu ja lohkeilee :s
Omistan niin paljon kynsilakkoja, että yksi lakkapullo kestää useita vuosia. Vaihdan myös lakkoja harvoin, yleensä 7-10 päivän välein, jolloin lakat eivät pääse paljon kulumaan.
Kirjoitatko siis kaikki nämä bloggaukset kynällä vai miten? :o
Enkös mä kertonut, että käytin kynätekniikkaa lukiossa...? Siitä on yli 10 vuotta ja kynteni ovat nykyään paljon lyhemmät. Kuvistakin näkyy ettei oikean käden kynsien pituus estä näppistyöskentelyä.
Kutsun sinut manikyyriin kun vierailet täällä seuraavan kerran. Muistan kyllä persoonalliset kyntesi, ihanan pienet ja sirot! Mutta jos ne on noin pitkät niin en uskalla niihin kajota :D ei saa pilata kasvatuksen tulosta :)
Mun mielestä sun kynnet on hauskat, ei minua ainakaan pelota tai ällötä koska ne ovat hyvässä kunnossa. Mun kynnet kanssa kääntyilee kun saavat pituutta, joskus jopa niin pahasti että kynsilevyt irtoilevat toisistaan.
Mulla auttaa muodossa pysyminen että viilaan viikoittain, kasvaa mullakin lapiot ja rumat kynnet yhdistettuinä paksuun nakkisormiin. Onkos se niin nättiä kynsibloggarilla ;)
Oliko mun kynnet sirot...? Ihanaa, olet varmaan ensimmäinen ihminen joka sanoo niin..! Noniin kuulkaas ihmiset, mitä blogimaailman kynsiammattilainen sanoo....! :D
Mutta manikyyrikutsu otettu vastaan, I'll see you then! :)
Sun sormet on tosi pitkät ja sirot joten tottakai kynnetkin on. Eihän ne ala leventyä vasta kun pidempänä kuten kynsikuvistasikin huomaa :) ne olikin ihan erilaiset lakata kuin omat kynnet, voi että tahtoisin noin pitkät sormet :)
Mietin tuossa äsken että pitkiin kynsiisi voisi olla aika hankala tehdä koko kynnen Konadeja O_O ja muutenkin menisi aika paljon aikaa jos koristelisi koko kynnen :D
Kaikkee minäkin mietin heti aamusta :P
Mua ei ainakaan kynsien muotosi haittaa, päinvastoin niitähän on vain kiva katsella! Omakohtaisesti ainakin tulee lakan sävyjä ym katseltua tarkemmin, kun aina ei jää tuijottelemaan kynsien täydellistä muotoa, kuten joskus sattuu käymään..
Itsekin koitan kynsiäni hiukan kasvattaa, tosin perimän takia muutamaa milliä pidemmäksi niitä on aika vaikea saada, mutta ehkä vielä jonakin päivänä..
onks toi sinun mielestä kaunista? jos ei, niin miksi pidät?
Postaus taitaa aika hyvin vastata ensimmäiseen kysymykseen. Vastaus toiseen: harrastus.
Voi hyvänen aika, nauran edelleen tuolle "minua kiusataan" -kuvalle :D Kynsi-parka...
Jännä kyllä miten joillakin kasvaa kynnet kieroon ja toisilla taas ne kasvaa tosi sellasina litteinä, jos tiiät mitä tarkotan. Mulla itellä kasvaa suorina, mutta ne on aina todella kuperat, etenkin jos on lakkaa (ja ainahan mulla on lakkaa). Sen takia ne näyttää hieman kärkeen kaventuvilta, koska reunat kääntyy niin paljon keskellepäin. Suihkussa lotraamisen jälkeen ne ei tietenkään oo niin kuperat, mutta kuivuttuaan palaavat taas siihen malliin.
Ärsyttää, kun toinen etusormen kynsi on revenny aika tyvestä, ja se on vissiin pakko nyt leikata nysäksi, kun tarttuu niin ällöttävästi kaikkiin vaatteisiin ja hiuksiin. En tajua miksi mulla välillä näin repeää kynnet, kun ne kuitenki on tosi kovat muuten, paitsi tahtovat vaan liuskottua... Eikä niitten tarvi olla ees kovin pitkät kun repeävät.
Ite en kyllä noin pitkillä kynsillä enää vois olla, kun ompelen aika paljon, niin ei onnistuis. Mutta toisaalta sitä oppii tekemään asiat pitkilläkin kynsillä, kun ne hiljakseen siinä kasvaa. Oppii varomaan niitä ja kehittämään semmosia tekniikoita asioiden tekemiseen, ettei kynnet haittaa.
Hih, mikä postaus! :D
Oikeestaan sun kyl varmaan tarttis hehkuttaa, että sul on luonnonkynnet näin feikkikynsien aikakautena! Tähänkö tää on menossa, että porukka pyörtyy kauhusta, kun näkee jotain luonnollista? Kahden pienen tytön äitinä hirvittää se tosiseikka, että jo yläasteella tytöillä pitää nykyisin olla ripsipidennykset, hiustenpidennykset ja rakennekynnet. Hieman aiheen ohi, mutta pääpointti on se, että tää sai hyvälle tuulelle!
Ymmärrän täysin niitä ihmisiä, joita nuo kynnet ällöttävät, jopa sitä yhtä lukijaa, joka lopetti lukemisen :D
Itselleni on nimittäin aina ollut sellainen suuri inhotus nro.1 intialaisten miesten pitkät kynnet!! Hyi että, niitä näkee välillä että niillä miehillä on suunnilleen samanlaiset kuin nuo sun kynnet. En tiedä mikä siinä hirvityttää mutta se on kyllä sellaista kylmänväreet nostattavaa.
Sannulle: "Tähänkö tää on menossa, että porukka pyörtyy kauhusta, kun näkee jotain luonnollista? "
Ei kyse ole luonnollinen/feikki-kahtia jaosta mitenkään, jos jollain olisi pitkät, käyrät feikkikynnet ne olisi ihan yhtä kamalat. Esim. Viivi Pumpasella oli aiemmin pitkät TERÄVÄT rakennekynnet, ne oli tosi ällöttävät.
http://img.mtv3.fi/mn_kuvat/mtv3/viihde/missit/uutiset_2010/missikiertue/helsinki/862977.jpg
Sen sijaan luonnollisetkin normaalipituiset (n.1cm sormenpäästä) kynnet on tosi kauniit!
Onko sentin pituiset kynnet normaalipituiset...?! o_0 Oho...!
Kyllä ajat ovat todellakin muuttuneet, sillä 90-luvulla kynteni eivät ällöttäneet ketään. Ne olivat vain erikoiset.
Piti oikein viivottimella mitata omat kynnet - ja kyllä - vähän sormesta riippuen kynteni ovat kynsinauhasta mitattuna noin sentin pituiset ja siis kynnen valkoista osaa on max 1-2 mm. Pidemmät kynnet tuntuvat mielestäni epämiellyttävältä ja ovat jotenkin "tiellä". Kai tämäkin on vain tottumiskysymys :)
Hehee, olipas hauska kirjoitus.
Itsekin olen aikoinani harrastanut kynsien kasvatusta, vaan työt veivät rakkaan harrastuksen minulta, nyyh. Aikoinaan (=teininä) kun en päässyt pitkän, katkenneen kynnen menetyksestä yli, säilöin katkenneet kynnet. Kuulostaa todella friikiltä ja sitä se myös on. Friikimpää on se, että nuo kynnet ovat edelleen tallessa. Kerran näytin siskolleni ylpeänä vuosien takaisia kynsiäni (niitä siis 5 kpl). Hän ei ymmärtänyt aarteitani, vaan totesi niiden olevan lähinnä "ällöttäviä". Sen jälkeen kynsisalaisuuteni on pysynyt muilta piilossa.
Roosa..... mullakin on ihan vastaavanlainen salaisuus....! ^_^ Säilöin kaikki yli parisenttisinä katkenneet kynnet, mutta nyt niistä taitaa olla jäljellä friikeimpänä muistona se korkkiruuville kiertynyt. Tai en tiedä onko äitini heittänyt senkin jo pois, kun se on ollut lapsuudenkodissani. Ihanaa, että muitakin friikkejä uskaltaa raottaa komeron ovia...!
No musta toi on ihan sama kuin maitohampaiden säilyttäminen, itse säilytin niitä penskana varmaan jotain keijua varten ja taitaa se rasia olla vieläkin jossain lapsuuden aarrelaatikossa.
Teininä nyt muutenkin otti päähän, jos kynsi katkesi ja mulla ne ei juuri edes kasvanut; lähinnä pikkurilli ja sitä lakkasin aina ties millä testilakoilla -> miettikää miten rumaa se oli :D... Voi apua ja hyi! ;) Joten jos oikein kasvatti kynsiään niin en yhtään ihmettele, että niitä sitten laittoi johkin säilöön.
Ainiinjoo maitohampaat....! ^_^ Tuossa valossa kynsienkin jemmaaminen kuulostaa jo ihan perustellulta. :P
Sulla on sentään ollut ihan suht kaunis lempinimi kynsien johdosta... mulla oli lyhyemmät kynnet kuin sulla, lakkana aina kirkkaanpunainen, mutta sain aikoinaan 9-luokalla erittäin vihastuneelta (ei en raapinut tms, mutta häntä vain raivostutti mun kynnet)nuorelta mieheltä lempinimen Teurastaja. Siinä sitä oli nuorella naisella nielemistä.... enkä ymmärtänyt ollenkaan miksi tyyppi oli oikeesti niin VIHAINEN. En ymmärrä vieläkään!
Teurastaja...! No on siinä ollut hämmentynyt nuori mies. Tuon ikäiset pojat ovat kyllä vielä sellaisessa murrosiän mylleryksessä että tuskin tajuavat itsekään mitä möläyttelevät tai miten välillä käyttäytyvät. Ehkä hän on kokenut sun kirkkaanpunaiset, pitkät kynnet naisellisena uhkana hänen vasta heräilevää miehuuttaan kohtaan...?
Nyt on kommentoitava, en ole yleensä kovinkaan kommentoivaa tyyppiä. On pari syytä miks rakastin tätä postausta.
Ensimmäinen on se että vaikka olet monesti maininnutkin kynsistäsi, niiden pituudesta ja siitä ettei ne ehkä ole näin nykymaailmalaisen silmissä kauniit muotonsa yms vuoksi ja silti joka kerta tulee kommenttia että "ootko urpo kun sulla on tollanen peukunkynsi?" tai muuta yhtä mukavaa niin nyt he saisivat jo hiljentyä, koska tässä on vastaus siihen. Tosin.. Kommentteja näyttäisi edelleen tulevan...
Toinen juttu on se, että nyt tajusin että en ole ainoa tässä maailmassa jonka kynnet eivät ole varsinaisen kauneusihanteen mukaiset. Omani eivät ole kyllä yhtä pitkät, mutta rupee kääntymään jo melko lyhkäsinä ja ei ne kyllä pitkiksi kasvakkaan vaikka kuinka yrittäisi. Ihanaa että kerrankin joku tulee "ulos kaapista" tällaisenkin asian tiimoilta sanoen "en kuulu perus muottiin, mutta olen mitä olen ja pidän itsestäni näin".
Olen katsellut niin monia kosmetiikka/kynsiblogeja joissa kerta toisensa jälkeen esiintyy toistaan kauniinpia ja suorempia kynsiä ja itse olen aina ajatellut, kuinka en itse ikinä voisi saada moisia kynsiä, koska ne ei kasva eikä varsinkaan suoraan, joten tämä postaus toi taas valoa elämääni. (no okei, ehkä mun elämä ei ois kaatunut ilman tätä tai kenties elämäni ei ollut niin synkkää kynsieni takia, mutta you know what i mean). Olet hyvä kynsiesi kanssa ja ainakin olet sitä mitä OIKEASTI olet etkä elä siinä muotissa missä monet muut harhauskoiset.
Kiitos!
Ihanaa peura kun puolustat minua! :) Mahtavaa että jotkut ymmärtää ja pystyy jopa samaistumaan. Oikeasti voi todella sanoa että "tikusta asiaa" - ihan hullua että ketään voi niin paljon kuohuttaa jotkut vinoon kasvavat kynnet että pitää jopa lopettaa blogin lukeminen..! Ei hyvää päivää. En sentään ole esitellyt mitään märkiviä, visvaisia avohaavoja. On meitä moneen lähtöön.
Varmasti meitä "kynsivammaisia" on vaikka kuinka paljon, kaikkien kynnet eivät todellakaan kasva suoraan ja säännöllisesti kaareutuen. Ehei...! Minä vain satun olemaan niitä harvoja, jotka eivät häpeile kynsiään. Miksi niitä pitäisi hävetä tai kokea olevansa joku fuckin' urpo? Niihin voi suhtautua huumorilla! Ulos vaan, kaikki kynsimutantit! Meilläkin on oikeus kasvattaa kynsiämme vaikkemme voikaan säväyttää jokaista vastaantulijaa täydellisellä manikyyrillä.
Tsemppiä peura!
Mä oikeesti ihmettelen, miten noin pitkät kynnet ei haittaa elämää, koska itselläni on aina ollut ihan lyhyet ja nyt kun olen saanut niitä kasvamaan, ne tuntuvat olevan tiellä, vaikka ovat vain muutaman millin sormesta eteen päin. Tahtoisin siis kuitenkin pitkät kynnet ja ihailen kyl sun kestäviä pitkiä kynsiä :) Niiden kanssa eläminen on varmaan tottumiskysymys.
Kai kysymystä voi mitata silläkin, miten elää ja mitä harrastaa. Jos harrastaisin kiipeilyä, soittaisin jotain instrumenttia, toimisin hierojana tai kosmetologina tai vaikka kondiittorina, niin varmaan kynnet haittaisi. Mun harrastuksia, arkirutiineja tai työtä kynnet eivät vaikeuta mitenkään.
Tosi mielenkiintoinen postaus minullekin, joka en ole aiemmin blogiasi lukenut! vähän harvinaisempi harrastus :)
leikkaisit noita kynsiä ees vähän lyhyemmäks, ne näyttäs niin paljon kivemmille silleen!
Just. :)
Leikkaaminen on pahasta, sillä sakset (leikkureista puhumattakaan) aiheuttavat kynnen pintaan ja reunaan aina damagea, ja kynsi liuskoittuu helpommin. Kynnenhoito-ohjeissa neuvotaan aina saksien ja leikkurien välttämistä. Mikäli haluaa pitää kynnet lyhempinä, on oikea keino siihen viila. Ja viilatahan mä en osaa. :) Muoto on aina ihan yhtä rujo kuin ilman viilausta.
Mut siis, noi kynnet on aivan mahtavat! :) Vinoon kasvamista en edes huomannut, ennenkuin mainitsit asiasta. Mäkin olen vannoutunut luomukynsien fani. Nykyaikana niin moni asia tuntuu olevan feikkiä, on ripsien ja hiusten pidennyksiä, topattuja alushousuja, botoxia huulissa. Nääh, mä arvostan luonnonlahjoja, meikkausta ja hiusten sävyttämistä lukuunottamatta. Ne ei jotenkin tunnu yhtä keinotekoisilta,vaan enemmänkin poispestävältä/poiskasvavilta väreiltä.
Toisinaan käsiä vaativa työ on vienyt kynnet minipituuteen, mutta tykkään kasvatella niitä aina takaisin. Harmikseni kynteni murtuvat helposti, osittain ehkä oman "työkalumaisen" kynsipuuhasteluni takia. :/ Pitääkin kokeilla tota sun öljyvinkkiä. Koska kynteni kasvavat toodella pitkiksi, jos vain onnistun varjelemaan niitä "ronskilta" käytökseltäni. :D
Suosittelen myös kokeilemaan OPIn Nail Envyä, se on just niin loistavaa kuin hehkutukset antaa ymmärtää! Lakatkin pysyy huomattavasti pidempään siistinä.
Kommentoinpas nyt minäkin, kun en edes kiinnittänyt huomiota kynsiesi pituuteen ennen kuin kommenttibokseista luin niistä kauhisteluja :) Minulla on aina ollut vahvat, tavallisella mittapuulla pitkät kynnet eli runsaat puolisen senttiä sormenpään yli. Lakattomia päiviä kynteni eivät ole 15 vuoteen käytännössä nähneet (kahden käden sormilla voi ne päivät laskea). Käytännön syistä en ole oikeastaan tämän pidempiä kynsiä muutamia poikkeusaikoja lukuunottamatta kasvattanut (en ole koskaan kokeillut rakennekynsiä) tai halunnut kasvattaa, sillä nämä ovat minulle juuri sopivat. Kovin lyhytkyntisenä en tunne olevani oma itseni, joten ymmärrän hyvin sinun halusi pitää kynsiäsi sellaisina kuin ovat. Ja eihän kynsien kasvatus nyt niin vakavaa ole! :) Jokainen saa pitää kyntensä sen pituisena kuin haluaa (ja joskus työ ja harrastukset sallivat...), enpä aio itse lyhytkyntiseksi siirtyä ilman erinomaista syytä, joksi ei kelpaa jonkun mielipide.
Mielestäni vereslihalle purrut ja revityt kynnet ja kynsinauhat ovat sitä paitsi aika paljon rumemmat kuin pitkät hoidetut kynnet ja kädet! Harvapa niitä kehtaa suoraan asianomaiselle (tuntemattomalle ainakaan) kauhistella ;)
Mulla sama juttu lakkausten suhteen, lakattomia päiviä on ollut muutama hassu viimeisen 15 vuoden ajan. En siedä kynsiäni "alastomina", niiden kuuluu olla lakatut.
Ja tarvitseeko edes sanoa että olen _niin_ samaa mieltä tuosta viimeisestä kommentista...! ^_^
"Mielestäni vereslihalle purrut ja revityt kynnet ja kynsinauhat ovat sitä paitsi aika paljon rumemmat kuin pitkät hoidetut kynnet ja kädet!"
*kylmänväristyksiä* ugh, puistattaa ihmiset jotka istuvat kirjaimellisesti sormet suussa ja jäystävät tyhjä katse silmissään. Olen katsonut pahasti. Ei tosin auta, ovat niin ekstaasissa.
Ei siinä ainakaan mitkään taudit pelota kun ensin lähmitään käsillä ovenkahvoja ja julkisia kulkuvälineitä ja sitten keskittyneenä imeskellään ja järsitään sormia minuuttitolkulla. Enkä todellakaan halua kätellä näitä kuvottavia ihmisjyrsijöitä.
Kiitos kun sain mahdollisuuden avautua tästä.
Mirri....! Nauran ääneen tälle mielikuvalle...... Ja nyt pitäis mennä nukkumaan eikä virkistyä nauramaan.....
No usein kynsien tai kynsinauhojen repiminen (tai pureskelu) on paha tapa, jota tekee esim. stressaantuneena.
Itse pureskelin lapsena kynsiä ja sen lopetin lapsuuden jälkeen, mutta vielä ollessani surullinen ja stressantunut ja vaipuneena näihin alakuloisiin ajatuksiini, saatan repiä kynsiäni. Ekstaasissa en kyllä silloin ole ja kyllä tiedän, että kynnet on sen jälkeen rumat; mutta toki siitä saa huomauttaa, jos häiritsee. Itsellä on tosin silloin vähän suurempia ongelmia kuin jotkut rumat kynnet. ;)
Mahtava postaus taas, ole ylpeä kynsistäsi, monikaan (minäkään) en saa kasvatettua niitä noin pitkiksi. Ja se on sun tavaramerkkis, se on hieno homma! :) Kuvia yltiöpitkistä kynsistä ja niiden kasvuprosessista on sitäpaitti kivaa ja mielenkiintoista seurata.
Nyt kun kerran itse otit asian puheeksi, niin voisin kysyä yhtä asiaa, jota olen kynsiisi liittyen miettinyt: eikö sinua yhtään häiritse, että ne ovat ihan eri pituisia?
Minua ei sinänsä kynsiesi pituus tai muoto häiritse, itsekin pidän kynteni niin pitkinä kuin ne kasvavat. Jos joku kynsistäni katkeaa, niin sitten kuitenkin leikkaan kaikki lyhyiksi. Täysin eri mittaiset kynnet ovat minusta paljon rumemmat kuin pitkät lapion malliset kynnet, ja lisäksi on hankalaa esimerkiksi kirjoittaa, kun kynnet ovat eri pituisia.
Toivottavasti et pidä tätä ilkeilynä, halusin vain kysyä mielipidettäsi aiheesta, kun teit sopivasti aiheeseen liittyvän postauksen :)
En pidä ilkeilynä, kommenttisi on erittäin asiallinen. :) Kynsien pituuserot eivät minua häiritse. Jos näin olisi, saisin jatkuvasti olla leikkaamassa niitä lyhyiksi, jolloin minulla ei koskaan olisi pitkät kynnet. Kynteni katkeavat aina "tiensä päähän tullessaan" juuresta, ja jos siis aina yhden kynnen kaketessa pätkäisisin kaikki muutkin niin ei olisi pitkäkyntistä Sannia. :)
Ihana postaus!
Sinulla on tos upeat kynnet! Minulla on aina ollut suht pitkät luonnonkynnet, mutta ei kuitenkaan pitemmät kuin n. 1 cm yli sormenpään.
Minulla on myös vähän sama ongelma, eli kynteni alkavat käyristymään lähes heti kun kasvavat hieman yli sormenpään. Toisaalta olen saanut myös kehuja kynsieni upeasta "kuperasta" muodosta.
Olen harkinnut - samoin kuin sinä teit - geelausta, jotta kynteni pysyisivät suorempina, mutta olen pelännyt, että geelit vaurioittavat kynsiäni. Nyt kun luin postauksesi, huomaan, että huoleni ei ole ollut turha! Kiitos, kun kerroit kokemuksistasi geeleistä, taidanpä sittenkin jättää ne väliin. On muuten jännä juttu, että geelauksia myydään myös otsikolla "oman kynnen vahvistus", mutta ei kai geelaus mitään vahvista?? Vai mitä?
On hienoa, että meitä luonnon(pitkä)kyntisiäkin on vielä olemassa! Omien kynsien hoito vaatii vaivannäköä ja aikaa. Huomaan myös, että nykyään lähes manikyristiksi itseään kutsuvat tekevät geelejä ja raksuja. Hyvää luonnonkynsien hoitoon keskittyvää manikyristiä on vaikea löytää. Tiedätkö muuten ketää sellaista pääkaupunkiseudulta? OPI:n Envy on minullekin tuttu tuote. Ihana!
"Oman kynnen vahvistuksella" tarkoitetaan sitä, että oma kynsi vahvistuu väliaikaisesti geelikerroksen avulla. Eli itse kynsiaineshan ei vahvistu mihinkään, mutta geelikerros tekee kokonaisuudesta vahvemman. Monet saavat kasvatettua kyntensä tosi pitkiksi geelipinnoitteen avulla, kun geeli estää kynnen reunoja murtumasta samalla lailla kuin ne "nakuna" tekisivät.
Kiitos! Näin arvelinkin asian olevan. Katsotaan, otanko sitten kuitenkin geelit. Saisin todennäköisesti kasvatettua siten kynteni pitemmiksi.
Tuli vielä mieleen, mitä mieltä miehesi on kynsistäni? Onko hän ylpeä niistä, vai huomaako edes? Omani tuntuu tykkäävän näistä minun "pitkistä" kovasti:)
Mies on jo niin tottunut kynsiini että ei huomaa niitä. ^_^ Yksi päivä otin ihan asiakseni esitellä hänelle peukaloani, ja kysyin herättääkö se hänessä inhoa. Mies vaan kohautti niin miehille tyypilliseen tapaan olkapäitään ja totesi että "no kynsi on kynsi, ei se minusta näytä miltään". :)
Säälin välillä oikeasti teitä bloggaajia, laitatte itsenne likoon ja viihdytätte lukijoita ja teitä arvostellaan tylysti pienimmistäkin asioista. Ja tietenkin aina anonyymisti, kuinkas muuten. Syynä lienee se että elämäänsä/ulkonäköönsä tyytymättömät ihmiset saavat jotain kieroa tyydytystä siitä että voivat mollata muita ja vielä "julkisesti". Ehkä ei olisi niin vaikeaa olla tyytymätön itseensä jos muutkin olisivat, joitain tuntuu ärsyttävän suunnattomasti se jos joku on kaunis ja mikä pahinta itsevarma! Jatka samaan malliin
Kiitos Tiina. Onneksi minua ei ole niin hirveästi arvosteltu, mutta onhan se vähän väsyttävää että joka kerta kun haluan näyttää kuvan jostain uudesta kivasta kynsilakasta, saan kuulla kuinka "voisin vähän tajuta että kynteni ovat sairaan rumat ja nyt se viila esiin h*lvetti...." :/
Tuo arvostelu on hyvin usein vain verhottua kateutta. On ihan varmaa, että monet ovat yksinkertaisesti vain järjettömän kateellisia mm. pitkistä kynsistäsi, vaikka vähän kieroon kasvatkin:) Jatka todellakin vain samaan rohkeaan malliin. Löysin blogisi vasta ihan äskettäin ja se on tosi ihana!
Äh, miksi se muka olisi kateutta? En tajua, miksi tuota mantraa nykyisin hoetaan kaikkialla aina, jos joku arvostelee toista. Johanna Tukiaisenkin mielestä kaikki on vaan kateellisia sille... Jotain todellisuudentajua! Eiköhän arvostelu useimmiten ole ihan vaan rehellinen mielipide (ja tosi törkeää epäkohteliaisuutta).
Mielestäni Sannin kynnet ovat hauskat. Rumat joo enkä todellakaan itselleni haluaisi, mutta omalla tavallaan tosi makeat. Mutta itsellänipä onkin rumat luomurastat, joita rakastan. ;)
Ihana postaus! :-) mua ihmetyttää nämä kynsien päivittelijät.. kaikista varmaan löytyy ulkonäöllisiä piirteitä mitkä eivät miellytä kaikkia. Tuskin kukaan kehtaa tulla ylipainoiselle laukomaan jotain inhottavaa vaikka ei asiaa esteettisesti miellyttävänä pitäisikään. Tai no, kai niitäkin on blogimaailmassa. Ehkä huono vertaus, mutta ehkä pointin tuosta tajuaa.
Mä en lainkaan kauhistu sun kynsiä! katsoin jonkin aikaa sitten ohjelmaa naisesta, jonka kynnet olivat tyyliin puolimetriset, se tuntui jo hullulta! oli aika hauskan näköistä kun niitä lakattiin useamman ihmisen voimin :D kovasti tämäkin nainen vakuutti että on oppinut elämään niiden kanssa ja varmasti näin onkin. Mitäpä sitä sitten kauhistelemaan.
Itellä on ollu koko pienen kynsien pureskelu ongelmana, jonka takia kynnet ei oikeen tykkää kasvaa. Ja kun näitä on järsiny varmaan melkeempä nää 17 (?) vuotta, niin nää ei oo ees soman muotooset vaan tällääset ihmeen pyöreet. Päätän ehkä 10 kertaa viikossa, että nyt loppuu kynsien pureskelu, mutta ennen ku huomaankaan, niin oon taas järsimäs kynsiä. Oon suunnitellu hommaavani rakennekynnet, että jos ne auttais siinä, että oma kynsi pääsis kasvamaan. Ne Kynnelit sun muut ei auta tai no kyllä ne sinäänsä auttaa, mutta jos sillä kynnellä esim. hipaisee huulia, niin sitä pahaa makua tuloo silloonki huuliin ja sitä kautte suuhun, vaikka ei niitä olis aikomuskaan jyrsiä, niin siks ei niitä huvita käyttää oikeen.
Mun äitee väittää tälläistä, mutta mä ny en sen mielipiteeseen täysin luota, kun se on järsiny kynsiä jokku 48 vuotta varmaan (...), että mahtaiskohan mun kynnet alkaa kasvamaan "normaaliin" muotoon ajan kanssa, jos lakkaan kynsien pureskelun? Kun oon kumminki n. 17v. vasta, että olisko mulla viä mahdollisuutta omata sellaisia normaaleja kynsiä. Omat kynnet alkaa kasvaa siis sormenpäästä katsottuna jostain puolen sentin päästä vasta, eli jos alan kasvattaa kynsiä niin mullahan olis toi valkoonenkin kohta (sanotaanko sitä tipiksi tms.?) aika pitkä, kun kynsi olis vähän yli sormenpään vasta.
Kysymykseesi osaisi ehkä vastata parhaiten joku lääkäri.... en tiedä opetetaanko edes kosmetologeille tai kynsiteknikoille kynsien pureskelun seurauksista..? Mä en tiedä. Mun logiikka sanoisi, että kynnet palautuisi normaaleiksi kun pureskelun lopettaa. Saattaisihan siinä mennä pitkäkin aika jos on purrut kynsiään koko elämän, mutta jossain vaiheessa luulisi kasvun ja geenien määrittelemän muodon normalisoituvan. Mutta tää on vain veikkaus.
Lääkäri en ole, mutta omasta kokemuksesta voin kertoa kun melkein 20 vuotta pureskelin kynsiäni (okei en ihan vauvana ole alottanut, mutta kuitenkin niin kauan kun vaan muistan. Välissä on ollut kyllä pari onnistunutta kertaa, mutta palasin aina vanhoihin tapoihin), mutta nyt olen ollut vajaan vuoden pureskelematta. Se kynsiraja (mistä valkoinen alkaa) oli todella pitkällä, mutta pikkuhiljaa on kyllä tullut lähemmäs ja sormet näyttävät melkein normaaleilta. Kynsien kasvattaminen on ollut kyllä tuskan takana, mutta ihan nätit ne nyt ovat. Hauraat kylläkin ja alussa varsinkin sellaiset pehmeät ja ohuet, kynnet edelleen liuskottuvat ja lohkeilevat minkä ehtivät, pitäisi ostaa joku öljy (ja suosittelen sinullekin). Itse en koskaan leikkaa tai viilaile niitä (paitsi siistimiseen ja jos tulee pieniä lohkeamia) koska minua motivoi olemaan pureskelematta se että näen edes yhden pitkän kynnen. Eli toivoa on sinullakin mayayay :)
Myös äitini on sanonut että heillä on töissä nainen, joka pureskelee/on pureskellut kynsiä todella kauan (siis juurikin ehkä about 50 vuotta) eivätkä ne enää tule normaaleiksi.
Ja samaa kokemusta tuosta kynnelistä. Pahaahan se on, mutta ei minulla estänyt niin paljoa pureskelemasta. Ja aina kun yritti syödä jotain (esimerkkinä vaikka ihan leipä) niin aina kun se sormi osui edes huuleen niin kynnelin maku oli taattu. Hyi, mutta toimii ehkä joillain.
Hirmukynnet for the win! ^__^ Itse kasvatan kesäisin kynsiäni pitemmiksi, mutta koska soittelen harrastuksenani kitaraa, piti näin syksyn tullessa typistää vasemman kädet 'raateluvälineet', ja sattumoisin vielä pimputan pianoakin, joten piti sitten oikeanpuolimmaisetkin hoidella. Tulee kyllä ikävä, koska normaalia edes vähän pidemmät kynnet ovat mielestäni kätevämmät arkiaskareissa - esimerkiksi näpytellessä kosketusnäytöllisiä elektroniikkavempeleitä, avatessa pieniä rasioita tai korujen lukkoja, raaputtaessa arpoja (köhöm)... ja pitkät kynnet myös näyttävät 'hoikentavan' nakkisormia.
Ensi kesää (tai vähänkin pidempää lomaa) odotellessa lievitän ikävää katselemalla Karkkipäivän kynsipostauksia. :D
On kyllä ainakin kivan persoonalliset kynnet :D x
Maailmassa on niin paljon ongelmia, että luulisi, ettei tuollainen pikkuasia haittaisi ketään. On sun päätös olla sellainen kuin olet, eikä mahduttaa itseäsi nykyajan ihanteeseen, jolloin kaikkien pitäisi syntyä photoshopattuina. Rehellisyyden nimissä voisin sanoa, etten ikimaailmassa haluaisi itselleni tuollaisia kynsiä, mutta se on vain minun mielipiteeni, enkä missään tapauksessa tulisi sanomaan, että SUN pitäisi leikata ne ja saa jotain ällötysoksetusinhotuskohtausta nähdessäni tuollaiset kynnet. Postauksesi päinvastoin tsemppaa mua älyttömästi omalla kohdallani. Itselläni on myös "kauneusvirhe", joka ei tosin ole oma valintani. Mulla on syntymästä asti ollut lonkkavika, jonka takia onnun kävellessäni. Ihmiset eivät vain lakkaa pällistelemästä avoimesti ja yleensä se mua on häirinnyt niin, että olen saattanut jopa sanoa asiasta. Postauksesi saa kuitenkin ajattelemaan, että mitä hittoa mä lähden puolustelemaan millainen olen. Se on osa minuuttani ja ilman sitä en olisi minä. Mitä kerpelestä se kenenkään asia on, miten kävelen ja jos se noin kovasti haittaa, niin onkohan vika todellakin mun olemuksessani, vai kenties sen tuijottelijan ja kauhistelijan omassa pikkumaisuudessa? Ja kumpi lopulta sitten on pahempi, olla erilainen vai olla se, joka kauhistuu, kun joku järkyttää erilaisuudellaan hänen maailmankäsitystään?
Hyvä Marjo! Juuri noin kannattaa asennoitua. Tosiaan, kummankohan siinä kannattaisi mennä itseensä - huomauttelijan vai sen "virheellisen" ihmisen?
sun kynnet on kyllä jotain niin jännää 8) omiani oon tässä hetken kasvattanu, ja huolellinen hoito alkaa vihdoin tuottaa tuloksia.. on näitä jo tekokynsiks luultu ja oon ollu ihan intoo piukassa että onko nää ny niin siistin näköset! :)
ja kynsiöljy tai muu on saanu mun kynnet niin "joustavaks" että vaikka pari kertaa oon pamauttanu oikein kunnolla oveen että se kynsi on oikei taipunu, ja ku oon kattonu ni ei näy yhtää mittää :)
Jee! Kyllä öljyäminen kannattaa. :)
Ehkäpä mä otan tän postauksen myötä itseäni niskasta kiinni ja alan viimein hoitamaan kynsiäni. Kunnolla.
Mun kynnet on oikeastaan hyvässä kunnossa ja hyvälaatuiset, malli vaan on vähän outo, mutta kynsinauhat on ihan järkyttävän repaleiset, tosi karut... Ja ne on kipeätkin, ei oo mukavaa. :<
Itse postauksesta en oikein keksi kommenttia, paitsi että mun mielestä sun kynnet on tosi hauskat ja siistit! :D
Hmm, saahan sitä olla nii pitkät kynnet kuin haluaa. Varsinkin jos osaa elää niiden kanssa. Muistan kun hankin geelikynnet ylioppilasjuhliin ja olin silloin kassalla töissä. Meni hetki opetella käyttämään kassakonetta kynnenkärjillä, kynsistä tuli hieman pidemmät kuin olin suunnitellut :) Ah ne oli ihanat, läpinäkyvät joihin oli koristeeksi upotettu kuivattuja kukkia <3
Jokainen päättää omassa mielessään mikä on kaunista/käytännöllistä/tärkeää. Ostin kerran ehkä kirkkaankeltaisimman kynsilakan mitä on olemassa, ja monet kaverit oli siitä kateellisia. Mulla sattui olemaan lakkapullo mukana samana iltana kun kynsiäni muille näytin, ja parin tunnin päästä huoneesta löytyi muutama muukin käsipari keltaisilla kynsillä varustettuna :D Sitten taas oli muutama jotka totes että se keltainen on rumin väri ikinä, varsinkin kynsissä. Että pelleltähän tommonen näyttää. Mut aivan sama, mun mielestä keltaiset kynnet on päheet. :D
Mulla kaartuu ainoastaan oikean etusormen kynsi vähä vinoon jos sen antaa kasvaa pidemmäksi, mut eipä tuo mitään. En kyl voi ammatinkaan vuoksi pitää kovin pitkiä kynsiä (tai en vielä valmistunut ole mutta anyway). Se vaan pistää vihaksi miten epätasainen mun kynsien pinta on. Johtunee vuosien kausittaisesta pureskelutavasta (hyi hyi), eli jos mun kynsiä kattoo silleen sivuprofiilista niin kynnen pinta on möykkyistä aaltoa. Tai sit ne on ne geenit, mene ja tiedä.
Mutta pakko kyllä myöntää että melko karunnäköiset noi sun kynnet ilman kynsilakkaa :D Sori :D Mut lakattuina iha jees. Ja harvalla on luonnostaan kauniinväriset ja tasaiset kynnet. Ja niin edelleen.
Tää oli kyllä tosi ihana postaus munkin mielestä!
Mulla olis vaikka kuinka paljon kommentoitavaa tähän, mutta yritän pitää juttuni lyhyenä...
Mun mielestä persoonallisuus on ihana asia ja vallitsevien kauneusihanteden kyseenalaistaminen on saanut minut aina jotenkin innostuneeksi :D
Itse kasvatin kynsiäni yläasteella ja ne kasvoivatkin niin pitkiksi, että monet niitä ihmettelivät. Nykyään annan vai kynsien kasvaa ja ne kasvavatkin suhteellisen pitkiksi, mutta koska en niitä hoida, ne katkeilevat helposti. Opiskelen myös lentokoneasennusta, eikä näissä hommissa kynnet yleensä pysy katkeilematta. Ja mullakin keskisormien kynnet alkavat vääntyä kasvaessaan hiukan pitemmiksi. Luulin, että kynsissäni on joku "virhe" kun ne eivät kasva suoraan, mutta sä Sanni ja muut lukijat saivat mut huomaamaan, ettei se olekaan mitenkään epätavallista.
Se, mitä kukin pitää kauniina, on ihan ihmisen oma asia. Yleinen kauneusihanne on vain sitä mitä on, "yleinen". Kaikilla on sitten omat henkilökohtaiset kauneusihanteensa. Jos tämä henkilökohtainen keuneusihanne poikkeaa paljon tästä valtavirran kauneusihanteesta, jotkut pitävät sitä outona ja friikkinä ja mitä kaikkea. Onneksi jotkut ihmiset myös tajuavat, että kaikkien ei tarvitse pitää samoja asioita kauniina. He antavat toisten pitää omat kauneusihanteensa ja he pitävät omansa.
Jos minä en pidä jostain ulkonäöllisestä asiasta ihmisessä, mutta hän itse pitää siitä, mitä se minua haittaa? Tai edes kiinnostaa? Ei mun tarvitse vaatia häntä muuttamaan omaa ulkonäköään ihan vain siksi, että itse en satu pitämään siitä. Mitä ihmeen järkeä siinä olis?
Kuten Eppu Normaali sanoo: "Antaa kaikkien kukkien kukkia vaan." ^^
Nimenomaan.
Kiva kun jaksoit tuulettaa ajatuksiasi pidemmänkin kommentin muodossa. Hyvää tekstiä!
Oi mikä postaus! Vaikka nuo kynnet näyttävätkin "nakuna" vähän hassuilta, niin kynsilakan kanssa ovat kyllä ihanat. ♥
Itsekin olen tässä kasvattanut kynsiä, viimeksi lyhensin radikaalisti huhtikuussa. Silloin ostin OPIn Nail Envyn ja sen avulla olenkin saanut kynnet ihan kiitettävään pituuteen! Ovat nyt kynsinauhasta mitattuna n. 2 cm, peukalonkynnet 2,5 cm ja olen kyllä ylpeä. Eivät vedä vertoja esimerkiksi juuri sinun kynsillesi, mutta minulle kelpaavat. Itse asiassa nyt alkaa jo tulla vähän vaikeuksia, esimerkiksi kaulakorujen pienten lukkojen avaaminen on vaikeaa. Mutta en kyllä halua näistä eroonkaan! Pelottaa kyllä että niin käy kohta, ongelmakynteni eli oikean käden keskisormen kynsi alkaa olla vähän huonossa kunnossa. Se on toisesta reunasta luonnottoman sileä ja paikoittain "epätasainen". Sormenpään yli kasvaessaan siitä sitten lähteekin ylin kerros vähitellen irti ja se murtuu. :/ En ole oikein keksinyt mistä kysyisin neuvoa, mutta olisiko sinulla mitään vinkkiä?
Meikäläisen kynnet ovat luonnostaan nätit ja kasvavat nopeasti sekä suoraan. Eivät katkea oikein millään ja ilman lakkaa näyttävät siltä, että joku on jaksanut taiteilla ranskalaisen manikyyrin (ei, en todellakaan jaksa kuin ehkä 2 kertaa vuodessa vääntää sen). En oikein edes tiedä minkälaiset liuskoittuvat kynnet ovat, kun en muista yhdenkään oman kynteni ikinä liuskoittuneen. Omistanen siis erittäin helpot kynnet ja olenkin niihin todella tyytyväinen :)
En tiedä mistä se johtuu, mutta mun kynsissä ei näy mitään eroa viilauksen ja leikkaamisen välillä. Siis viilaan pidemmät kynteni, mutta esimerkiksi koko kesän pidin työn takia kynnet superlyhyinä saksilla. Näteiksi kasvoivat takaisin. Tosin tämä on ilmeisesti periytyvää, joten joillakin on sitten sellaset geenit ;) Näillä vois suunnilleen kiristää ruuveja, sen verran vankat.
Mun mielestä luonnonkynnet on aina kivemmat kun "tekokynnet", ihan vaan siksi koska... ne on oikeat? :D En osaa selittää sitä, mutta kuitenkin. Kivat kynnet sinulla! Itse kirjoitan niin paljon koneella, että ihan noihin mittoihin en voi kynsiäni päästää, vaikka ne haluavatkin kasvaa. Olen vasta viime vuosina löytänyt buffauksen ja sen avulla lakatkin pysyy ihan eri tavalla (tai sitten luulen vaan niin, ihan sama kunhan olen tyytyväinen).
Kynnet ja kädet ylipäätään ovat mielestäni kauneimpia kohtiani, joten niitä hoidan ja esittelen ihan mielelläni esimerkiksi räikyvillä lakkauksilla :)
Järkyttävän rumat noi sun kynnet. En käsitä.
Hei, täällä kommentoin vanhoja tekstejä. Mollalle ja kaikille muillekin, jotka kokevat tarvetta ilmaista itsensä sanomalla jotakin tyyliin "Ruma, en ymmärrä!" suosittelen pientä itsetutkiskelua. Totta kai jokainen saa ilmaista mielipteensä mutta voisiko sen tehdä rakentavasti ja mieluummin vielä positiivisestikin?
Sitten noista kynsistä. Eivät täytä minun henkilökohtaista kynsikauneuskäsitystä jonka takia en edes yritä kasvattaa noin pitkiä kynsiä mutta sinulla ne näyttävät sinun kynsiltäsi ja minusta on vain positiivista ja hienoa aina, kun joku uskaltaa olla oma itsensä ja toteuttaa sitä mikä itsestä on kaunista ja mistä tykkää! Hattua nostan!
Tosin on mulla joku kynsijuttu koska toisten pitkät kynnet kiehtovat ja tekevät kotoisen fiiliksen, mikä johtuu puhtaasti siitä, että mun äidillä oli aina tosi pitkät kynnet. Ei noin pitkät kuitenkaan kuin sinulla Sanni mutta keskimääräistä pidemmät. Ja siis todellakin kauan, kauan ennen rakennekynsien aikaa.
Minä en nuorempana pystynyt kasvattamaan pitkiä kynsiä koska ne taittuivat hetikohta saatuaan vähän pituutta, yleensä taipuivat alaspäin ja lähtivät kasvamaan kippuraan. Nyt aikuisena sitä ongelmaa ei enää ole ja kunnet kasvavat suorina ja suht vahvoina. Epäilen siihen auttaneen mm. sen, että olen ryhtynyt syömään mm. magnesiumia ja sinkkiä, joita suomalaisesta ravinnosta ei nykyään saa lähellekään elimistön tarvitsemaa määrää. Varmaksi en tietysti voi tietää miksi kynteni kasvavat nykyään niin eri tavalla.
Hauskoja kynsienkasvatushetkiä!! ;-)
Kiitos Mohn...! :)
Täytyy vain lisätä, että kynteni eivät minunkaan mielestäni ole kauniit - ne vain ovat oman tyyliseni ja sopivat persoonaani! :) Siksi en välitä niiden muodosta.
Hyvä Sanni!
Loistavaa, etteivät kaikki halua tai yritä olla tylsiä keskitien kulkijoita. Pidä ihmeessä kyntesi juuri sellaisina kuin haluat ja luen jatkossakin erittäin mielelläni kynsijuttujasi ja katson kauniita kuviasi kynsistäsi ja lakoista!
Moi,
Onko sulla jossain kuvia kynsistäsi, kun ne olivat pisimmillään. Tai onko sulla yleensäkään blogissasi kuvia noista sun 90-luvun kynsistäsi.
Pitkät kyntesi ovat hienot :)
http://karkkipaiva.indiedays.com/2009/06/28/kynsilakkanamia/
Tästä postauksesta löytyy yksi vanha kuva korkkiruuville kiertyneestä nimettömän kynnestä. En pahemmin kuvaillut kynsiäni nuorempana, ja vaikka olisinkin kuvannut niin kuvat eivät olisi digitaalisessa muodossa. Tuo yksikin kuva on valokuva kuvasta.