Girona on tuttu monelle ainoastaan Ryanairin pääasiallisena Barcelonan lentokenttänä. Harva vaivautuu kaupunkiin edes pysähtymään, vaan lastautuu suoraan Barcelonan bussiin ja lähinnä harmittelee sitä että joutuu istumaan vielä 70 minuuttia ennenkuin pääsee varsinaiseen määränpäähänsä.

Jos vain loman pituus antaa myöten, Gironalle kannattaisi kuitenkin ehdottomasti suoda päivä tai pari!

Kyseessä on nimittäin erittäin kaunis historiallinen kaupunki. Jos pidät linnoituksista, monumentaalisista vanhoista katedraaleista, kuvauksellisista joenrantanäkymistä  ja kapeista, tunnelmallisista pikku kaduista tulet ihastumaan Gironaan.

Vierailuni aikaan Gironassa oli juuri meneillään suosittu vuotuinen Temps de Flors -festivaali, jonka aikana linnoitusta ympäröivän vanhan kaupungin kadut täyttyvät kukkiin liittyvistä taideteoksista. Taidetta on kaikkialla mitä eriskummallisimmissa paikoissa - vanhojen palatsien portaikoissa, piilossa sisäpihoilla, linnan raunoiden keskellä,  kadun päällä roikkumassa, talojen seinillä... Taideteosten bongailuun jaetaan kaupungilla numeroituja karttoja. Mukaan mahtuu myös perinteisiä istutuksia, mutta suurin osa teoksista on mitä kekseliäimpiä installaatioita joiden yhteys kukkiin ei aina edes selvinnyt... Tosi kiinnostavaa! Jos siis satut Barcelonaan toukokuun keskivaiheilla, älä missaa Gironan Kukkaisviikkoa.

"Gironan kukkaistyttö" :D Pakko oli julkaista tämä Luisin ikuistama upea kuva minusta poseeraamassa taideteoksessa. Aina ei voi näyttää hyvältä...! ^_^

Päivä Gironassa oli mitä mukavin päätös Espanjan lomalleni. Koko viikko oli niin ihana ja tunsin itseni niin rauhalliseksi ja onnelliseksi  että aloin taas tapani mukaan pelätä että kohta täytyy tapahtua jotain ikävää. Koska ei vain muka voi olla näin pitkään näin hyvä, iloinen ja tasapainoinen olo. (Ihan totaalinen vastakohta vain kahta kuukautta aiemmin vallinneeseen tilanteeseen. Sanonpahan muuten tähän väliin nopeasti, että vaikka jokunen lukija tuntui paheksuvankin tapaani käyttää blogiani jonain julkisena terapia-alustana, niin asiasta avautuminen ja naurettavien epävarmuuksieni julkituominen yllättäen auttoi. Kirjoituksen jälkeisistä viikoista lähti nimittäin tasainen helpotuksen tunne ja nousujohdanne! :))

No, se "jokin ikävä" tuli sitten onneksi niinkin hetkellisessä ja väliaikaisessa muodossa kuin Rajuimmassa Turbulenssissa Mitä Olen Koskaan Lennolla Kokenut. Olin nuorempana tosi lentopelkoinen ja puristin penkkiä rystyset valkoisina jokaisen nousun ja laskun aikana, mutta vanhemmiten hermostun vain turbulenssin aikana. Mitään hurjan voimakkaita rytinöitä ei ole lennoilleni koskaan aiemmin sattunut, mutta nyt Girona-Västerås -lennon ensimmäiset 30 minuuttia olivat sellaista heittelehdintää ja rytkettä että ihmiset (minä mukaanluettuna) huusivat ääneen. Kone poukkoili ja keikkui niin että oli oikeasti pidettävä kiinni käsinojista etteivät kädet olisi sinkoilleet mukana. Täytyy sanoa että oikeasti pelotti. Outoa oli se, etteivät Ryanairin kuskit vaivautuneet tekemään asiasta mitään kuulutusta. Yleensähän kipparit ilmoittavat kun lähestytään mahdollista turbulenssi-aluetta että matkustajat osaavat varautua eivätkä säikähdä - ja ennen kaikkea pysyvät paikoillaan.

Kun turvavyön merkkivalo vihdoin sammui, minä ja muutama muu nousimme samantien ja syöksyimme koneen perälle ostamaan hermolääkettä = alkoholia! :D (Ehkä Ryanairin kipparit ohjaavat tarkoituksella pahaan sivutuuleen niin firma saa lisää rahaa myydystä alkoholista? :p) On se kyllä hassua miten 18 cl punaviiniä voi muuttaa tärisevän ja hikoilevan kehon muutamassa kymmenessä minuutissa rennoksi. Seuraavien töyssyjen tullessa ei sydän enää hypännytkään kurkkuun. Ei ihmekään että jotkut lentopelkoiset vetävät aina drinkit naamaan ennen koneeseen tuloa.

Eilisellä lennolla mietin, pitäisikö minunkin alkaa toimia näin ihan vain ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä...

Onko lukijoiden joukossa lentopelkoisia? Miten te selviätte turbulenssista tai valmistaudutte lennolle? Jos jollain on jakaa jotain alkoholia välittömämpiä kikkakolmosia (sitä viiniä kun ei pääse tilaamaan ennenkuin töyssytys on ohi ja kroppa jo ihan sekaisin....) niin  niitä otetaan mielenkiinnolla vastaan. Ja huom: tällä kirjoituksella en kannusta ketään hoitamaan lentopelkoaan alkoholilla. ;)

Reissun aikana sähköpostiini oli pudonnut kiinnostava meili Mariela Sarkimalta. Tai ainakin luulisin tämän kiinnostavan monia teistä! :)

Marielahan tunnetaan mm. Make Up Bible -kirjastaan (ja tietysti mittavasta urastaan meikki- ja hiustaiteilijana), ja nyt hän etsii malleja ensi keväänä julkaistavaan Hair Bible -kirjaansa.

Haussa on eri ikäisiä ja näköisiä tyttöjä ja naisia eikä aikaisempaa mallikokemusta tarvita.

.

Koekuvaustilaisuus järjestetään Helsingissä Apollo Caféssa, Kauppakeskus Forumin sisäpihalla (Mannerheimintie 16) keskiviikkona 29. 5. klo 14-18. Malliehdokkaat kuvataan saapumisjärjestyksessä, eli kannattaa tulla ajoissa paikalle. Kuvaukseen olisi hyvä saapua mahdollisimman luonnollisella meikillä ja hiuksilla. Marielan tiimi loihtii kaikkien hiukset ja kasvot kuvauskuntoon.

Mariela valitsee mallit yhdessä kirjan kuvaajien ja graafikon kanssa ennen juhannusta. Kaikille koekuvaukseen osallistuneille ilmoitetaan sähköpostitse ovatko he päässeet mukaan. Hair Bible -kuvaukset alkavat kesällä ja jatkuvat koko loppuvuoden. Varsinaiset kuvauspäivät sovitaan kunkin mallin kanssa henkilökohtaisesti erikseen.

Kuulostaa tosi kivalta tilaisuudelta! Osalle valituista tullaan tekemään kunnon muodonmuutoksia, toiset pääsevät poseeraamaan kampauskuviin ja osan kanssa irrotellaan oikein muotikuvissa. :) Kuvat Marielan edellisessä kirjassa, Make Up Biblessa, olivat upeita! Myös tässä kirjassa oli käytetty ns. "tavallisia" ihmisiä, ei mitään mallitoimistojen malleja. Eli nyt vain kaikki kiinnostuneet jonoon Apollo Caféhen 29. toukokuuta. :)

Terkut Barcelonasta.

Olen havainnut, että tykästyn kaupunkiin joka vierailullani enemmän ja enemmän. Viimeistään nyt voin sanoa että se on liittynyt ehdottomien lempikaupunkieni kastiin Lissabonin ja Ateenan rinnalle.

.

.

Pääsin osallistumaan ystäväni Luisin viimeisimpään maalausprojektiin.

Teoksen nimi on It's About People. Mun kädet pääsi paraatipaikalle :) Maalaukseen on osallistunut muitakin Luisin Couchsurfing-vieraita.

Sateen yllättäessä keskiviikkona olimme juuri sopivasti Suklaa-museon ulkopuolella. Ei mikään hullumpi paikka paeta kuuroa. :)

Samassa rakennuksessa museon kanssa on myös suklaakoulu. Museon sisäpihan kautta voi seurata ikkunoiden läpi kun oppilaat työstävät suklaasta herkkuja ja melettömiä taideteoksia.

...eikä ehkä vähän tehnyt mieli hyvää tummaa suklaata kierroksen jälkeen..! Aijjai kun sai huulilleen kupin kuumaa maitokahvia ja 85-prosenttisen suklaapalan. Museon suklaapuodista voi ostaa suklaata vaikka missä muodossa - myös sokerittomia konvehteja.

Edullisen suolaisen nälkään (jos nyt ei siis Mäkkäri kiinnosta) suosittelen Bilbao Berria -tapasbaaria Bornin kaupunginosassa Placa Nova -kadulla. Turistialueilla tapakset ovat kalliita ja saatat maksaa monta euroa pelkästä perunaviipaleesta. Bilbao Berrian tapat ja pintxot maksavat 1,65€ ja ovat oikein tyydyttävän (heh) kokoisia. Lasi talon viiniä on 1,80€. Tietysti tällaiselle leivän välttelijälle tarjonta on vähän rajallinen (80% tapaksista on leipäviipaleella) mutta etenkin lihanpurija löytää täältä useita leivättömiäkin vaihtoehtoja.

Kävin paikassa viime syksynä ja olihan sinne palattava kun en toistaiseksi ole halvempaa tapas-paikkaa kaupungista bongannut. :)

Eilen kävimme päiväretkellä Sitgesin kaupungissa jonne on Barcelonasta 30 minuutin junamatka. Tyylikäs rantalomakohde. Hassua että kesäkuuhun on vain pari viikkoa ja vielä oli rannat ihan tyhjillään.

Luis sanoi ettei mielellään näkyile niin hirveästi blogissani niin rajataan sitten pois... ;)

Löysin muuten Sitgesistä ehkäpä parasta sokeroimatonta jäätelöä mitä olen koskaan maistanut - Artesania Pura Olivier -jäätelöbaarista. Luiskin totesi että ei herranjestas miten hyvää, ja ihmetteli miksi jäätelöä pitää sokerin kanssa edes valmistaa kun kerran sokeroimattomanakin saa näin autenttisen makuista tavaraa. Ei nimittäin maistunut yhtään keinotekoisille makeutusaineille. Otin hasselpähkinän ja kahvin makuiset pallot ja makustelin niitä ihan seitsemännessä taivaassa.

Jostapa pääsenkin kysymykseen - onko kellään vinkata mistä Suomessa saisi hyvää sokeroimatonta jäätelöä? Itse en ole sellaista vielä löytänyt.