Piiiitkästä aikaa tutorialia! Katsoin, että edellisestä tuto-postauksesta on vierähtänyt jo puoli vuotta, eli nyt on todellakin jo korkea aika laittaa step-by-step-meikkijuttua ulos.

Tässä teille siis meikkitutorial kesän lempisävyilläni eli vihreällä, keltaisella ja korallilla.

Call me boring, mutta tykkään aina ja ikuisesti yhdistää vihertäviin silmämeikkeihin persikkaiset tai koralliset huulet. :)

Look on toteutettu Make Up For Everiltä saamillani meikkituotteilla, lukuunottamatta poskipunaa (sillä poskipuna jäi uupumaan testipaketista).

Silmämeikissä kullankeltaista ja kahta eri vihreää ja mattavaaleaa kulmaluulla.

Rajauksena yksi MUFE-lemppareistani, ihanan kimmeltävä Aqua Liner sävyssä Diamond Lagoon Green.

 Silmämeikkiin käytetyt sävyt.

1. Pohjustin luomen Eye Primella ja levitin luomelle ulkonurkkapainotteisesti vedenkestävää, vihreää Aqua Shadow -kynää #8E voimistamaan päälle tulevia sävyjä.

2. Levitin sisänurkkaan kullankeltaista luomiväriä, #10 Yellow Gold.

3. Levitin luomen keskelle voimakkaan helmiäistä limenvihreää sävyä, # 304 Diamond Lime

4. Levitin luomen ulkonurkkaan kevyesti ulospäin kolmiomaisesti tummanvihreää sävyä # 84 Bronze (! omituinen nimi - sävy on ainakin allekirjoittaneen silmään aivan ehdottomasti vihreä eikä pronssi!)

Kulmaluulle levitin ihonsävyistä mattavaaleaa luomiväriä (tätä nappia en enää saa irti paletista niin en voi tarkistaa sävyn numeroa).

5. Tein yläluomelle rajauksen vedenkestävällä Aqua Linerilla, sävy # 4 Diamond Lagoon Green. Todella, todella ihana tuote ja sävy!

Aqua Liner -sävyissä on erilaisia finishejä (matte, iridescent ja diamond), ja diamondin jälki on niin kimmeltävää että näyttää melkein märältä...! Upea efekti! Kyseessä ei siis ole glitter-finish, vaikka jälki kimaltaakin. Verrattuna esimerkiksi Make Up Storen Glitter Eyelinereihin jälki on paljon pigmenttisempää ja peittävämpää.

6. Meikkasin kulmat vedenkestävällä, voidemaisella Aqua Brow -kulmakarvavärillä.

Totesin, että sävy #10 Light Blond olisi todennäköisesti sopinut minulle paremmin kuin minulle valittu sävy # 15 Blond. Se näyttää minulla hieman liian tummalta, ainakin omaan makuuni. Huhtikuun meikkikurssilla laitoin mallilleni Hannelle sävyä 10, joka kuvien perusteella näyttäisi sopivan minulle paremmin.

7. Viimeistelin meikin mustalla Aqua Smoky Lash -ripsivärillä. (Älkää kysykö miksi, mutta laitan ripsivärin jostain syystä aina ihan vihoviimeisenä kulmien jälkeen.)

8. Tein meikkipohjan Face & Body -meikkivoiteella. Face & Body on kestävä, kosteutta hylkivä meikkivoide, josta peräti 80% on vettä. MUFE-kurssilla opin, että Face & Body sopii erinomaisesti iholle, joka on sekä rasvoittuva että pintakuiva. F & B ei kuitenkaan ole peittävää, eli mahdollisia arpia tai ihon kirjavuutta se ei peitä. Finish on luonnollinen ja läpikuultava. MUFEn sivuilla lukee, että F & B "leaves a thin layer of powder on the skin", mutta oma kokemukseni on päinvastainen. F &B jättää ihoni todella kostean (mutta ei rasvaisen) näköiseksi, ja vaatii omaan makuuni päälle puuteroinnin.

HD-mikropuuteri on niin hienojakoista ja "hengetöntä" että se ei jätä iholle minkäänlaista puuteroidun näköistä pintaa, se vain kiinnittää meikin ja jättää ihon pinnan himmeäksi.

9. Varjostin poskiluun ja leukaperät Sculpting Kit # 2:n tummalla sävyllä. Aivan täydellinen varjostussävy, MUFEn varjostusduoja ei hehkuteta turhaan. Sävyjä on neljä erilaista.

10. Toin kasvoille väriä kahden poskipunan sekoituksella; laitoin alle Zuiin hentoisen persikkaista Mangoa (en melkein käytä mitään muuta poskipunaa tämän saatuani! ^_^) ja syvensin sävyä MACin oranssi-persikka-pinkillä Joy'lla.

Joy ja Mango

11. Tein huulimeikin MUFEn peittävällä Rouge Artist Intense -linjan huulipunalla, sävy # 39 Satin Orange Coral. Rajasin huulet värittömällä Lip Line Perfector -kynällä.

Näitä värittömiä "universal"-huulikyniä on alkanut nyt ilmestyä monillekin merkeille. Vaikka pidän niiden toimintaideaa hyvänä (-> väritön sävy sopii kaikkien huulipunien kanssa ja muodostaa huulten reunoille punan karkailua estävän barriäärin), niin mielestäni huulille, joilla on luonnostaan heikot rajat (kuten minulla), sopii tumman/kirkkaan huulipunan kanssa aina paremmin sävytetty kynä. Näin huulten muoto selkenee ja huulimeikki näyttää kaiken kaikkiaan kauniimmalta ja siistimmältä.

Valmis :)

Käytetyt tuotteet:

Silmät:

Eye Prime (29,60 €)

Aqua Show -luomivärikynä  8E Matte Green (31,75 €)

Iridescent Eyeshadow  #10 Yellow Gold (13 € - tai 3 kpl luomivärejä 25 €)

Diamond Eyeshadow #304 Diamond Lime (13 €)

Iridescent Eyeshadow  #84 Bronze (13 €)

Matte Eyeshadow # ? (vaalea) (13 €)

Aqua Liner #4 Diamond Lagoon Green (34,55 €)

Aqua Smoky Lash -ripsari (19,40 €, ei aqua)

Aqua Brow#15 Blond (33,35 €)

Kasvot:

HD Concealer #325 Natural Beige (43,70 €)

Face & Body Liquid Make Up # 32 Alabaster Beige (26,60€)

HD Powder (5g 24 €)

Zuii Mango -poskipuna

MAC Beauty Powder Blush Joy -poskipuna

Sculpting Kit #2 Neutral Light (55,45 €)

Huulet:

Lip line perfector (29,60€)

Rouge Artist Intense #39 Satin Orange Coral (35,70€)

Laitoin kerrankin mukaan myös hinnat kun niitä aina kysellään. Punaisella merkityt ovat Helsingin MUFEn remonttialehintoja.

.

Koska Make Up For Everin saatavuus Suomessa on aikamoisen heikkoa Helsingin ulkopuolella, kysyin MUFEn maahantuojalta, olisivatko he halukkaita antamaan Karkkipäivän lukijoille jonkun postimyyntitarjouksen. Helsingin MUFEltahan voi tilata tuotteita sähköpostitse, vaikkei heillä varsinaista verkkokauppaa olekaan. :) Tilaukset toimitetaan postiennakolla.

Kesätarjouksena Karkkipäivän lukijoille postikulut veloituksetta heinäkuun loppuun saakka. Tilauksen voi tehdä osoitteeseen mufe@makeupforever.fi. Ja hommahan toimii siis niin, että Make Up For Everin sivuilta voi tsekkailla kiinnostavia tuotteita, kirjoittaa nimet ja sävyt ylös ja lähettää listan Hesan Mufelle. :)

- Ja jälleen kerran, minä en hyödy teidän mahdollisista tilauksista millään lailla ;).

P.S. Hyvää juhannusta - ja hei missä ne on ne luvatut helteet? ^_^ Sanokaa hep jos teilläpäin paistaa aurinko! :D

Ranskan matkakertomus, keskiviikko 5. kesäkuuta 2013.

Heräsin tuttuun tapaan seitsemältä vaikka unet olivatkin jääneet vajaiksi. Meikkaus, pakkaus ja aamukahville.

Kolmannen ja viimeisen matkapäivän ohjelmassa oli vierailu Villes Geffsin tehtaalla La Gacillyssa, tutustuminen ulkoilmavalokuvanäyttelyyn ja lounas ennen lentokentälle ja kotiin päin lähtöä.

Ikävä kyllä tehtaalla kuvaaminen ei ollut sallittua, joten ainoa kuva on rakennuksen ulkopuolelta.

Yves Rocherin tuotanto jakaantuu kolmeen tehtaaseen, jotka kaikki sijaitsevat Bretagnessa 30 kilometrin säteellä toisistaan. Villes Geffs sijaitsee La Gacillyssa ja siellä valmistuvat Yves Rocherin nestemäiset ja voidemaiset tuotteet. Hajuvedet valmistetaan Ploërmelin tehtaalla ja meikit Rieuxissa. Logistiikkakeskus, josta kaikki tuotteet jaellaan niihin 88 maahan joissa Yves Rocheria myydään, sijaitsee sekin La Gacillyssa.

Tuotanto on haluttu pitää Bretagnessa kunnioittaen Yves Rocherin alkuperäistä toivetta luoda kosmetiikkayrityksellään työpaikkoja kotikyläänsä. Tänä päivänä Yves Rocher työllistää suoraan tai epäsuorasti 10 000 ihmistä Bretagnessa - Rocherin toive taisi ylittyä moninkertaisesti. ^_^

Villes Geffsin tehtaalla valmistuu 16 tuotelinjalla 5000-8000 tuotetta per tunti ja per linja. Viime vuonna tehtaalta lähti 165 miljoonaa valmista tuotetta. Seurasimme lasi-ikkunoiden takaa kun tutunnäköiset pullot vilistivät liukuhihnoilla. Puhuimme tyttöjen kanssa siitä, kuinka mielettömän monivaiheinen ketju yhden tuotteen taustalla todella onkaan...

Luonnollisten ainesosien pitoisuus Yves Rocherin tuotteissa on muuten keskimäärin 90-95%, luku joka hämmästytti minutkin. Olin rehellisyyden nimissä ollut siinä uskossa, että muissa kuin Yves Rocherin Ecocert-linjan tuotteissa on käytetty kasvipohjaisia ainesosia lähinnä aktiiviaineina ja itse voidepohja on enemmän tai vähemmän synteettinen. Tulinpa nyt viisaammaksi tässäkin asiassa. :)  

Tehdasvierailun jälkeen jalkauduimme La Gacillyn kylään ja lähdimme tutustumaan ulkoilmavalokuvanäyttelyyn. Osa meistä oli ehtinyt näyttelyä jo ihaillakin edellisenä päivänä.

Yksi näyttelyn ulkoilmagallerioista sijaitsee Vegetariumin viereisessä puistossa. Liisan ja minun suosikkeja olivat Florian Schulzin jääkarhut. :)

Idyllinen silta ylittää  Aff-joen La Gacillyn keskustassa.

"Norjalaisjengi" eli Elise, Sara ja Catherine olivat keksineet kylän karusellin tarjoaman photo-opportunityn ja pyysivät Liisaa ja minua kuvaamaan kun he pyörähtelivät laitteessa lentosuukkoja lähetellen. ^_^ Kunkin tytön keskiviikkopostauksissa oltiin viehkeissä karusellitunnelmissa...! :)

Liisa ja minä tyydyimme poseeraamaan jalat maassa. ;)

Ostin Mr. Karkkipäivälle tuliaiseksi Kristinan vinkkaamaa älyttömän hyvää kahvia. Nyt jo harmittaa etten ostanut enempää kuin kaksi pakettia...! ^_^ Kyllä maistuu Pauligit vähän laimealle kun on tätä herkkua ryystänyt aamuisin.

Lounas nautittiin keskellä katua ihanassa lettubaarissa. Voin raportoida että joukostamme yksi tilasi pääruoaksi peräti kaksi Nutella-lettuannosta..! ^_^ Meikäläiselle ja Violalle löytyi taas rehuja eli salaattia. :)

Ryhmäkuva Yves Rocherin kotitalon edessä. Oikealta vasemmalle Emma, Josefine, Linda, Viola, meikä (jaaaaa tietysti ikuisessa Henkkamaukkatrikoossani..! Bongaa rivin ankein tyyli! ^_^), Catherine, Elise ja Sara.

Seuraavaksi jätimme hyvästit La Gacillylle ja lähdimme bussilla kohti Rennesin lentokenttää. Tietämättä, mikä The Waiting meitä oli odottava.

Kuten on jo aiemmin käynyt ilmi, Rennesin koneemme oli taas rikki (näin siis kävi sekä meno- että paluumatkalla), ja vietimme kentällä kolmisen tuntia varakonetta odotellen. Departures-hallin lattialta löytyi väsyneitä, läppäreitään takovia bloggareita. Alkoi olla selvää, ettei juuri kukaan meistä ehtisi jatkolennoilleen ja kotiin samana iltana.

Air France teki mielenkiintoisen ratkaisun lähettämällä Elisen ja Catherinen taksilla Nantesiin, josta heidän piti ehtiä toisella lennolla Bergeniin. Air Francen tilatessa  taksia oli koneen lähtöön alle tunti. Tyttöjen taksimatka kesti 2 ja puoli tuntia, ja he joutuivat jäämään yöksi Nantesiin meidän muiden jäädessä Pariisiin. Koko seurueesta ainoastaan Tukholman lennolle menijät pääsivät keskiviikkona kotiin.

Mutta ei tämä Pariisi-käänne väsymyksestä huolimatta mitenkään hurjasti ketään haitannut, kuten Paris Detour -jutussa kerroin. Lähdimme Liisan, Josefinen ja Saran kanssa Pariisin iltaan nauttimaan myöhäistä päivällistä ja naureskelemaan päivän kuvioille.

Iloisena panin merkille, että taksin kiitäessä kohti Pigallea tunnistin alueita joilla olin kävellyt maaliskuisella reissullani. :) Pariisinkin kokoinen suurkaupunki voi näköjään tuntua tutulta jo parin päivän vierailuhistorialla..!

Masut täyttyivät Le Mansartin ravintolassa, jossa nautimme mm. matkan kiistatta parhaan juustolautasen.

Moulin Rouge on edukseen pimeällä...! (Maaliskuinen vierailu päiväsaikaan ei tehnyt yhtä suurta vaikutusta ;))

Kiitokset vielä Yves Rocherille ja kaikille matkaseurueen jäsenille!

*

Istuessamme viimein torstaiaamuna Helsingin lennolla sanoin Liisalle, "Tiedätkö, minun jäi tyttöjä melkein ikävä...!" Liisa nyökytteli. Tuntui vähän samalta kun lapsena palasi partioleiriltä ja mietti kaikkia kivoja muistoja ja uusia kavereita joihin oli tutustunut.

Kotona tallensin heti kaikkien blogit La Gacilly -kirjanmerkin alle. <3

Henkilökuvassa tapaamme tänään kaikkien meidän pikku-”paulabegounien” idolin, kosmetiikkakemistin. (Tekisi melkein mieli kirjoittaa isolla, Kosmetiikkakemisti, niin suuren arvon tämän ammatin ihmiset saavat silmissäni…!)

Pääsin haastattelemaan Sim Sensitiven kemistiä Vesa Rämöä. Kaksituntinen vilahti hetkessä ja olisin helposti voinut jututtaa Rämöä vielä toiset kaksi, tulkaten auki pöydällä olevien hiustuotepullojen ainesosaluetteloita. (Pullonkylkien syynäys – lempihommaani..! :))

Sain haastattelusta niin paljon materiaalia, että päätin jakaa jutun kahteen osaan. Tässä osassa tutustutaan yleisesti kosmetiikkakemistin ammattiin, kurkistetaan tuotekehittelyn maailmaan ja käydään läpi joidenkin yleisimpien raaka-aineiden toimintaperiaatteita ja myyttejä. Toisessa osassa käyn läpi niitä lukijakysymyksiin saatuja vastauksia, jotka eivät mahtuneet tähän juttuun.

MITEN PÄÄSEE KOSMETIIKKAKEMISTIKSI?

Monet teistä olivat kiinnostuneita kuulemaan kosmetiikkakemistin koulutuksesta ja siitä miten ammattiin pääsee, joten aloitetaan siitä.

Rämöllä on yliopistokoulutus kemian alalta ja hän valmistui maisteriksi vuonna 2000 Jyväskylän yliopistosta. Hän opiskeli soveltavaa kemiaa sivulaudatur-opintojen koostuessa orgaanisesta kemiasta. Sivuaineina Rämö luki matematiikkaa, tietotekniikkaa, tilastotieteitä ja ympäristötieteitä. Vuonna 2002 hän suoritti töiden ohessa lisensiaatin jatkotutkinnon.

Suomessa ei voi opiskella kosmetiikkakemistiksi, vaan kaikki alalla työskentelevät ovat joko itsenäisesti tai ulkomailla alalle kouluttautuneita. Tarvittavan tiedon voi Rämön mukaan opiskella työn ohessa. Vanhat työntekijät toimivat tietopankkeina ja raaka-ainetoimittajat järjestävät raaka-ainekursseja.

”Joka tapauksessa, alalle pääsee Suomessa lähinnä tuurilla”, Rämö naurahtaa. Hän kertoo ”ajautuneensa” itse kosmetiikkakemian pariin, työskenneltyään ensin kuusi vuotta lääketeollisuuden palveluksessa. Sim Sensitive on Rämön ensimmäinen työpaikka kosmetiikkakemistinä, ja hän tuli taloon vuonna 2006. Simillä työskentelee kahden kemistin tiimi, Rämön vastatessa tuotekehityksestä ja raaka-aineiden sisäänostosta Kaisa Leppälän keskittyessä pääasiassa hiusvärien ja teknisten hiustuotteiden tuotekehitykseen.

Kosmetiikkakemistin alasta haaveileville Rämö vinkkaa, että esimerkiksi kemisti-estenomi on hyvä koulutuspohja. Kemian pohjakoulutus on luonnollisestikin ehdoton, ja siihen päälle kun lisää jonkun kauneudenhoitoalan peruskoulutuksen niin on jo hyvät lähtökohdat hakea töitä kosmetiikkakemistinä.

TYÖTEHTÄVÄT

Rämön työssä jokainen päivä on erilainen. Tehtäväkenttä on todella laaja, ja päivät koostuvat tuotekehittelystä, raaka-aineostoista sekä yhteydenpidosta private label -asiakkaiden, kampaajien, yksityisasiakkaiden ja raaka-ainevalmistajien kanssa. Hämmästyn, kun kuulen että Rämö keskustelee itse suoraan asiakkaiden kanssa. Rämö nyökkää ja ymmärtää hämmästykseni – harvassa firmassa saa kemistiin tai muuhunkaan avainhenkilöön suoraan yhteyden. Kuinka moni teistä on esimerkiksi yrittänyt tavoittaa vaikkapa Goldwellin kemistiä Saksassa..?

RAAKA-AINEET JA TUOTEFORMULOINTI

Kurkataan sitten vähän syvemmälle itse raaka-aineiden ja tuoteformuloinnin puolelle. Kuuntelen kiinnostuneena, kun Rämö kertoo ainesosien matkasta tuottajalta Simin tehtaalle. Rämö ei itse ole yleensä suoraan yhteydessä valmistajiin, vaan tilaa raaka-aineet suomalaiselta tai ulkomaiselta maahantuojalta. Maahantuoja puolestaan tilaa aineet päämieheltään, eli tehtaalta X. Tehdasta X käyttävät myös monet muut firmat.

Näin ollen Simillä käytetään suurella todennäköisyydellä ihan samojen toimittajien raaka-aineita,  mitä monet suuret ranskalaiset, saksalaiset tai muut eurooppalaiset kosmetiikkafirmat käyttävät.

Kysyn, millä perusteella maahantuojat valitsevat tehdaskontaktinsa. Onko olemassa ns. ”huonompia” ja ”parempia” raaka-ainetoimittajia, ja onko eri tehtaiden tuottaman raaka-aineen laaduissa eroja? Rämö kertoo, että laatueroja toki on, mutta toisaalta ”epäilyttävät” toimittajat ovat kemikaalilainsäädännön tiukentuessa käytännössä kadonneet pelikentältä. Maahantuojat käyttävät isoja, luotettavia ja alalla asemansa vakiinnuttaneita tehtaita, joiden dokumentaatio on kunnossa.

Haluan kuulla lisää raaka-aineiden laatueroista. Saan tietää, että ainesosista löytyy eri puhtaustasoja; on farma- (lääketeollisuus) laatua, kosmetiikkalaatua ja elintarvikelaatua. Sitten on vielä ns. teknisiä laatuja.

Samalla inci-nimellä voi olla rakenteeltaan erilaatuisia ainesosia, esimerkiksi molekyylikoko vaihtelee. Näin ollen minunkin koulussa oppimani tieto siitä, että incin dimethicone on aina se sama dimethicone, ei täysin pidä paikkaansa. (Aijjai opet, vähän skarppausta…!)

Kysyn, onko sille oikeasti perusteita, että kampaamotuotteet ovat markettituotteita kalliimpia. No, me kaikki vähänkään kosmetiikkabisnekseen vihkiytyneet toki ymmärrämme, että osansa hinnasta tekee brändi- ja imagoarvo sekä pakkausvalinnat. Ainesosatkin voivat kuitenkin olla parempia. Rämö valottaa, että markettituotteissa katerakenne on niin kapea, että valmistajan on käytännössä pakko käyttää halvempia raaka-aineita ja yleensä myös vähemmän. Kampaamotuotteiden puolella katerakenne on erilainen, ja on mahdollista käyttää enemmän ja arvokkaampia ja uudempia raaka-aineita.

Entäpä tuotereseptit, käytetäänkö kosmetiikkatuotannossa ns. perusreseptipohjia, joita vain ”maustetaan” erilaisilla vaikuttavilla aineilla toivotun lopputuloksen mukaisesti?  Rämö vastaa odotetusti, ettei pyörää aina keksitä uudestaan, ja samaa toimivaa runkoa käytetään luonnollisestikin ja muokataan tarpeen mukaan. Jokaisen tuotteen kehittely on kuitenkin itsenäinen prosessi.

SHAMPOON VAAHTOAVUUDESTA

Hiljattain Karkkipäivän kommenttiboksissa keskusteltiin shampoon vaahtoavuudesta ja vaahdon merkityksestä hiusten puhdistumiseen. Onko vaahdon määrällä todella tekemistä shampoon pesevyyden kanssa? Esitän kysymyksen Rämölle.

”Vaahdon määrä ja laatu eivät ole suoraan verrannollisia puhdistustulokseen”, Rämö sanoo. Vaahdon laatuun vaikuttavat valitut tensidit ja vaahdon stabilaattorit. On myös olemassa ns. foam boostereita. Vaahdon pysyvyyteen ja paksuuteen voidaan lisäksi vaikuttaa omilla aineillaan, esimerkiksi selluloosalla. Ilman näitä aineita shampoo olisi isokuplaista ja nopeasti lässähtävää.

Niiiin kiinnostavaa..! En tiedä teistä, mutta minä yli 20-vuotisella shampoofriikkitaustallani voisin kuunnella loputtomiin jutustelua shampoiden ominaisuuksista.

Otan esille aiheen ympäristöystävällisyys ja tensidien hajoavuus luonnossa. ”Kaikki tensidit maatuvat”, Rämö sanoo. ” Ympäristörasitus tulee kvateista ja silikoneista, ei pinta-aktiivisista aineista.” Rämö ei ylipäänsä näe, että kosmetiikkateollisuus rasittaisi ympäristöä kovinkaan merkittävästi verrattuna muihin teollisuuden aloihin.

HOITOAINEEN RAKENNE

Seuraavaksi puhumme hoitoaineista ja niiden perusrakenteesta. Hiustenhoitoaineet koostuvat antistaattisista (eli sähköisyyttä vähentävistä) ja selvittävistä ainesosista. Nämä ainesosat eivät kuitenkaan aina ole kalvonmuodostajia, Rämö vastaa, kun kysyn eivätkö selvittävät aineet ole yhtä kuin kalvonmuodostajia.

Hoitavat ainesosat toimivat seuraavilla perusperiaatteilla: korjaavat ainesosat menevät hiuksen sisään ja imevät itseensä kosteutta tehden hiuksesta kestävämmän ja joustavamman, silottavat ja antistaattiset ainesosat taas jäävät hiuksen pintaan suojaamaan ja tuomaan sitä monen kuluttajan kaipaamaa sileää tunnetta.

Hoitavan aineen kiinnittymismetodi on vastakkaisvaraus – hoitava aine on positiivisesti varautunut ja etsiytyy negatiivisesti varautuneeseen, vahingoittuneeseen kohtaan hiuksessa. Hiusfirmojen pseudo-tieteellisiltä vaikuttavat mainosgrafiikat vaurioituneeseen hiukseen liimautuvista korjaavista aineista eivät siis olekaan ihan humpuukia.

Olen kuitenkin skeptinen hiuksen sisään saakka kulkeutuvien ainesosien suhteen. BeautyBrainsistä olen oppinut, että kookos- ja oliiviöljy pystyvät imeytymään hiukseen, mutta entä muut ainesosat..? Olisiko Rämöllä antaa esimerkkiä sellaisesta? Ja onhan hänellä. Esimerkiksi aminohapot ovat niin pieniä molekyylejä, että ne mahtuvat menemään hiuksen sisään. Niillä on kosteutta sitova vaikutus.

Puhumme myös minulle niin tärkeistä kasviöljyistä. Rämö vahvistaa, että kasviöljyillä on kosmetiikassa lisäetua synteettisiin öljyihin nähden. Niihin liittyy kuitenkin myös riskinsä, ja mikrobiologinen laadukkuus on aina varmistettava. Esimerkiksi säilyvyys ei ole yhtä taattu kuin synteettisillä ainesosilla.

ARVELUTTAVAT AINESOSAT

Entäpä nämä viimeisten trendien mukaisesti ”arveluttavat”, monen kuluttajan (usein täysin perusteettomasti) välttelemät aineet? Parabeenit, silikonit, sulfaatit, tietyt hiusvärien pigmentit. Rämö toteaa, että näiden ainesosien ”paha maine” johtuu usein puutteellisesta tai vääristyneestä informaatiosta, eikä niiden välttelylle oikeasti ole mitään tieteellistä syytä.

Rämö aloittaa natriumlauryylisulfaatista (lyhennetään SLS). ”Totta kai se on ärsyttävä aine jos sitä käytetään puhtaana, mutta kosmetiikan käytössä pitoisuudet vaihtelevat välillä 2-10%.” Shampoissa ja muissa puhdistavissa tuotteissa käytetään aina muitakin tensidejä osana cocktailia, SLS ei koskaan esiinny resepteissä yksinään.

Sulfaatittomuus ylipäänsä juontaa juurensa siitä, että sulfaatittomat tuotteet säästävät hiusväriä. Värishampoissakin kuitenkin käytetään sulfaatteja, mutta niitä on usein alhaisempi pitoisuus kuin muissa shampoissa.

Parabeeneista Rämö sanoo samaa mitä olen kuullut lukuisilta muiltakin kosmetiikka-ammattilaisilta; tieteellisiin tutkimuksiin perustuen parabeenit ovat turvallisia. Niiden teho ja turvallisuus ovat säilöntäaineista eniten tunnettuja. Kosmetiikkateollisuus kuitenkin seuraa kuluttajia – vaikka saataisiin kuinka ehdottoman luotettavaa tietoa parabeenien turvallisuudesta, on moni kosmetiikkafirma päättänyt vähentää parabeenien käyttöä kuluttajatrendin mukaan.

Hiusvärien ”pahiksesta”, parafenyleenidiamiinista (PPD), Rämö toteaa seuraavaa: kestohiusvärejä ei pystytä formuloimaan ilman ppd:tä tai sen korvaavia, yhtä lailla mahdollisesti allergisoivia väripigmenttejä. Näin ollen jos haluaa värjätä hiuksensa, ottaa aina riskin.

Hän kuitenkin jatkaa tarkentaen, etteivät hiusvärit todellisuudessa allergisoi tänä päivänä yhtään sen enempää kuin 50 vuotta sitten. Hiusvärit ovat päinvastoin muuttuneet kuluttajaa ajatellen turvallisemmiksi. Koska hiusten värjäys kuitenkin on kokonaisuudessaan lisääntynyt, myös herkistymistapaukset ovat lisääntyneet. Vaikutelma herkistymisten lisääntymisestä johtuu myös siitä, että kokonaistietomäärä liikkuu nykyään niin nopeasti. Kun Selma-täti Oulaisista sai 80-luvulla allergisen reaktion, hän kertoi siitä ehkä kahdelle kaverilleen. Kun joku tänä päivänä saa reaktion, tieto leviää netissä kulovalkean tavoin ja siitä tietää hetkessä 5000 ihmistä.

Niinpä niin. Ja juuri tästä ilmiöstä johtuvat mm. parabeenien ja silikonien mustamaalaus.

. . .

Kello on kaksitoista ja itse kunkin lounasmahat alkavat murista. On aika laittaa haastattelu pakettiin. Kiitän Vesa Rämöä joka on todella kärsivällisesti ja ystävällisesti vastaillut kysymyksiini.

*

Myöhemmin ilmestyvässä osassa käyn vielä läpi kysymyksiä kuten kosmetiikka ja raskaus, UV-suoja-aineet, eläinkokeet ja ryppyvoiteet. Edit. Linkki osaan 2.

Kuvat Sanni ja Sim Sensitive.