Tänään testasin vihdoin YesDeliltä saamaani vähähiilihydraattista spagettia.
Italiassa valmistetussa "karppispagetissa" (YesDeli on näköjään tehnyt pakkaukseen omat leibelit) valtaosa vehnäjauhosta on korvattu - milläs muulla kuin monitoimiraaka-aineella soijaproteiinilla. (Onko olemassa jotain ruokaa jota soijalla ei voi imitoida..? ^_^) Hiilihydraatteja on 25 g / 100 g, eli YesDelin mukaan n. 66% vähemmän kuin normaalipastassa (vertailupastana käytetty Pirkan spagettia).
Minua vähän jännitti, että meneeköhän tästä pastasta vatsa kipeäksi... En tiedä miksi tällainen "soijaproteiinipasta" tuntuu jotenkin arveluttavalta. :D Mutta onhan se kiinnostavaa seurata millaisia luovia ratkaisuja elintarviketeollisuus keksii vähähähiilihydraattisten korvikeruokien markkinoille. Itse olen luopunut pastasta kokonaan, lukuunottamatta muutaman kerran vuodessa valmistamaani Philadelphiajuusto-tuorepastaa.
Tänään tuntui kuitenkin olevan Se Hetki testata pastakokelas.
Valmistin nopsan pastakastikkeen tomaattimurskasta ja Rapu-tuorejuustosta. (Rainbow'n Luomu-tomaattimurska on muuten markkinoiden vähähiilihydraattisin - vain 2 g hh / 100 g! ;))
Karppispagettia täytyy keittää pidempään kuin normispagettia - 12 minuuttia. (Arvelin ja toivoin tämän olevan al dente -kypsyyden keittoaika.)
Spagetti ei eroa ulkonäöltään ja koostumukseltaan mitenkään tavallisesta.
Sitten vain kastikkeet sekaan, pastajuustoa päälle ja haarukkaa suuhun! (Kypsyysaste osoittautui al dentea pehmeämmäksi.)
Hmmmm.... Pastan rakenne on karkeampaa kuin normipastan. Tämä on.... no... ihan ok vhh-pastaksi (ja kastikehan joka tapauksessa sen maun tuo), mutta täytyy sanoa että pidän enemmän itsevalmistamastani, täysin viljattomasta Philadelphia-tuorepastasta. Ohje muuten löytyy täältä. Philadelphia-"pasta" on yksinkertaisesti maukkaampaa. :) Tosin ymmärtäähän sen, kun siinä on pääraaka-aineena kermaista tuorejuustoa! ^_^
Mutta oli kiinnostavaa testata tämä soijaproteiinispagettikin. Kyllä tämä epäilemättä pastan korviketta etsivälle karppaajalle maistuu. Kaikki eivät varmasti jaksa nähdä Philadelphia-pastan vaivaa... :) Kokeiluaan odottaa vielä pakkaus shirataki-nuudeleita, jotka ovat täysin hiilihydraatittomia.
P.S. Ruokailusta on nyt noin tunti, vatsa ei ole ainakaan vielä osoittanut kipeytymisen merkkejä. ;)
Arkistojen kätköistä löytää yhtä sun toista... :D
Etsin tänä aamuna äidille yhtä kissakuvaa vanhoista kuva-arkistoista, ja törmäsin joulukuun 2008 kohdalla kansioon nimeltä "Kasari" ja tähän "helmeen"... ^_^
Jos pari viikkoa sitten nolattiin Mr Karkkipäivää kaivamalla esiin hänen meikkikuviaan blogihistoriasta, niin reiluuden nimissä nolataan nyt sitten minutkin! ^_^
Siinä teille kaunotar! :D
Minusta tämä kuva ja sen tyyli henkii niin autenttista kasaria että voisi luulla että se oikeasti on otettu 80-luvulla... Hehheh...
Muistan, että silmämeikkiin käytin Lumenen tätä palettia kosmetiikka"museostani":
(Lähes kasaria... paletti ostettu 1992. :))
Huulilla veikkaan käytetyn tuota keltaisessa hylsyssä olevaa punaa:
Näitä ikivanhoja meikkejä ja muuta kosmeettista historiaani esittelin muuten huhtikuussa A Trip Down Cosmetic Memory Lane -postauksessa.
Olipa mukavaa meikata kunnolla pitkästä aikaa!
(Ja tänään varsinainen otsikkotaiteen helmi.... ^_^)
Kokeilin aamulla ensimmäistä kertaa juuri ennen reissuun lähtöä Biodellylta saamaani Lily Lolon uutta neljän värin luomiväripalettia (käsittääkseni limited edition) nimeltä Molten Bronze.
Kuten näkyy, kyseessä on jälleen sinisilmäisen unelmasävyjä sisältävä paletti.
Molten Bronze sisältää hennon vaaleanpunaisen (Lolon sivuilla lukee 'peachy sheen' mutta sävy on kyllä ihan rehellinen, läpikuultava vaaleanpunainen), kultakuparin (näyttää kuvassa punaisemmalta kuin on oikeasti), pronssin ja murretun mustan.
Vaaleanpunainen hohtaa hyvin hillitysti, kultakupari ja pronssi ovat reilun helmiäisiä ja mustan koostumus on satiininen pienellä hopealla glitterillä. Voisi oikeastaan kirjoittaa "musta" lainausmerkeissä, sillä sävy on hyvin savuinen, harmahtava musta, ei intensiivinen true-musta.
Meikissä levitin vaaleanpunaista luomen sisänurkkaan, kultakuparia luomen keskelle ja luomivakoon, pronssia ulkonurkkaan ja luomivaon uloimpaan linjaan, ja mustaa ripsirajaan ja kevyesti ulkonurkkaan. Kerrostuneena kuparista, pronssista ja mustasta tuli lähes vihertävä sävy.
Alaluomelle laitoin vaaleanpunaista ja kultakuparia. Rajasin yläluomen Laveran ruskealla nestemäisellä eyelinerilla.
Paletin laatu on erinomainen. Sävyt tuntuvat samettisen pehmeiltä ja levittyvät ja häivyttyvät kauniisti. Sävyt ovat pigmenttisiä ja hyvin kerrostuvia. Luomivärit ovat talkittomia ja niissä on vain micaa, jojobaöljyä, silikaa ja rautaoksideja (mineraaliväripigmenttejä).
Biodellylta sanottiin muistaakseni (en enää onnistunut löytämään kyseistä sähköpostia, pahoitteluni) että neljän sävyn paletit (niitä on kaksi, esittelen toisen myöhemmin) ilmestyvät joulukuussa, mutta ne näkyvät Biodellyn sivulla jo nyt. Tosin "ei varastossa" -statuksella. Paletilla on hintaa 26,80€.
* * *
Sitten vielä nopea kynsi-update. Onneton sellainen.
Viime syksynä kynteni kukoistivat Kreikan kosteassa ilmastossa - eivät tällä kertaa. :( Ne ovat taas todella kurjassa kunnossa.
Ensimmäistä kertaa sitten geelivahvisteiden poiston kolme vuotta sitten minun tekee mieli taas rakennekynsiä. Nyt on jotenkin sellainen olo että en yhtään jaksa katsella näin säälittävää kynsirivistöä.
Nämä eivät tunnu yhtään minulta. Ei Kynsi-Sannilla kuulu olla näin surkeita kynsiä. :(
Ja tiedänhän minä reseptin kynsien elvyttämiseen. Biotiinia, kynsiöljyä ja OPIn Nail Envyä. Kyllä tokenevat. Mutta nyt... minun tekisi mieli ottaa oikopolku..! En jaksaisi odottaa kuurin vaikutusta...
Hassuna sattumana yksi tänään hakemistani kosmetiikkapaketeista sisälsi Trindin hoitolakkoja.
Mikacos oli lähettänyt minulle Trindin keratiinihoitobalsamin, keratiinisuojalakan sekä tasoittavan aluslakan. Viimeiselle ei minulla ole käyttöä, sillä kynteni ovat aina olleet tasaiset. Mutta nuo keratiinituotteet...
Pitäisikö minun jaksaa yrittää hoitokuuria..?
Katsotaan... Tuotteet lupaavat "hoitaa ja korjata rakennekynsien poiston jälkeen vioittuneita kynsiä, luonnostaan ohuita ja hauraita kynsiä sekä huonokuntoisia kynsiä."
"Vaikuttavana aineena Uuden-Seelannin lampaiden villasta nanotekniikalla saatua hydrolisoitua keratiinia, allantoiinia, d-pantenolia phytantriolia ja biotiinia".
Okei. Vaikuttaisiko hydrolisoitu keratiini tosiaan kynteen..? Kuollutta ainettahan on tietysti mahdoton korjata, mutta voiko tuo imeytyvä keratiini jotenkin vahvistaa uutta, kasvavaa kynttä...? Kemian tai biologian tietoni eivät osaa tähän vastata.
Kokeilemallahan se selviäisi. Vahvistuivathan kynteni OPI Nail Envy -kuurillakin. Nämä ovat kyllä tosi mystisiä juttuja... :) Miten kuolleelle kynnelle levitettävä aine voi aikaansaada sen, että uusi kasvava kynsi on vahvempi...? Maalaislogiikkani veikkaa, että kun kynsi pidetään kosmetiikan avulla joustavana ja kosteutettuna, uusi kynsiaines ei lohkeile ja liuskoitu yhtä helposti kuin hoitamattomassa kynnessä.
No, katsotaan jaksanko vetää Trind-kuurin vai alanko varaamaan aikaa kynsistudioon... :P Nyt nimittäin oikeasti kaipaan vanhoja hyviä kynsiaikoja ja trademark-kynsiäni! :)
