Tiedättehän, kun olen täällä blogissa aina välillä sadatellut, että ruskeita nestemäisiä eyelinereita ei (muka!) meinaa löytää mistään. Ja teiltä on välillä tipahdellut kivoja vinkkejä kyseisistä tuotteista. Olen ollut siinä käsityksessä, että muutamalta aniharvalta merkiltä niitä löytyy.

Eilen lähdin asiakseni kosmetiikkaosastoille kartoittamaan tilanteen once and for all. Kohdistin kartoituksen ainoastaan päivittäistavaramerkkien valikoimaan jättäen selektiiviset sivuun.

Ja totuus olikin kaukana käsityksestäni. Tokikaan ruskea eyeliner ei kuulu itsestäänselvästi jokaisen merkin valikoimaan, mutta löysin kuitenkin peräti yhdeksän yksilöä..!

Sokoksella myytävän We Care Iconin eyelinerin ohut karvasivellinpää vaikutti lupaavalta. Nestemäisissä eyelinereissahan on jos minkälaista päätä, ja makuja on monia. Itse pidän eniten karvasiveltimestä ja perinteisestä tussista, joustava "lötkö"huopapääkin on usein ihan toimiva. Sen sijaan jäykät ja jämäkät huopapäät jätän mieluummin väliin koska koen ne kömpelöiksi ja saan niillä epäsiistiä jälkeä.

Voisin vaikka vannoa, että L'orealin Superlinerin ruskea sävy oli välillä pois L'orealin valikoimasta. Meidän liikkeessä sitä ei ainakaan ole ollut pariin vuoteen ja asiakkaatkin ovat kyselleet ruskean sävyn perään. No, Anttilan hyllyssä ruskeat Superlinerit hengasivat ihan muina miehinä. En tiedä ovatko ne tehneet paluun vai onko niitä koko ajan ollut joidenkin kauppojen valikoimassa.

Goshin Long Lasting Eyelineria on moni teistä lukijoista suositellut yhtenä kestävimmistä nestemäisistä eyelinereista. Sävy 003 Brown on vain harmillisesti aika vaalea, metallinen ruskea. Tummempi ruskea löytyy Goshin tussimaisesta Intense Eyeliner -sarjasta, tämä on jo lähes mustanruskea.

Maybellinen Liner Express -eyelinerin kohdallakin hämmästyin, "Miten en muka ennen ole huomannut että täälläkin on ruskea sävy..?" Ehkä sekin on vain kaikessa hiljaisuudessa hiipinyt mukaan valikoimaan...? Tai sitten kauppojen valikoimien välillä on niin suuria eroja, että olen vain aina sattunut vääriin kauppoihin.

Myös Rimmelin nestemäistä eyelineria on suositeltu paljon sen ohuen, tarkkaa jälkeä tekevän siveltimen ansiosta. GlamEyes Eyelinerin sävykin vaikutti tosi kivalta, sellainen keskiruskea.

IsaDoran hullusti nimetyn Colourful Eyelinerin (olen aikojen alusta nauranut tälle, mitä värikästä on mustassa ja ruskeassa? :D) sävy on todella tumma ruskea ja applikaattori paksuhko ja jäykkäpäinen. The Body Shopin eyelinerin pää on samanlainen. TBS:n ruskeita sävyjä on peräti kaksi; Brown ja Taupe. Lumenen tutun Blueberry Liquid Eyelinerin sävy on IsaDoran tavoin todella tumma, ja pää samaa mallia.

Jos teille tulee vielä mieleen ruskeita nestemäisiä eyelinereita "markettisarjojen" puolelta, niin kertokaa ihmeessä! :) Minä taidan ostaa Laveran lainerin hiivuttua kokeiluun Rimmelin ja We Care Iconin yksilöt, tai ehkäpä Lorkun Superlinerin.

Tässä meillä taas on oiva esimerkki hyvän ja laadukkaan kosteusvoiteen merkityksestä.

Viime syksynä ihoni ei näyttänyt tältä. Itse asiassa se ei ole näyttänyt tältä sitten kesän 2009, jolloin aloin käyttää kasviöljypohjaisia vartalovoiteita. Olen aiemminkin kertonut, kuinka kokonaisvaltaisesti luonnonkosmetiikan voiteisiin siirtyminen on vaikuttanut vartaloni ihon kuntoon. Ei enää "kalansuomuja", takamuksen karhea iho muuttui samettiseksi "vauvan pepuksi" ja jokasyksyinen päivettyneen ihon kuoriutuminen oli historiaa.

Paitsi tänä syksynä. Viiteen viikkoon en käyttänyt kasviöljypohjaisia voiteita - tässä tulos. Suihkussa ihoa rullaantuu irti valtavina kerroksina ja säärten ja käsivarsien pinta hilseilee.

Tämän konkreettisemmaksi ei kunnolla imeytyvän ja ravitsevan voiteen merkitys käy. Faktahan on tämä: kasviöljyt imeytyvät, mineraaliöljyt ja silikoniöljyt eivät. Kun iho saa säännöllisesti sammutettua janonsa ja pidettyä hydrolipidikalvonsa kunnossa imeytyvien öljyjen avulla, iho ei koskaan päädy kuvan tilanteeseen. Ainakaan minun ihoni. Oikeasti - en ole nähnyt tätä näkyä neljään vuoteen!

Viime syksyn reissuvoiteeni eivät olleet 100-prosenttista luonnonkosmetiikkaa, mutta laadukkaita ja kasviöljypohjaisia. Korresin Vanilja-Luumu-vartalovoiteessa on triglyseridejä, manteliöljyä ja sheavoita, Blissin Sitruuna-Salvia-voiteessa kookosöljyä, soijaöljyä ja sheavoita. Näillä siis pärjäiltiin viime syksy.

Tänä syksynä "hoidin" ihoani Kreikasta ostamallani euron hintaisella Bodyfarmin litkulla joka oli varmaankin 90-prosenttisesti vettä eikä incissä muistaakseni näkynyt öljyn öljyä. Vaikka purkissa lukee 'olive oil', inci paljasti että käytetty oliivin osa olikin itse asiassa olive fruit extract eli uutetta, ei öljyä. (Näin meitä kuluttajia huijataan..!)

Viimeiset kaksi viikkoa käytin vartalon iholla myös Niveaa. Mutta koska siinä ei juurikaan ole ihoon imeytyviä ainesosia sitä kuuluisaa lanoliinialkoholia lukuunottamatta, ei ihon kuorruttaminen kosteuden haihtumista estävällä kalvolla juuri auta, kun alla ei ole kosteutta minkä karkaamista estää. Vaikka Nivea pehmensi silmänympärykseni erittäin kiitettävästi, vartalon ihoa se ei pystynyt ravitsemaan.

Saan kiittää ihoni tilanteesta ihan itseäni. Ensi syksynä en enää laiminlyö ihon kosteutusta näin.

Niveasta puheen ollen.....

Kosmetiikasta muuten niin piittaamaton äitini (joka ei ole koskaan käyttänyt silmänympärysvoidetta) yllätti minut kertomalla, että oli minun blogijuttuni innostamana kaivanut jostain vanhan Nivea Cremensä ja alkanut levittää sitä iltaisin silmänympäryksilleen. Woo-hoo! Olin todella otettu! Äitini kiinnostui jostain kosmetiikan vaikutuksesta..!

Ja voide kuulema tuntuu tosi miellyttävältä. Äitini, joka ei oikein osaa kuvailla miltä kosmetiikka tuntuu iholla, pystyi kuitenkin kertomaan kuinka "iho tuntuu nyt paljon kosteutetummalta kuin ennen, vähemmän kireältä eikä silmäluomia enää kutita". Äidillä on hyvin kuivat silmät ja välillä myös silmäluomet kuivuvat niin että niitä kutittaa. Äiti on levittänyt Niveaa jopa liikkuvalle luomelle..!

Itse käytän Nivea Cremea tällä hetkellä iltaisin normaalin sy-voiteeni päällä. Eli tuplahoidot! :) Alle imeytyvät kasviöljyt, päälle Nivea sitomaan kosteus.

. . .

Loppuun vielä nostalgiakosmetiikkaa! Olen siis parhaillaan vierailulla äitini luona, ja puhuessamme Niveasta äiti kaivoi esiin toisen, vielä vanhemman klassikkorasvan; Vitaliksen.

Huvittaa tuo teksti: "Kertokaa toki Vitaliksesta myös ystävillenne ja tuttavillenne!" :D Ja tuo teitittely... Tämän purkin täytyy olla tosi vanha.... Ja koska voide on vedetön, se ei ole mennyt miksikään. :)

Vitaliksen tuoksu vie kyllä erehtymättömästi lapsuuden talviin ja hiihtoretkiin....

Palataanpa taas Ahvenanmaalle. Ei fyysisesti, sillä nyt en edes tiedä milloin ehdin siellä seuraavan kerran vierailla. Mutta vien teidät mukanani tutustumaan yhteen aivan ihanaan paikkaan josta olen halunnut kirjoittaa kunnon jutun jo vaikka kuinka pitkään.

Paikka on Kvarnbo Gästhem eli Kvarnbon majatalo Saltvikissa Kvarnbon kylässä. Majatalon omistavat Ella Grüssner Cromwell-Morgan ja Martin Cromwell-Morgan. Ella tunnetaan Ahvenanmaan THE viiniasiantuntijana, ja hän järjestää Kvarnbossa myös viinimaistajaisia. (Vasta myöhemmin sain kuulla että hän on mannersuomalaisille tuttu myös tv-ohjelma Strömsöstä.) Vierailin majatalossa ensimmäisen kerran viinimaistajaisten yhteydessä vuosia sitten, kun menimme silloisen työpaikkani kanssa viettämään Kvarnbon majataloon ”tyky”-iltaa.

Paikka, Ella ja Martin tekivät minuun pysyvän vaikutuksen, ja olenkin mainostanut Kvarnbo Gästhemiä kaikille yhtenä Ahvenanmaan persoonallisimmista ja ihastuttavimmista majoituspaikoista. Tekisi oikeasti mieli itsekin tehdä Ahvenanmaan sisäinen lomamatka ja varata Kvarnbosta huone joksikin kesäviikonlopuksi ihan vain päästäkseen nauttimaan paikan tunnelmasta.

Elokuun lopussa lähdin varta vasten Visit Ålandin edustajan kanssa vierailulle Kvarnbo’hon tehdäkseni majatalosta vihdoin esittelyn blogiini.

Kvarnbo Gästhem sijaitsee 25 kilometria Maarianhaminasta pohjoiseen. Ihastuttava kartanomainen rakennus on vuodelta 1880, ja se on vuosien saatossa toiminut pankkina, postina ja ”paremman väen” pensionaattina. Pensionaatin toiminta loppui 1960, ja rakennus seisoi tyhjänä kunnes Ella ja Martin iskivät siihen silmänsä ja ostivat talon vuonna 2001.

Rakennus oli tuolloin lähes käyttökelvottomassa kunnossa, mutta Ella ja Martin näkivät siinä potentiaalia. Pariskunnan ystävät toivottivat ”lycka till” ja moni taisi epäillä tulisiko projektista koskaan yhtään mitään. Ellalla ja Martinilla oli kuitenkin vahva visio ja he tekivät töitä tauotta kaivaakseen esiin rakennuksen alkuperäisen charmin. Ja siinä he todella onnistuivat.

Kvarnbo Gästhem avasi ovensa vuonna 2005, jolloin valmiina oli rakennuksen pohjakerros. Tänä päivänä myös yläkerta on valmis ja käytössä. Majatalossa on yhteensä 8 viehättävää ja persoonallista huonetta, kaikki erilaisia.

Rakennuksen sydän on ihastuttava ruokasali jossa tarjoillaan aamiainen ja järjestetään viinimaistajaisia. Juuri tässä salissa istuin vuosia sitten syksyisenä iltana kynttilöiden valossa viinejä maistellen ja vietin yhden elämäni antoisimmista illoista. Taisi olla juuri niihin aikoihin kun kiinnostukseni viiniin lähti syttymään..!

Suuri osa yleisten tilojen sisustuksesta on alkuperäistä, esimerkiksi verhot, osa tuoleista sekä kirjahyllyt. Ella ja Martin ovat metsästäneet alkuperäishuonekaluja takaisin Ahvenanmaan antiikkiliikkeistä ja alueen muista taloista joihin huonekaluja on päätynyt.

Huonekierroksen aikana Martin kertoo, että jokaisen huoneen sisustukseen liittyy tarinoita. Yhden huoneen tuolit muun muassa tulevat liverpoolilaisesta pubista.

Sinisessä huoneessa tapaamme yhden majatalon vakioasiakkaista, ahvenanmaalaisen kirjailijan joka tulee Kvarnboon muutamia kertoja vuodessa kirjoittamaan. Täältä hän löytää inspiraatiota.

Kvarnbo Gästhem on auki maalis-huhtikuusta syyskuuhun. Ella ja Martin nauravat, että eivät he oikeastaan tarvitse lisämainostusta sillä tänäkin vuonna paikka oli täyteenbuukattu koko kesän. Ihmettelen mielessäni, miten matkailijat löytävät tänne Kvarnbon pieneen kylään joka sijaitsee vähän syrjässä Ahvenanmaan suurimmista matkailukohteista, mutta ilmeisesti sana kulkee. Ei kai näin viehättävä paikka kauaa salaisuutena säily ;). Ella kertoo iloisena, että monet asiakkaista palaavat ihan vain sydämellisen palvelun vuoksi. ”He saavat meiltä henkilökohtaisen kokemuksen, jotain muuta kuin suurissa hotelleissa”.

Tätä en epäile hetkeäkään. Mikä ihana hyvän mielen paikka! :)

. . .

Footnote: Tämä esittely on kirjoitettu yhteistyössä Visit Ålandin kanssa, mutta kukaan ei ole tilannut artikkelia minulta eikä minulle makseta siitä. Esittelen kiinnostavia paikkoja Ahvenanmaalta täysin omasta kiinnostuksestani ja Ahvenanmaan-rakkaudestani. Otin itse yhteyttä Visit Ålandiin viime kesänä ja ehdotin heille yhteistyötä. Haluan kertoa Ahvenanmaan ”mansikkapaikoista” entistä laajemmin, mutta autottomana minun on vaikea päästä kaikkialle. Visit Åland mahdollistaa sen, että pääsen kirjoittamaan entistä monipuolisempia Ahvenanmaa-juttuja. :) Kaikki juttuideat tulevat minulta itseltäni enkä saa kirjoituksista mitään korvausta.