"Jouluaattopostauksesta" tutut Mádaran palasaippuat nyt esittelyssä, olkaa hyvä. :)
Sain Mádaran maahantuojalta testiin merkin uusia tuotteita, joihin nämä saippuat kuuluvat.
Palasaippuoita on sekä kasvoille että käsille & vartalolle. Kumpaakin laatua on kahta erilaista; kasvoille kirkastava Blackberry & White Clay ja tasapainottava Birch & Algae ja vartalolle Cloudberry & Oat Milk ja Cranberry & Juniper. Sain Koivu & Merileväsaippuan kasvoille ja Lakka & Kauramaitosaippuan vartalolle, tämän Kauramaitoversion pitäisi ilmeisesti olla Karpalo & Katajaa kosteuttavampi.
Kuten tuli jo aiemmin todettua, pakkaukset ovat aivan ihastuttavat. Mä olen niiiin sucker tällaiselle kauniille pakkaus-designille, mikä on toisaalta aika turhaa kun pakkaus lentää roskiin tuotteen siirtyessä käyttöön.
Koivu & Merilevä -kasvosaippua
En voi aikaisempien kokemusteni (Clinique, Flow Kosmetiikka) perusteella julistaa olevani mikään palasaippuaputsarin ylin ystävä, vaikka tunnetusti tykkään runsaasti ja pehmeästi vaahtoavista puhdistustuotteista. Saippuoista vain tuppaa jäämään se, no, tiedättehän te, "saippuannarskuva" jälkitunne. Eikä iho pelkästään narsku vaan jää über-nahkeaksi, minkä itse koen hyvin epämiellyttävänä.
Mádaran Koivu & Merilevä yllättää iloisesti poikkeavuudellaan. Kun vaahtoa alkaa huuhtoa iholta, ei tunnukaan narskuvalta - ennenkuin ihan, ihan lopuksi kun huuhtomista jatkaa tarpeeksi pitkään. Huuhdellessa tuntuu kuin ihon ja sormien väliin jäisi pehmeä, liukas "tyynykerros". Kun huuhtelua jatkaa pitkään ja vettä lisää tarpeeksi monesti, alkaa "tyyny" liueta ja lopulta iho saavuttaa narskuvan tilan. Kannattaisikohan huuhtelu lopettaa ennen tuota narskutilaa..? Jääkö iholle silloin rasvainen pinta...?
Yritin miettiä syytä tälle ilmiölle. Miksi Flow Kosmetiikan Yrtti-Savi-saippua narskutti ihon saman tien huuhdellessa ja Mádara ei? Liukuvasta tyynyfiiliksestä päättelen, että Mádaran täytyy olla rasvaisempi kuin Flow'n. Siinä on myös glyserolia mitä Flow'ssa ei ole. Pelkästään inciä katsomalla ei kuitenkaan ole selvää, kumpi saippuoista on rasvaisempi, Flow'ssakin on ihan kärjessä sheavoita ja kaakaovoita. Toisaalta.... siinä on myös savea, mitä Mádarassa ei ole.
Ette oikeasti usko miten paljon tämä saippuoiden käytös mietityttää minua...! Toiset rakastavat niitä, toiset eivät voi sietää juuri tuon narskuvuuden ja potentiaalisen kuivattavuuden takia. (Jos teitäkin mietityttää, suosittelen lukaisemaan juttuni Saippuan kuivattavuudesta, jossa haastattelin Päivi Kousaa. Ja nyt kun muuten itse luin tuon jutun uudestaan, tajusin, että olen pirhana kokonaan unohtanut ostaa niitä pH-liuskoja..!)
Lakka & Kauramaito -käsi- ja vartalosaippua
Tästä kaverista minulla on nyt sitten vähemmän sanottavaa, kun purin tuonne kasvosaippuaan jo nämä narskuvuus/koostumusihmetykseni. :)
Lakka & Kauramaito vaahtoaa pehmeästi ja tuoksuu miedosti. Tässä saippuassa ei ole samaa "tyynyefektiä" kuin Koivu & Merilevässä, mutta iho ei kuitenkaan jää mitenkään supernarskuvaksi. Tuttu nahkeus on tietysti viimeisenä iholla. Mutta kaukana siitä nahkeudesta mitä esimerkiksi Flow'n Yrtti-Savi jätti iholle kun käytin sitä Kreikan matkan alkuviikkoina suihkusaippuana (sitten oli pakko vaihtaa normisuihkugeeliin kun en kestänyt enää).
Yhteisesti totean vielä näistä Mádaran saippuoista, että iho ei jää näiden jäljiltä yhtä kuivan tuntuiseksi kuin muiden kokeilemieni palasaippuoiden. Iho ei siis heti ala kiristellä ja huutamaan voidetta päälle kosteuden alkaessa haihtua pesun jälkeen.
Palasaippuoilla on kannattajansa, ja sitähän ei voi kieltää etteivätkö ne olisi ekologisin mahdollinen pesuaine koska eivät jätä mitään jälkeensä luontoon. Pakkauskartonkikin maatuu. Minusta ei taida kuitenkaan tulla saippuaihmistä... Muuten kuin käsien osalta. :)
Ja hei, täytyy nyt reiluuden nimissä sanoa tähän loppuun, että negatiiviset Flow-kokemukseni johtuvat varmaankin (tai toivon mukaan) vain siitä, että minulle valittiin testattavaksi väärä saippua. Savi-Yrtissä kyllä lukee, että se on tarkoitettu kuivalle ja normaalille iholle, mutta kun siinä on myös savea tasapainottamassa talineritystä niin tämä mahdollisesti vähentää kosteuttavaa vaikutusta. Flow'lla on paljon eri saippuoita, ja jos testikappaleeni olisi ollut vaikkapa Hunaja-Kaura, niin kokemukseni olisivat saattaneet olla ihan erilaiset.
P.S. Jos olette odottaneet palashampootestin jatkumista, niin voin kertoa että testaan tässä välissä isoa liutaa normishampoita ja hoitiksia, ja palaan "saippuaoopperan" pariin joulukuun puolivälin tienoilla kun saan tämän toisen projektin hoidettua alta pois. :)
Eräs lukijani ehdotti tässä aiemmin, että tekisin radiofrekvenssihoidosta follow-up -jutun ja kartoittaisin teidän muiden lukijoiden kokemuksia hoidoista, jos olette sellaisissa käyneet.
"Moikka! Kun tämä radiofrekvessihoito kilvoitti niin paljon kiinnostusta, niin voisiko tästä tehdä follow up -jutun? Esim. miten kauan tulokset kestivät ja ovatko muut lukijat testanneet esim. noita Helsingin paikkoja. Kovasti kiinnostaa tämä asia. :) " -Anne
Omasta ihostani minun on vaikea mitään kunnollista seurantajuttua tehdä, kun se on muutenkin yleensä hyvässä kunnossa. Pystyn sanomaan vain, että hoidon vaikutukset tuntuivat kestävän runsaan kuukauden. Nyt viime viikkoina olen huomannut ihohuokosten olevan taas vähän laajemmat, paikoittainen punoitus näkyy selvemmin ja iho on muutenkin "tuttu" oma itsensä. RF-hoidon jälkeen huokoset olivat supummassa, pinta napakka, heleä ja tasainen ja koko yleisvaikutelma oli kuin... nohh, photoshopattu.
Myönnän, että vaikka ihoni on normikuosissaankin ihan kivan näköinen, niin olen silti harkinnut käyntiä Agnetalla kun ensi viikolla menen taas Ahvenanmaalle. Ainahan iho saa mielellään olla vieläkin paremman näköinen... :D Ja ehkä haluan vahvistuksen sille, että hoidolla on vastaavanlaiset tulokset myös toisellakin kerralla, eikä ensimmäisen kerran onnistunut tulos ollut vain sattumaa. :)
Mutta siis, olisi todella kiinnostavaa kuulla, millaisia vaikutuksia rf-hoidoilla on teille ollut, jos joku on sellaisissa nyt syksyn aikana (tai aiemminkin) känyt. Tällainen informaatio olisi varmasti hyödyksi monelle. Ja vinkkejä hyvistä hoitoloista otetaan vastaan. Rf-hoitoja kun ei ihan joka hoitolassa tehdä ja paikkoja voi olla vaikea löytää muuten kuin googlella. Olisi kätevä kun jossain olisi lista kaikista Suomen radiofrekvenssikäsittelyjä tarjoavista hoitoloista, mutta eihän sellaista ole...
Kokemuksianne voitte laittaa vaikka tämän postauksen kommentteihin tai sitten ihan sähköpostilla, karkkipaiva (at ) hotmail.com. Voisin tehdä niistä sitten koontijutun jos "tarinoita" tulee tarpeeksi. Yhden positiivisen kokemuksen oli lukija käynyt tuonne syyskuun postauksen kommentteihin jo jättämässäkin.
Aiemmat rf-juttuni:
Wow mikä tulos! Iho kuntoon radiofrekvenssihoidolla
. . .
P.S. Lumene Arctic Spa -paketin voitti nimimerkki Pauliina. Voittajaan on otettu yhteyttä, onnea! :) (Tarkistathan Pauliina myös sähköpostisi roskapostifiltterin, jostain syystä Karkkipäivän meilistä lähetetyt viestit tuntuvat melkein järjestään menevän vastaanottajan roskapostiin :/ Karkkipäivä on ilmeisesti roskaa. :p)
Taas maistellaan vähähiilihydraattista pastaa! Ja tällä kertaa oli hitti! :)
"Karppispagetti"-postauksen kommenteissa eräs lukija vinkkasi Ruohonjuuressa myytävistä papupastoista, ja niitähän oli pakko päästä maistamaan! Pastoja on kolmenlaista; mungpapufettuccine, soijapapufettuccine ja mustapapuspagetti. Ja kaikissa raaka-aineena siis pelkkää papua. Meidän lautaselle päätyi ensimmäisenä Mungpapufettuccine. Ruohonjuuressa pastoilla on hintaa 5,75€. (Myöhemmin bongasin näitä Hyvinvoinnin Tavaratalossa 25 senttiä halvemmalla ;) No, siellä on aina kaikki hitusen edullisempaa.)
Vaikka nämä ovat aika kalliita niin ihan mahtavaa kun on olemassa tällaisia terveellisiä vaihtoehtoja pastalle! :) Näistä on melkein puolet proteiinia ja hiilihydraattipitoisuus vain 16,2 g (mustapapu), 17,1 g (mungpapu) ja 20 g (soijapapu). Ja sekin hiilari on sitä hyvää ja hidasta laatua! :)
Rakastan sienikastiketta (tai sientä kaikessa muodossa ylipäänsä :)). Vaikea kuvitella että vielä kolme vuotta sitten ruoanlaittoavuttomana en osannut sellaista edes valmistaa. Miten vaikeaa on sekoittaa keskenään sientä ja ruokakermaa? :D
Jos joku muukin on yhtä "käsi" kuin minä olin vielä hetki sitten niin tässä mun superhelppo sienikastikeresepti:
4-5 dl sieniä
2 pienehköä sipulia
1 purkki ruokakermaa
2-3 rkl maustamatonta tuorejuustoa (kuten Philadelphiaa)
maun mukaan timjamia (mä laitan noin vajaan teelusikallisen kuivattua timjamia)
valkopippuria (mä laitan nelisen myllyn rouhaisua)
suolaa maun mukaan
soijakastiketta (tätäkin fiiliksen mukaan, varmaan joku vajaa ruokalusikallinen menee tällaiseen satsiin)
Eiliseen kastikkeeseen laitoin vielä lisäksi kesäkurpitsaa.
Pilko ja kuullota sipuli tilkassa voita tai öljyä. Lisää joukkoon sienet (mun sienet oli pakkasesta niin niitä ei enää tarvinnut kuullotella) ja mausteet ja paista keskilämmöllä tovi. Lisää kerma, tuorejuusto ja soijakastike, tarkista maku ja anna porista hiljalleen kymmenisen minuuttia että maut ehtii tekeytyä.
Kaada kuumana pastan päälle.
Mungpapupastaa neuvottiin keittämään 6-8 minuuttia, mutta pasta oli todella velttoa ja pehmeää jo kuuden minuutin jälkeen. Al dente -koostumukseen hyvä keittoaika on varmaankin 4-5 minuuttia. (Vähän noottia muuten siitä että valmistusohjeet on pakkauksessa vain ruotsiksi, suomenkielisessä tuoteselostetarrassa lukee vain ainekset ja maahantuojan yhteystiedot. Ei kaikki osaa ruotsia, kyllä valmistusohje pitäisi myös olla myyntimaan kielellä vaikka kaikkien ilmeisesti oletetaan ymmärtävän '6-8 minuter' ruotsinkielisen tekstin seasta.)
Mun alkuruoat on aina vähän yksinkertaisempaa mallia kuin miehen hienot muna-katkarapu-majoneesi- tai jokirapuherkku-kylmäsavulohi-viritykset... ^_^
Kantarellit <3 Ommnomm. Tämä on muuten miehen annos - mä en jaksaisi tuollaista pastamättöä! :)
Täältäpä löytyi varsinainen vhh-pasta-winneri! Todella hyvää. Niin maku kuin rakennekin mungpapupastassa vastasivat normifettuccinea. Varmaan joku pastahifistelijä huomaa eron, mutta minä ja mies emme. :) Aiemmin kokeilemani YesDelin Karppispagetti hävisi tälle 6-0. Ja papupastassahan on vielä tuota soijaproteiinipastaa paremmat ravintoarvotkin - enemmän protskua ja vähemmän hiilaria. Excellent!
Papupastaveljekset. :) Suuret kiitokset lukijalle tästä vinkistä! :)
. . .
Ja loppuun vielä täysin asian vierestä: Hemnes.
Siellä se nyt nököttää. Ja nielaisi kaiken testikosmetiikan ja pari laatikollista miehen dvd:eitäkin. Hyvä.
Mutta... kyllähän tuo nurkka nyt ahtaalta näyttää. Vaikka tiesin Hemnesin mitat entuudestaan, en jotenkin osannut odottaa että se on noin suuri. Mittasuhteiltaan aikamoinen köntys meidän pikkuasuntoon. :/ Mutta minkäs teet kun lipastot on niin pirhanan kalliita. Ikea oli ainoa vaihtoehto.
No, ainakin on nyt vähän siistimpää enkä tulevaisuudessa toivottavasti enää hävitä kosmetiikkatuotteita. ;)
P.S. Joo, karun näköinen tuo tulostinhirvitys tuolla Hemnesin päällä mutta kun ei sillekään ole paikkaa....
