Oikeasti, yllätitte minut totaalisesti! :)
Karkkipäivän vuoden mieleenpainunein juttusarja on mielestänne ylivoimaisesti palashampooprojektini Kreikassa, a.k.a Saippuaooppera.
Oli kokeilu omastakin mielestäni kiinnostava, mutta enpä arvannut että moni kävisi jopa monta kertaa päivässä tarkistamassa onko tullut uutta saippuapäivitystä ja mitä hiuksille kuuluu. :) Ihan hulvatonta :D
Jos jollakulla jäivät syyskuun saippuatarinat väliin, poimin tähän sarjan pääasialliset postaukset:
Kommenttienne perusteella yhden naisen taistelu saippuan kanssa Kreikan saaristossa jäänee blogihistoriani suosituimmaksi tekstisarjaksi. Hullua ja odottamatonta! :) Osoittaa jälleen sen, että koskaan ei voi tietää mikä lukijoihin kolahtaa. :)
Muita vahvasti mieleenne painuneita blogijuttuja vuoden varrelta ovat syksyinen sarja rinnoista, Mr Karkkipäivän vieraskynäilyt, kirjoitukseni sisarestani, radiofrekvenssihoito sekä matkajutut - erityisesti Kreikka sai paljon mainintoja.
Ruokapuolelta munaviikko tuntui olleen suosittu. :) Myös lokakuinen iltapukujuhlani ja marraskuun gaalamekon etsintä jäivät monen mieleen.
Odotetusti loppuvuoden postailut ovat tuoreemmassa muistissa kuin alkuvuoden, mutta kevään ja kesän jutuista mm. Pariisi, kemisti Vesa Rämön haastattelu sekä vierailuni Yves Rocherin kotikylässä La Gacillyssa mainittiin monissa kommenteissa. Pohdiskelevammista jutuista Rintakirjoitusten lisäksi maaliskuiset Rikas Köyhä ja itsetunto-"oksennukseni" Torstai 28.3.2013 ovat jääneet mieleenne.
Jos saan nostaa vielä pari omaa kohokohtaa vuodelta, niin niitä ovat keväinen vierailu Make Up For Ever Academyssa jossa minulle tehtiin klassinen balettimeikki, lukijani Tiian vierailu Ahvenanmaalla, stressinhallintasessiot life coachilla ja Suomen road trip jonka aikana opin että olen koko elämäni pitänyt veistä ja haarukkaa väärin.
Myös päiväni "prinsessana" ja blogigaala jäävät mieleeni vuodelta 2013 - useimpina vuosina en koskaan käy missään erityisissä juhlissa tai tapahtumissa.
Kyllä on taas ollut vilkas ja kokemustentäyteinen vuosi, ei voi muuta sanoa. :)
Karkkipäivän vuosiarvontaan voi osallistua vielä 1.1.2014 klo 21.00 saakka.
Onnellista uutta vuotta kaikille!
Kauniita alusvaatteita pidetään käsittääkseni yhtenä klassisimmista lahjoista joita mies voi naiselleen antaa korujen ja kukkien ohella. Meillähän tällaiset romanttiset muistamiset ovat arkisemmin – mutta ah-niin-arvostetusti – muotoa rakkaudella ostettu savulohifilee tai uusi objektiivi kameraan.
Ainoa alusvaatelahja, jonka Mr Karkkipäivä on minulle kymmenen vuoden aikana antanut, on Gene Simmonsin Family Jewels –TV-ohjelmaa mainostaneet alkkarit.
Tänä jouluna hän vihdoin kunnostautui.
Syksyn rintaliiviavautumiseni on ilmeisesti jäänyt mieleen ^_^ Minun piti ottaa asiakseni käydä kunnon liiviliikkeissä Kreikan matkan jälkeen, mutta tehtävä on edelleen suorittamatta. Asia on ollut koko ajan mielessäni, mutta rintsikkaostoksilla käynti on lopulta niin epämieluisaa puuhaa että se on kuin huomaamatta sysäytynyt joka viikko eteenpäin…
Nyt kun sain tämän hienon lahjakortin, voisin vihdoin hoitaa asian! :) Ja näköjään saan mukaan motivoivan konsultinkin. :p
Oletteko te saaneet miehiltänne/poikaystäviltänne alusvaatelahjoja? Ovatko ne olleet onnistuneita ja mieluisia?
Minun täytyy sanoa, että miehenä jännittäisi kyllä lähteä ostamaan jotain rintsikkalahjaa… Ymmärrän eleen romanttisuuden, mutta kuinka monesti miehen itse valitsemat liivit lopulta sopivat lahjan vastaanottajalle..? Itse kun ainakin kuulun niihin naisiin, joille vain ani harvat liivit istuvat, ja ne täytyy ehdottomasti sovittaa ennen ostoa.
Tämän hauskasti toteutetun kampauksen loihti hiuksiini tuossa viikko sitten kukas muu kuin ystäväni "hiusvelho" Leena. :)
Ideana on yksinkertaisesti käyttää kampauksen kokoamiseen pinnien ja solkien sijaan neulaa ja (joustavaa) lankaa.
Kampauksen voi "ommella" minkä muotoiseksi tahansa, minulle Leena loi korkean pöyheän kiharapilven.
Kampauksen pohjaksi hiukseni kiharrettiin patukoilla.
"Aune-täti" on taas niin iloisena kuvassa...! :)
Patukkakiharat möyhittiin auki.
Kunnon enkelikikkarat. :)
Seuraavaksi Leena alkoi työstää hiusmassaa mieleisekseen. Takkuja selviteltiin ja sitten alkoi tupeeraus.
Leena tupeerasi hiukseni "back-brushing" -tyyliin, eli ei kammalla vaan pehmeällä harjalla. Leena on työskennellyt kampaajana myös Englannissa ja siellä back-brushing on - tai oli ainakin silloin vuosia sitten :) - suositumpi tupeerausmuoto. Sillä saa Leenan mukaan vielä enemmän massaa ja pöyheyttä.
Seuraavaksi hiuksia lähdettiin ompelemaan kasaan. Leena käytti joustavaa kumilankaa, mutta varmaan tavallinenkin lanka käy.
Lanka pujotetaan hiusosion alta ja toinen pää jätetään odottamaan (siitä pitää tietysti pitää koko ajan kiinni), päät solmitaan vasta lopuksi kun kampaus on saatu haluttuun muotoon.
Sitten vain lähdetään pujottelemaan lankaa hiuksissa keräten osioita yhteen haluttuun muotoon. Hiukset nousevat ylös "näkymättömästi" ja ilman kiristäviä pinnejä. (Minulla ainakin kampauspinnit aiheuttavat joskus ihan päänsärkyä.)
.
Lopuksi langan päät solmitaan yhteen ja kampaus "kiristetään" kasaan.
Viimeistellään kiinteellä. Valmis!
Rento kihararyöpsähdys. Tuntui niin kevyeltä mutta pysyi tukevasti paikoillaan.
Ihana kun saan "lainata" Leenaa näihin kampausjuttuihin niin saatte välillä vähän tasokkaampia vinkkejä kuin kuivashampoota ja hainhammasklipsejä...! :D
Joulutontut Leena ja Sanni. :)
Toivottavasti kampausvinkistä on jollekin iloa! :) Ei kun neula ja lankaa esiin! :)
.
P.S. Voin raportoida, että tämän kampauksen selvityksessä Tangle Teezer -harja pääsi vihdoin näyttämään tehonsa! Hiukset olivat massiivisen tupeerauksen jälkeen erittäin takussa, eikä siinä pelkät Muumi-suihkeet olisi auttaneet... Yritin ensin Muumi+Denman-harja-yhdistelmällä - aikamoista repimistä.... Tangle Teezerillä hiukset selvisivät hienosti. Nyt ymmärrän, mistä hypetyksessä on kyse. :)
