Mulla on hurjan kivoja uutisia! Instagramin puolella olen näistä jo vähän kertoillutkin, mutta moni teistä ei seuraa minua siellä joten ilman muuta laitetaan ilouutiset myös blogiin! Ja yksi uutinen koskee blogia itseäänkin. :) 💜
Aloitetaanpa juuri siitä uutisesta.
Mun blogi siirtyy vihdoin, 14 vuoden jälkeen, omalle sivustolleen. Uusi sivu avautunee lokakuun puoliväliin mennessä, tiedotan tarkan päivämäärän kun sen tiedän. :) Mutta osoite on jo tiedossa, ja se on ytimekkäästi
Laittakaahan ylös, niin löydätte minut jos tämä terve.fi-osoitteen sivusto en ehtinyt kadota kun seuraavan kerran pistäydytte Karkkipäivässä.
Luulenpa, että mitään huimia uudistuksia ei uudella blogisivulla tule tapahtumaan, vaan pikemminkin paluuta vanhaan old school -blogipohjaan selkeine sivupalkkeineen (desktop-näkymässä) ja hakemistoineen. Haetuimmat sisällöt kuten Kreikka ja tietyt ihonhoitojutut tulevat olemaan helpommin löydettävissä. Saa laittaa myös toiveita, jos tulee jotain mieleen helppokäyttöisyyteen liittyen :)
Olen niin kaivannut mun leppoisaa Sanni Kreikassa -banneria, että sekin todennäköisesti tekee paluun.
⬆️ Tätä banneria emme kuitenkaan enää tule näkemään, hihi... 🩷 (On kuitenkin omalla tavallaan aina rakas, tämän bannerin ajat olivat Karkkipäivän kulta-aikaa.)
Sitten uutisia työrintamalta. :)
Olen viime vuodet kaivannut ympärilleni kipeästi työkavereita, kuten myös säännöllisempää mahdollisuutta tehdä asiakastyötä. Mulla oli nämä palaset pitkään mukavasti kohdillaan, kun aina kesään 2019 saakka tein välillä duunia mun vanhassa työpaikassa Ahvenanmaalla ja sen jälkeen olin pari vuotta töissä NHS Oy:lla. NHS:n fuusioiduttua Transmerin kanssa mun toimisto siirtyi Espooseen, mikä muutti ratkaisevasti mahdollisuuksiani pendlata sinne Tampereelta.
Pandemiakin iski samaan saumaan, ja sittenpä oltiinkin kaikki etätöissä seuraavat pari vuotta. Nykyään teen Transmerille töitä freelancerina enkä käytännössä koskaan käy toimistolla. Pari kertaa vuodessa pääsen kentälle myyntiavuksi erilaisiin kampanjatapahtumiin.
Olen aika yksinäinen työni keskellä.
Niin paljon kuin yrittäjän työstäni tykkäänkin, kaipaan ihmisiä ympärilleni. (Vaikka oon muuttumassa introvertimmaksi - siltikin. ❤️) Kaipaan työyhteisöä ja tunnetta siitä, että olen osa jotakin kokonaisuutta. Muista ihmisistä saa energiaa, jota ei korvaa mikään.
Niin tein päätöksen hakea sisällöntuottajan duunini rinnalle työmahdollisuuksia, jotka tarjoavat ihmiskontakteja ja paluuta asiakaspalveluun.
Tämän päätöksen seurauksena hain extraajan työtä Tampereen Ruohonjuuresta, ja tänään oli mun eka päivä siellä. 🤗
Työvuoroja Ruohiksessa saattaa olla hyvinkin satunnaisesti, aika näyttää mitä tuleman pitää, mutta tämä on ehdottomasti tihein mahdollisuus asiakastyöhön mitä mulla on ollut sen jälkeen, kun heittäydyin yrittäjäksi 10 vuotta sitten.
Tilanne tuntuu turvallisella tavalla paluulta juurille. Karkkipäiväkin sai alkunsa niinä aikoina, kun hain opiskelemaan kosmetiikkamyyjäksi ja sitten työllistyin kosmetiikkaliikkeeseen. Täällä mä intoilin onnesta soikeana, kun olin päässyt unelmieni työhön. Sittemmin bloggaajuudesta tuli toisenlainen unelmien työ, mutta en koskaan lakannut kaipaamasta asiakkaiden pariin.
Twistbe'n Veera ja Kati
Eikä siinä vielä kaikki! 🔥
Mä olen myös "lusikoinut" itseni Twistbe-leiriin, koska tällä porukalla jos millä on sellaista osaamista ja meininkiä, ettei mistään muualta sellaista Suomessa löydy. Olen aina kokenut vahvaa samaistumista twistbeläisiin, ohjaahan heitä syvä intohimo raaka-aineisiin ja ihonhoitotuotteiden todellisten vaikutusten ymmärtämiseen. Twistbeläiset ovat hyvällä tavalla mahtavia kosmetiikkanörttejä - kriteerit tuotevalikoimalle ovat poikkeuksellisen tiukat, ja incit syynätään niin tarkkaan että meikäläisenkin ainesosa-excelit kalpenevat rinnalla.
Haluan jatkuvasti kehittyä ammattiosaamisessani, ja Twistbe'n konsepti tarjoaa siihen loistavan väylän. Ajattelitko Twistben olevan vain "yksi kosmetiikan verkkokaupoista"? Katin ja Veeran luotsaama firma on kuin ihoklinikka, jossa kiperimmätkin ihopulmat ovat henkilökunnan ydinosaamista. Siinä missä moni isompi myymälä tai verkkokauppa tarjoaa kaikkea ihanaa laidasta laitaan, Twistbe'n valikoima on koottu tarkasti palvelemaan erilaisia iho-ongelmia. Asiakkaat kaipaavat apua ruusufinnistä akneen ja atopiasta PODiin, ikääntyvää ihoa ja perusihotyyppejä unohtamatta. Valikoima on suppeampi - mutta osaaminen hyvin spesifiä.
Olin Twistben myymälässä viime viikolla tutustumassa kahden päivän ajan, ja mulla tipahti monttu auki siitä perehtyneisyydestä, mikä henkilökunnalla on erilaisiin iho-ongelmiin. Olenhan itsekin koulutukseltani kosmetiikkamyyjä ja mielestäni jopa aika pätevä sellainen, mutta Twistbe'llä olin oppilas. En ole kuunaan omassa työssäni kohdannut niin haastavia ihopulmia, joita seurasin Twistbe'n perus-asiakaspalvelussa kahden päivän ajan. Vaikutuin ja inspiroiduin - ja opin paljon.
Twistbe-yhteistyö huipentuu lokakuussa I Love Me -messuilla, kun menen Twistbe'n osastolle töihin kaikkina kolmena päivänä. ❤️🔥 Nähdään kenties siellä? :) Messut ovat perjantaista sunnuntaihin 20.-22.10.
Kollegaksi saan mm. ihanan Miia Johanssonin. 🥰
Ihmisiä, työkavereita, asiakkaita, kohtaamisia...! Niin ihana syksy edessä. :)
Kosmetiikassa käytetyt eri A-vitamiiniyhdisteet ovat varsinainen viidakko ja niitä markkinoidaan jopa väärillä ilmaisuilla - ei ihmekään, että kuluttajan voi olla vaikea ymmärtää retinoidien, retinolin ja "retinolin kaltaisten" aineiden ero.
Tämä opas kattaa yleisimmät ja tunnetuimmat kosmetiikan A-vitamiiniyhdisteet.
(Lue myös: Asiaa ja kokemuksia retinolista.)
RETINOIDIT on yleisnimitys kaikille A-vitamiinijohdannaisille ja A-vitamiinin esiasteille. Kun puhutaan kosmetiikan A-vitamiinista yleistasolla, voidaan siis puhua retinoideista.
A-vitamiinin biologisesti aktiivinen muoto on retinoiinihappo. Ihossa A-vitamiini esiintyy retinoiinihappona sekä sen varastomuotoina, retinyyliestereinä. Näitä voidaan viedä iholle myös kosmetiikan kautta, mutta retinoiinihappoa on ainoastaan lääkärin määräämissä lääkevoiteissa (tällöin se on nimellä tretinoiini). Tretinoiini on erittäin voimakkaasti ihoa uudistava aine, jolla hoidetaan aknea sekä valovaurioitunutta ihoa. Tiedossa on, että lääkärit kirjoittavat itselleen tretinoiinia myös ryppyihin... ;) Tretinoiini kehitettiin alun perin nimen omaan aknen hoitoon, mutta potilaat havaitsivat sivuvaikutuksena ihon siliämisen ja pigmenttiläiskien vaalenemisen.
Koska reseptivapaissa ihonhoitotuotteissa ei voi käyttää retinoiinihappoa, kosmetiikkateollisuuden vaihtoehdoksi jäävät miedommat muodot. Näistä pisimpään on ollut käytössä retinoli, ja siksi se on vakiintunut kansan suuhun edustamaan kosmetiikan A-vitamiineja. (Tätä hyödynnetään myös markkinoinnissa, mikä on omiaan yhä vain sekoittamaan pakkaa.) Myös retinyylipalmitaatti on ollut käytössä lähes yhtä pitkään, retinoli sekä retinyylpalmitaatti ilmestyivät kummatkin kosmetiikkamarkkinoille 50-luvulla.
A-VITAMIININ PORTAAT
Jotta iho voi hyödyntää sille kosmetiikassa tarjoillut A-vitamiinimuodot, sen täytyy muuttaa ne retinoiinihapoksi. Tämä tapahtuu konvertioiden kautta. Karotenoidit muuntuvat retinyyliestereiksi, esterit retinoliksi ja retinoli puolestaan retinaldehydiksi joka on yhden askeleen päässä aktiivisesta A-vitamiinista. Kun retinaldehydi muuntuu A-vitamiinihapoksi, käynnistyvät A-vitamiinin ihoa uudistavat vaikutukset.
Mitä useamman konvertion A-vitamiinimuoto vaatii, sitä hellävaraisempi se on. Kuvan portaat havainnollistavat tätä.
Retinoli ja retinaldehydi vaativat aina ihon hitaan totuttamisen niihin. Ne ovat sen verran vahvoja, ettei kaikkien iho siedä niitä lainkaan. Retinyylipalmitaatti ja muut esterit eivät tyypillisesti vaadi ihon totuttamista, mutta herkemmällä iholla niidenkin kanssa on hyvä aloittaa hitaasti. Beetakaroteeni on niin hellävarainen, että ei vaadi totuttelua.
Uudemmat A-vitamiinijohdannaiset haastavat portaikon tehokkuus-periaatteen tarjoamalla hyvin lähellä retinoiinihappoa olevia molekyylejä, mutta (väitetysti) hellävaraisempina kuin retinoli ja retinaldehydi. Tällaisia retinoideja ovat esimerkiksi HPR eli Hydroxypinacolone Retinoate sekä Retinyl-Retinoate.
HPR:n kehittänyt taho kertoo sen olevan jo valmiiksi biologsesti aktiivisessa muodossa, jolloin iho voisi hyödyntää sen ilman konvertioita. HPR:ää tarvitaankin paljon pienempiä pitoisuuksia kuin klassista retinolia samaan vaikutukseen. Medik8'n kehittämä Retinyl-Retinoate puolestaan on hybridimolekyyli, joka yhdistää retinolin ja retinoiinihapon, eli sekin olisi ainakin osittain heti ihon hyödynnettävissä.
Uudet molekyylit tarjoavat mielenkiintoisia vaihtoehtoja perinteisille retinoideille ja tulevaisuus näyttää, lunastavatko ne paikkansa uutena standardina. Miksi kaikki sitten eivät jo valitse uusia tähtiä? Verrattuna vuosikymmenien ajan testattuihin ja vaikutuksensa lukemattomissa tutkimuksissa osoittaneisiin vanhempiin retinoideihin, uusista ei vielä ole kertynyt läheskään yhtä paljon dataa. Vanha kunnon retinoli on 70 vuoden aikana osoittanut tehonsa niin kiistatta, että osa kuluttajista valitsee yhä sen.
Valtaosa kosmetiikan käyttämästä A-vitamiinista on valmistettu synteettisesti. Jos haluat täysin luonnollisen A-vitamiinin, vaihtoehdot ovat vähissä. Kasvikunnassa A-vitamiinia esiintyy eniten beeta-karoteenina. Beeta-karoteeni on karotenoideihin kuuluva antioksidantti ja A-vitamiinin esiaste, jolla on iholla kahdenlaisia vaikutuksia; se toimii sekä antioksidanttina että uudistaa ihoa muunnuttuaan retinoiinihapoksi. Esimerkiksi tyrnimarja, porkkana, parsakaali ja lakka sisältävät runsaasti beeta-karoteenia.
Kasveissa on A-vitamiinia myös puhtaana retinoiinihappona, mutta hyvin vähäisinä määrinä. Toistaiseksi paras tunnettu retinoiinihapon lähden luonnossa on ruusunmarja. Sekä marjan hedelmä että siemenet sisältävät retinoiinihappoa - mutta pitoisuus on vain 0,00004%. Edit. Sain juuri kuulla, että Cacay-puun hedelmä sisältää sekin retinoiinihappoa, ja kuulema enemmän kuin ruusunmarja. Löydös on hyvin uusi, ja Cacay vielä suhteellisen tuntematon kosmetiikkamarkkinoilla.
🔥 Uusinta uutta - vuonna 2021 myös retinaldehydistä onnistuttiin kehittämään luonnollinen versio! Adekan kehittämässä Retinaturel -yhdisteessä retinal on valmistettu biofermentaatiolla. Retinaturel'ia löydät seuraavista tuotteista:
Estelle & Thild Vitamin A Booster
Pai Retinal Skin Renewal Booster
Natuk Skin Recovery Reboot Serum
⭐️ BEETA-KAROTEENI: Mádara Custom Actives Provitamin A Concentrate
⭐️RETINYYPALMITAATTI: L300 Pro-Retinol-sarja
⭐️ RETINOLI: The Ordinary Retinol-tuotteet, Medik8 Retinol-sarja, Orionin uudistuneet Bellavita-voiteet
⭐️ HPR: Leahlani Aqua A, The Ordinary Granactive Retinoid -tuotteet
⭐️ RETINYYLI-RETINOAATTI: Medik8 R-Retinoate-tuotteet
⭐️ RETINALDEHYDI: Medik8 Crystal Retinal -sarja, Estelle & Thild Vitamin-A 1% + Triple Hyaluron Power Booster
⭐️ RETINOIINIHAPPO: Lääkevoide Avitcid, Haut Ségalan Musc Rose Oil (100% ruusunmarjan siemenöljy)
Mun tekee mieli puhua kalliista kosmetiikasta!
Olen lähtökohtaisesti hyvin anti-kallis ja kaikessa säästönäkökulmaa tai vähintään "parasta laatua halvimpaan hintaan" hakeva ihminen, ja juuri siksi mun on tehnyt pitkään mieli kirjoittaa kosmetiikasta, josta olisin valmis maksamaan kalliina pitämäni hinnan.
Samalla kutsun teidätkin keskusteluun. :)
Mikä on teille kalliin kosmetiikan hintaraja? Kaikkihan on aina suhteellista, ja yhden kallis ei välttämättä ole toiselle kallis lainkaan.
Ostatteko usein kalliiksi mieltämäänne kosmetiikkaa? Jos se ei ole tapa vaan pikemminkin harvinaisuus, millaisissa tapauksissa sijoitat arvokkaampaan kosmetiikkaan? Maksaisitteko enemmän ihonhoito- vai värikosmetiikkatuotteesta?
Mikä on kallein ostamanne kosmetiikkatuote ja paljonko se maksoi?
Minulle kalliin raja on jossain 70€ tuntumassa kun puhutaan ihonhoitotuotteesta (iholle jätettävä kosteutus- ja hoitotuote). Raja oli aikaisemmin alempi, mutta on noussut, mitä pidempään olen ollut alalla. Näen hintarakenteen nyt eri tavalla.
Putsareissa raja on 40€, ja kalliimman hinnan voin maksaa öljyputsareista. Hyvästä silmämeikinpoistoaineesta voisin myös maksaa arvokkaamman hinnan, sillä silmäni ovat niin herkät, että vain hyvin harva putsari sopii niille. Yli 70€ en maksaisi putsarista.
Värikosmetiikassa kalleuden kokemus vaihtelee voimakkaasti eri tuotteiden välillä. Meikkivoiteesta voin maksaa enemmän kuin ripsarista, ilman muuta. Meikkivoiteessa yli 60€ tuotteet ovat mulle kalliita, ripsareissa raja on 30€, koska tosi hyviä ripsareita saa todella edullisesti. Yksittäisestä luomivärinapista en maksaisi yli 25€, oli tuote miten hyvä tahansa, eli kallista luomiväriä en ylipäänsä koskaan ostaisi.
Joku voi ajatella, että hyvähän tuon on puhua minkä hintaista kosmetiikkaa olisi valmis ostamaan, kun saa niin paljon tuotteita ilmaiseksi työnsä takia. Perusteltua. Olen luonteeltani ja kasvatukseltanikin säästämiseen taipuvainen, enkä lähtökohtaisesti osta mitään luksuksena. Olisin kuitenkin ilman muuta valmis ostamaan tiettyjä kalliiksi kokemiani ihonhoitotuotteita. Erityisesti tuotteita, jotka kestävät käytössä pitkään. Kun puhutaan yli vuoden käyttöiästä, 'kallis' muuttuu kummasti halvemmaksi.
Maksaisin kalliin hinnan kasvoöljyistä ja ehdottomasti hajuvesistä. Kasvoöljyt kestävät mun käytössä loputtomiin, koska ihoni imee niin vähän öljyä kerrallaan. Vaikka käyttäisin samaa öljyä koko ajan, yksi 30 ml pullo kestäisi yli vuoden. Ei tuntuisi yhtään väärältä tai turhalta maksaa ihanaksi kokemastani kasvoöljystä yli 100€, koska kuukausihinta jäisi joka tapauksessa pieneksi.
Maksaisin kalliin hinnan myös kokonaisvaltaisesti elämyksellisestä tuotteesta. Olen hyvin tuoksuorientoitunut kosmetiikan kuluttaja, ja silloin kun oikein laadukas koostumus, ihana tuoksu ja erinomainen suoritus kohtaavat, maksaisin kalliin hinnan.
Aika täydellinen esimerkki brändistä, jonka tuotteista maksaisin, on kuvissakin näkyvä Leahlani. Tuotteet ovat kasvovesiä lukuun ottamatta kaikki öljypohjaisia eli 100% täyttä tavaraa, jonka iho voi hyödyntää. Niiden tuoksumaailma on out of this world.
Leahlanin kasvoöljyt maksavat 54,90€-89,90€. Sarjan trooppisen hedelmäcocktailin tuoksuinen Pamplemousse-öljyputsari maksaa 69,90€, ja siitäkin maksaisin. Leahlanin tuotteet ovat pelkästään raaka-aineidensa vinkkelistä suorastaan edullisia verrattuna joihinkin kalliisiin brändeihin, lue yksi vertailu täältä. Mutta kun mietin, maksaisinko ovh-hinnan vaikkapa Yin Your Skinin Salvasta, joka myös on tajuttoman ihana öljypohjainen putsari, niin en maksaisi. Salvan hinta on lähes 80€, ja huippulaadustaan ja ihanasta tuoksustaan huolimatta se tuntuu vähemmän riittoisalta kuin Leahlanin Pamplemousse.
(Onneksi aina on olemassa alekoodeja ja kampanjoita... ;) About 60€ voisin Salvasta maksaakin..!)
Kallein voidemainen tuote josta maksaisin on Patykan Youth Lift Eye Cream. Se maksaa 51,90€.
Kaikki on suhteellista:
joskus mietin, että jos esimerkiksi 30 euroa oikein hyvästä viinipullosta tuntuu minusta halvalta - ja tuo pullo nautitaan hyvässä seurassa yhden illan aikana-, niin miksi ihmeessä tuplasti sen hintainen, yli vuoden kestävä ihonhoitotuote olisi kallis..? Ei se olekaan.
Tai: spontaani ravintolalounas maksaa 13€. Montako tällaista tulee syötyä vuodessa (varmasti ainakin pari kertaa kuussa) ja jäävätkö nämä lounaat lämmittämään syömistään pidempään..? Noup. Lounaiden hinnalla saisin kaksi tai kolmekin joka päivä ilahduttavaa Leahlania.
Se on Vintner's Daughterin öljyseerumi Active Botanical Serum, joka maksoi 200€.
Oliko tuote hintansa arvoinen?
No, ei ollut. Öljy tuntui - ja tuntuu iholla yhä - todella miellyttävältä ja sen koostumus on korkealaatuinen, mutta en pidä sen voimakkaasta ja hieman kakofonisesta tuoksusta. Lisäksi, sen pohjaöljyt, joista Vintner's Daughter yli 90-prosenttisesti koostuu, ovat todella "tavikset": viinirypäleensiemenöljy sekä hasselpähkinäöljy.
Tavisöljytkin ovat tässä tuotteessa kuitenkin selvästi erittäin korkealuokkaisia, sillä mun Vintner's Daughter on nyt ollut avattuna ja satunnaisessa käytössä kuusi vuotta, eikä öljy ole yhtään härskiintynyt. (Monet testaamani kasvoöljyt ovat härskiintyneet parissa vuodessa.) Silti, odottaisin tällä hinnalla vähän monipuolisempaa hoitavien öljyjen seosta.
Kallein ostamani hintansa arvoinen kosmetiikkatuote on todennäköisesti ollut jokin hajuvesi. 🩷
Kertokaa te suhteestanne kalliiseen kosmetiikkaan :)
*
P.S. Silloin kun olin kosmetiikkamyymälässä töissä 10+ vuotta sitten, asiakkaiden kipuraja tuntui asettuvan 50€ tuntumaan ihonhoitotuotteissa. Sitä arvokkaammat tuotteet olivat sellaisia, joihin sijoittamista asiakas harkitsi pidempään.
Yli 100€ ihonhoitotuotetta en muista koskaan myyneeni noihin aikoihin (toki myymälän kohderyhmäkin vaikuttaa asiaan, meidän myymälän kohderyhmää eivät olleet ne kaikkein eniten ihonhoitoon satsaavat), mutta myöhemmin luonnonkosmetiikka-aikoina olen myynyt.
