Tänään esittelyssä kotimaisen LV:n viime syksynä lanseerattu Oat-sarja.
Päätin tutustua sarjaan lukijan toiveesta. En henkilökohtaisesti ole niin valtavan kiinnostunut LV:stä koska en kuulu sarjan kohderyhmään, mutta Oat-sarjassa mielenkiintoni herätti pussimainen pakkausratkaisu osassa tuotteita. Pussi-pakkaus säästää muovia, mikä on sen ensisijainen hyöty, mutta paljon matkustavana henkilönä kiinnitän huomiota myös kosmetiikkapakkausten matkaystävällisyyteen. Ja litteät pussit ovat paras mahdollinen pakkaus matkaolosuhteisiin! 👍
Siksi - - kaksi tuotteista liittyi mun matkakosmetiikka-arsenaaliin ja käytän niitä nyt oikein tyytyväisenä :) Kiitos siis lukijalle tästä postausehdotuksesta!
LV Oat on saatavilla vain apteekeista ja sarjan tuotteet ovat hieman arvokkaampia kuin perus-LV-tuotteet. Oat-sarja on hajusteeton ja sarjalla on Allergia-tunnus.
LV-tuotteet ovat reseptiikaltaan hyvin synteettisiä, eivätkä luonnolliset raaka-aineet ole osa LV:n brändiä. Oat-sarja onkin ensimmäinen LV-sarja jossa nostetaan luonnollinen ainesosa pää-aktiiviaineeksi: kauraöljy. Kaura on viime vuosien trendikkäitä aineita, niin ravinnossa kuin ihonhoidossa, ja kotimaisena raaka-aineena se tietysti sopii erinomaisesti LV:n kaltaisen perisuomalaisen sarjan markkinointiainesosaksi. Rauhoittavana, kosteuttavana ja hyvin siedettynä aineena kaura sopii luontevasti myös herkän ihon apteekkisarjaan. Oat-sarjan kauraöljy on Fazerin valmistamaa.
LV Oat -sarjaan kuuluu seitsemän tuotetta, joista ostin testiin neljä: kosteuttavan seerumiveden, suojakertoimellisen päivävoiteen, puhdistusmaidon sekä käsivoiteen. Itse asiassa käsivoide taisi tulla kaupan päälle, nyt kun muistelen :) Sitä en olisi itse ostanut, koska saatoin jo arvata, että se on liian kevyt hyvin kuiville käsilleni.
LV OAT SOFT DAY CREAM SPF 20 11,90€ / 50 ml
Aloitetaan suosikistani. LV Oat -päivävoide suojakertoimella 20 sisältää joukon erittäin tehokkaita uuden sukupolven UV-suojateknologian UV-filttereitä kuten Bis-ethylhexyloxyphenol Methoxyphenyl Triazine'a, joka tunnetaan yhtenä tämän hetken kaikkein stabiileimpana ja laajimman aallonpituus-skaalan kattavana UV-suodattimena. Se kattaa kaikki aallonpituudet UVB:stä UVA:han spektrillä 280-400 nm.
Aurinkovoiteiden suhteen olen sekakäyttäjä, ja käytän niin fysikaalisia kuin kemiallisia aurinkosuojia. LV kuuluu kemiallisiin. Voisin eritellä valintaani siten, että oikein vaativiin olosuhteisiin valitsen fysikaalisen (luonnonkosmetiikan) aurinkosuojan, koska sen vaikutus iholla kestää pidempään kuin kemiallisen, mutta kevyempiin ja ns. city-olosuhteisiin valitsen usein kemiallisen.
LV Oat SPF 20 -kasvovoide tuntuu iholla miellyttävän kevyeltä eikä siinä kemialliselle aurinkosuojalle tyypillisesti tunnu lainkaan UV-filtterin läsnäoloa. Tokikaan voide ei tunnu yhtä hoitavalta kuin luonnonkosmetiikan voide, eikä tämän voiteen ole tarkoituskaan olla erityisen hoitava tai kosteuttava. Riittää kun vilkaisee inciä ja näkee (odotettavastikin), että voiteesta valtaosa on UV-suojan toimintaa optimoivia ainesosia. Myös emulsiopohja on rakennettu UV-suojan toimivuuden näkökulmasta.
(Miksi luonnonkosmetiikan aurinkovoide sitten tuntuu hoitavammalta? Onhan siinäkin korkea pitoisuus UV-suoja-aineita? Jep, mutta luonnonkosmetiikassa yksinkertaisimman perus-emulsionkin rakentavat öljyt ovat hoitavampia kuin synteettiset esterit. Näin ollen luonnonkosmetiikan öljy- tai voidepohja, johon UV-suodattimet lisätään, on jo lähtökohtaisesti ravitsevampi kuin synteettinen voidepohja.)
LV Oat -kasvoaurinkovoiteessa parasta on sen pakkaus!
Tämä on litteydessään, näppäryydessään ja tilaa-viemättömyydessään aivan fantastinen, ja tulee tästä eteenpäin kulkemaan aina mulla niin käsilaukussa kuin reissuissakin. Ah, kun kaikki aurinkovoiteet saisi tällaisessa pakkauksessa...!
Ihmettelen ylipäänsä, miten valmistajat eivät vieläkään ole hoksanneet lähteä tekemään aurinkosuojatuotteiden pakkauksista niin helposti mukana kuljetettavia kuin mahdollista. Aurinkosuojatuotteen käytössä oleellista on riittävän määrän ohella tuotteen lisääminen tasaisin väliajoin. Miksei siis aurinkovoiteista tehdä sellaisia, että ne olisi mahdollisimman vaivatonta pitää mukana menossa - jolloin niitä tulisi lisättyäkin..? Harva haluaa kuljettaa mukanaan isoa ja "möhkälemäistä" 200 ml vartaloaurinkovoidetta. Juuri tästä syystä käytän itse kaupunkiolosuhteissa käsivarsille ja dekolteellekin aina kasvoaurinkovoidetta. Olen terassi/puisto-istuskelija, ja aurinkovoide on ihan ehdoton seuralainen koko kesän ajan. Aamulla laitettu voide ei todellakaan riitä.
Oikeasti valmistajat, nyt herätys ja innovoimaan! Tehokkain aurinkosuoja on sellainen, jota on helppo ja vaivaton käyttää, jolloin sitä tulee myös käytettyä!
LV:llä todennäköisesti ei ajateltu tätä aspektia Oat-tuotteiden pakkauksia kehittäessä, mutta kiitän joka tapauksessa! :) Lisää tällaisia, kiitos! 🙏🏻
LV OAT KOSTEUTTAVA SEERUMIVESI 16,50€ / 150 ml
"Onpa jännä tuote!" oli ensimmäinen ajatukseni, kun näin tämän. Seerumivesi? Ja isossa 150 ml pullossa..!
Pakkauksen koko ihmetyttää yhä, sillä se on tarpeettoman suuri ollakseen "seerumia". Mutta mikäpäs siinä, ainakin litrahinta jää todella halvaksi! :)
Seerumivesi on hyvin ohutta, lähes nestemäistä emulsiota. Se tuntuu iholla ilahduttavan ja yllättävän kosteuttavalta. Sanon 'yllättävän', sillä myönnettävästi suhtaudun varauksella LV:n tyyppisiin ainesosaluetteloihin, jotka eivät suoranaisesti notku kosteuttavista ja ravitsevista aineista. Oat-seerumiveden pääasialliset hoitavat ja kosteuttavat ainesosat ovat glyseroli, triglyseridit, kauraöljy ja alfa-glukaani-oligosakkaridit, joilla on myös prebioottinen vaikutus. Hyaluronihappoa on pieni tujaus - tosin hyaluronihappo kosteuttaa myös pienillä pitoisuuksilla.
(Vinkki: jos bongaatte tuotteen inci-listasta ainesosan 'phenoxyethanol', tiedätte, että kaikkia sen alla listattuja ainesosia on kutakin alle 1%, sillä fenoksietanolin korkein sallittu pitoisuus EU:ssa on 1%).
Silikoniakin (dimethicone) on jumpattu mukaan lisäämään tuotteen miellyttävää ihofiilistä.
Vaikka incin ei voi sanoa vakuuttavan minua kokoonpanollaan, Oat-seerumivesi kieltämättä tuntuu iholla oikein mukavalta ja kiitettävän kosteuttavalta. Ainakin se on ehdottomasti parempi tuote kuin LV:n peruslinjan seerumi, jonka epähoitavuudelle olen puistellut päätäni pitkään. LV:n kasvoseerumi on kuin tietokirjaesimerkki tuotteesta, joka koostuu lähes pelkästään teknisistä ainesosista! Oat-seerumivettä taas voi jopa suositella herkälle iholle kosteutukseen. 👍
(Juujuu - tiedän kyllä, että on myös kuluttajia, joiden iho tykkää LV:n perusseerumista. :) Tarkastelen tuotteita ammatillisesti eri silmin ja arvioin teknisten aineiden suhdetta ihoa hyödyttäviin aineisiin. Loppupeleissä toki käyttäjän iho kertoo aina viimeisen totuuden ihonhoitotuotteen suorituksesta.)
LV OAT -KÄSIVOIDE 7,75€ / 100 ml
Tässä on nyt loistoesimerkki sellaisesta voidekoostumuksesta johon viittaan, kun puhun vesimäisistä käsivoidekoostumuksista. Voide on niin vesivoittoinen, ettei se muodosta ihoon lainkaan suojaavaa ja pehmentävää pintaa - ja tämä olisi juuri se ominaisuus, jota kuiva iho ehdottomasti tarvitsee. Kuiva iho tarvitsee rasvavoittoisen hoitotuotteen, kosteusköyhä vesivoittoisen. Aina välillä mietin, kuinka suurella osalla väestöä on kosteusköyhät kädet. 😁 Itse en ole edes nuorempana kokenut hyötyä vesimäisen ohuista käsivoiteista, vaan haluan käsivoiteeltani pehmentävän vaikutuksen.
LV Oat -käsivoide ei siis sovellu kuiville käsille, mutta vartalolle se puolestaan sopii loistavasti. Olenkin käyttänyt tätä vartalovoiteena ja siinä hommassa se on oikein miellyttävä. Litteä pakkaus ratkaisi mun kestohaasteen mitä tulee vartalovoiteen kuljetukseen matkoilla (matkustan käytännössä aina pelkällä käsimatkatavaralla). 100 ml pussi riittää helposti pariksikin viikoksi ja sujahtaa litran pussiin nohevasti jättäen vielä runsaasti tilaa prioriteetille, eli kasvojenhoitotuotteille :)
LV OAT -PUHDISTUSMAITO 11,30€ / 250 ml
Tästä tuotteesta pidin vähiten. En ylipäänsä ole emulsiomaisten putsareiden ylin ystävä, koska moni niistä jättää ihoon rasvaisen tunteen ja tuntuu huuhtoutuvan huonosti. LV Oat -puhdistusmaito edustaa juuri sitä tyyppiä.
Oat -puhdistusmaidon koostumus on lisäksi sellainen, ettei se sovellu iholle, jolle tulee herkästi epäpuhtauksia ja joka tukkiutuu helposti. Oat-puhdistusmaidon rasvapohjan muodostavat parafiiniöljy ja isopropyylimyristaatti, jotka tunnetaan komedogeenisyydestään.
Kenelle tällainen puhdistustuote sitten sopii? Se sopii oikein kuivalle ja herkälle iholle, jolle esimerkiksi kasviöljypohjaiset puhdistustuotteet eivät syystä tai toisesta sovi.
Heitän tähän verrokkina toisen kotimaisen herkälle iholle kehitetyn kaura-pitoisen puhdistusmaidon, esimerkkinä erilaisesta formuloinnista. Taika Sensitive -puhdistusmaito hyödyntää myös kauraöljyä hoitavana aineena, ja myös Taikan maito on hajusteeton sekä Allergia-tunnuksen saanut. Kuitenkin LV Oat ja Taika Sensitive -puhdistusmaidot eroavat toisistaan kuin päivä ja yö. Taikan rasvapohjan muodostaa hydrolysoitu kookosöljy ja tuote sisältää pinta-aktiivisia aineita, minkä ansiosta maito huuhtoutuu iholta jättämättä lainkaan rasvaista tunnetta.
Lyhyesti voi kiteyttää, että kummatkin sopivat herkälle iholle mutta LV:n maito on kosteuttavampi (=rasvaisempi) ja sopii näin ollen paremmin kuivalle iholle, kun taas Taikan maito sopii lähes kaikille ihotyypeille eikä ole yhtä kosteuttava.
Tällaisia ajatuksia ja kokemuksia kirvoitti LV Oat -sarja.
Ja mulle jäi käteen kaksi uutta matkakosmetiikkakumppania! 👏
Onko teillä kokemuksia tai mielipiteitä LV Oat -tuotteista? Mitä ajatuksia pussi-pakkaukset herättävät?
26 comments on “Arvostelussa LV Oat - kiitosta pakkausratkaisuista”
Kiitos esittelystä! Itse en ole huomannutkaan näitä tuotteita, kun harvemmin tulee ostettua kosmetiikkaa apteekista.
On kyllä todella kiinnostava pakkausratkaisu ja toivottavasti vastaavia tulee markkinoille muiltakin merkeiltä. Mahtava juttu!
👍 :)
Sen verran kommentoisin noista aurinkosuojista, että modernit orgaaniset eli "kemialliset" aurinkosuojat on hyvin stabiileja. Suositus lisätä parin tunnin välein liittyy enemmän hikoiluun ja muuhun kulumiseen ja pätee myös mineraalisuojiin. Mineraalifilttereillä ei pystytä saavuttamaan kovin korkeaa uva-suoja ilman että voide on valkoista jankkia. Sen sijaan kemiallisilla filttereillä voidaan saada aikaan korkea uvb- ja uva-suoja kosmeettisesti miellyttävämmin. Matala uva-suoja saattaa olla syy, miksi rusketut aurinkosuojasta huolimatta. Toki tärkeintä käyttää sellaisia suojavoiteita jotka itsestä on miellyttäviä.
Kuulostaa siltä, että sinulla on perehtyneisyyttä alaan. 👍 Kuulisin mielelläni, miksi mineraalifilttereillä (sinkkioksidilla, titaanidioksidi ei anna yhtä laajan spektrin suojaa UVA-säteitä vastaan) ei pysty saavuttamaan hyvää UVA-suojaa "ilman valkoista jankkia"? Tunnen useamman sinkkioksidia hyödyntävän fysikaalisen aurinkovoiteen jonka koostumus on kaukana valkoisesta jankistä ja niitä voi levittää kasvoille runsaasti ilman, että iho jää valkoiseksi. Käsittääkseni myös kosmetiikan lainsäädäntö ainakin EU:n alueella valvoo ilmaisun "broad spectrum" käyttöä, eli jos tuote lupaa näin, sen tulee todistetusti tarjota myös reilusti UVA-pään suojaa. Moni mineraaliaurinkosuoja lupaa broad spectrum -suojan.
Se taas pitää varmasti paikkansa, että kemiallisilla filttereillä pystyy formuloimaan korkean suojan ja laajan kirjon aurinkovoiteen kosmeettisesti miellyttävämmin. 'Supermiellyttävän' ja 'valkoisen jankin' välillä on kuitenkin monta astetta, ja fysikaalisellakin filtterillä on tänä päivänä mahdollista saavuttaa oikein mukavan tuntuinen ja näköinen voide joka ei jätä haamu-naamaa :)
Kuten todettua, käytän sekä fysikaalisia että kemiallisia aurinkosuojia, ja rusketun kummallakin yhtä hyvin. :) Syy ei siis todennäköisesti ole UVA-suojassa vaan ihossani.
Loppukaneettina totean, että olen haastatellut ihosyöpien hoitoon ja tutkimukseen erikoistunutta ihotautilääkäriä, joka suosittelee asiakkailleen ainoastaan fysikaalista suojaa koska pitää fysikaalista suojaa luotettavampana ja paremmin suojaavana. Ja juuri UVA-säteet aiheuttavat syöpää. Itselläni ei ole kompetenssia verrata fysikaalisen ja kemiallisen aurinkosuojan eroja kovin syvällisesti, mutta kaiken aiheesta vuosien varrella imemäni asiantuntijatiedon perusteella olen muodostanut käsityksen, että vaikka kemiallinen suoja ilman muuta tuntuu iholla miellyttävämmältä, fysikaalinen on luotettavin ja kestävin.
Lähinnä tarkoitin, että mineraalisuojilla ei useimmiten pystytä saavuttamaan extra-korkeita UVA-suojatasoja ilman, että voiteesta tulee kosmeettisesti epämiellyttävää. Mineraaleilla kyllä saadaan EU-vaatimusten mukainen suoja eli jossa uva-suojauksen taso on vähintään 1/3 suojakertoimesta. Tarkoitin tätä korkeampia UVA-suojia, joilla on merkitystä mm. ihosyöpäpotilaille ja herkästi pigmentoituvalle iholle. Historiallisestihan aurinkosuojavoiteet ovat suojanneet lähinnä palamiselta ja tuotekehittely tuntuu laahaavan vielä jäljessä UVA-spektrin puolesta ( vaikka L'oreal toi juuri uuden UVA-filtterin markkinoille). Broad spectrum on Yhdysvalloissa käytetty termi, jonka kriteerit on UVA-suojan suhteen löysemmät kuin Euroopassa.
Kommenttini kirvoitti väite, että mineraalisuojat olisi kestävämpiä ja luotettavampia. Ehkä vanhat kemialliset suoja-aineet ovat hajonneet säteilyn vaikutuksesta mutta modernit ovat hyvin fotostabiileja. Enemmän voiteen kestävyyteen vaikuttaa voidepohja, hikoilu jne. Tutkimusten mukaan ihmiset laittavat aivan liian vähän aurinkosuojavoidetta, joten kosmeettinen miellyttävyys on siinä mielessä plussaa, että rasvaa tulisi laitettua edes suurinpiirtein riittävästi.
Luin aiemmin mainitsemasi ihotautilääkärin haastattelun ja huomasin, että hän toisti muutamaa sitkeästi elävää aurinkovoidemyyttiä. Olen itsekin ihosyöpiä hoitava lääkäri mutta omat aurinkorasvatiedot on kosmetiikkanörtteilyn tulosta :) lääkärin peruskoulutus ei sinänsä anna kovin laajoja tietoja kosmetiikan kemiasta. Mineraalisuojat saattavat olla mukavampia herkkäihoisille, joten ymmärrän suosituksen siinä mielessä.
Tää nyt on ihan tällasta hifistelyä. Olen onnellinen, jos ihmiset suojautuu auringolta jotenkin ja pääsääntöisesti EU-alueella myytävät aurinkorasvat on hyviä. Tässä muutamia kemistejä, jotka ovat kirjoittaneet aiheesta:
https://labmuffin.com/chemical-vs-physical-sunscreens-the-science-with-video/
https://www.kindofstephen.com/physical-vs-chemical-sunscreens-myths/
Kiitos seikkaperäisestä vastauksesta.
Tässä yhteydessä en edelleen ymmärrä, miksi toiset ihosyöpälääkärit sitten suosittelevat mineraaliaurinkosuojia? Vain ihon herkkyyden takia..? Kokemukseni tästä ei rajoitu pelkästään Toni Karppiseen. Olen kohdannut mineraalisuojan suositusta ihosyöpäpotilaille monissa yhteyksissä läpi vuosien. Tietysti yksi syy suositukseen on myös voiteen valkoisuus, lääkärit suosittelevat mieluiten niitä koostumuksia, joista jää valkoinen pinta, koska valkoinen väri auttaa varmistamaan, että voidetta varmasti on kaikkialla kunnon kerros.
Vaikuttaisi olevan niin, että mineraalifiltterin kyvystä suojata UVA-säteilyltä ei ole yksiselitteistä tieteellistä "totuutta".
Keskustelu on hyvin kiinnostavaa. En epäile yhtään, etteivätkö uuden sukupolven kemialliset eli orgaaniset UV-suodattimet ole aivan erinomaisia suodattamaan UVA-säteitä. Mutta onko sinkkioksidi lopulta merkittävästi huonompi tässä hommassa? Siihen en ole pätevä ottamaan kantaa, ja olen muiden tavisten tavoin internetin, valmistajien, lääkärien ja muiden asiantuntijoiden tarjoaman tiedon varassa. Tämän hetkisen tiedon mukaan sinkkioksidi antaa erittäin laajan kirjon suojan tavoittaen jopa UVA:n kärkipään 400 nm. Joidenkin lähteiden mukaan suoja on vielä avobenzoneakin tehokkaampi. Mutta kuten sanottua, en ole alan tutkija, joten voin vain lukea tietoa netistä ja ihmetellä, miksi toinen asiantuntija sanookin toista.
Michelle Wong on mahtava tyyppi, luen hänen blogiaan ja Instaansa säännöllisesti :) 👍 Michellekään (kuten ei myöskään toinen linkkaamasi kemisti Stephen) ei kuitenkaan ota kirjoituksissaan kantaa sinkkioksidin antamaan UVA-suojaan. Ei ainakaan ole osunut mun silmiin.
Vielä kommentti liittyen mineraali- ja kemiallisen aurinkovoiteen kestoon. Kenties puhtaasti tieteen näkökulmasta onkin siis myytti, että ainakin uudemmat, fotostabiilit UV-suojakemikaalit menettäisivät tehonsa tuntien kuluessa pelkästään UV-säteilyn vaikutuksesta. (Vaikka itse asiassa juuri sain erään kosmetiikkasarjan kemistiltä lausunnon, jossa hän väitti, että aamulla iholle levitetty kemiallinen UV-suoja-aine on puoleen päivään mennessä jo menettänyt tehonsa... 😆 Ota näistä nyt tosiaan selvää, kun kaikki lausuntojen antajat ovat tieteellisen taustan asiantuntijoita..! 😀)
Oma henkilökohtainen kokemukseni on, että mineraalisuojan vaikutus kestää iholla pidempään. Jos en lisää kemiallisen filtterin aurinkovoidetta 2-3 tunnin kuluessa, iho alkaa punoittaa. (Ja mä olen siis ihminen, joka saattaa helposti viettää vaikka 7 tuntia auringonpaisteessa kesäisin ulkoilmaharrastusten parissa.) Jos taas käytän mineraalisuojaa, iho ei ala punoittaa, tai alkaa punoittaa vasta paljon pidemmän ajan kuluttua kuin kemiallista käyttäessä. Olettaen, että en ui tai hikoile, toki tällöin lisään voidetta saman tien. Tämä kokemus, yhdistettynä siihen että mineraalisuojan voi konkreettisesti vielä nähdä ja tunteakin iholla päivän päätteeksi (sehän on tosi vaikea pestä pois...!) on luonnollisesti saanut mut uskomaan, että mineraalisuoja ilman muuta kestää iholla ja säilyttää tehonsa pidempään kuin kemiallinen.
Tieteellistä perustetta sille ei siis ehkä ole...? Mutta kokemuksellinen kyllä.
Joka tapauksessa - aihe on loputtoman kiinnostava ja kiitän mielenkiintoisesta keskustelusta ja näkökulmista, joita toit esiin. 🙂👍
Kyllä vain, aihe on tosi kiinnostava ja uutta tietoa tulee jatkuvasti.
Labmuffinilla taisikin olla sinkkioksidista oma video. Käsitin, että aine kattaa koko uv-spektrin mutta ei kovin tehokas pieninä pitoisuuksina eli valmistajien pitää tasapainoilla suojaustehon ja kosmeettisen eleganssin välillä. Avobetsoni on taas tehokkaampi mutta epästabiilimpi ( se pystytään tosin stabiloimaan). Luulen, että ihotautilääkärit suosittelevat mineraalisuojia paljon Yhdysvalloissa, koska, maan lainsäädännöstä johtuen, uusia uv-suoja-aineita ei ole tullut markkinoilla vuosikymmeniin. Ainoat käytettävissä olevat uva-filtterit ovatkin sinkkioksidi ja avobentsoni ja lääkärin näkökulmasta sinkkioksidi on varmasti ongelmattomampi. Euroopassa onneksi tilanne on paljon mukavammin ja meillä on enemmän valinnanvaraa :) en ole kuullut omassa työpaikassa kenenkään suosittavan erityisesti mineraalisuojia. Lähinnä yritetään tehdä suojautuminen mahdollisimman vaivattomaksi ja annetaan kriteeriksi suojakerroin 50+.
Ainiin tämä juttu, tosiaan... 😩 Yhdysvaltojen tilanne on kyllä kreisi. Myönnettävästi mulla unohtuu koko ajan, että USAssa käytetään ihan eri UV-suojia, tai ainakin UVA-suojia. Aurinkosuojista lukiessa pitäisi aina pitää mielessä, onko lähde amerikkalainen. On tämä kyllä jo aika uuvuttavaa, siis pysyä kärryillä UV-filtterien maailmassa. Eikä edes ole mahdollista saada tietoa, johon voisi luottaa 100%, sekin on vain hyväksyttävä.
Erittäin mielelläni osallistuisin jonkun puolueettoman tahon järjestämälle UV-suoja-aine-intensiivikurssille, kukas sellaisen vain järjestäisi. Kiinnostaisi ylipäänsä tietää, ketä voi pitää aurinkosuoja-aineasiassa ylimpänä "auktoriteettina", kun jopa ihosyöpälääkärien välillä on kuvailemasi kaltaisia täysin vastakkaisia koulukuntia. Kellä on luotettavin tieto? Kuka on uskottavin lähde? Intialainen dermatologi? Ranskalainen UV-suojakosmetiikan tuotekehittäjä? Virolainen kosmetiikkanörtti...? Eipä ole kuluttajalla helppoa.... Kun jo ammattilaiset ovat helisemässä tarjolla olevan informaation keskellä.
Mutta lopulta juuri se on tärkeintä, minkä toit esiin: että ihmiset ylipäänsä suojautuvat auringolta ja levittävät voidetta runsaasti ja tiheästi, oli tökötti mikä hyvänsä.
En osaa ottaa ollenkaan kantaa noihin suoja-asioihin fysikaalisen ja kemialliasen suojan väillä, mutta mieleen tuli se, että jos iho ruskettuu aurinkosuojasta huolimatta, niin kertooko se muusta kuin siitä, että suojaa on ihotyyppiin nähden liian vähän? Tarkoitan siis sitä, että eikö ruskettunut iho tarkoittaa ettei riittävää suojaa ole, riippumatta siitä onko se uva- vai uvb-suojaa? Vai ajattelenko nyt ihan väärin? :)
Säteilyturvakeskuksen sivuilla sanotaan näin:
"UV-B-säteily tunkeutuu vain ihon pintaosiin. Sen vaikutuksesta ihon pintasolukko lisääntyy ja pigmenttihiukkasten määrä ihossa kasvaa. UV-B-säteily polttaa ihoa ja altistaa suurina määrinä ihosyöville. Ilmakehän otsoni, vesihöyry, happi ja hiilidioksidi vaimentavat auringon UV-B-säteilystä noin 90 %.
UV-A-säteily tunkeutuu ihon syvimpiin kerroksiin ja ruskettaa ihossa olevaa pigmenttiä sekä aiheuttaa ihon ennenaikaista vanhenemista. Myös UV-A-säteily voi edistää ihosyövän syntyä. UV-A-säteily ei juuri vaimene ilmakehässä."
Olen ymmärtänyt, että jos iho ruskettuu, niin vauriota tapahtuu. Säätelemällä rusketuksen voimakkuutta, me tavallaan säätelemme vain vaurioiden suuruuttaa. Emmekä niinkään sitä, tapahtuuko vaurioita.
Kyllä, kun iho ruskettuu, niin jonkinlaista vauriota tapahtuu aina. Mutta, rusketuksen voimakkuus ei suoraan kerro vaurioiden laajuudesta. Kyky ruskettua kuten myös rusketuksen voimakkuus vaihtelee yksilöstä toiseen, myös saman aurinkoihotyypin sisällä. Luin tästä juuri, olen lukenut viime aikoina tosi paljon ruskettumisen syntymekanismista. (Se, miksi toiset ruskettuvat tummemmin, on niin monimutkaisen kemiallisen prosessin tulos että sitä en osaa selittää :D) Toisille ihmisille kehittyy voimakkaampi ja tummempi rusketus kuin toisille, vaikka UV-altistus ja aurinkoihotyyppi olisi sama.
Luulen, että mun kohdalla kyse on siitä, että ihoni vain on sen tyyppinen, että se ruskettuu helposti ja syvästi. Se, mikä on "riittävä suoja", on tietysti väiteltävissä oleva asia... :D Mutta itse näen, että jos vietän auringossa tunnin välillä kello 16 ja 17, ja kasvoillani on runsas kerros SPF 30 -voidetta (kera UVA-suojan), ja silti rusketun, niin kyse tuskin on riittämättömästä suojasta vaan enemmänkin ihotyypistä, joka vain ruskettuu erittäin helposti ja muodostaa paljon ruskeaa eumelaniinia.
Tuo on kieltämättä erikoinen piirre. :) Siis se, että rusketut tunnissa paksun suojavoidekerroksen läpi. Itselläni on myös (omasta mielestäni) helposti ruskettuva ihotyyppi, mutta jos käytän suojaavaa voidetta, niin kestää kyllä kauan ruskettua. Siksi käytänkin suositusten vastaisesti todella ohutta kerrosta suojavoidetta ja pakko nolona tunnustaa, että sitten kun iho on jo hieman ruskettunut, niin en juurikaan käytä suojavoidetta, jos oleskelen suomessa ja jos en ole useampaa tuntia auringossa.
Ulkomailla taas, jos on pakko oleskella paahtavassa auringossa pidemmän aikaa, niin käytän mielummin suojavaatetusta ja lierihattua. En ole sitä ihmistyyppiä, joka makoilisi auringossa. Auringon paahtaessa paras paikka makoiluun on puun tai vastaavan puolivarjon alla pienen merituulen äärellä. :)
Olen aina ruskettunut todella hyvin, mutta rusketus on yhä vain nopeutunut tullessani vanhemmaksi. Luulen, että se johtuu myös siitä, että ihoni on nyt ohuempi. 20-vuotiaana en olisi ruskettunut SPF 30 -kertoimella Suomen auringossa kello 17, mutta nyt rusketun. Koska ihon oma luontainen suoja UV-säteilyä vastaan on heikentynyt ja UV-säteet läpäisevät ihon nyt helpommin, iho myös ruskettuu nopeammin. Tämä on mun teesi.
Toisaalta - kun esitin tämän ihotautilääkärille, hän ei osannut sanoa, mistä nopeampi rusketus johtuu. Hän kertoi, että hänen kokemuksensa mukaan ikääntynyt iho päin vastoin ruskettuu huonommin, tai ainakin epätasaisemmin, kuin nuori. Joten tieteellinen selitys mun ihon käytökselle jää osittain mysteeriksi.
Tämän voin itsekin nykyään allekirjoittaa :) Nuorempi Sanni oli paahteen grillattavana aina kuin vain oli tilaisuus, mieluiten nimenomaan keskipäivällä kun UV-säteet olivat voimakkaimmillaan, mutta nykyään en enää siedä lainkaan helleasteita vaan pysyttelen kuuman auringon aikana sisällä tai varjossa. Mutta nautin kyllä sitäkin enemmän iltapäivän ja illan auringosta :) 🥰
Puhdistusmaidosta sanotaan, että se sopisi myös silmämeikin puhdistukseen. Testasitko silmiin? Metsästän epätoivoisesti myös silmämeikin puhdistukseen soveltuvia maitoja ja niitä on tosi vähän. La Roche Posaylla on huipputuote, mutta se on varsin hintava. Siksi kaikki vaihtoehdot kiinnostelee.
Mä en pysty valitettavasti käyttämään ollenkaan maitomaisia tai öljyisiä puhdistustuotteita silmien alueella, aiheuttavat kirvelyä ja jäävät rasvaisena kalvona silmiin. :/ Pystyn käyttämään hyvin harvoja silmämeikinpoistoaineita, suurin osa kirvelee. Geelimäinen koostumus on osoittautunut parhaaksi.
Olen käyttänyt Atopikin kaurasarjaa ja se sopii kyllä hyvin, mutta on aika hintava. Miten LV eroaa siitä aineosiltaan , olisiko siitä Atopikin korvaajaksi?
LV on pääosin synteettistä kosmetiikkaa, Atopik taas on luonnonkosmetiikkaa. Aivan eri ideologia, konsepti ja raaka-aineet, yhteistä on vain kauraöljy :) Hyvin lyhyesti tiivistettynä Atopik-tuotteet tuovat iholle runsaasti ravinteita kuten vitamiineja, hyviä rasvahappoja, antioksidantteja ja kivennäisaineita. LV:n tuotteet eivät tuo. Kasviuutteet ja -öljyt sisältävät luonnostaan valtavasti ravinteita, synteettiset rasva-alkoholit, esterit ja viskositeetinsäätäjät eivät. Tämä on myös yksi syy sille, miksi LV:n tuotteet ovat halvempia ja Atopikin arvokkaampia.
Hei, tiedoksi että Bearel myy Beausta merkkistä korealaista ihonhoito sarjaa jolla on myös nämä pussipakkaukset. Löytyy esim. puhdistusöljy, foam cleanser ja spf50+ aurinkovoide. Pakkaukset ovat n. 15-20 ml sisällöltään mutta tosi riittoisia.
Kiitos vinkistä 🙂
Moikka Sanni ja kiitos ihanasta ja kattavasta blogistasi, jonka toteutuksen eteen näet aina niin paljon vaivaa ♥ Viitsisitkö vielä selventää tällaiselle uuvatille, mitä eroa on kuivuudella ja kosteusköyhyydellä? :D
Moikka Essi! Totta kai :)
Ihon kosteus muodostuu rasvoista ja vedestä. Kun iho on kuiva, siltä puuttuu rasvoja. Kun iho on kosteusköyhä (käytetään myös ilmaisua 'pintakuiva'), siltä puuttuu vettä. Eli kyseessä on hyvin erilainen ihon tila ja epätasapaino, vaikka kummassakin tapauksessa iholta puuttuu kosteutta ja ihon pinta tuntuu kuivalta.
Kuivaa ihoa hoidetaan rasvapitoisilla hoitotuotteilla kuten rasvaisilla voiteilla ja öljyillä, mutta myös vesikosteus on tärkeää. Kosteusköyhää ihoa hoidetaan vesimäisillä seerumeilla, hoitonesteillä ja kasvovesillä.
Kuiva iho on usein myös kestävämpi ja synnynnäinen ihotyyppi, kosteusköyhyys taas olosuhteiden aikaansaamaa ja voi olla väliaikaista, lyhytkestoista ja nopeasti ihonhoitotuotteilla korjattavissa. Kuiva iho taas vaatii usein jatkuvaa hoitoa eikä välttämättä koskaan "mene pois", kuivuutta voi tehokkaasti lievittää ihonhoitotuotteilla sekä oikeanlaisella ravinnolla, mutta kuivaa ihotyyppiä ei useinkaan voi pysyvästi "parantaa".
Olen kokeillut sarjan yövoidetta, joka oli liian paksua omalle iholleni ja teki finnejä kasvoilleni, mutta olen käyttänyt yövoiteen sitten käsivoiteena ja siinä se toimii todella hyvin! Pakkaukset ovat ihan loistavia, ihan harmittaa, kun (ainakaan tuo yövoide) tuotteet eivät sovi omalle iholleni. Tässä, kun suunnittelen käsimatkatavaroihin pakattavaa reissukosmetiikkaa niin nuo pussit olis ihan mahtavia. Pohdiskelin jo, että voisko niitä jotenkin uudelleenkäyttää, tyhjentyneeseen pakkaukseen laittaa jotain muuta voidetta, mutta eivät valitettavasti taivu siihen :D
Hehe - tunnustan, että itse mietin samaa..! 😁
Harmi kuulla, ettei yövoide toiminut ihollasi.
Tämä ei varsinaisesti ratkaise aurinkovoiteiden pakkausongelmaa, mutta tästä postauksesta tuli mieleen hiljattain reissukäyttöön ostamani matka"pullot":
https://varuste.net/p110551/matador-flatpak-toiletry-bottle
Ostin nämä ensisijaisesti shampoota ja hoitoainetta varten. Muistelen, että sanoit jossain postauksessa pakkaavasi pesuaineet minigrip-pusseihin. Tässä olisi hyvä vaihtoehto 😄 Ainakin muutaman testikerran perusteella toimivat hyvin eivätkä vuoda, helppo ripustaa suihkussa ja mielettömän kevyitä! Lämmin suositus 😊
Hei, mahtava vinkki..! Kiitos! :) Onpa tyylikäs ratkaisu. Ainoa, missä nuo häviävät minigripeille on korkki - se vie tilaa, ja mun matkakosmetiikkapussi (matkustan käsimatkatavaralla joten kaiken mahduttava litran pussiin) on usein viimeistä milliä myöten täynnä. Jopa tuollainen sentin levyinen korkki voi olla ratkaiseva asia..! :D (...ja hinta on kyllä kova...! 15€ yksi pussi...! 😲)
Haha, ymmärrän kyllä hyvin, että jokainen milli merkitsee :D itsellä nämä tuli pääosin vaelluksia ja pyörämatkailua varten. Siinä tarkoituksessa kyllä keveys ratkaisee, varsinkin pitkillä matkoilla.😅
Ihan varmasti! 😄