Sain pari viikkoa sitten toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni ja pääsin seuraamaan ammattimeikkitaiteilijan työpäivää.
Meikkitaiteilija ei ollut kuka tahansa, vaan L'Oreal Parisin Suvi Tiilikainen, jonka me "ysärinuoret" tunnemme vuoden 2000 Miss Suomena (os. Suvi Miinala). Itse seurasin vielä 2-kymppisenä missikisoja ja tiesin aina kuka on viimeisin missimme (toista on nykyään, myönnän). Suvi on jäänyt mieleeni koska hän oli minusta yksi kaikkien aikojen kauneimpia missejämme, ja olen seurannut Suvin uraa läpi vuosien aktiivimallivuosista meikkitaiteilijan ammattiin.
Siksipä minulla oli suunnilleen vähän "star-struck" -olo kun tapasin Suvin Fit-lehden toimituksessa varhain kuvauspäivän aamuna. (Jopa Mr. Karkkipäivä oli vähän että "Iiik, sä tapaat Suvi Tiilikaisen!" ^_^) Rempseän, syntyjään kemiläisen Suvin rento ja maanläheinen olemus sulatti pienen jännitykseni saman tien.
Suvi suoritti meikkitaiteilijan opinnot Helsingin kuulussa Makerissa 10 vuotta sitten ja on toiminut L'Oreal Parisin meikkitaiteilijana viimeiset viisi vuotta. Kolmen lapsen äiti tekee vielä satunnaisesti joitain mallin töitä, mutta työ meikkitaiteilijana on Suvin "leipä" ja suurin intohimo.
L'Oreal Parisin meikkitaiteilijan työviikko voi koostua esimerkiksi tavaratalojen meikkikeikoista, lehtien kuvauksista ja koulutustilaisuuksista.
Kysyn, kummanko tyyppisistä töistä Suvi pitää enemmän, tavaratalomeikkauksista vai lehtikuvauksista. Suvi vastaa että kummassakin on puolensa. Tavaratalomeikkauksissa oppii tuntemaan tuotteet kaikkein parhaiten, kun tuotteita pääsee kokeilemaan laajalle kirjolle erilaisia asiakkaita. Oppii mitkä sävyt menevät millekin iholle ja miten esimerkiksi erilaiset meikkipohjat käyttäytyvät eri tyyppisillä ihoilla, se on meikkitaiteilijalle arvokasta tietoa. Tämän voin itsekin allekirjoittaa entisestä työstäni johon kuului paljon meikkiopastuksia liikkeessä.
Lehtikuvauksissa on oma tunnelmansa ja tahtinsa, ja vaatimukset meikille tietysti aivan erilaiset. Suvi nauttii kaikenlaisista työhönsä kuuluvista tehtävistä ja pitää siitä, että päivät ovat niin erilaisia. Mukana kulkee valtava laukku (ei pelkkä pakki) meikkejä, kynsilakkoja, hiustenmuotoilutuotteita, kihartimia ja suoristusrautoja. Tarkastelen laukkua ja pakkia niiden ansaitsemalla kunnioituksella, kosmetiikkafriikin aarrearkku.
Olen esitellyt blogin pienessä Henkilökuva-sarjassa erilaisissa kauneus- ja kosmetiikka-alan tehtävissä toimivia ammattilaisia ja nyt sarja täydentyy Suvin myötä vihdoin meikkitaiteilijalla :) Jess!
Päivä Suvin "olan takana" oli aivan huikea ja osoittautui vielä paljon odotettua monipuolisemmaksi ja kiinnostavammaksi, kun päivä jatkui studiolta vielä ulkokuvauksiin.
Olin siinä kuvitelmassa, että pääsisin seuraamaan lehden lukijan muuttumisleikkiä, mutta kyseessä olivatkin Fit-lehden heinäkuun numeron kansikuvaukset. Mallina toimi Lotta Hintsa, Miss Suomi (vuosimallia 2013) hänkin, ja oli siinä kuulkaa aika hauska kuunnella päivän verran kahden Miss Suomen jutustelua ja kokemuksia uransa varrelta. Päivän aikana saikin meikkitaiteilijan työn lisäksi myös aimo annoksen informaatiota mallin ammatista.
Sessio alkoi hiustenlaitolla.
Lotan hiuksiin haluttiin rento, laittamattoman näköinen beach-look.
Oli kiinnostavaa seurata, miten paljon vaiheita "laittamattoman" näköiseen tukkaan lopulta kuuluu; tulos on täysin luonnollinen mutta alla on huolellista föönausta, kiharrusta ja erinäisiä muotoilutuotteita.
Kiharat mutusteltiin auki luonnonkiharan näköisiksi rennoiksi laineiksi.
Sitten siirryttiin meikkiin.
Suvi kertoo, että useimpien ammattilaisten tavoin myös hän aloittaa mieluiten silmistä ja tekee meikkipohjan vasta sen jälkeen, mutta tällä kertaa tehtiin toisin päin. "Lotan silmämeikki tulee olemaan niin kevyt että tiedän ettei siitä juuri varise mitään kasvoille".
Lotan meikkipohja tehtiin True Match -meikkivoiteen ja Lumi Magique -primerin sekoituksella.
Suvi kertoo Lumi Magique -primerin olevan hänen ykkösluottotuotteensa, jota hän käyttää lähes kaikissa meikeissä. Kyseessä on valoaheijastava primer joka tuo iholle eteerisen kasteisen kuullon, tiedätte tuotetyypin. Kuin valokynän ja ohuen primerin risteytys. Suvi tykkää sekoittaa Lumi Magiqueta meikkivoiteeseen jolloin kuulto ei jää meikkivoiteen alle ja ihon pinnasta tulee erityisen kuulas, näyttämättä kuitenkaan rasvaisen hohtavalta.
"Suunnilleen kaikki mallit joita meikkaan haluavat meikkauksen jälkeen tämän primerin itselleen", Suvi kertoo. Lotta ei vaikuta poikkeukselta. :)
True Match - & Lumi Magique -yhdistelmällä meikkipohja on ohut ja luonnollinen.
Kansikuvalook on freesi ja sporttinen, siihen ei haluta paksua täyspakkelia.
Silmämeikki syntyy Color Riche La Palette Nude 02 Beige -paletin yhdellä sävyllä.
Kaunis hohtava toffeenruskea taittaa valoa niin, että tulos näyttää siltä kuin luomella olisi useampaa sävyä ja varjostus tummempi luomen ulkonurkassa.
Tätä sävyä meikkiin käytettiin.
Seuraavana vuorossa rajaus.
Suvi vannoo geelieyelinerin nimeen (mähän olen sanonut että geelit rules!) ja tekee rajauksen niin näppärästi ja siististi että ei voi kuin tuntea pientä positiivista kateutta. Tässä näkyy ammattimeikkaajan varma käsi.
Ripsivärin Suvi laittaa tiheällä, jämäkällä pikkusiveltimellä, ei pyöröharjalla.
Maskara on itsestäni kaikkein vaikein kohta asiakkaan meikkauksessa ja olen aina erityisen kiinnostunut näkemään millä tavoin muut ammattilaiset sen hoitavat. Osa käyttää perinteistä maskara-applikaattoria (pyöröharjaa), jotkut viuhkasivellintä ja toiset Suvin tapaan ns. tavallista littanaa sivellintä.
Minusta maskaran laitto pyöröharjalla jonkun toisen ripsiin on rehellisesti sanottuna aivan älyttömän hankalaa eikä tulos ole koskaan yhtä hyvä kuin itse laittaessa (tämän myöntävät ammattilaisetkin). On jotenkin turhauttavaa kun muuten voi luoda toisen kasvoille kauniin kokonaisuuden, mutta ripsistä en koskaan saa ns. täydellisiä. Usein olen käyttänyt tyven viimeistelyyn eyeliner-sivellintä. Pikkusivellin-tekniikka näyttää sen verran toimivalta että sitä täytyy kokeilla itsekin. Tosin siihen, kuinka paljon asiakkaan silmien räpyttely vaikuttaa tulokseen, ei auta mikään taikasivellin ^_^ :D
(Jos tätä juttua lukee muita ammattimeikkareita niin jakakaahan niksejänne jos sellaisia on :))
Yhden sävyn silmämeikki valmiina. Suvi ei laita edes korostussävyä kulmaluulle.
(Kulmakarvat meikataan irtoripsien jälkeen.)
Kuvausmeikissä irtoripset ovat aivan must, saan kuulla. "Paraskaan maskara ei saa silmiä kuvissa esiin niinkuin irtoripset", Suvi kertoo ja Lotta nyökkäilee.
Seuraavaksi Suvi pyöräyttää Lotan kasvoille poskipunan.
Suvin lemppari on tässäkin meikissä käytetty True Match Le Blush -sävy 165 Rose Bonne Mine.
Reilusti hohtava, raikas ruusuinen pinkki. Ihanan heleä ja tyttömäinen! Tämä sävy ei kuulunut valikoimaan kun itse vielä tein myymälätöitä, helmi on jäänyt minulta huomaamatta. Sävy #120 on muuten kuulunut vuosikaudet omiin lemppareihini, en edes omista sitä itse mutta se on yksi niitä huippuhelppoja arkisia sävyjä myydä ^_^
Sitten vuorossa kulmakarvat.
Lotalla on luonnostaan tuuheat, tummat ja kauniin muotoiset kulmat, joita Suvi täydentää ensin puuterimaisella kulmavärillä ja sitten Brow Artist Plumper -kulmageelillä - tuote, johon muuten sain itse joku aika sitten lukijalta vinkin. Geelissä on mukana pieniä kuituja jotka tarttuvat kulmakarvoihin ja tekevät niistä tuuheamman näköiset, for real.
Pakko se oli uskoa:
Lotan vasemmassa (teistä katsoen oikeassa) kulmassa Brow Artist Plumper -käsittely, toisella puolella vain puuterivärillä käsitelty kulma.
Tämä täytyy kyllä kokeilla itsekin!
Viimeisenä Suvi sävyttää Lotan huulet, ja meikki on valmis.
Nukkemainen Lotta ennen ja jälkeen.
Mietin koko päivän ketä ulkomaista julkkista Lotta Hintsa muistuttaa.
Myöhemmin sain sen päähäni:
Mena Suvaria. :)
Meikki ulkona.
Meikkauspeilin kellertävät valot luovat aina oman ikävän sävynsä ihoon, luonnonvalossa meikin raikkaus tulee paremmin esiin.
Lotan meikki:
Lumi Magique primer + True Match -meikkivoide
Perfect Match -valokynä jota käytettiin myös luomenpohjustajana
Silmänrajaus Super Liner Gel Intenza -geelilainerilla, päälle pehmennys puuterimaisella luomivärillä
Ripsiväri False Lash Wings Sculpt + irtoripsiä
Poskipuna True Match #165 Rose Bonne Mine
Puuteri Nude Magique BB Powder (laitettiin vasta poskipunan jälkeen)
Kulmakarvat Brow Artist Genius Kit -puuteriväri + Brow Artist Plumper -geeli
Huulipuna Color Riche Lip Palette -huulipunapaletista
Minun oli totta kai utsittava Suvilta vielä hänen luotto- ja lempparituotteensa.
Lumi Magique Primerin ykkössija kävikin jo ilmi, muita Suvin suosikkeja L'Orealin valikoimassa ovat Cushion-meikkivoide ("Kaikkein luonnollisin, ihanan ohut meikkivoide"), True Match -poskipunat, geelieyeliner, kulmageeli, Color Riche -huulipunat ja kynsilakat. Maskaroista Suvin henkilökohtainen suosikki on alkuperäinen False Lash Wings.
Suvi puhuu paljon ohuen meikin puolesta, eikä vahvasti puuteroitu pinta kaunista ketään. Peittävämpää kestomeikkipohjaa Suvi käyttää vain tapauksissa, joissa asiakkaan iho on rasvoittuva ja helposti kiiltelevä. Iholle jolla on jo juonteita Suvi pitää BB-voiteen tyyppistä meikkipohjaa ihanteellisimpana; mitä ohuempi ja kosteuttavampi pohja, sitä paremmin juonteet ja ihon epätasaisuudet häivyttyvät ja ihon pinta näyttää nuorekkaalta.
Oli huikeaa seurata rautaisen ammattilaisen nopeaa ja varmaa työskentelyä ja tekniikkaa. Enpähän olisi halunnut ottaa selvää kuinka kauan meikäläisellä olisi mennyt meikin tekoon... ^_^ :D Olisin siinä arponut ja vertaillut sävyjä ja mietiskellyt rajaustyyliä ja varjostuksen korkeutta ja ennen kaikkea höpötellyt mallin kanssa.... :)
Tällä friikillä fiilistely menee useimmiten tehokkuuden ohi. :) Hahah, mm. siksi minusta ei koskaan tulisi ammattimeikkitaiteilijaa ^_^
Kiitokset vielä Suville, Lotalle, Fit-lehden tiimille ja L'Orealille antoisasta päivästä :)
*
Laitan blogiin kuvan Lotan valmiista kansikuvalookista ja lisää behind-the-scenes -kuvia kun lehti on ilmestynyt. :)
Ystäväiset, mä tiedän että siellä odotetaan kovasti (ainakin joidenkin taholta) mun Everyday Minerals -kokemuksia, mutta vielä ennen niitä en malta olla ruttaamatta ruutuun nopeasti aiemmin tänä vuonna esittelemääni Uoga Uogan mineraalipohjaan liittyvää havaintoa.
Talvisessa arviossani julistin Uoga Uogan liian kuivan tuntuiseksi ihollani. Näin se tosiaan olikin talviaikaan, ja myös Uogan poskipuna levittyi iholleni jauhoisesti. Nyt kun nappasin Uogan taas testiajoon verratakseni sitä Everyday Mineralsiin, yllätyin: tuntuma oli ihan erilainen. Nyt Uoga Uoga ei tunnu iholla yhtään kuivalta vaan jättää yhtä kauniin pinnan kuin muut vakkarimineraalimerkkini kuten Lily Lolo ja Flow Kosmetiikka.
Ja teinpähän sellaisenkin havainnon, että se on peittävämpi kuin Lily Lolo ja Everyday Minerals (Jojoba ja Semi-Matte -pohjat). Aiemmassa arviossani olin sitä mieltä, että peittävyys on samaa luokkaa Lolon kanssa mutta nyt perusteellisia vertailuja EDM-jaksolla tehtyäni sanoisin, että Uoga on näistä selvästi peittävin.
En tiedä olisiko erilaisesta tunnusta lopulta pitänyt niin yllättyä, ihohan on talvella huomattavasti kuivempi kuin kesällä ja kesäiholla kaiken meikin voi odottaa levittyvän nätimmin. Toisaalta, muut mineraalipohjat eivät ole käyttäytyneet eri vuodenaikoina ihollani yhtä "dramaattisen" eri lailla kuin Uoga.
Oli kivaa "löytää" Uoga nyt uudelleen oman ihoni kannalta miellyttävämmässä valossa. Etenkin kun olen ollut ehkä asteen tyytymätön EDM:n peittokykyyn.
Meikissä kasvoilla Uoga Uogan Champagne-meikkipohja ja Peachy-poskipuna, joka sekään ei enää levity yhtään niin jauhoisesti kuin talvella. Täysmatta koostumus kuitenkin tekee sen, että jälki näyttää aina kuivemmalta kuin sellaisten poskipunien joissa on mukana hohdetta. Lisäsin Peachyn päälle henkäyksen Lily Lolon Beach Babe -poskipuna tuomaan kaipaamaani kuultavuutta. :)
Huulilla Uoga Uogan Wind Catcher -huulikiilto ja luomilla tuttuja persikkasuosikkejani Idunilta ja L'Orealilta.
Uogan siveltimestä on myös muodostunut viime aikojen suosikkikabukini. Mieltymykset vaihtelevat kausittain, ja talvella esimerkiksi tykkään pehmeämmästä kabukista (kuten Idun) koska se tuntuu kuivemmalla iholla paremmalta kuin kovemmat ja tiheämmät, mutta tiheämmällä saa tietenkin pakattua mineraaleja iholle tehokkaammin.
Kun meikkipöydällä on valtavasti tuotteita, niin simppelisti sillä perusteella, mihin tuotteisiin käsi itsestään mieluiten hamuaa, voi päätellä omat suosikkinsa vaikkei joitain juttuja aina niin analysoisikaan :) Niinkuin kimpparipsaritesteissä; hyvin pian käy selväksi, mitä maskaraa kohden käsi kurkottuu eniten ilman että edes ajattelee sitä.
Vaikka minulla on testattavana myös EDM:n siveltimiä, olen ollut niin tykästynyt Uogan kabukiin että EDM:t ovat jääneet valitettavan vähäiselle käytölle. EDM:ltä testiin saamani kabukit ovat (ainakin tämän hetken makuuni) liian pehmeitä ja löysiä. Mutta niistäkin enemmän sitten omassa EDM-postauksessaan.
Ja missä se postaus siis viipyy? :D Nohh, olen vain rehellisesti ollut tosi laiska käymään läpi ja käsittelemään juttua varten ottamaani valtavaa kuvamäärää, muut jutut on tuntuneet kiinnostavammilta :) Mutta kyllä se EDM-arvio joskus lähiaikoina tulee ulos. ^_^
Meanwhile, työrintamalla on myös tällä hetkellä niin täyttä että en sen vuoksi ole ehtinyt päivittämään blogia viime aikoina yhtä tiheästi kuin normaalisti, ja tätä voi olla tiedossa koko kesäkuun ajan. Eli jos välillä tulee parin päivän hiljaisuuksia niin se johtuu siitä :)
Kaikki kunnia FitFarm-kokeilun tuomille oivalluksille, mutta on se vain ollut ihanaa palata omaan, tuttuun ruokailurytmiin ja -tapaan! ^_^ Nyt olen taas kuukauden verran murkinoinut menemään itselle luontaiseen tapaan, plus treeni/juoksupäivien hiilarilisät.
Pidin viikon ajan ruokapäiväkirjaa kaikesta mitä söin. Blogissa on nähty induktioviikkojen ruokapäiväkirjaani sekä FitFarm-valmennusjakson kokeiluun liittyviä erikoisruokavaliojuttuja, jotka ovat kummatkin harvinaisia poikkeustilanteita. Ajattelin, kun jotkut ovat näiden äärimmäisten poikkeustilojen pohjalta (induktio-tyylinen syöminen ei kuulu arkeeni edes vuositasolla..!) kehittäneet huolta ruokailustani, että pidän kuvapäiväkirjaa ihan tavallisesta, arkisesta tavastani ruokailla.
Tällä tavalla olen syönyt viimeiset viisi vuotta vaihdettuani vhh:lle, erona ainoastaan tänä vuonna lisätyt säännöllisemmät hiilihydraattiosuudet kuten ohra ja kvinoa. Bataattia ja kaurapuuroa olen syönyt koko vhh:n ajan.
Ruokaviikko on tiistaista maanantaihin, kun kuvaaminen unohtui päiväkirjaviikon ekana päivänä :)
Kaksi mukia kahvia, ensimmäinen soijamaidolla, toinen mantelimaidolla, mukana loraus kermaa. Kananmunia, kasviksia, leipäjuustoa ja soijajogurttia proteiinijauheella, marjoilla & omatekoisella pähkinämyslillä.
Paistettuja kasviksia, lohta ja ohraa.
Tulin juoksulenkiltä ja teki hirveästi mieli tonnikalakauraleipää - mutta kotona ei ollut tonnikalaa. (Hyvin harvinainen tilanne.) Monesti syön juoksun jälkeen palauttavana ateriana kaurapuuroa, mutta just tänään teki mieli kauraleipää tonnikalalla. Oli siis lähdettävä kauppaan, ja söin nopeasti pienen juusto-manteli-snackin vaimentaakseni suurimman nälän tunteen.
Tonnikalakauraleipä, kasviksia ja raejuustosalaatti.
Joskus harvoin tekee mieli kahvia vielä illallakin.
(Olemme pyrkineet miehen kanssa eroon kaikista oudoista eriparimukeista jotka juontavat kummankin menneisyydestä, mutta miehen karmea Cartman-muki on saanut jäädä ^_^)
Soijajogurttia, rahkaa, lesitiiniä, marjoja ja pähkinämysliä. Lesitiini on oppeja FitFarm-ruokavaliosta.
Tuttu aamiainen. Olen syönyt tämäntyyppistä aamiaista viimeiset viisi vuotta, FitFarm-kokeilu vaikutti aamiaiseen siten että lisäsin kasviksia ja vähensin valtavaa juustomäärää. Toisaalta tämä saa myös aikaan sen, että vähempienergisenä aamiainen ei pidä minua kylläisenä ihan yhtä pitkään kuin juuston ja kananmunien varaan rakennettu aamiainen.
Tonnikala-katkarapu-mozzarella-salaatti ohralla.
Sattui päivä, jolloin minun teki mieli jotain makeaa. :) Niitäkin on vielä joitain kertoja vuodessa. :)
Kahvin kanssa maistui kolme palaa sokeroimattomalla hasselpähkinäsuklaalevitteellä voideltua raakakaakaomassaa (100-prosenttista suklaata).
Raejuustosalaattia sekä lohta, höyrytettyä parsakaalia ja vihreitä papuja.
Ja sama tuttu soijajogurtti-rahka-marja-pähkinämyslisekoitus.
Olen säännöllisrytmisinä treenipäivinä pyrkinyt noudattamaan FitFarmin mallia jossa päivän kaksi pääateriaa syödään lähellä toisiaan, treenin ympärillä. Tällaisina päivinä syön vielä illalla erikseen iltapalan. Muuten syön päivällisen myöhempään illallisena ja jogurtti jää pois.
Alkaako näyttää tylsältä... :D Joka aamu sama setti ^_^ Tähän ei voi kyllästyä <3
Palautusjuoma on myös perua FitFarm-valmennuksesta, siitä on tullut säännöllinen osa treenipäivien ruokailua. Juomani koostuu maustamattomasta heraproteiinista, vedestä ja raakakaakaojauheesta. Joskus lisään joukkoon myös banaanijauhetta.
En juo palkkaria reissussa ollessa (vaikka kävisin salilla) koska en jaksa raahata proteiinipulveria mukana. En myöskään tykkää ostaa valmiita kalliita ja lisäaineita pursuavia palautusjuomia.
Lounastreffit ystävän kanssa ravintolassa.
Kuvasta puuttuu alkukeitto, unohdin kuvata sen. Tuo toinen keitto oli vähän turha extra mutta pakko oli maistaa kun ystäväni sitä tyrkytti ja sanoi että on niin peijakkaan hyvää (hän otti ravintolan seisovan pöydän salaattilounaan johon kuului myös keitto, ja hän vain kylmän viileästi haki minullekin pöydästä keiton.... :p). Ja olihan se hyvää ^_^
Anoppilassa: lohta, salaattia, parsaa, kananmunasilppua.
Keltainen kukkamuki on mun vakkarimuki anoppilassa ^_^
Jäi vielä nälkä niin piti ottaa vähän lisää jogurttia ja marjoja.
Lohta ja kasviksia.
Kävin juoksulenkillä ja sen jälkeen oli niin kova nälkä ettei pystynyt odottamaan illalliseen asti. Söin Koskenlaskija-juustoa, kurkkua ja porkkanaa.
Appiukon tekemää ihanaa uunilohta tuorejuustokastikkeessa, bataattimuusia, salaattia ja anopin munajuustoa.
Leivän näköiset palat tomaattikuutioiden vieressä ovat munajuustoa.
Samaa kuin perjantain illallisella + paistettua siikaa.
Lohta, paistettua munakoisoa, sinihomejuustolla täytettyä paprikaa ja salaattia.
Jälkiruoaksi lampaanmaitojuustoa ja pari lasia viiniä. Unohdin ottaa kuvat illalla, viinilasikuva on arkistosta. :)
Yhdistelmä edellispäivien jämäkaloja (savulohta, uunilohta, siikaa) + kasviksia ja viimeinen nokare bataattimuusia.
Automatkalla anoppilasta Kuopioon söin puolikkaan Vanilla Almond Crunch Quest -patukan ja pienen kourallisen manteleita. Unohdin ottaa kuvan joten kuvat netistä täältä ja täältä.
Söimme Kuopiossa illallista tosi myöhään ja olin ihan järjettömän nälkäinen. Alkuruoaksi iso rapukeitto (naaam!!) ja sen kylkeen savulohisalaatti.
Palan painikkeeksi lasi viiniä.
Hotelliaamiainen. Useimmiten yövyn Kuopiossa tietysti äiskän luona "koti-kotona", mutta tällä kertaa mies oli Kuopiossa työmatkalla ja yövyin hänen huoneessaan.
Kyseisen hotellin munakokkeli on kyllä jotain niin ala-arvoista että... En tiedä tunnistaisiko edes kananmunaksi jos sokkona maistaisi.
Kokkelit jäivät lautaselle ja hain tilalle pari vanhaa kunnon keitettyä munaa, näihin voi aina luottaa. :)
Ennen salille menoa tuntui siltä ettei aamiainen ollut ollut ihan riittävä ja vetäisin vielä lisäenergiat rahkan ja pähkinöiden muodossa.
Quest-patukka sai proteiinijauheen puutteessa toimittaa palkkarin virkaa.
Lounaalle äidin luokse. Tonnikala-leipäjuustosalaattia.
Yritys saada kuvaan eloisuutta äidin kissan kautta, eihän tuo pentele tietenkään suostunut poseeraamaan.
Illallinen myös äidin luona: paistettuja kasviksia ja lohikuutioita.
Liityin myöhemmin illalla miehen ja hänen työkaverinsa seuraan ravintolaan. Miehet söivät taas vaihteeksi älyttömän myöhäistä dinneriä. Mr. Karkkipäivän hamppariannoksen kyljessä olleet bataattiranut vetivät meikäläistäkin puoleensa, nehän ovat puuron ohella mun suurinta hiilariherkkua. :)
Lopulta piti tilata oma annos ^_^ :) On se jännä miten suuri ero perunan ja bataatin välillä onkin vaikka ovat niin samantyyppisiä juureksia, peruna on aina ollut mulle ihan "meäääh" mutta bataatti... Ihan sairaan hyvää.
Ruokaviikko sai hienon lopetuksen tällä näkymällä! ^_^
.
Tällaisella ruokavaliolla painoni ei nouse eikä laske ja pysyn ihan normikuosissa. Keho ei näytä yhtä kuivalta kuin FitFarm-ruokavaliolla ja olo on kaikin puolin normalisoitunut. Kehossa on tuttu olo. <3